Puhallusvillaa saa myös samoista aineista valmistettuna kuin levyvillaakin eli sellu (kierrätyspaperi), lasi ja kivi. Halvin taitaa usein viedä voiton eli selluvilla.
Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Onko ns. thermorakenteisessa ikkunassa järkeä ilman ulkolasin huurtumisen estämiseen tarkoitettua kalvoa? Ikkunat olisivat tulossa kohtaan, jossa terassia / kulkuväylää toisella puolella, joten osumia ja siten jälkiä saattaisi tulla melko herkästi. Tuleekohan huurtumisesta iso ongelma?
Perinteisen ikkunan U-arvo on 1.0 - 0.92 ja thermorakenteisena mennään jossain 0.66 ja 0.8 välillä. Tuo kalvo tuntuu olevan myös se kallis osa tuota thermoikkunaa.
Perinteisen ikkunan U-arvo on 1.0 - 0.92 ja thermorakenteisena mennään jossain 0.66 ja 0.8 välillä. Tuo kalvo tuntuu olevan myös se kallis osa tuota thermoikkunaa.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Onko tietoa mistä saisi autotallin parioven alaosaan sellaiset laahustiivisteet, paksua ja painavaa kumia siis, kiinnitys oveen esim. ruuveilla? Parin kiinakaupan sivuilta löysin nopeasti, mutta aika leluilta vaikuttivat ja vain metrin mittaisia niin joutuisi monesta pätkästä tekemään. Erilaisten kylmäkköjen yms. ovissa noita paksua mustaa kumia olevia laahuksia näkee, ja joskus autotallien kippiovissakin mielestäni. Kynnykseen tulevan sivuprofiililtaan kolmionmallisen tiivisteen ajattelin laittaa joka tapauksessa, mutta tuommoinen laahusmallinen olisi varmaan ihan hyvä lisä.
Etrasta saa ainakin:
Elementtisaumanauha/laahuskuminauha
Valmistettu mustasta massiivisesta EPDM kumista, kovuus 60 +/- 5 Shore. Käytetään elementtisaumauksessa sekä esim. laahusnauhana autotallinovissa.
www.etra.fi
Edit.
Tuossa metrihinnat näkyvillä (se suluissa oleva) ja alv0.
Viimeksi muokattu:
haraldh
Vakionaama
Omassa viritelmässäni käytän makuualustaa jotan olen listalla ruuvannut oven alareunaan. Pitäisikin laittaa jotan parempaa eli kiitos nostamisesta.
Mikä siinä on sen Etran kanssa etteikö noita hintoja voi laittaa esille. Ja tämä on sellainen lafka että kassalla saa pyytämällä aina 30% pois, eli ei kannata uskoa hyllyn hintoihin. Ihmeellistä basaaritoimintaa.
Mikä siinä on sen Etran kanssa etteikö noita hintoja voi laittaa esille. Ja tämä on sellainen lafka että kassalla saa pyytämällä aina 30% pois, eli ei kannata uskoa hyllyn hintoihin. Ihmeellistä basaaritoimintaa.
Aika paljon on ilmaa listahinnoissa, niin etrassa kuin onnisella ja siitä väliltä. Kerran hain kovia pultteja ja muttereita terassirunkoa varten paikallisesta kiinnikeliikkeestä ja kun ilmoitin olevani yksityisasiakas, niin löivät noin 80% alennusta tavaroista. Säästin muistaakseni about 500 euroa sillä.
Harrastelija
Vakionaama
Etrasta itsekkin hommasin joskus 20v sitten.
On sellainen V mallinen tiiviste. Paitsi että ei ollut ihan V mallinen kun sinne pohjaan laitoin alumiinilistan. Eli se tiiviste tuli alumiinilistan ja kippioven alaosan väliin. Tiivisteen siivet laahaa sitten maata. Tuo lista pitää tiivisteen ojennuksessa eikä ruuvin kannat painu kumin läpi. Itseporautuvilla ruuveilla laitoin (oven alareuna metallia).
Toki tuossa pitää katsoa että tiivisteen korkeus on sopiva rakoon nähden. En muista että oliko kuinka paljon vaihtoehtoja.
Päistä jätin hivenen vajaaksi niin toimii ”tuloilmaventtiilinä’.
On sellainen V mallinen tiiviste. Paitsi että ei ollut ihan V mallinen kun sinne pohjaan laitoin alumiinilistan. Eli se tiiviste tuli alumiinilistan ja kippioven alaosan väliin. Tiivisteen siivet laahaa sitten maata. Tuo lista pitää tiivisteen ojennuksessa eikä ruuvin kannat painu kumin läpi. Itseporautuvilla ruuveilla laitoin (oven alareuna metallia).
Toki tuossa pitää katsoa että tiivisteen korkeus on sopiva rakoon nähden. En muista että oliko kuinka paljon vaihtoehtoja.
Päistä jätin hivenen vajaaksi niin toimii ”tuloilmaventtiilinä’.
Korjakumista voi löytyä myös erilaisia tiivisteprofiileita
www.korjakumi.fi
Etusivu - Korja-Kumi
Toimitamme ja valmistamme tekniset kumialan tuotteet teollisuudelle ja vähittäismyyjille koko maan kattavasti.
www.korjakumi.fi
Onko raadilla vinkkejä kuinka kannattaisi hoitaa esimerkiksi kiukaan korvausilma lattian läpi? Kiukaissa ei tyypillisesti tunnu olevan omaa liitosta korvausilmalle niin se tarvitsisi tuoda varmaan ihan vaan kiukaan alle. Ajatuksissa 110mm viemäriputkea ja siihen päälle ajattelin jotain tällaista sulkuventtiiliä:
tulituote.com
Onko parempia ajatuksia? Äkkiseltään tuntuu ikävältä tuollainen venttiili valaa lattia sisään? Kanavan tulisi olla suljettava, muuten ei kai hirveästi väliä?
Korvausilmakanavat - Kratki valurautasarja – Tulituote
Kanavilla mahdollista viedä helposti korvausilma ahtaissakin paikoissa. Hyödyllinen myös Kratki takkojen korvausilmaliitännöissä.
tulituote.com
Onko parempia ajatuksia? Äkkiseltään tuntuu ikävältä tuollainen venttiili valaa lattia sisään? Kanavan tulisi olla suljettava, muuten ei kai hirveästi väliä?
lmfmis
Vakionaama
Laita sulku sinne mistä ilma tulee:
tulituote.com
Paloilman sulkuventtiili vaijerilla – Tulituote
Sulkuventtiili soveltuu tulisijan ulkoisen ilmanoton sulkemiseen, mikäli takan oma ilmasulku ei sulje ilmavirtausta, tai takassa ei ole paloilman sulkua.
tulituote.com
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Mitenköhän höyrynsulku kannattaisi toteuttaa kun kyseessä kantava väliseinä joka myös palokatko. Katot ovat eri tasossa seinien molemmilta puolilta ja kattotuolit tietenkin jo paikoillaan ni yläpohjan höyrynsulkua ei saa järkevästi yhdistettyä.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Sìina kuvaa ulkoa jos vähän selventäisi tilanteen
Liitteet
Ei kysymys, mutta vinkki kun piti vähän IV-hommia tehdä saunaan eikä ollut kierresaumakanavan katkaisuun käytössä oikein oikeaoppisia työvälineitä sillä hetkellä.
Eka koitin ährätä rautasahalla, mutta se oli niin tylsä että jäi leikki kesken.
Sitten bongasin, että mullahan on akkurälläkkä jossa timanttilaikka kiinni kun tiiliseinää sillä aiemmin roilosin.
Tämmönen laikka siis:
Tuo osoittautui aika helvetin hyväksi, ei jätä minkäänlaista pöllyä kanavan sisään mitä normi katkaisulaikka jättää, kipinöi myöskin paljon vähemmän ja leikkauspursekin oli paljon yhtenäisempää mitä normi laikka jättäisi ja oli helppo veistellä puukolla pois.
Pidemmässä urakassa en tiedä miten tuo kestäisi, mutta nopeisiin pikkuhommiin ihan pätevä tapa, jos siis ei ole muuta käsillä eikä halua katkaisulaikkaa käyttää koska siitä tulee sitä shaibaa kanava täyteen.
Eka koitin ährätä rautasahalla, mutta se oli niin tylsä että jäi leikki kesken.
Sitten bongasin, että mullahan on akkurälläkkä jossa timanttilaikka kiinni kun tiiliseinää sillä aiemmin roilosin.
Tämmönen laikka siis:
Tuo osoittautui aika helvetin hyväksi, ei jätä minkäänlaista pöllyä kanavan sisään mitä normi katkaisulaikka jättää, kipinöi myöskin paljon vähemmän ja leikkauspursekin oli paljon yhtenäisempää mitä normi laikka jättäisi ja oli helppo veistellä puukolla pois.
Pidemmässä urakassa en tiedä miten tuo kestäisi, mutta nopeisiin pikkuhommiin ihan pätevä tapa, jos siis ei ole muuta käsillä eikä halua katkaisulaikkaa käyttää koska siitä tulee sitä shaibaa kanava täyteen.
Ei näyttänyt palavan leikkausalueen ulkopuolelle oikeastaan yhtään.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Kyl moni vehe soveltuu useampaan käyttöön pitää vaa kokeilla ja soveltaa. Aikoinaa putki-inssi opiskelija tuli työmaalle oppiin, meni kuparii pätkäsee ni kehu et kätevä laite toi mikä tohon putkenpäällä laitetaan ja pyöritetään ni tulee tarkka merkintä mistä putki sahataan poikki
Meillä on -80 luvun valesokkelitalo reunavahvistetulla laatalla. Seinien ja lattian rajat on melko kylmät koko talossa, mutta olohuoneen nurkka on erityisen kylmä. Seinän pintamateriaali on tällä hetkellä mäntypaneli ja vaimo haluaisi siihen tasaisen Gyproc levytetyn seinän. Mitä mieltä olette olisiko lattianrajan ja nurkan eristystä järkevää parantaa samalla kun seinän repii auki? Olisiko järkevää käyttää ohutta XPS-levyä gyprocin alla vai pitäisikö vanhat eristeet repiä kokonaan pois ja korvata uusilla? Samalla tietysti on tarkoitus tarkastaa valesokkelin kunto, mutta mitä mieltä olette onko tuota tarpeellista lähteä poistamaan jos vaurioita ei ole?
Lattia nurkan kylmäsillan vaikutuksen vähentäminen edellyttää salaojittavan eristeen käyttöä maanpinnan yläpuolella talon ulkopuolella.
Höyrysulun korjaisin uretaanilla liimaten. Ruodevälin eristeen vaihtaisin urtsiin jos nurkassa niin syvälle menee, että eristeet on käsillä ja villaa käytetty.
Hommaan kun ryhtyy voi joutua uusimaan lahonneet pystyruoteet koko seinältä ja rakentaa uudet alajuoksut. Jos siihen lähtee niin on hyvä miettiä koko seinän rakenne niin että kylmäsillat vähenee.
Monesti panelointi on asennettu höysulku puhkoen. Silloin villat on usein mustuneita.
Höyrysulun korjaisin uretaanilla liimaten. Ruodevälin eristeen vaihtaisin urtsiin jos nurkassa niin syvälle menee, että eristeet on käsillä ja villaa käytetty.
Hommaan kun ryhtyy voi joutua uusimaan lahonneet pystyruoteet koko seinältä ja rakentaa uudet alajuoksut. Jos siihen lähtee niin on hyvä miettiä koko seinän rakenne niin että kylmäsillat vähenee.
Monesti panelointi on asennettu höysulku puhkoen. Silloin villat on usein mustuneita.
puuteknikko
Vakionaama
Nurkissa on varmaan melkoiset raot, itselläkin oli parhaimmillaan pari senttiä yhdessä huoneessa. Olen tiivistänyt ne elastisella butyylimassalla aina kun jotain remppaa on tehty. Elastista tavaraa siksi, että rakenteet kuitenkin elää aina jonkin verran.
Jos valesokkelista aiheutuneita vaurioita ei näy, ei saneerauksessa ole järkeä. Hyvin kallista hommaa.
Jos valesokkelista aiheutuneita vaurioita ei näy, ei saneerauksessa ole järkeä. Hyvin kallista hommaa.
Uretaani ei tartu höyrynsulkuun mutta joskus on ollut ainakin pari ainetta mitkä siihen ottaa kiinni. Pitäisin itse tälläisiä massoja parempana aineena jos halutaan saada myös itse hs:n tartunta. Riippuu tietysti mitä ollaan tekemässä. Teippikin sopii hyvin johonkin hommaan (esim Sitko).
Tuollaisia massoja on joskus ollut, SikaHyflex 407 ja Casco Foilfix.
edit. Foilfixin valmistus taitaa olla lopetettu... hmm...
No sitten apu löytyy tästä opparista(VALESOKKELIRAKENTEEN KOSTEUS- JA HOMEVAURIO KORJAUSMENETELMÄ):
Villoituksen jälkeen asennetaan höyrynsulku ulkoseiniin ja kattoon. Ulkoseinillähöyrynsulun tiiviys alapohjaan varmistetaan liimaamalla PE-kalvo alajuoksupuunkylkeen PE-kalvon liimaamiseen sopivalla liimamassalla, kuten Casco FoilFix tai OrconF. Liimamassalla saadaan alajuoksuun tehtyä tiivistehuullos, jota vasten PE-kalvopuristuu mekaanisesti kipsilevytyksen yhteydessä. Liimamassan yhtämittainen levitys onhelppo tarkastaa läpikuultavan PE-kalvon läpi, sillä massa näkyy kalvon läpivaaleampana kuin tausta (kuva 34). PE-kalvon liimaamiseen tai läpivientientiivistämiseen tulee käyttää vain tarkoitusta varten tehtyjä massoja, silläuretaanipohjaisilla ja osalla polymeeripohjaisistakaan massoista ei ole minkäänlaistatartuntakykyä PE-kalvoon.
Tökötti: https://proclima.com/products/bonding-agents/joint-adhesives/orcon-f
Sisäpinnalta olen joskus aikaisemmin rakoja tiivistänyt niin nurkasta kuin jalkalistan alta. Hieman tuolla on ollut vaikutusta, mutta edelleen tuo on kylmin nurkka. Tuolla kohdalla maanpinta on ulkopuolella alimmillaan ja laatan rakenteesta johtuen voi olla, että sitä ei saa kunnolla lämpimäksi sisäpuolelta eristämällä.
Alajuoksun kuntoa on parista riskialttiimmasta kohdasta aikaisemmin tutkittu ja niiltä kohdilta se on ollut kunnossa. Tuossa maanpinta on selkeästi alempana, mutta onhan se silti mahdollista, että muista syistä alajuoksu olisi vaurioitunut. Tähän on siis tämän remontin yhteydessä varauduttava. Itsekin olisin sitä mieltä, että jos rakenne on 40 vuotta kestänyt niin se ei ole heti homehtumassa jatkossakaan. Jos tätä tönöä joskus olisi myymässä niin jälleenmyyntiarvoon tuolla ehkä olisi vaikutusta, mutta pelkästään sen takia en näe remonttia tarpeelliseksi.
Tarkoititko @maanma, että vaihtaisi koko seinän eristyksen xps levyyn? Mitä mieltä olette xps levystä, mihin on liimattu 6mm Gyproc pintaan? Jos vanhat eristeet ovat kunnossa niin olisiko pinta järkevä tehdä tuolla? En tosin tiedä miten tuossa tapauksessa katon höyrynsulkumuovi liitetään xps levyyn, vai jätetäänkö vanha muovikin tuon alle?
Alajuoksun kuntoa on parista riskialttiimmasta kohdasta aikaisemmin tutkittu ja niiltä kohdilta se on ollut kunnossa. Tuossa maanpinta on selkeästi alempana, mutta onhan se silti mahdollista, että muista syistä alajuoksu olisi vaurioitunut. Tähän on siis tämän remontin yhteydessä varauduttava. Itsekin olisin sitä mieltä, että jos rakenne on 40 vuotta kestänyt niin se ei ole heti homehtumassa jatkossakaan. Jos tätä tönöä joskus olisi myymässä niin jälleenmyyntiarvoon tuolla ehkä olisi vaikutusta, mutta pelkästään sen takia en näe remonttia tarpeelliseksi.
Tarkoititko @maanma, että vaihtaisi koko seinän eristyksen xps levyyn? Mitä mieltä olette xps levystä, mihin on liimattu 6mm Gyproc pintaan? Jos vanhat eristeet ovat kunnossa niin olisiko pinta järkevä tehdä tuolla? En tosin tiedä miten tuossa tapauksessa katon höyrynsulkumuovi liitetään xps levyyn, vai jätetäänkö vanha muovikin tuon alle?
Katon hs-helma uretaanin foliopintaa vasten, teippi ja kattoruode tiukkaan päin. Sitko höyrynsulkuteippi puree varmasti kiinni.
Itselläkin sama homma mietintämyssyssä. Onneksi talo on hieman korkeammalla kadun pintaa, joten vedet katoaa pois, olettaisin näin. Mutta kun remppaa teen, niin kurkkaan sen verran ainakin että miltä alajuoksut näyttävät. Sen mukaan sitten ruvetaan lyömään kuntoon, mikä paras ja edullisin/nopein homma sillä hetkellä on.
Jotakin termo urtsulevypaloja+runkoholkkeja mainostettiin, ovat varmasti nopeita mutta varmaan on hintaakin. Saattaa olla että lyön pystymallin pilarikengän ja muutaman sentin vahvuisen(tai 7cm maks, mikä mahtuukaan) koko lattialaatan leveydeltä pystyyn ja kuraa täyteen. Tässä nyt on vieöä aikaa onneks hetki miettiä ennenkuin mukulat kasvavat omiin huoneisiin. Samalla pitäisi keksiä, laittaisko lattialämmityksen vesikiertoisena ja patterit pois.
Itselläkin sama homma mietintämyssyssä. Onneksi talo on hieman korkeammalla kadun pintaa, joten vedet katoaa pois, olettaisin näin. Mutta kun remppaa teen, niin kurkkaan sen verran ainakin että miltä alajuoksut näyttävät. Sen mukaan sitten ruvetaan lyömään kuntoon, mikä paras ja edullisin/nopein homma sillä hetkellä on.
Jotakin termo urtsulevypaloja+runkoholkkeja mainostettiin, ovat varmasti nopeita mutta varmaan on hintaakin. Saattaa olla että lyön pystymallin pilarikengän ja muutaman sentin vahvuisen(tai 7cm maks, mikä mahtuukaan) koko lattialaatan leveydeltä pystyyn ja kuraa täyteen. Tässä nyt on vieöä aikaa onneks hetki miettiä ennenkuin mukulat kasvavat omiin huoneisiin. Samalla pitäisi keksiä, laittaisko lattialämmityksen vesikiertoisena ja patterit pois.
Viimeksi muokattu:
Xps kestää kosteutta, mutta eristystaso on sama kuin villa. Uretaania kuten recticell ja king span. Jos koko seinä avataan joka tapauksessa niin 30-50mm 100 syvään ruodeväliin (50mm rako ulkopintaan. Sisä seinään koolinkia vasten uusi eristekerros ja pintarakenne.
Jos on iv kone niin sisäpuoli olisi minulla 100mm urtsi sen päälle uusi koolinki (kattoon ja lattiaan tukeutuen), jossa sähköputket ja sisäpinta siihen. Sisäpinta esim Anselmi.
Anselmin toki voi laittaa suoraan vanhaan koolinkiin, mutta sähköjä joutuu miettiin eri tavalla. Silloin ei vanhojen villojen kanssa tule nollaenergia toteutus vaan noin v.2014 määräysten mukainen mikä sekin on varsin hyvä.
Jos pysty ruoteet ja villat on ok. Niin voi ne vanhat villat jättää sinne kohtuullisella riskillä ja laittaa Anselmit sisäpintaan. Oma kokemus on että pelkkä uretaanikiinnitys riittää kunhan sitä on takana, alla ja yllä. Ilman ruuvien tekemiä kylmäsiltoja tekisin.
Eristystason nostaminen vähentää ruodevälin saamaa lämpöä ja samalla kuivumista. Näin ollen asialle kannattaa uhrata useampi ajatus, että minne se kosteus on tähän asti mennyt. Jos on esim tiiliseinä niin onko tuuletusreikiä tiiliväleissä? Jos ei niin voiko lisätä poraamalla tai piikkaamalla tiilivälejä auki.
Sitko teippi on kohtuullinen, mutta en pelkästään sen varaan höyrysulkua tekisi. Se liukuu kuormittuneena hitaasti jännästi irti. IV teippi pettää 6kk saatuaan kosteutta.
Jos on iv kone niin sisäpuoli olisi minulla 100mm urtsi sen päälle uusi koolinki (kattoon ja lattiaan tukeutuen), jossa sähköputket ja sisäpinta siihen. Sisäpinta esim Anselmi.
Anselmin toki voi laittaa suoraan vanhaan koolinkiin, mutta sähköjä joutuu miettiin eri tavalla. Silloin ei vanhojen villojen kanssa tule nollaenergia toteutus vaan noin v.2014 määräysten mukainen mikä sekin on varsin hyvä.
Jos pysty ruoteet ja villat on ok. Niin voi ne vanhat villat jättää sinne kohtuullisella riskillä ja laittaa Anselmit sisäpintaan. Oma kokemus on että pelkkä uretaanikiinnitys riittää kunhan sitä on takana, alla ja yllä. Ilman ruuvien tekemiä kylmäsiltoja tekisin.
Eristystason nostaminen vähentää ruodevälin saamaa lämpöä ja samalla kuivumista. Näin ollen asialle kannattaa uhrata useampi ajatus, että minne se kosteus on tähän asti mennyt. Jos on esim tiiliseinä niin onko tuuletusreikiä tiiliväleissä? Jos ei niin voiko lisätä poraamalla tai piikkaamalla tiilivälejä auki.
Sitko teippi on kohtuullinen, mutta en pelkästään sen varaan höyrysulkua tekisi. Se liukuu kuormittuneena hitaasti jännästi irti. IV teippi pettää 6kk saatuaan kosteutta.
Viimeksi muokattu:
Periaatteessa höyrynsulkuun riittää riittävä limi. Tuolla puulla ns. lukitaan se höyrynsulku piukkaan kiinni, toisaalta voisi puhua että painetaan tiiviiksi kiinni. Tuossa siis ylempänä mitä aiemmin kerroin, näin ollaan tehty ja ainakin tähän asti on toiminut hyvin. Mutta, vaikka vetäisi tiivistysmassan teipin alle sinne väliin ja puu päin, niin tuskin ainakaan huononee. Jos varmistella haluaa vielä.
Jos ne olivat niitä termokenkäpalkkeja, nähnyt joissain ohjelmissa niitä asennettavan. Itseäni on jäänyt niissä ihmetyttämään, että jääkö runkotolpan kuormitus muutaman peltiruuvin varaan. Siltä se videoilla näyttää. Mutta ehkä olen ymmärtänyt jotain väärin.
Kyllä se minustakin siltä näyttää, mutta on siinä tolpan alla jonkinlainen peltilevy ja luulen että ruuvit lähinnä "lukitsee" rakenteen ja eiköhän tuo kestä ne painot mitä tolpille tulee. Uusi tuotehan tuo ei ole, että jos siinä jotain erityisiä ongelmia olisi, niin varmaan olisi jo paljastunut.
Mutta tämä on malliesimerkki työstä, jonka teettäminen maksaa jotain ihan uskomattomia. Itse tehtynä muutaman tolpan jälkeen se varmasti onnistuu, kunhan ei aivan kädetön ole.
Kyllä tuo minunkin mielestä on vain parin peltiruuvin varassa ja toispuoleisesti. Itselle jos tekisin niin ehkä jollain tukevammalla versiolla, minkä pystyy myös ruuvaamaan tolpan sekä kengän sivuista kiinni. Koska tuo kiinnike sallii mielestäni syvyyssuuntaisen liikkeen ulkoverhoiluun päin. Pitäisi päästä kokeilemaan niin tietäisi kuinka tukeva tuo on. On sen varmaan joku laskenut että parilla ruuvilla kestää, mutta itse ainakin teen mieluummin vähän varman päälle.
Viimeksi muokattu:
Luulen ettei tuo oikeastaan ole hirveän tukeva... ennenkuin ruuvataan jäykistävä kipsilevytys tms. siihen sisäpintaan. Lisäksi pitää opettaa lapsille, ettei seiniä päin saa juosta
Jos tuo todella on noiden peltiruuvien varassa pahimmillaan vaikka 2-kerroksisessa talossa, niin huh huh. Ei varmasti kestä päivänvaloa, jos tuota joku tutkimaan rupeaisi. Vaikka se nyt ei romahtaisi, niin varmasti on riski että tulee jotain ei-toivottuja muodonmuutoksia. Jos ei tolpille olisi lujuusvaatimuksia, niin miksei niitä tehtäisi alun alkaenkin vaikka pahvista? Kai niillä halvemmalla saisi riittävän eristevahvuuden..
Siis painoa uskon että tuo kestää. Runkopuu tulee tuohon päälle ja sitten tuo Terhmokengän ulkokuori nostetaan ympärille ja ruuvataan kiinni.
Tuo runko tuossa thermokengässä on terästä ja tuo "kansi" on sen teräsrungon päällä. Että kyllä se varmaan kestää painoa ihan hyvin ja tuon "ulkokuoren" tarkoitus on estää nyrjähtämistä. Ruuvit siis ei painoa isommin (tai ollenkaan) ota vastaan,
Harrastelija
Vakionaama
Pitää vain muistaa tehdä niin kuin videossa että katkaisee sen pystyn hieman pitkäksi jotta tuon kengän joutuu ”hakkaamaan” pystyn alle eikä jää esim puolen sentin rakoa.
On, yleensä 16mm putket asennataan kaksois-spiraaliasennuksena ja 20mm riviasennuksena. Jälkimmäinen yksinkertaisempi mutta oma mutu sanoo että sillä ei saa yhtä tasalämpöstä lattiaa.
Tuolla oli asiasta joskus paasausta.
Lattialämmityksen putkitus
Vs: Lattialämmityksen putkitus Mitä ihmeen "sertifioitua tietoa"? On meillä tietoa ihan riittävästi lattialämmityksen suunnitteluun. Mittee se suunnittelija-75 nyt oikein hölöttää? Kato vaikka LVI-kortti aiheesta, siitä kyllä selviää putket, tiheydet ym. Meillä on lattialämmitysjärjestemiä...
Ei kai tuo mikään pakko ole. Mistähän tuollainen tapa on tullut? Sitten on tietysti vielä 12 ja 17 mm putket.
Mikä sitten on tavoite? Alhainen menolämpö, tasainen pintalämpö vai edullinen hinta. Jälkimmäisessäkin vielä materiaalit, suunnittelu ja asennus erikseen.
20 mm putki antaa samalla asennusvälillä hieman alemman menolämmön. 20 mm putkella piirit voivat olla pidempiä. 16 mm taas sitten mahdollistaa tiheämmän asennuksen.
Pintamateriaali vaikuttaa tuossa myös paljon. Jos on jotain melko huonosti lämpöä johtavaa, se tasaa lämpötilaerot.
Mulla 20mm putkella toteutettu lattialämmitys putkifirman alennuksilla, 5% katteella olisi ollut kalliimpi kuin 16mm putki silloisesta Meltexistä itse ostettuna. Kummankin olisin asentanut itse.
Yleisin tapa asentaa putket lienee laittaa ne betoniin ja tällöin usein 20mm putkella tulee harvempi asennusväli ja yksinkertaisempi asennus.
Materiaalin valintaan kiinnittäisin itsekin huomiota, ehdottomasti putki jossa EVOH kalvo on putken rakenteen keskellä jos edes pinnassa olevia versioita vielä saa jostain.