Kotimokkula ja kiinteä laajakaista keskustelua

Älkää nyt sanoko, että jotkin tukiaiset (edellisellä sivulla mainittu) saavat tämän aikaan, että pienille omakotialueille neljä eri toimijaa peräkanaa kaivavat kuidut maahan ja vaikuttaa että puolet ei ota kuitua, niin yhdelle jää kahdeksasosa jo valmiiksi harvoita taloista?
Tuntuu niin järjettömältä bisnescaselta, että tukiaiset selittäisivät kyllä tämän.

Joo ei saa. Kaikki ovat ihan markkinaehtoisesti toteutettuja.
Yleensä ne paikat joihin tukia saa, ovat juurikin niitä, joihin tulee korkeintaan se yksi verkko, jonka rakentamista on tuettu.
Tuetuillekin aluelle tehdään ensin "kuulutus" aikovatko muut operaattorit rakentaa esim seuraavien vuosien aikana markkinaehtoisestsi verkkoa alueelle. No eivät rakenna, koskaan.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
silloin kun yhteys sakkaa muualla, ei sitä yksinkertaisesti voi sotkea yhteyksien luotettavuuteen
kuituyhteys on ylivoimaisnen, ei sitä voi kiistää
meillä on nettiyhteys ollut siitä lähtien kun modeemit tuli eikä niitä mitään epäluotettavaa ole ikävä tullut
Ihan höpöä... kokonaisuus ratkaisee, end to end käyttökokemus insinöörin märän päiväunen sijaan, eikä täydellisillä loppumetreillä ole merkitystä jos yhteys takkuaa toisessa päässä tai matkan varrella. Jos ne viimeiset metrit takkuaa niin silloin on tietysti kaikki piloilla.
 
Mikä on valekuitu?

Tilannetta hämmentävät joidenkin operaattorien kiinteät verkot, jotka ratsastavat valokuitu-termillä, vaikka runkoverkon jälkeen tieto kulkisikin taloon vanhaa kuparikaapelia. Esimerkiksi DNA markkinoi Valokuitu Plus -verkkoa, joka ”yhdistää ainutlaatuisesti runkoverkon valokuidun lisäksi liityntä- ja kiinteistön sisäverkosta sitä osaa, joka mahdollistaa gigaluokan nopeudet aina huoneistoon asti.”

Tällaisille verkoille on alalla lempinimikin: ”valekuitu”.

Erityisasiantuntija Joonas Norr Kilpailu- ja kuluttajavirastosta kertoo, että kuluttaja-asiamies on kiinnittänyt huomiota myös tähän ilmiöön, mutta toistaiseksi asiaan ei ole otettu kantaa.

”Internet-liittymien markkinoinnissa on ylipäätään tärkeää varmistaa, että yhteyksien teknisillä toteutustavoilla ei johdeta kuluttajaa harhaan.”


 
Täällä testattiin nopeustestiä vanhalla tietokoneella joka paljastui pullonkaulaksi. Oli gigabitin verkkokortti, mutta tehot ei riittäneet ooklan speedtestin pakettien purkuun. Nopeus huiteli 150megan luokassa. Toisella koneella testatessa tuli taas läpi lähes täydellä kaistannopeudella eli gigan huitteilla.

Tämä on hyvin yleinen ongelma. Hitaasta tietokoneesta, tai muusta laitteesta ei tule nopeaa kytkemällä se valokuituyhteyteen, tai mihinkään muuhunkaan yhteyteen.

Toinen yleinen ongelma on heikkolaatuinen wlan verkko.
Siitäkin saa tarvittaessa rakennettua erinomaisen, niin kattavuudeltaan kun nopeudeltaan.
Puhelimen kyvyt luonnollisesti osaltaan vaikuttaa nopeuteen.
 

KsK

Aktiivinen jäsen
Tuntuu, että tässä väitellään kahdesta eri asiasta. Yksi asia on mikä kuluttajille olevista tekniikoista on "paras" tekniikaltaan. Tekniikan osalta "paras" lienee luonnollisinta määritellä tässä yhteydessä luotettavuutena ja nopeutena (kun on nettiliittymästä kyse). Tältä kannalta itse olen @HalkoholistinHaamu kanssa samalla kannalla eli kuitu on ylivoimainen näillä metriikoilla.

Toinen asia on sitten täysin se mikä on millekin käyttäjälle se oikea ratkaisu. Tämähän on taas subjektiivinen kysymys ja siihen vaikuttaa paljon laajempi kirjo määritelmiä ja tarpeita. Tässä olen @M-J-B kanssa taas samaa mieltä, että ei voi yksiselitteisesti vain todeta, että "valokuitu paras" jokaiselle käyttäjäprofiilille vaikka teknisessä mielessä se sitä olisi. Tietysti jos kuitu jo löytyy ja kk-hinnat samaa luokkaa mobiilin kanssa, niin aika vähässähän ne perustelut silloin on mobiilin puolesta.
 

hemaris

Aktiivinen jäsen
Itse tilasin Täyskuidun (nykyinen Valoo) liittymän 08/22 ja rak.päätöksenkin tekivätten hyvinkin pian 09/22. Mutta sen jälkeen ei sitten ole tapahtunutkaan yhtään mitään. Täällä 00760 alueella Elisa ja Valokuitunen ovat kerinneet ne omat kaapelinsa jo kaivamaan, kaivantonsa peittämään ja asfaltoineetkin kaiken jo valmiiksi, mutta Valoo se ei vaan saa mitään aikaiseksi. Tuossa Valoon tilaussopparissa vielä kun on se asiakkaan 24kk sitoutumis-pykäläkin, niin... :prkl:

No satuin sitten löytämään heidän omilta sivuiltaan tiedon, että he itse sitoutuvat toimittamaan kuidun 12kk kuluessa tuosta rak.päätöksestä, jota täällä siis ei ole tapahtunut, projekti on heidän omienkin tietojensa mukaan yhä ns. suunnitteluvaiheessa. Joten tuohon sitoutumaan vedoten sitten irtisanoin tuon tilaukseni ja parin pv kuluttua heiltä sitten tulikin irtisanomisen vahvistus hintaan 0.00€. Toki tuossa oli mukana myös ne irtisanomisen kohdat hintoineen noista soppareista mm. rak.päätöksen jälkeinen irtisanominen 200€ jne. mutta jos kerran itse eivät kykene edes omia lupauksiaan noudattamaan, niin... :grandpa:

Ja välittömästi tuon perään lähtikin sitten kotikuidun tilaus Elisalle 495€, niin tulevat vielä tämän syksyn aikana vetämään tuon kuitunsa tuosta pihatiemme kyljessä olevasta uutuuttaan kimaltelevasta kuitukaapistaan "huiman" 5m matka meidän kivijalkaan ja näin päästään meilläkin sitten vihdoinkin tuohon laser-tiedonsiirtoon :)
Mielenkiintoista muuten miten vaihtelee ihan pienelläkin alueella. Postinumerosta päätelleen ihan HiTec:n naapurissa, mutta aika erilainen kuvio.
Valokuitunen tarjosi, mutta ei saanut päätöstä tehtyä -olin tilauksen tehnyt ja olisin maksanut heidän pyytämän asennusmaksun. Valoo tarjosi vähän myöhemmin ja tilasin myös heiltä vuosi sitten kun Valokuitusen homma ei tuntunut etenevän. Päinvastoin kuin HiTecilla, Elisa ei ole missään vaiheessa tarjonnut kuitua jos katso osoitteen perusteella niin tarjoaa vain 5G-liittymää. Meillä on tällä hetkellä Elisan valekuitu, eli VDSL.

Nyt tilanne näyttää Helsingin karttapalvelussa (jossa näkyy rakennusluvat myös kaduilla), että Valokuitunen vetää pienen tynkäpätkän kuitua meidän naapurustoon. Jää muutaman kymmenen metrin päähän meidän kadusta. Valoolla on laajemman verkon suunnitelma, osittain päällekkäin Valokuitusen kanssa, mutta tulossa myös meidän kadulle ja koko lähinaapurustoon. Elisalla ei näy mitään meidän naapurustossa. Lähistölle on tuotu kaivinkone ja punaista 100 mm putkitusta ja sinisiä ohuempia kuituputkia. Varaukset tuolle varastointialueelle olivat aluksi Valoon nimissä ja nyt Valokuituselle.

Ja näistä huolimatta ainoa joka on kaivannut ja myös jo täyttänyt kaivannot on Helen joka uudistaa sähköverkkoa osalla aluetta. Kaivannot ovat samassa kohtaa kuin suunnitellut kuidut kulkevat. Helen ei ole sentään asfaltoinut noita kaivantoja umpeen, eli kuitufirmat pääsevät hieman helpommalla jos nopeasti aloittavat kun ei tarvi avata asfalttia tai kivetystä
 
K

korsteeni

Vieras
Ihan höpöä... kokonaisuus ratkaisee, end to end käyttökokemus insinöörin märän päiväunen sijaan, eikä täydellisillä loppumetreillä ole merkitystä jos yhteys takkuaa toisessa päässä tai matkan varrella. Jos ne viimeiset metrit takkuaa niin silloin on tietysti kaikki piloilla.
et oo tosissas
just painotin liittymää, kuitua, en kokonaisuutta
kuitu hakkaa mennen tullen ilmaliittymät
se on sitten ihan eri juttu jos jossain sakkaa, se sinun kokonaisuus, sillooin puhutaan yhteyksistä, ei liittymän luotettavuudesta

jos ne loppumetrit kulkee kuiskaamalla, ei liittymä ole silloin kynnyskysymys
 

bungle

Vakionaama
Tämä on hyvin yleinen ongelma. Hitaasta tietokoneesta, tai muusta laitteesta ei tule nopeaa kytkemällä se valokuituyhteyteen, tai mihinkään muuhunkaan yhteyteen.
Itselläni oli sellainen ongelma, että oli nopea kannettava ja siinä USB verkkoadapteri. Jostain syystä tietyllä chipillä ja kone-kombolla meni aina 100Base-T vaikka kuinka oli 1000Base-T adapteri. Oli muitakin ongelmia, esim. ei herännyt, jos kone meni uneen. Joskus softa on solmussa eikä siihen ole välttämättä ratkaisua tietyllä käyttöjärjestelmä/laitekombolla. Ostin toisen ja sillä tulee nätisti 2.5 Gbps. Mutta aika arpapeliä oli tietää etukäteen mikä chippi, missäkin adapterissa on sisällä. Mulla oli myös Thunderbolt 4 telakka, jossa oli tuo ongelmallinen chippi (koska ajuri ei oikein toimi) ja silläkin tuli 100Base-T:tä 1000Base-T:n sijaan. Muistaakseni vanhemmalla käyttöjärjestelmäversiolla se antoi vielä 1000Base-T:tä. Ongelmallinen chip: RealTek RTL8153 (tosi yleinen).
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Ja näistä huolimatta ainoa joka on kaivannut ja myös jo täyttänyt kaivannot on Helen joka uudistaa sähköverkkoa osalla aluetta. Kaivannot ovat samassa kohtaa kuin suunnitellut kuidut kulkevat. Helen ei ole sentään asfaltoinut noita kaivantoja umpeen, eli kuitufirmat pääsevät hieman helpommalla jos nopeasti aloittavat kun ei tarvi avata asfalttia tai kivetystä
Itse olen siis Valoo alueella 7 ja täällä myös Helen kaivaa noita sähkökaapeleita, sekä uusii sähkökaappeja siinä samalla. Vaan se kaivaminen ja asfaltointi tuntuu menevän todellakin noiden kaikkien 3 kesken (Helen, Elisa ja Kuitunen) ihan miten sattuu = täällä pyörii jos jonkinlaista asfalttifirmaa vuorotellen laittamassa kukakin just minkäkin tietyn paikan kiinni ja kohta tulee toisesta firmasta seuraava ryhmä laittamaan viereisen paikan, jne.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
et oo tosissas
just painotin liittymää, kuitua, en kokonaisuutta
kuitu hakkaa mennen tullen ilmaliittymät
se on sitten ihan eri juttu jos jossain sakkaa, se sinun kokonaisuus, sillooin puhutaan yhteyksistä, ei liittymän luotettavuudesta

jos ne loppumetrit kulkee kuiskaamalla, ei liittymä ole silloin kynnyskysymys
Kyllä minä tuon viestisi niin luin, että painotit yhteyksiä, etkä kodin nettiliittymää (tiettyä linkkiä lähellä sinua joka muodostaa osan yhteyskokonaisuudesta). Niin sen lukisin edelleen, ellet olisi tarkentanut mitä tarkoitit.

Yhteys, joka päättyy muualle kuin haluttuun taikka tavoiteltuun palveluun, on turha yhteys sen muista ominaisuuksista riippumatta. Yhteys joka alkaa hankalasta lähtöpisteestä (tai päättyy siihen) on minusta huono yhteys... ilmeisesti moni muu ajattelee samoin kun kotien (kuitu/kupari/4G/5G)liittymien jatkeeksi viritellään kuparia ja WiFiä. Näin "paras" kuitu "pilataan" jotta yhteys olisi parempi.

Yhteys on niin luotettava kuin sen heikoin lenkki, eikä se oma nettiliittymä välttämättä ole heikoin lenkki vaikka toimitusketjun kaikki muut siirtoyhteydet olisi kuitua. Juurikin niin, ettei se oman liittymän tekniikka ole kynnyskysymys... oli se sitten kuitu tai langaton tai kuparia. Muun toimitusketjun luotettavuudella ja nopeudella on niin suuri merkitys, että sen oman kotiliittymän ylimitoitus ja varmennus ei tuo mitään hyötyjä, jos ei haittaakaan ellei kustannuksia tarvitse huomioida. Sijainti sitten määrittelee mitä liittymätekniikkaa on tarjolla ja riittävän luotettavasti toteutettuna.

Kyllä, suorituskykyisin tekniikka kahden kiinteän etäpisteen välillä on kuitu, ei siitä ole kahta sanaakaan. Eihän siitä mitään tulisi jos koko internet olisi rakennettu mobiiliyhteyksien varaan, mutta mikä on paras tekniikka yksittäisten kotiliittymien toteutukseen ei ole niin yksioikoista, aivan kuten @KsK tuossa totesi.

Jos kuitu jo löytyy ja kk-hinnat samaa luokkaa mobiilin kanssa, niin sinkku kokee ehkä silti sen mobiililiittymän paremmaksi vaihtoehdoksi juurikin siksi, että sen saa tarvittaessa mukaansa eikä tarvitse maksaa kahdesta liittymästä. Kulkee se pariskunnan tai perheen 4/5G kotireititinkin aika helposti kaupunkiasunnolta kesäasuntoon. Ainakin Netgearilla oli yhteen aikaan telakoitavia mobiilimokkuloita ja telakassa ulkoisten antennien liitännät - ei pöllömpi idea minusta.
 

Harrastelija

Vakionaama
Tuolla joku mainitsi postinumerot.
Täällä viime kesänä postinumeroalueen pohjoispäässä pyöri valoo ja eteläpäässä valokuitunen.
Ensi kesänä ilmeisesti valoo pyörii eteläpäässä.
Valoolla tuo pohjoispää oli jaettu vielä moneen alueeseen. Ehkä noiden alueiden perusteella voisi päätellä jotain verkon rakenteesta? Yksi passiivinen katujakamo per alue?
Lisäksi jokainen alue varmaankin arvioitiin erikseen että kannattaako rakentaa.
Kyseessä siis omakotitaloalue 10km keskustasta. Vanhaa aluetta jossa viimeisin isompi rakennettu alue 90 luvun alkupuolelta. Toki yksittäisiä taloja korvataan koko ajan uudemmilla. Näyttäs 60 ja 70 luvun talot helposti korvautuvan uudemmille kun omistaja vaihtuu.
 
ilmeisesti moni muu ajattelee samoin kun kotien (kuitu/kupari/4G/5G)liittymien jatkeeksi viritellään kuparia ja WiFiä. Näin "paras" kuitu "pilataan" jotta yhteys olisi parempi.

Jätät huomiotta sellaisen perustavaa laatua olevan seikan, että kuidulla saa kotona langattomastikin parhaan mahdollisen yhteyden viritettyä, sillä wlan verkkoa voi itse parantaa, ja itse myös päättää kuka sitä pääsee kuormittamaan. Voi toki vaatia langattoman kotiverkon parantelua, toisinaan ei sitäkään, sillä monien kotien alueella mobiiliverkko on luvattoman huono, siinä enää simppelit wlan purkit tilannetta huononna ;D
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Jätät huomiotta sellaisen perustavaa laatua olevan seikan, että kuidulla saa kotona langattomastikin parhaan mahdollisen yhteyden viritettyä, sillä wlan verkkoa voi itse parantaa, ja itse myös päättää kuka sitä pääsee kuormittamaan. Voi toki vaatia langattoman kotiverkon parantelua, toisinaan ei sitäkään, sillä monien kotien alueella mobiiliverkko on luvattoman huono, siinä enää simppelit wlan purkit tilannetta huononna ;D
En jättänyt sitä huomiotta. Ottaen huomioon oman teleoperaattorin verkon rajoitteet, ja vielä seuraavat hypyt sille varsinaiselle palveluntarjoajalle, ja sen palveluntarjoajan suorituskyvyn, saa sen "parhaan mahdollisen" kokonaisuuden myös 5G:llä. Jos latenssi on ensiarvoisen tärkeää, niin wlan heikentää sitä aina, oli se sitten 5G:n tai kuidun jatkeena. Ei välttämättä heikennä käytännössä havaittavasti, mutta jos vain "paras" on kyllin hyvää (jolloin paremmuuden voi todeta vain teoreettisilla arvoilla tai mittaamalla), on sen kuidun ping wlanilla pilattu. Eli suoritusarvot kuitulinkkiä heikommat, mutta kokonaisuus parempi. Tämä on se syy miksei kuitu ole yksiselitteisesti ylivoimainen toteutustapa kodin nettiliittymälle, mutta jos haluaa gigabitin kuidun koska gigabitin kuitu, niin saahan sen... mutta pian naapurilla on 10gb.

Aina et voi päättää kuka pääsee wlania kuormittamaan, koska sitä kuormittaa mm naapurit omilla wlaneillaan vaikka eivät pääse wlanistasi hyötymään, päinvastoin. Hiukan sama siinä kuidussa, hallitset oikeastaan vain sitä kuparia jonka siihen liität, ellet panosta kuitukytkimeen ja toteuta sisäverkkoasikin kuidulla (koska kuitu on "ylivoimainen").

Kaksi kertaa olen yksityishenkilönä pyytänyt operaattorilta parempaa 4G-peittoa, molemmilla kerroilla pyyntöni on huomioitu ja hyvinkin kohtuullisessa ajassa tilanne on korjattu. Toisella kerralla sain operaattorilta jopa tarkistussoiton onko nyt hyvin. Kävi siinä sitten niin, että toiselta suunnalta alkoi kuulua jupinaa kun kuulemma keiloja oli säädetty ettei 4G toiminut kuin ennen, ja kesän odottelun jälkeen kyseiseen mastoon ilmestyi lisää rautaa. En taatusti ollut ainoa "valittaja" ja suurteollisuuttakin on alueella. Mutta ai ai sitä herkkua kun on saanut vääntää varsinkin ADSL-aikakaudella verkkovierailuliittymien toiminnasta kun isolta operaattorilta ostetut liittymät oli toteutettu paikallisten puhelinlaitosten kupareissa... kuluttajapuolella syyttivät toisiaan ja yrityspuolella levittelivät käsiään. Ilman suoraa asiakassuhdetta oli joidenkin paikallisten palvelualttius lievästi sanoen nihkeää, mutta suoralla asiakassuhteella palvelualttiutta löytyi ja ongelmat ratkesivat.

Tottakai on ruuhkaisia alueita, joissa langattomien tekniikoiden rajat tulevat vastaan vaikka operaattori tekisi vaikka mitä kevätjuhlaliikkeitä ja lisäinvestointeja, kunnon toimintaedellytyksiä ei tekniikan ja fysiikan rajojen johdosta vaan ole, mutta on myös huonoja toteutuksia ja huonosti annettua palautetta. EDIT: Ja tietysti surkeita operaattoreita tekniikkaan katsomatta.
 

bungle

Vakionaama
Kaksi kertaa olen yksityishenkilönä pyytänyt operaattorilta parempaa 4G-peittoa, molemmilla kerroilla pyyntöni on huomioitu ja hyvinkin kohtuullisessa ajassa tilanne on korjattu.
Mulle ei ole koskaan keiloja käyty muuttamassa pyynnöstä. Ja niitä pyyntöjä on ollut. Mutta epäilen, että joillekin näin tehdään, koska omat yhteydet ovat saattaneet heiketä selvästi. Siksi kuitu on ylivoimainen.
 
Mulle ei ole koskaan keiloja käyty muuttamassa pyynnöstä. Ja niitä pyyntöjä on ollut. Mutta epäilen, että joillekin näin tehdään, koska omat yhteydet ovat saattaneet heiketä selvästi. Siksi kuitu on ylivoimainen.

Niin se vaan menee mobiiliverkoissa, jos kumartaa toiselle, niin pyllistää toiselle.
Kuitu on ylivertainen, ihan toiselta planeetalta suoraan sanoen, jos haluaa varmistua siitä että yhteys toimii ja riittää myös tulevaisuudessa.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
@HalkoholistinHaamu @bungle Kyllä se operaattori tai muu palveluntarjoaja lisäilee samaan trunkkiin lisää asiakkaita sinulta kyselemättä, että jaettua kaistaa sekin loppupeleissä, eikä se oma dedikoitu kuitupätkä siksi ole ylivoimainen eikä ylivertainen, kuten todettiin. EDIT: Naapurihan voi tilata kaivurinkin. ;)

SETI-projektista ja muista olen kuullut, mutta en ole vielä nähnyt kenenkään vetävän kuitua toisilta planeetoilta, ei edes ISS:lle, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa... sitten kun Aurinkomatkat myy halpoja pakettimatkoja Marsiin?

Nyrkkisääntönä voin vain todeta, ettei uusinta uutta yleensä kannata ostaa tulevaisuuden varalle... päätyy ostamaan kotimaisen stereotelkkarin ennen stereolähetyksiä ja NICAM standardin valintaa lähetysformaatiksi. :)
 
Viimeksi muokattu:

hemaris

Aktiivinen jäsen
Itse olen siis Valoo alueella 7 ja täällä myös Helen kaivaa noita sähkökaapeleita, sekä uusii sähkökaappeja siinä samalla. Vaan se kaivaminen ja asfaltointi tuntuu menevän todellakin noiden kaikkien 3 kesken (Helen, Elisa ja Kuitunen) ihan miten sattuu = täällä pyörii jos jonkinlaista asfalttifirmaa vuorotellen laittamassa kukakin just minkäkin tietyn paikan kiinni ja kohta tulee toisesta firmasta seuraava ryhmä laittamaan viereisen paikan, jne.
Valoo 2 alueella meikäläinen, huomasinkin kesällä nuo kaivuutyöt 7-alueella. Muutama kilometri näkyy olevan etäisyyttä.
 

bungle

Vakionaama
@HalkoholistinHaamu @bungle Kyllä se operaattori tai muu palveluntarjoaja lisäilee samaan trunkkiin lisää asiakkaita sinulta kyselemättä
Aivan, mutta operaattoreille on hemmetin helppoa ja halpaa lisätä kapasiteettia valokuituun. Ei ole kovin pitkä matka kotoa Ficix solmuun (kannattaa tarkistaa tämäkin, kun valitsette operaattoria). Ja kun koko matka on valokuitua, niin kuormanhallinta on omaa luokkaansa (kotona voi sitten olla kuparia ja wifiä ja valokuitua tarpeen mukaan - helppo tehdä itsekin). Verkkovierailut nopeita ja tehokkaita ja virheettömiä.
 
Viimeksi muokattu:

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Aivan, mutta operaattoreille on hemmetin helppoa ja halpaa lisätä kapasiteettia valokuituun. Ei ole kovin pitkä matka kotoa Ficix solmuun. Ja kun koko matka on valokuitua, niin kuormanhallinta on omaa luokkaansa. Verkkovierailut nopeita ja tehokkaita ja virheettömiä.
On, mutta ne ei välttämättä tee sitä, kuten eivät myöskään välttämättä käännä tukiaseman keiloja tai lisää sektoreita vaikka sille on kysyntää ja joissain tapauksissa helppoa ja halpaa (ei välttämättä hemmetin). Sellaista on tapahtunut, että myydään enemmän kapasiteettia kuin ostetaan sisään, koska se on kaikista kustannustehokkainta. Osaa ne kuidutkin virheillä.
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
SETI-projektista ja muista olen kuullut, mutta en ole vielä nähnyt kenenkään vetävän kuitua toisilta planeetoilta, ei edes ISS:lle, mutta ehkä joskus tulevaisuudessa... sitten kun Aurinkomatkat myy halpoja pakettimatkoja Marsiin?
Ehkä pikkasen nopeammin kuitenkin. Oma veikkaukseni on jotta siinä vaiheessa kun saadaan se avaruushissi aikaiseksi, niin siinähän se kuitukin kulkee samalla sen hissin "kiskojen" kanssa nätisti rinnakkain ;D

Vaan kun tiedonsiirtomäärät ovat jatkuvasti vain kasvussa, niin kohta se on se 5G:kin jo ahdas ja jos ei mitään radikaalia uutta keksitä, niin suurempi nopeus tarttee aina vain suurempia taajuuksia. Noissa taajuuksissa vain on sellainen mutta että sen tukarin solukoko pienenee ihan vastaavasti ja jossain kohtaa tulee se raja vastaan ettei pienempiä soluja vain voi/kannata tehdä, joka siis samalla määrää sen radiotien max. tiedonsiirtonopeudenkin.

Kuidulla ei vastaavaa ongelmaa ole, kyse on vain kuitupäätteistä millaista laseria se sinne lasiputkeen ampuu. Ja jos laser ei enää kerkiä, niin laitetaan eri värisiä lasereita rinnakkain samaan lasirööriin (WDM-tekniikka) ja taas nopeus moninkertaistuu, värejä sateenkaaressa kyllä riittää. Ja jos yksi noista "väreistä" puskee STM-256 (40Gb) nopeudella ja niitä saadaan nykytekniikalla jo 80 kanavaa (DWDM) samaan kuituun, niin 3.2Tb/s luulisi nyt riittävän jo "hiukka" vaativampiinkin tiedonsiirtoihin, puhumattakaan millaisia uusia tekniikoita tuolta on vielä tulossakaan, kuten esim. SRS.

1920px-WDM_operating_principle.svg.png
 

bungle

Vakionaama
On, mutta ne ei välttämättä tee sitä
No on siinä vähän enemmän pohjaa sanoa operaattorille, että jotain pitäis tehdä, jos valokuitu vetää heikommin ja tuottaa suurempia latensseja kuin kännykän mobiililiittymä. Kyllä silloin jotain tulisi tehdä. Jos ei tee, niin se on sitten toinen asia. Mutta todennäköisesti tekevät ihan perus huoltojen yhteydessä automatic (varmaan muutenkin vaihtavat laitteita päihin tasaisin väliajoin, se voi olla jopa heille kustannustehokasta - samaan malliin kuin harva enää kotona vetää 802.11b:llä wifiäkään, tuskin on enää edes laitteita saatavilla kunnolla). Vähän sama kuin Ficix nopeutuu kokoajan.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Ei sitten tullut kuitua tänne kylälle, mikä oli odotettavissa kun kiinteistöt 100-500m etäisyyksillä. Elisan vastaveto oli tehdä uusi 5g masto lähelle, mutta sekin lupahakemus sai valituksia lähitaloilta.
Minulle riittäisi 10M jos se tulisi jatkuvasti mutta nytkin huono keli niin yhteys pätkii ja hidastelee. On suunta ulkoantennit, mutta ei vaan toimi mikä aiemmin antoi jopa kymmenien megojen yhteyden. Taas tarvis vaihtaa operaattoria ja alkaa käänteleen antenneja. Ei jaksaisi aloittaa taas.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
No on siinä vähän enemmän pohjaa sanoa operaattorille, että jotain pitäis tehdä, jos valokuitu vetää heikommin kuin kännykän mobiililiittymä. Kyllä silloin jotain tulisi tehdä. Jos ei tee, niin se on sitten toinen asia. Mutta todennäköisesti tekevät ihan perus huoltojen yhteydessä automatic. Vähän sama kuin Ficix nopeutuu kokoajan.
Herkästi se operaattori venkoilee aikansa, että sinulla on siinä omassa sisäverkossa tai koneessa jotain häikkää. Saattavat vaivautua paikan päällekin virka-aikana toteamaan, että hyvinhän tämä toimii... vaikka asiakas on valittanut ajoittaista hitautta ja TV-kuvan häipymisiä iltaisin. Venkoilun syyn pitävät omana tietonaan, tietenkin.

Herkästi ollaan tilanteessa, jossa valokuitu vetää heikommin kuin kännykän mobiililiittymä, ihan normaalia. Kuitukaistan lisääminen maksaa. Meikäläiselläkin 750/100Mb 5G liittymä kännykässä maksaa vajaat 46eur, kotona 200/50Mb kuitu vajaat 50eur, hyvänä hetkenä molemmat hiukan ylittävät nimellisnopeutensa Speedtestin mukaan, mutta jos totta puhutaan, niin meikäläiselle riittäisi 50/50 liittymät oikein hyvin. Vaikka datan määrä tilastollisesti kasvaa, ei se automaattisesti tarkoita, että nopeudennälkä kasvaisi. Suoratoisto vie tietyn kaistan ja mitä pidempään leffoja toistetaan, sitä enemmän dataa liikkuu.

Tottakai kuidussa on nykytekniikoiden valossa ( ;D ) eniten kaistapotentiaalia, mutta kun ei ole sitä potentiaalista kaistasyöppöä näköpiirissä kun puhutaan yksityisliittymistä. Nythän eletään jo aikaa jolloin kaistaa ei edes yritetä säästellä, koska sitä on saatavilla. Maajussit pelloilla ja kaivurikuskit muualla on ehtineet kaivaa ylös monenmonta kuitua siihen mennessä kuin ilmateitse siirtyvän yksittäisen linkin kaistapotentiaali on ulosmitattu eikä langaton linkki kelpaa kotiliittymäksi enää missään. Kun kuitu toimii kuten 4G hyvissä olosuhteissa toimii, niin jo siinä on kaistareserviäkin, 5G:stä puhumattakaan niin on latenssinälkäkin tyydytetty.

Ei nämä ole niin mustavalkoista, asioilla tuppaa olemaan useampia puolia.
 

jiikoo

Vakionaama
Ahaa!
Tuota juuri kyselinkin tässä ketjussa (ja en muista nähneeni vastausta, mutta tässä ketjussa on sellainen pyörremyrsky päällä, että äkkiä hukkuu massaan).
Nimittäin pitäisin nimenomaan fiksuna tuollaista, että viimeiset 20m olisi jo olemassa oleva kaapeli, kun todistetusti sen nopeus piisaa. Ja jos kuituja risteilee jo valmiiksi ympäriinsä.
Eikä tarvii joka helkutin kohdasta kaivella asvaltteja auki.
Olen sitä mieltä, että toimivia kapineita ei pidä uusia turhanpäiten. Pahinta ympäristölle on joku jääkaapin vaihto 10W säästeliäämpään ja vanha toimiva 5 vuotta etuajassa kaatopaikalle.

Sehän kaapeliteevee-modeemi eli se DNA:n mainostama velekuitu on ihan hyvä systeemi kun se valokuidussa kulkeva internet-muutetaan vaikka 50 asunnon kerrostalossa taloyhtiön tiloihin sijoitetulla päätelaitteella kaapelimodeemisignaaliksi. Kaapeliteeveemodeemilla on käytössä luokkaa 1 gigabitti sekunnissa sitä kaistaa alle 800 Mhz taajuuksilla tv- ja radiokanavien väleissä. Silloin tuo yhden gigabitin suuruusluokkaa oleva kaista jaetaan sen taloyhtiön 50 asunnon netin käyttäjien kesken.

Huonompi tilanne on silloin kun se internetin kaapelimodeemisignaaleiksi muuttava pääte on kauempana ja palvelee vaikka tuhatta asukasta. Siinä onkin sitten niille tuhannelle asunnolla jaossa se sama 1000 megabitin elin 1 gigabitin kaista.

Tuo valokaapelin intenet-yhteyden kaapelimodeemisignaaleiksi muuttava aparaatti maksaa käsittääkseni viisinumeroisen summan euroja operaattorille. Sen vuoksi operaattori ei mielellään niitä päätteitään tuo joka taloyhtiöön. Kiinnostus tuoda oma päätelaite operaattorilla lisääntyy kummasti kun vaikka 50 asunnon taloyhtiö tekee viiden kuuden vuoden määräaikaisen sopimuksen taloyhtiölaajakaistasta ja asia sovitaan siinä yhteydessä.

Tuota halvempia on taloyhtiöissä ne xDSL päätelaitteet, joilla taloyhtiöön vedetty valokaapelin nettisignaali saadaan jaettua puhelinkaapelia pitkin asuntoihin. Sen toiminta riippuu paljon siitä miten laadukkaat puhelinkaapelit kiinteistössä on ja miten pitkät kaapelivedot. Ja jostain syystä esimerkiksi Telia on rampauttanut oman tuolla tekniikalla myyvänsä nettiyhteyden nopeuden upload-suuntaan 10 megabittiin sekunnissa. Yhdessä taloyhtiössä kyselin Telialta, että mikä tämä "valokuitu extra" tms. niminen yhteys on ja onko tässä joku virhe kun upload kaistaa ei saa millään nopeushinnalla yli 10 "megaan". Selvisi asiakaspalvelun kautta, että se "valokuitu" valekuitu oli vain kerrostalon puhelinkeskukseen tuotu valokuitu jota jaetaan puhelinkaapelia pitkin VDSL tekniikalla asuntoihin sopimuksen tekeville. Eikä upload kaistaa saa nopeampaa millään rahalla syystä jota en ymmärrä. Upload kaista kun oli niin onneton, niin en kyllä sellaisesta mitään ole kiinnostunut ainakaan maksamaan. Ehkä se ilmaisena varayhteytenä voisi mennä.

Taloyhtiöiden päätöksenteko on kyllä sellaista, että se on ihan tuurista kiinni saadaanko taloyhtiöön koskaan mitään sisäverkkoa rakennettua tai taloyhtiölaajakaistaa millään tekniikalla. Muutama 1800-lukua elävä seniori yhtiön hallituksessa voi estää kaikki "nykyajan hapatukset". Tuskin edes sähköä saisi taloyhtiön asuntoihin jos se olisi heistä kiinni kun niin mukava on elää kynttilän ja lyhdyn valossa ja se riittää heille.
 
K

korsteeni

Vieras
....... Muutama 1800-lukua elävä seniori yhtiön hallituksessa voi estää kaikki "nykyajan hapatukset". Tuskin edes sähköä saisi taloyhtiön asuntoihin jos se olisi heistä kiinni kun niin mukava on elää kynttilän ja lyhdyn valossa ja se riittää heille.

täällä oli muutama vuosi sitten aivan päinvastaista, kaikki nuoret sanoivat pärjäävänsä kännykällä/mobiililla kun taasen ihan jokainen eläkeläinen ja iäkkäämpi ottivat kuidun, jopa 93 vuotias naapurini
on siellä kiepit valmiina joka talouteen sitämukaa kun halukkuutta ilmenee
 

TeemuB

Jäsen
Jos omassa routerissa on itsessään joku speedtest (kuten esim omassa Asuksessa), niin kannattaa tietysti sillä testata. Ettei tuu tosiaan syyteltyä operaattoria omien laitteiden takia ;)
Ei riitä kaikissa Asuksen purkeissakaan teho mitata Speedtestillä kuidun täyttä nopeutta.
Itselläni oli tuo tilanne, eli läppäri piti laittaa reitittimeen kiinni ja mitata sillä - Asuksen oma mittari jäi monta sataa Mbps:ää gigaisen kuidun maksimeista.
 

TeemuB

Jäsen
On suunta ulkoantennit, mutta ei vaan toimi mikä aiemmin antoi jopa kymmenien megojen yhteyden. Taas tarvis vaihtaa operaattoria ja alkaa käänteleen antenneja. Ei jaksaisi aloittaa taas.
Olethan käyttänyt Cellmapper-työkalua ja katsonut mastojen sijainnit ja keilojen suunnat?
Lähempänä oleva masto ei välttämättä ole paras, jos oma sijainti sattuu keilojen väliin.

Toisena vinkkinä - operaattorivalintaa varten kioskilta halvat prepaidit (ainakin Elisa, Telia, DNA) ja niitä vuorotellen 4/5G-modeemiin sisälle. Samalla kun kääntelee antennia, niin katsoo, mikä operaattori antaa ruuhka-aikaan parhaimman yhteyden.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Eikös valokuidun nopeuden mittailu ole turhaa kun sieltä tulee aina se mitä luvataan?

En tiedä mutta nyt kuparikaapelia pitkin yhteys ei riitä jos tenava päättää ladata stemin kautta jotain peliä. Mulle valokuitu on ratkaisu loppuiäksi, kuten mlp tai mahdollisestu paneelit. Kerra päätetää ja niillä mennään päätyyn asti.
 

TeemuB

Jäsen
Herkästi se operaattori venkoilee aikansa, että sinulla on siinä omassa sisäverkossa tai koneessa jotain häikkää. Saattavat vaivautua paikan päällekin virka-aikana toteamaan, että hyvinhän tämä toimii... vaikka asiakas on valittanut ajoittaista hitautta ja TV-kuvan häipymisiä iltaisin. Venkoilun syyn pitävät omana tietonaan, tietenkin.

Herkästi ollaan tilanteessa, jossa valokuitu vetää heikommin kuin kännykän mobiililiittymä, ihan normaalia. Kuitukaistan lisääminen maksaa. Meikäläiselläkin 750/100Mb 5G liittymä kännykässä maksaa vajaat 46eur, kotona 200/50Mb kuitu vajaat 50eur, hyvänä hetkenä molemmat hiukan ylittävät nimellisnopeutensa Speedtestin mukaan,
Onko sinulle yllätys, että 750Mbps mobiililiittymä antaa enemmän kaistaa kuin 200Mbps kuitu?

Vai väitätkö tosiaan, että "ihan normaalia", että valokuidussa on ongelmia, yhteys ruuhkautuu ja nopeudet tippuvat ajoittain? Jos väität, niin laitapa hieman enemmän faktaa tarinasi tueksi... Itselläni on reitittimessä automaattinen Speedtest-ajo joka tunti 24/7/365 ja antaa kyllä jatkuvasti vakiolukemia muutaman Mbps:n tarkkuudella. Ongelmista ei tietoakaan.
 

VesA

In Memoriam
Eikös valokuidun nopeuden mittailu ole turhaa kun sieltä tulee aina se mitä luvataan?
Pullonkauloja on monenlaisia, mutta kuidutkaan eivät ole samanlaisia. PON-ratkaisut muistuttavat toiminnaltaan lähinnä GSM-verkkoa - siellä on takana joku yhteinen kaista 1G->25G josta lohkotaan aikaviipaleita tavalla jota en ole selvittänyt, mutta jakamassa voi olla vaikka 256 taloutta. Jo UDPllä tehdyissä kokeissa alkaa tulla pakettihukkaa ja vaihtelevaa latenssia, TCP:llä tilanne olisi heti hankalampi koska kadonneet paketit aiheuttavat uudelleenlähetystä ja pitävät ikkunan pienenä.
 

Esäätäjä

Vakionaama
Olethan käyttänyt Cellmapper-työkalua ja katsonut mastojen sijainnit ja keilojen suunnat?
Lähempänä oleva masto ei välttämättä ole paras, jos oma sijainti sattuu keilojen väliin.

Toisena vinkkinä - operaattorivalintaa varten kioskilta halvat prepaidit (ainakin Elisa, Telia, DNA) ja niitä vuorotellen 4/5G-modeemiin sisälle. Samalla kun kääntelee antennia, niin katsoo, mikä operaattori antaa ruuhka-aikaan parhaimman yhteyden.
Joo, katsottu tolppa ja kanavat, ei se ihan lähellä ole, useampi kilometri, tosi korkea masto. Useamman taajuuden yhdistelmällä tuli silloin hyvät tulokset, ehkä jotain muutettu.
 

jiikoo

Vakionaama
Ja tuosta kotimokkula vs kiinteä, niin paremmin saa haja-asutusseudulla rahoilleen vastinetta kotkimokkulalla jos on niin onnellisessa asemassa, ettei masto ole liian kaukana eikä se ihmeemmin ruuhkaudu. Täällä 20eur/kk 100Mb 4G tarjoilee ulkoantennilla pääsääntöisesti sen 100Mb (80-110) ja 50eur/kk 200Mb PON-kuitu kaikkea 80-215Mb väliltä. Meillä kuuluisi nykyään myös 5G, mutta heikkona hetkenä tuli kuitu tilattua kun 5G:stä ei ollut tietoakaan ja 4G takkuili (joka kuitenkin muutamassa kuukaudessa korjattiin, nopeammin kuin kuitu asennettiin).

Tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen, että valokuituliittymä antaa 200 "megan" nimellisnopeudella nopeudeksi 80 "megaakin".

Sen ymmärrän, että se valokuityhteys voi olla joskus kokonaan poikki. Oli syynä esimerkiksi kaivurikuski tai laitteistojen kytkentätyöt.

Sitä en ymmärrä että 200 "megan" valokuituliittymä hidastuisi tuonne 80 "megan" tasolle.

Eikö siinä sopimuksessa ole jotkut nopeusrajat, joiden nopeudella kuituoperaattori lupaa sen kuituyhteyden toimivan. Kenties siinä kuituyhteydessä on jotain jossain kohti rikki ja siitä kannattaisi tehdä vikailmoitus operaattorille? Mikä operaattori tuossa on kyseessä?

Sen minä ymmärrän taas liiankin hyvin jo omasta kokemuksesta, että esimerkiksi 300 "megan" 4G nettiliittymä voi antaa mitä tahansa nopeutta alle 1 megan ja 300 megan väliltä. Ja senkin ymmärrän kokemuksesta että sellainen liittymä saattaa olla antamatta koskaan yli 120 megan nopeutta vuosien aikana vaikka nimellinen maksiminopeus on 300 Mbit/s ja alueella on erittäin vahva 4G signaali neljällä eri taajuudella ja 4G reititinkin on viimeistä huutoa CAT luokkia myöten. Eli se mokkulanetti suattaapi olla, että toimii joskus jossain nimellisellä maksinopeudella, vaan suattaapi olla, että ei toimi oikein mitenkään.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Onko sinulle yllätys, että 750Mbps mobiililiittymä antaa enemmän kaistaa kuin 200Mbps kuitu?

Vai väitätkö tosiaan, että "ihan normaalia", että valokuidussa on ongelmia, yhteys ruuhkautuu ja nopeudet tippuvat ajoittain? Jos väität, niin laitapa hieman enemmän faktaa tarinasi tueksi... Itselläni on reitittimessä automaattinen Speedtest-ajo joka tunti 24/7/365 ja antaa kyllä jatkuvasti vakiolukemia muutaman Mbps:n tarkkuudella. Ongelmista ei tietoakaan.
Ei tietenkään ole yllätys, mutta defacto saman kuukausihintainen kuitu on aika paljon hitaampi. Lisäksi kuidussa parin tonnin subventoitu liittymismaksu. Ei se kuitenkaan ole mikään ongelma ja syy vaatia kuituoperaattorilta toimenpiteitä. Harvalle tuolla nopeuserolla on mitään käytännön merkitystäkään, mutta mikä on se kuidun lisäarvo tässä ja nyt? Mikä tekee siitä ylivoimaisen? Ei mikään. Tottakai kuitu on ylivoimainen siellä, missä luotettavaa ja nopeaa 5G yhteyttä saa syntymään... mutta samalla logiikalla 5G on todella ylivoimainen siellä, minne kuitua ei saa vedettyä

Ei ole "ihan normaalia" että valokuidussa on ongelmia, eikä se ole "ihan normaalia" mobiilissakaan. Molemmissa sitä kuitenkin esiintyy vaihtelevissa määrin. On tässä reilussa 25 vuodessa ehtinyt tulla jonkin verran tuntumaa mm ja sm kuituihin, eri koksuihin, parikaapeleihin ja langattomiin eikä mikään ole immuuni virheille. En ollenkaan epäile, etteikö sinulla toimisi kuitu virheettömästi, mutta ei ne aina niin toimi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ei tietenkään ole yllätys, mutta defacto saman kuukausihintainen kuitu on aika paljon hitaampi.
Mobiililiittymän nimellistä ns. nopeutta kun verrataan, niin voi tulla tuollaiseen johtopäätökseen. Juuri koskaan mobiililiittymä ei anna kuin murto-osan ns. nopeudesta. Ja jos antaa, sitten tilanne johtuu hyvästä tuurista, operaattorin merkillisestä yksilösponsauksesta tms. Normaalikuluttajalle tuollainen tilanne ei kuitenkaan kestä kauan muutoin kuin kuukausihinnan puolesta.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Tämä on ensimmäinen kerta kun kuulen, että valokuituliittymä antaa 200 "megan" nimellisnopeudella nopeudeksi 80 "megaakin".

Sen ymmärrän, että se valokuityhteys voi olla joskus kokonaan poikki. Oli syynä esimerkiksi kaivurikuski tai laitteistojen kytkentätyöt.

Sitä en ymmärrä että 200 "megan" valokuituliittymä hidastuisi tuonne 80 "megan" tasolle.

Eikö siinä sopimuksessa ole jotkut nopeusrajat, joiden nopeudella kuituoperaattori lupaa sen kuituyhteyden toimivan. Kenties siinä kuituyhteydessä on jotain jossain kohti rikki ja siitä kannattaisi tehdä vikailmoitus operaattorille? Mikä operaattori tuossa on kyseessä?

Sen minä ymmärrän taas liiankin hyvin jo omasta kokemuksesta, että esimerkiksi 300 "megan" 4G nettiliittymä voi antaa mitä tahansa nopeutta alle 1 megan ja 300 megan väliltä. Ja senkin ymmärrän kokemuksesta että sellainen liittymä saattaa olla antamatta koskaan yli 120 megan nopeutta vuosien aikana vaikka nimellinen maksiminopeus on 300 Mbit/s ja alueella on erittäin vahva 4G signaali neljällä eri taajuudella ja 4G reititinkin on viimeistä huutoa CAT luokkia myöten. Eli se mokkulanetti suattaapi olla, että toimii joskus jossain nimellisellä maksinopeudella, vaan suattaapi olla, että ei toimi oikein mitenkään.
En väitä, enkä usko, että 200-->80 hidastuminen olisi kuituliittymissä normaalia tai yleistä mutta näin se vaan välillä hetkellisesti käyttäytyy. Tiedottaminen on ollut sitä tasoa, että enhän minä edes tiedä onko koko verkkosegmentti edes valmis, tiekin kaivettiin poikki ilman ennakkovaroitusta ja sisälle piti päästä päivän varoitusajalla eikä kukaan sitten sovitusti tullutkaan. Kaivuutöistä on kohta 4kk ja jäljet on vielä siivoamatta. Ties vaikka päivisin jossain vielä hitsattaisiin kuituja ja PONi tykkää siitä kyttyrää. Sitten kun näen ensimmäisen liittymälaskun ja miltä ajalta yhteyttä laskutetaan, silloin katsotaan mikä on työn laatu, mikä oikeasti toimii ja mikä ei. Monet varmasti jo tunnistavat tämän paikallisen operaattorin pisteitä yhdistelemällä, mutta annan niille nyt laskutukseen asti mahdollisuuden hoitaa homman hyväksytysti maaliin vaikka kunnia on jo menetetty.
 

jiikoo

Vakionaama
Pullonkauloja on monenlaisia, mutta kuidutkaan eivät ole samanlaisia. PON-ratkaisut muistuttavat toiminnaltaan lähinnä GSM-verkkoa - siellä on takana joku yhteinen kaista 1G->25G josta lohkotaan aikaviipaleita tavalla jota en ole selvittänyt, mutta jakamassa voi olla vaikka 256 taloutta. Jo UDPllä tehdyissä kokeissa alkaa tulla pakettihukkaa ja vaihtelevaa latenssia, TCP:llä tilanne olisi heti hankalampi koska kadonneet paketit aiheuttavat uudelleenlähetystä ja pitävät ikkunan pienenä.

Esimerkiksi Valoo operaattori taitaa rakentaa verkkoaan asiakkaille GPON tekniikalla ja pääteleittaina on Nokian XGS-PON vehkeet kodeissa, joissa kaistaa on 10 Gbit/s ja ne on päivitettävissä helposti tulevaisuudessa 25Gigan PON nopeuksiin.

Hyvin tuollainen 10 Gbit/s kaista riittää vaikka jaettavaksi samalla kuidulla 256 talouteen ja luultavasti jokaiselle voisi myydä sen 1 gigabitin liittymän, kun ei se keskimääräinen käyttö montaa prosenttia ole siitä gigan liittymän kaistasta keskimäärin ja kaikki saavat aina sen gigan nopeuden kun tarvivat sellaista tai netin nopeutta sattuvat mittaamaan.

Noissa PON kuituliittymissä se kaista on tosiaan jaettua kaistaa kaikkien kuidun varrella asuvien käyttäjien kesken.

Tosin se jaettava määrä on jotain aivan muuta kuin 4G ja 5G yhteyksissä. 4G taajuuksilla on jaettavissa kaistaa matkapuhelintukiasemasta maksimissaan 175 "megaa" download suuntaan 1800, 2100 ja 2600 Mhz taajuuksilla kolmeen eri suuntaan jokaiseen tuo määrä. Käytännössä paljon vähemmän kun tuo vaatisi täydellistä signaalia ja parasta modulaatiota. 800 Mhz taajuudella jaettavaa on puolet tuosta em. määrästä. Sama koskee 700 Mhz taajuutta.

3500 Mhz n78 5G taajuudella jaettavaa on vajaa 1000 "megaa" kolmeen suuntaan tukiasemasta. Tuokin siis täydellisellä signaalilla kun huonommalla signaalilla käytettävä modulaatio vaihtuu sellaiseksi ja virheenkorjausta kasvatetaan niin, että nopeus jää murto-osaan tuosta. Ongelma tällä taajuudella on myös se kantavuus noin pari kilometriä tukiaseamalta eli pitäisi olla tiheä se tukiasemaverkko jos halutaan rakentaa kattavaa näin korkean taajuuden verkoa. Paljon on Suomessa kuntia joissa ei ole ainuttaaan 5G tukiasemaa vielä millään taajuudella koko kunnassa.

Eli sitä jaettavaa nettikaistaa on matkapuhelintukiasemassa huomattavasti vähemmän tukiaseman alueen käyttäjien kesken kuin vaikka GPON valokuidun yhdessä haarassa sitä on tarjolla. Jossain maaseudulla 2000 asukkkaan kylä voi olla tuollaisen yhden tai oikeastaan kolmen operaattorin 800 Mhz 4G verkon varassa. Alle tuhat megaa kaistaa jaetaan silloin kaikille kylän asukkaille puhelimien ja kaikkeen netin käyttöön. Signaali kun on kaukana täydellisesti tyypillisesti, niin jaettavaa voi olla todellisuudessa puolet siitä eli luokkaa 500 "megaa". Sen kylän nettiyhteydet on hyvin äkkiä tukossa kun porukka alkaa katsoa jotain Netflixin 4k elokuvia jotka vaatii sen 20 "megaa" kaistaa per katsoja. Tai porukka hommaa jotain Maxivisionin, Elisan, Telian tai DNA:n iptv-bokseja joissa teräväpiirtokanavan katsominen vie sen 8 "megaa" kaistaa noin.

Ne millimetriaallon 5G taajuudet yli 20 Ghz taajuuksilla eli yli 20.000 megan taajuuksilla mahdollistavat yli 10 gigabitin nettiyhteydetkin. Ongelmana niissä on nykyään olematon päätelaiterjonta. Ei taida olla ainuttakaan puhelinta tai mokkulaa Suomen markkinoilla myynnissä eikä koko Euroopassa joka tukisi niitä taajuuksia. Myös sen taajuuden verkko taitaa rajoittua Suomessa johonkin yksittäiseen testitukiasemaan jossain Tampereella tms. johon päästäkseen tarvisi myös operaattorin jonkun oman sisäisen testiliittymän. Lisäksi niillä taajuuksilla se yhteys katkeaa mihin tahansa esteeseen eli se tarvii suoran näköyhteyden tukiaseman ja päätelaitteen välille. Kantavuus on käsittääkseni luokkaa 100-200 metriä tukiasemasta eli pitäisi olla hyvin tiheä se tukiasemaverkko. Suunnilleen joka kortteliin oma 5G tukiasema millimetri taajuuksille. (Samalla vaivalla suunnilleen sen valokuidun mitä se tukiasema tarvii vetää sitten koteihin sisään saakka.) Toki tuo 5G mmWave on kätevä jos halutaan järjestää toimiva nettiyhteys vaikka olympiastadionin megakonsertissa oleville tai Tampereen uudelle loppuunmyydylle monitoimiareenalle. Siinä ei silloin kaista lopu äkkiä vaikka suunnilleen kaikki siellä olijat haluaisivat kesken konsertin lähettää jotain videoita ja kuvia sieltä koko suvulle.

Onhan se mobiilinetti ylivertainen sitten liikkuvassa käytössä kodin ulkopuolella. Siinä käytössä valokuitu ei pysty kilpailemaan lainkaan niiden 4G, 5G ja muiden mokkulanettien kanssa.

EDIT: Lisäys. 64 osaan voi ilmeisesti maksimissaan sen haaran valon jakaa GPON:issa. Eli maksimissaan voisi olla 64 käyttäjää sen yhden haaran takana. Jaettavaa haaraan on se 10/10 Gbit/s eli symmetrinen 10 gigan kaista. Korjatkoon joku jos väärää tietoa kerron kun ei tuo itsellekkään kovin tuttu aihe ole. Valoolla päätelaitteena kotona näyttää olevan Nokia xs-010x-q joka on symmetrinen 10 gigan päätelaite. Asiakasrajapinta on sen kupariporttilähdössä jonne kuparisen verkkokaapeli kytketään. Sinne saakka operaattori vastaa omien vehkeidensä toiminnasta.
 
Viimeksi muokattu:

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Mobiililiittymän nimellistä ns. nopeutta kun verrataan, niin voi tulla tuollaiseen johtopäätökseen. Juuri koskaan mobiililiittymä ei anna kuin murto-osan ns. nopeudesta. Ja jos antaa, sitten tilanne johtuu hyvästä tuurista, operaattorin merkillisestä yksilösponsauksesta tms. Normaalikuluttajalle tuollainen tilanne ei kuitenkaan kestä kauan muutoin kuin kuukausihinnan puolesta.
Ei, ei, ei. En verrannut vain nimellisiä nopeuksia vaan huomioin mitatut. Tänäänkin kun ajoin autossa istuessani kännykässä Speedtestin, sain tulokseksi 737/90.3 ja 745/49.2 Historiikissa löytyy ihan vastaavia lukuja, joskus download on ollut 781 ja toisella mittauksella upload 113 joka yllätti ainakin minut.

Sinulla on systeemeissä jotain vikaa, tai elät jatkuvasti keskellä jotain kesäfestaria, jos juuri koskaan et saa kuin murto-osan nimellisnopeudesta. Yli kymmenen vuotta on kotiliittymä (kuluttajaliittymä) ollut mobiilin varassa kolmessa eri osoitteessa eikä yhdessäkään suurempaa moitittavaa (tosin nykyisessä ulkoinen 4G antenni jotta uploadista tulisi yli 2Mb mittaustuloksia, tyypillinen toteutuma 35-50 ulkoantennilla). Firmaliittymän avasin kerran kokeeksi, koska vain siihen sai lähetysnopeuden tuplauksen, vaan ei se käytännössä läheskään tuplaantunut. Arpajaisissa en yleensä voita mitään.
 

jiikoo

Vakionaama
Ei, ei, ei. En verrannut vain nimellisiä nopeuksia vaan huomioin mitatut. Tänäänkin kun ajoin autossa istuessani kännykässä Speedtestin, sain tulokseksi 737/90.3 ja 745/49.2 Historiikissa löytyy ihan vastaavia lukuja, joskus download on ollut 781 ja toisella mittauksella upload 113 joka yllätti ainakin minut.

Sinulla on systeemeissä jotain vikaa, tai elät jatkuvasti keskellä jotain kesäfestaria, jos juuri koskaan et saa kuin murto-osan nimellisnopeudesta. Yli kymmenen vuotta on kotiliittymä (kuluttajaliittymä) ollut mobiilin varassa kolmessa eri osoitteessa eikä yhdessäkään suurempaa moitittavaa (tosin nykyisessä ulkoinen 4G antenni jotta uploadista tulisi yli 2Mb mittaustuloksia, tyypillinen toteutuma 35-50 ulkoantennilla). Firmaliittymän avasin kerran kokeeksi, koska vain siihen sai lähetysnopeuden tuplauksen, vaan ei se käytännössä läheskään tuplaantunut. Arpajaisissa en yleensä voita mitään.

Kyllä sinulla on ainakin mokkulanettiarpajaisissa käynyt voitto kun kolmessa paikassa olet asunut sen varassa kymmenen vuotta ilman ongelmia. Osalla taas samoissa arpajaisissa käy tuuri jossa esimerkiksi hd-tasoisen videon katsomisesta voi vain haaveilla iltaisin.

En itse sitä kiistä etteikö se mokkulanetti voi toimia myös erinomaisen hyvinkin osalla. Esimerkiksi mökillä itsellä DNA:n 50 "megainen" 4G nettiliittymä hinnaltaan 7,50 euroa kuussa antaa käytännössä aina yli 50 "megaa" molempiin suuntiin 800 Mhz verkossa. Harvaan asuttu pieni kylä siinä ja lähes joka taloon tulee valokuitu ja itsellä tehokkaimmat yagi-antennit 4G boksille 800 Mhz taajuudelle ja parasta luokkaa oleva 4G reititin ja SINR arvokin 29. Sitten taas toisessa paikassa suunnilleen samanlaiset vehkeet, 300 Mbit/s liittymä ja neljä eri 4G taajuutta viereisessä tukiasemassa 100-150 metrin päässä suoralla näköyhteydellä ja yhteys on paljon huonompi vaikka hintakin liittymälle joku 27 euroa kuussa. Tai siis oli kun tuolla jälkimmäisessä paikassa kuitu tuli taloon ja sai heivata menemään nuo 4G rojut ja nyt netti toimii aina kuin junan vessa. Jälkimmäisessä paikassa tuli tutuksi 4G aikana kaikenlaiset kanahäkki ja Faradayn häkki viritelmä systeemitkin kun yritti viritellä SINR ja häiriö arvoja paremmiksi. Sai siitä lopulta aina sen 20 megaa latausnopeutta irti ruuhka-aikanakin ja yhteyden aika vakaaksi kun sääti sen 800 Mhz 4G taajuuden pois käytöstä kombinaatiosta. Osalla naapureista ei ollut harrastushenkeä ja joku vanhempi mokkula pöydän nurkalla, niin sillä ei saanut edes videoita pyörimään YouTubesta tai Yle Areenasta ruuhka-aikana. Myi ennätysvauhtia tuolla alueella kuituliittymät kun sellainen tuli tarjolle. Lienee maailman paras markkinamies tuollainen paskasti toimiva mokkulanetti alueella.
 

M-J-B

Aktiivinen jäsen
Kyllä sinulla on ainakin mokkulanettiarpajaisissa käynyt voitto kun kolmessa paikassa olet asunut sen varassa kymmenen vuotta ilman ongelmia. Osalla taas samoissa arpajaisissa käy tuuri jossa esimerkiksi hd-tasoisen videon katsomisesta voi vain haaveilla iltaisin.

En itse sitä kiistä etteikö se mokkulanetti voi toimia myös erinomaisen hyvinkin osalla. Esimerkiksi mökillä itsellä DNA:n 50 "megainen" 4G nettiliittymä hinnaltaan 7,50 euroa kuussa antaa käytännössä aina yli 50 "megaa" molempiin suuntiin 800 Mhz verkossa. Harvaan asuttu pieni kylä siinä ja lähes joka taloon tulee valokuitu ja itsellä tehokkaimmat yagi-antennit 4G boksille 800 Mhz taajuudelle ja parasta luokkaa oleva 4G reititin ja SINR arvokin 29. Sitten taas toisessa paikassa suunnilleen samanlaiset vehkeet, 300 Mbit/s liittymä ja neljä eri 4G taajuutta viereisessä tukiasemassa 100-150 metrin päässä suoralla näköyhteydellä ja yhteys on paljon huonompi vaikka hintakin liittymälle joku 27 euroa kuussa. Tai siis oli kun tuolla jälkimmäisessä paikassa kuitu tuli taloon ja sai heivata menemään nuo 4G rojut ja nyt netti toimii aina kuin junan vessa. Jälkimmäisessä paikassa tuli tutuksi 4G aikana kaikenlaiset kanahäkki ja Faradayn häkki viritelmä systeemitkin kun yritti viritellä SINR ja häiriö arvoja paremmiksi. Sai siitä lopulta aina sen 20 megaa latausnopeutta irti ruuhka-aikanakin ja yhteyden aika vakaaksi kun sääti sen 800 Mhz 4G taajuuden pois käytöstä kombinaatiosta. Osalla naapureista ei ollut harrastushenkeä ja joku vanhempi mokkula pöydän nurkalla, niin sillä ei saanut edes videoita pyörimään YouTubesta tai Yle Areenasta ruuhka-aikana. Myi ennätysvauhtia tuolla alueella kuituliittymät kun sellainen tuli tarjolle. Lienee maailman paras markkinamies tuollainen paskasti toimiva mokkulanetti alueella.
Ei nyt täysin ongelmitta. Yhdessä kohteessa oli aivan toivoton valekuitu josta sai maksaa vaikkei käyttänyt, mutta ehkä siksi 4G:ssä riitti kerrostaloalueella kaistaa. Oikeasti toimivaa 4G reititintä on saanut arpoa ja operaattorilta on saanut pyytää parempaa laatua pariin otteeseen. Kokonaisuutena kuitenkin oikein tyytyväinen on saanut olla. Toki niitäkin paikkoja on, jossa ei pelkän kännykän varassa data liiku vaikka kuuluvuuskarttojen mukaan pitäisi. Ehkä mielenkiintoisin paikka olla etätöissä oli Morgonlandet Hankoniemen ja Bengtskärin välimaastossa ja sielläkin hieman yllättäen toimi etätyöpöytäyhteydet ja ruudunjaot ongelmitta (toki ulkona, kun oli nätti kesäpäivä) vaikken siirtonopeuksia hoksannutkaan mittailla.
 
Back
Ylös Bottom