Pullonkauloja on monenlaisia, mutta kuidutkaan eivät ole samanlaisia. PON-ratkaisut muistuttavat toiminnaltaan lähinnä GSM-verkkoa - siellä on takana joku yhteinen kaista 1G->25G josta lohkotaan aikaviipaleita tavalla jota en ole selvittänyt, mutta jakamassa voi olla vaikka 256 taloutta. Jo UDPllä tehdyissä kokeissa alkaa tulla pakettihukkaa ja vaihtelevaa latenssia, TCP:llä tilanne olisi heti hankalampi koska kadonneet paketit aiheuttavat uudelleenlähetystä ja pitävät ikkunan pienenä.
Esimerkiksi Valoo operaattori taitaa rakentaa verkkoaan asiakkaille GPON tekniikalla ja pääteleittaina on Nokian XGS-PON vehkeet kodeissa, joissa kaistaa on 10 Gbit/s ja ne on päivitettävissä helposti tulevaisuudessa 25Gigan PON nopeuksiin.
Hyvin tuollainen 10 Gbit/s kaista riittää vaikka jaettavaksi samalla kuidulla 256 talouteen ja luultavasti jokaiselle voisi myydä sen 1 gigabitin liittymän, kun ei se keskimääräinen käyttö montaa prosenttia ole siitä gigan liittymän kaistasta keskimäärin ja kaikki saavat aina sen gigan nopeuden kun tarvivat sellaista tai netin nopeutta sattuvat mittaamaan.
Noissa PON kuituliittymissä se kaista on tosiaan jaettua kaistaa kaikkien kuidun varrella asuvien käyttäjien kesken.
Tosin se jaettava määrä on jotain aivan muuta kuin 4G ja 5G yhteyksissä. 4G taajuuksilla on jaettavissa kaistaa matkapuhelintukiasemasta maksimissaan 175 "megaa" download suuntaan 1800, 2100 ja 2600 Mhz taajuuksilla kolmeen eri suuntaan jokaiseen tuo määrä. Käytännössä paljon vähemmän kun tuo vaatisi täydellistä signaalia ja parasta modulaatiota. 800 Mhz taajuudella jaettavaa on puolet tuosta em. määrästä. Sama koskee 700 Mhz taajuutta.
3500 Mhz n78 5G taajuudella jaettavaa on vajaa 1000 "megaa" kolmeen suuntaan tukiasemasta. Tuokin siis täydellisellä signaalilla kun huonommalla signaalilla käytettävä modulaatio vaihtuu sellaiseksi ja virheenkorjausta kasvatetaan niin, että nopeus jää murto-osaan tuosta. Ongelma tällä taajuudella on myös se kantavuus noin pari kilometriä tukiaseamalta eli pitäisi olla tiheä se tukiasemaverkko jos halutaan rakentaa kattavaa näin korkean taajuuden verkoa. Paljon on Suomessa kuntia joissa ei ole ainuttaaan 5G tukiasemaa vielä millään taajuudella koko kunnassa.
Eli sitä jaettavaa nettikaistaa on matkapuhelintukiasemassa huomattavasti vähemmän tukiaseman alueen käyttäjien kesken kuin vaikka GPON valokuidun yhdessä haarassa sitä on tarjolla. Jossain maaseudulla 2000 asukkkaan kylä voi olla tuollaisen yhden tai oikeastaan kolmen operaattorin 800 Mhz 4G verkon varassa. Alle tuhat megaa kaistaa jaetaan silloin kaikille kylän asukkaille puhelimien ja kaikkeen netin käyttöön. Signaali kun on kaukana täydellisesti tyypillisesti, niin jaettavaa voi olla todellisuudessa puolet siitä eli luokkaa 500 "megaa". Sen kylän nettiyhteydet on hyvin äkkiä tukossa kun porukka alkaa katsoa jotain Netflixin 4k elokuvia jotka vaatii sen 20 "megaa" kaistaa per katsoja. Tai porukka hommaa jotain Maxivisionin, Elisan, Telian tai DNA:n iptv-bokseja joissa teräväpiirtokanavan katsominen vie sen 8 "megaa" kaistaa noin.
Ne millimetriaallon 5G taajuudet yli 20 Ghz taajuuksilla eli yli 20.000 megan taajuuksilla mahdollistavat yli 10 gigabitin nettiyhteydetkin. Ongelmana niissä on nykyään olematon päätelaiterjonta. Ei taida olla ainuttakaan puhelinta tai mokkulaa Suomen markkinoilla myynnissä eikä koko Euroopassa joka tukisi niitä taajuuksia. Myös sen taajuuden verkko taitaa rajoittua Suomessa johonkin yksittäiseen testitukiasemaan jossain Tampereella tms. johon päästäkseen tarvisi myös operaattorin jonkun oman sisäisen testiliittymän. Lisäksi niillä taajuuksilla se yhteys katkeaa mihin tahansa esteeseen eli se tarvii suoran näköyhteyden tukiaseman ja päätelaitteen välille. Kantavuus on käsittääkseni luokkaa 100-200 metriä tukiasemasta eli pitäisi olla hyvin tiheä se tukiasemaverkko. Suunnilleen joka kortteliin oma 5G tukiasema millimetri taajuuksille. (Samalla vaivalla suunnilleen sen valokuidun mitä se tukiasema tarvii vetää sitten koteihin sisään saakka.) Toki tuo 5G mmWave on kätevä jos halutaan järjestää toimiva nettiyhteys vaikka olympiastadionin megakonsertissa oleville tai Tampereen uudelle loppuunmyydylle monitoimiareenalle. Siinä ei silloin kaista lopu äkkiä vaikka suunnilleen kaikki siellä olijat haluaisivat kesken konsertin lähettää jotain videoita ja kuvia sieltä koko suvulle.
Onhan se mobiilinetti ylivertainen sitten liikkuvassa käytössä kodin ulkopuolella. Siinä käytössä valokuitu ei pysty kilpailemaan lainkaan niiden 4G, 5G ja muiden mokkulanettien kanssa.
EDIT: Lisäys. 64 osaan voi ilmeisesti maksimissaan sen haaran valon jakaa GPON:issa. Eli maksimissaan voisi olla 64 käyttäjää sen yhden haaran takana. Jaettavaa haaraan on se 10/10 Gbit/s eli symmetrinen 10 gigan kaista. Korjatkoon joku jos väärää tietoa kerron kun ei tuo itsellekkään kovin tuttu aihe ole. Valoolla päätelaitteena kotona näyttää olevan Nokia xs-010x-q joka on symmetrinen 10 gigan päätelaite. Asiakasrajapinta on sen kupariporttilähdössä jonne kuparisen verkkokaapeli kytketään. Sinne saakka operaattori vastaa omien vehkeidensä toiminnasta.