Pieniä kysymyksiä rakentamisesta
- Keskustelun aloittaja Espejot
- Aloitettu
Korjaan vähän lausuntoa. Ei se hintaero ihan noin iso ollut, ehkä 4-5X lähempänä. Ja sitäkin vääristää se että isodränille tulee rautakaupastakin toimituskulu, mitä finnfoamille varastotuotteena ei ja mikä on tosiaan pienelle määrälle merkittävä. Onneksi pinta-ala on pieni.
Vähän rakentamista sivuten. Kuvassa 70 luvun talomme päävesisyöttö.
Ihan vaan mielenkiinnosta pohdin, että millainen putki tuolla valussa ja talon alla mahtaa kulkea?
Eli valussa näkyy pyöreä metallien laippa jossa 4 pulttia. Nämä osittain valun alla vähän.
Tähän metalliseen laippaan on sitten laitetu sovitin, venttiili ja muoviputki. Nämä ilmeisesti joskus 90 luvulla.
Eli mitähän tuon laipan alla on?
Ihan vaan mielenkiinnosta pohdin, että millainen putki tuolla valussa ja talon alla mahtaa kulkea?
Eli valussa näkyy pyöreä metallien laippa jossa 4 pulttia. Nämä osittain valun alla vähän.
Tähän metalliseen laippaan on sitten laitetu sovitin, venttiili ja muoviputki. Nämä ilmeisesti joskus 90 luvulla.
Eli mitähän tuon laipan alla on?
Liitteet
Ilmeisen toimiva tekele jos 50v kohta täynnä
mutta en kanssa moista ole nähnyt: luulisi että aina putki edes vähän näkyisi.Mutta eiköhän se putki muovia ole. On vain joku ihme liitin valuun upotettu.
Ei minkäänlaisia teknisiä piirustuksia. Julkisivusta ja pohjapiirustus vaan
Kuvassa näkyvä laippa taitaa olla pultattu 2" valurauta-putkeen, siihen aikaan oli vain harvakseltaan hyväksytty käyttää muoviputkea
Onhan se mahdollista että ovat tehneet kupariputkeen laippaliitos mutta en usko...
Paikallinen vesitoimittaja tietää aika hyvin missä on eri putki-versiot alueella
puuteknikko
Vakionaama
Rakentamista sivuten tämäkin..
Uusi liesituuletin (Bosch DWK67EM60) pitää aivan hirveää meteliä vanhaan verrattuna; pitäisi olla avokeittiöön sopiva malli, mutta meillä ei valitettavasti ole futiskentän kokoista keittiötä, jossa sitä voisi käyttää. Hormia (125 mm putki) ei ole uusittu, putki on n. 7-8 metriä pitkä ja menee keittiön katon läpi yläpohjaan ja siellä kahdella mutkalla lähellä harjaa läpivientiin. Perhospelti pitää jonkinlaista ääntä laitteen ollessa päällä, joten aloin miettimään, onko tässä ainoa ratkaisu uusia hormi eli siirtää läpivienti suoraan koneen yläpuolelle, jolloin putki lyhenisi ehkä puoleen nykyisestä. Siinä on tietysti oma ongelmansa lumikuorman kanssa, mutta lumiesteellä varmaankin selviäisi siitä.
Uusi liesituuletin (Bosch DWK67EM60) pitää aivan hirveää meteliä vanhaan verrattuna; pitäisi olla avokeittiöön sopiva malli, mutta meillä ei valitettavasti ole futiskentän kokoista keittiötä, jossa sitä voisi käyttää. Hormia (125 mm putki) ei ole uusittu, putki on n. 7-8 metriä pitkä ja menee keittiön katon läpi yläpohjaan ja siellä kahdella mutkalla lähellä harjaa läpivientiin. Perhospelti pitää jonkinlaista ääntä laitteen ollessa päällä, joten aloin miettimään, onko tässä ainoa ratkaisu uusia hormi eli siirtää läpivienti suoraan koneen yläpuolelle, jolloin putki lyhenisi ehkä puoleen nykyisestä. Siinä on tietysti oma ongelmansa lumikuorman kanssa, mutta lumiesteellä varmaankin selviäisi siitä.
En usko että ne parit mutkat suuremmin vaikuttaa. En muuten ymmärrä kanssa, että miksi nuo liesituulettimet on niin tolkuttoman äänekkäitä.
Tehokas kanavapuhallin on yleensä joku max 45dB kun taas liesarit 60-70dB. Järkky ero.
Meillä on kanssa liesituuletin jota ei mielellään pidä kuin max. 2 teholla. (Out of 4)
Tehokas kanavapuhallin on yleensä joku max 45dB kun taas liesarit 60-70dB. Järkky ero.
Meillä on kanssa liesituuletin jota ei mielellään pidä kuin max. 2 teholla. (Out of 4)
puuteknikko
Vakionaama
Tuon pitäisi olla 48dB ykkösteholla, eli siinä mielessä ei edes äänekäs. Suurin teho on 60dB ja tehostus 68dB. Mittailin karvalakkimallin mittarilla, ja taustahälyssä 41dB, oli äänenvoimakkuudet 69-70-71dB eri asetuksilla ykkösestä kolmoseen. Tuo kun on niin korkeataajuista ääntä, häiritsee aivan tolkuttomasti kun siinä äärellä touhuaa.
Harmi kun en löytänyt vanhan AEG:n tiedoista mitään äänimittauksia.
lmfmis
Vakionaama
Oman huuvan muutin huippuimurilla toimivaksi ihan äänettömyysajatuksella.....ja olipas vieläkin äänekäs.
Syypää oli kovin ahdas kohta läpän avauskohdalla huuvassa. Eli putkisto on avara 160mm koko matkan, mutta läppämekanismin kohdalla on n 90x90 "pilli"
...ei varmaan ollut ongelma kun moottori oli huuvassa ja sen käyntiääni peitti tuon "pillin" aikaansaaman äänen...
puuteknikko
Vakionaama
Entäs tuo perhospellin paukuttelu? Sehän viitannee vajaaseen ilmavirtaan, pauke mielestäni voimistuu kun laittaa lisää tehoja. Asentaja on tulossa joka tapauksessa tsekkaamaan ainakin sen, ettei pelti ole jumissa. Sentään imee ilmaa ettei sähköt ole väärin kytketty, testasin vessapaperilla varmuudeksi On vaan hemmetin tehoton ääneen nähden, tuntuu höyryt menevän ennemmin keittiön poistoilmaventtiiliin vaikka se on kuristettu aika lailla minimiin kun ilmat on säädetty.
On vaan hemmetin tehoton ääneen nähden, tuntuu höyryt menevän ennemmin keittiön poistoilmaventtiiliin vaikka se on kuristettu aika lailla minimiin kun ilmat on säädetty.Pohdin taas että...
Mitenhän näitä merkintöjä pitäisi tulkita?
Tästä kulmasta taloa menee ainakin sähkökaapeli. Myös veden syöttö samalta suunnalta tontin kulmalta.
Kuvaako kummatkin lätkät yhtä asiaa vai kahta?
Ylempi lätkä näyttäisi uudemmalta.
Ilmeisesti lukemat tarkoittaa metrejä mutta mihin suuntaan?
Ja mikä on T sekä tupla keltaisen merkin merkitys?
Mitenhän näitä merkintöjä pitäisi tulkita?
Tästä kulmasta taloa menee ainakin sähkökaapeli. Myös veden syöttö samalta suunnalta tontin kulmalta.
Kuvaako kummatkin lätkät yhtä asiaa vai kahta?
Ylempi lätkä näyttäisi uudemmalta.
Ilmeisesti lukemat tarkoittaa metrejä mutta mihin suuntaan?
Ja mikä on T sekä tupla keltaisen merkin merkitys?
Averell
Jäsen
Numerot osaan ainakin tulkita eli tonttisulun (olisiko tuo T?) sijainti on 21,8 metriä kohtisuoraan merkistä ja sitten 90 asteen käännös ja 10,6 metriä nuolen suuntaan.Pohdin taas että...
Mitenhän näitä merkintöjä pitäisi tulkita?
Tästä kulmasta taloa menee ainakin sähkökaapeli. Myös veden syöttö samalta suunnalta tontin kulmalta.
Kuvaako kummatkin lätkät yhtä asiaa vai kahta?
Ylempi lätkä näyttäisi uudemmalta.
Ilmeisesti lukemat tarkoittaa metrejä mutta mihin suuntaan?
Ja mikä on T sekä tupla keltaisen merkin merkitys?
katso liitettä 78651
No ollaan ainakin lähellä jos sitä meinaisi. Täytyypä tarkistusmitata
Sähkötolppa mistä maakaapeli tulee, on kylttejä itse katsoen vasemmalla, pari metriä tonttisulusta.
Tuo tolppa on kyllä uusittu hiljattain, että on voinut olla hieman eri kohdassa alunperin.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Aamulla tuli kahteen kellarihuoneeseen uusi valu Isodrän+EPS (yht. 200mm) päälle, 20mm lattialämmitysputkella spiraaliasennuksella, huoneet 12 ja 16 neliötä. Onko näkemyksiä onko oikeasti tarpeen hioa betonilattian pinta vielä ennen laatoitusta, tasaisuuden puolesta siis tarvetta ei ainakaan olisi? Ei kiinnostaisi yhtään betonipölyllä sotata joka paikkaa. Tarkoitus on laittaa kohtuullisen kokoista laattaa, ei mitään A4:sen kokoisia. Valu on sitä nopeammin kuivuvaa sorttia eikä ole mikään hengenhätä päästä laittamaan lattialämpöjä päälle tai laattaa paikoilleen.
Valu on sitä nopeammin kuivuvaa sorttia eikä ole mikään hengenhätä päästä laittamaan lattialämpöjä päälle tai laattaa paikoilleen.
pökö
Hyperaktiivi
Hiot sen jo huomenna niin ei pölise ihan maximaalisesti
Juuri noin. Ja hiontahan siis myös betoniliiman vuoksi ihan tärkeää.
Wespa
Aktiivinen jäsen
Joo siis se betoniliimahan se pointti kai juuri on miksi pitäisi tehdä, mutta onko se oikeasti niin tärkeää kun kuitenkin a) kuivuu hyvin alaspäin, b) päälle tulee laatta. 
Se liima ei kuitenkaan taida vielä ihan päivässä parissa pintaan nousta, eikös ohjeellinen arvio ole n. kaksi viikkoa valusta kun pitäisi hioa?
Se liima ei kuitenkaan taida vielä ihan päivässä parissa pintaan nousta, eikös ohjeellinen arvio ole n. kaksi viikkoa valusta kun pitäisi hioa?
pökö
Hyperaktiivi
Liima tulee pintaan siinä kun pinta hierretään. Eli heti.
Vallin tekoon harkitsisin Paroc SHT10 purua. Pysynee hyvin kasassa ja on aika miellyttävää purua käsitellä.
Villapuru PAROC SHT 10 18kg/säkki
Haravalla levitettävä pienten kohteiden omatoimiseen lisäeristämiseen ja eristyspaikkaamiseen. Yhdellä säkillä eristää noin 1–1,3 m² kerrospaksuuteen 200 mm.
www.k-rauta.fi
Jos ulkoilmassa niin 100mm lämpövillaa päälle. Alumiinipinnalla ja saumat teipaten tiiviiksi.
Ilmastointimatto Knauf Thermo-teK RL Eco ALP 50 mm 8,04 m²
Thermo RL Eco ALP on vahva ja joustava ilmakanavien ja laitteiden lämmöneristysmatto. Se on valmistettu mineraalivillasta ja siinä on toisella puolella alumiinilaminaattipäällyste. Matolla on erinomainen lämmöneristyskyky ja äänieristyskyky. Paloluokka A2-s1-d0.
www.taloon.com
Edit. Poistokanavan määrästä en ole ihan varma piisaisiko vähempikin, kun hyvin tehty. Mutta pääsääntöisesti se 100mm jos ei kulje puhallusvillan seassa.
Kiitos, juuri jotain tällaista hain.Vallin tekoon harkitsisin Paroc SHT10 purua. Pysynee hyvin kasassa ja on aika miellyttävää purua käsitellä.
Villapuru PAROC SHT 10 18kg/säkki
Haravalla levitettävä pienten kohteiden omatoimiseen lisäeristämiseen ja eristyspaikkaamiseen. Yhdellä säkillä eristää noin 1–1,3 m² kerrospaksuuteen 200 mm.
Vastaavaa mattoa löytyy pala, joten voihan sitä koittaa sitäkin. Huomattavasti miellyttävämpi olisi tuo vallin teko näin jälkikäteen.
Energiapihi
Tulokas
Kyllä niihin butyylimassaa voidaan laittaa.
Energiapihi
Tulokas
Samalla katsoin että konesaumapellin päädyn tippalista unohtunut taittaa kourun sisään. Näyttäis olevan ruukin classic katto.
Jep tuo on terassin katto, jossa ei aiemmin ole ollut ränniä. Tippalista on jotain muuta, kuin Ruukkia ja siitä puuttuu rei'itys, joka mahdollistaisi pellin taittamisen. Tuo on niin jäykkää tavaraa, ettei se tuosta taivu oikein mihinkään.
Mielipiteitä yhdestä suunnitelmasta. Koskematon osa kellarista on savimaa, muovi - 150-200mm sepeliä - 50mm EPS - ~100mm betonia - laatta. Betonissa sähköinen lattialämmitys. Ja varaa olisi nostaa lattiaa n. 110mm ylöspäin.
Itse ajattelin että piikkaisi laatat pois, löisi 50mm EPS vanhan betonin päälle, siihen sitten 12mm vesikiertoinen lattialämmitysputki ja 50mm valua, jonka päälle laatta. Eli sepelin jälkeen rakenne olisi tulevaisuudessa 50mm eps - 100 mm betoni - 50mm eps - 50mm betoni + laatta.
Kun tuossa lattiassa on käytetty reilusti rautaa, niin ei huvita yhtään lähteä kaikkea piikkaamaan pois, niin saisi lisäeristettä laittamalla eps:n betonien väliin. Kun itse pohdin, ettei tuon pitäisi mitään ongelmia aiheuttaa.
Toki jos aikaa, rahaa ja mielenkiintoa olisi enemmän, niin kaikki pois sepeliin asti ja sepeliä jättäisi 100mm, sen jälkeen 100mm isodrän/fuktisol + 100mm eps ja siihen uusi valu, mutta ei kykene rahan, ajan ja mielenkiinnon vuoksi
Itse ajattelin että piikkaisi laatat pois, löisi 50mm EPS vanhan betonin päälle, siihen sitten 12mm vesikiertoinen lattialämmitysputki ja 50mm valua, jonka päälle laatta. Eli sepelin jälkeen rakenne olisi tulevaisuudessa 50mm eps - 100 mm betoni - 50mm eps - 50mm betoni + laatta.
Kun tuossa lattiassa on käytetty reilusti rautaa, niin ei huvita yhtään lähteä kaikkea piikkaamaan pois, niin saisi lisäeristettä laittamalla eps:n betonien väliin. Kun itse pohdin, ettei tuon pitäisi mitään ongelmia aiheuttaa.
Toki jos aikaa, rahaa ja mielenkiintoa olisi enemmän, niin kaikki pois sepeliin asti ja sepeliä jättäisi 100mm, sen jälkeen 100mm isodrän/fuktisol + 100mm eps ja siihen uusi valu, mutta ei kykene rahan, ajan ja mielenkiinnon vuoksi
Pieni kysymys tuli mieleen, eli sokkelin näkyvän osan eristäminen meneillään nyt, eps + rappaus (sis verkon). Tuo jää jostain kohtaa sen 5-10cm maan alle, tuli epäilys että täytyykö tuohon laittaa väliin joku vesieriste, ettei maasta kosteus johdu sisäänpäin? Toki kun maa viettää talosta poispäin, niin ei siinä kauheasti kosteusrasitusta pitäisi olla
Eikö putki mahdu kotelossa tulemaan? Vai tuleeko kylmäaineputket rungon sisällä?
En tiiä(uskoisin että ei), saako asentaa tiilien alle, mutta en asentaisi.
Räystään alalaudoituksessa itselläkin menee ilpin kohdalle ja siitä alas kotelon viereen.
Hyvä huomio.
Laitatan siis räystään alalautoihin jos vaan asentaja siihen suostuu.
Pumppaaja45
Jäsen
Uskaltaako ullakolle puhallusvillan päälle laittaa lisäeristykseksi kivivillaisia eristelevyjä? Vai kondensoituukohan tuohon rajapintaan kosteutta? Kun se puhallusvilla kuitenkin on paljon ilmavampaa.