Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

Jake

Jäsen
Onko kukaan laittanut Toshiba Premium Plussaa esim. Shelly Plus 1PM:llä toteutetun pörssisähköohjauksen perään? Lämmittäisi vain vuorokauden halvimpien tuntien aikana ja katkaisisi Tossulta sähköt kalliiden tuntien ajaksi. Sähkökatkon jälkeenhän ilmalämpöpumpun pitäisi automaattisesti palautua samaan tilaan missä se oli ennen sähkökatkoa. Onko ilmalämpöpumpulle jotakin haittaa tämmöisestä kerran pari vuorokaudessa tapahtuvasta sähköjen pois ottamisesta? Tällä hetkellä olen ajastanut lämmityksen isolle yöajaksi ja päivällä lasken pumpun lämpöpyyntiä. Kiinnostaisi ottaa seuraava steppi ja laittaa Tossu aidosti pörssisähköohjauksen perään. Sähköt katkaistuna ei lämmitysvastuskaan enää kuluttaisi sitä 100W pohjatehoa harakoille...
 

Derae

Jäsen
Sama täälläkin eli antotehot jää luvatusta. Tuossa -20 korvilla tämä oma 25+ voittaa FDn juuri ja juuri jos vedetään hemmotestiä, osatehoilla tuleekin sitten takkiin ja kokoajan pahemmin mitä enemmän on pakkasta. Kunhan tänne suunnille tulee uudestaan kovempia pakkasia, pitää ottaa kunnon logit talteen, meni tuo viikonloppu väsäillessä noiden systeemejen kanssa niin käyrät on siltä ajalta todella puutteelliset.
 

puuteknikko

Vakionaama
Onko kukaan laittanut Toshiba Premium Plussaa esim. Shelly Plus 1PM:llä toteutetun pörssisähköohjauksen perään? Lämmittäisi vain vuorokauden halvimpien tuntien aikana ja katkaisisi Tossulta sähköt kalliiden tuntien ajaksi. Sähkökatkon jälkeenhän ilmalämpöpumpun pitäisi automaattisesti palautua samaan tilaan missä se oli ennen sähkökatkoa. Onko ilmalämpöpumpulle jotakin haittaa tämmöisestä kerran pari vuorokaudessa tapahtuvasta sähköjen pois ottamisesta? Tällä hetkellä olen ajastanut lämmityksen isolle yöajaksi ja päivällä lasken pumpun lämpöpyyntiä. Kiinnostaisi ottaa seuraava steppi ja laittaa Tossu aidosti pörssisähköohjauksen perään. Sähköt katkaistuna ei lämmitysvastuskaan enää kuluttaisi sitä 100W pohjatehoa harakoille...

ILPpiä ei kannata kyykyttää vetämällä virrat pois kesken lennon, pitäisi aina sammuttaa siististi, jotta laite saa tehtyä omat toimenpiteensä. Tärkeys korostuu etenkin pakkasilla.
 

Derae

Jäsen
Millä te niitä antotehoja mittaatte ?
Oma setuppi on ESP + DS18B20 anturit. Näitä on vaihdeltu mitsun kanssa ristiinrastiin varmuuden vuoksi ja kalibroitu pariin kertaan, jotta mittavirheet voidaan sulkea pois tai ainakin ne ovat mittauksissa sitten samanlaiset.
 

VesA

In Memoriam
Oma setuppi on ESP + DS18B20 anturit. Näitä on vaihdeltu mitsun kanssa ristiinrastiin varmuuden vuoksi ja kalibroitu pariin kertaan, jotta mittavirheet voidaan sulkea pois tai ainakin ne ovat mittauksissa sitten samanlaiset.

Puhallus voi olla ongelma. Omassa vastaavassa setupissani seurasin vielä Onewire dualcounterilla puhallinmoottorin kierroksia ( Hall-anturin liittimestä optoisolaattorilla ) ja Argot säätivät aktiivisesti myös puhallinta vaikka kuinka oli valittu kakesta joku kiinteä nopeus. Yritin sen pulssilukeman sitten kalibroida virtausmittarin kanssa, yhteys ei ollut ihan lineaarinen. Jos Tossu tekee samaa se kyllä aiheuttaa hämminkiä tulosten tulkinnassa.
 

Derae

Jäsen
Takkatila 1 käytössä toshibassa niin puhallus pysyy vakiona kokoajan. Ainoastaan sulatuksen aikana puhallin pysähtyy. Mitsu myös pitää puhallusnopeuden vakion ellei käy katkokäyntiä tai sulata. Näillä asetuksilla kummassakaan ei ole mitään hidastelulogiikkaa puhalluksessa esim. Toshiba ilman takkatilaa niin mittaukset on helppoja siltä osin.
 

Jake

Jäsen
ILPpiä ei kannata kyykyttää vetämällä virrat pois kesken lennon, pitäisi aina sammuttaa siististi, jotta laite saa tehtyä omat toimenpiteensä. Tärkeys korostuu etenkin pakkasilla.
Hajoaako ILP nopeammin tällä "kyykytyksellä" vai mikä on todellinen haitta? Tuleehan noita sähkökatkoja jo luonnostaankin täällä maaseudulla kohtuu usein... Onko ILPin kaukosäätimestä offille laittaminen paljon ystävällisempi tapa eli silloinko ILP sammuu siististi ilman kyykytystä?
 

VesA

In Memoriam
Takkatila 1 käytössä toshibassa niin puhallus pysyy vakiona kokoajan. Ainoastaan sulatuksen aikana puhallin pysähtyy. Mitsu myös pitää puhallusnopeuden vakion ellei käy katkokäyntiä tai sulata. Näillä asetuksilla kummassakaan ei ole mitään hidastelulogiikkaa puhalluksessa esim. Toshiba ilman takkatilaa niin mittaukset on helppoja siltä osin.
Oletko varma - Argo sääti kylmäprosessiaan sisäyksikön puhalluksen vaihtelulla ainakin sen perusteella mitä putkista mittasin. Vieressä seisten sitä ei huomannut, säätö oli aika rauhallinen.
 

puuteknikko

Vakionaama
Hajoaako ILP nopeammin tällä "kyykytyksellä" vai mikä on todellinen haitta? Tuleehan noita sähkökatkoja jo luonnostaankin täällä maaseudulla kohtuu usein... Onko ILPin kaukosäätimestä offille laittaminen paljon ystävällisempi tapa eli silloinko ILP sammuu siististi ilman kyykytystä?
Eiköhän laite ainakin ohjaa nesteet oikeisiin paikkoihin, ja kovemmalla pakkasella monet laitteet myös tekee välillä jonkinlaista ulkoyksikön sisuskalujen lämmön ylläpitoa jos päätätkin lyödä koneen tulille. Siksi on hyvä heittää offille ja antaa standby-tilan olla kuitenkin päällä.
 

Derae

Jäsen
Oletko varma - Argo sääti kylmäprosessiaan sisäyksikön puhalluksen vaihtelulla ainakin sen perusteella mitä putkista mittasin. Vieressä seisten sitä ei huomannut, säätö oli aika rauhallinen.
Sen verran tuota FD:tä tutkinut, että kyllä olen 100% varma tästä :D
 

puuhis

Vakionaama
Ihan samanlaiset systeemit täälä itellläkin, mitataan lämpötilaeroa kennon yli ja käytetään manuaalin antamaa puhallusmäärää. VTT testissä se oli hyvin lähelle sama kuin manuaalissa. Lisäksi, saan VTT testin kanssa ihan 1:1 tuloksia -10 ja -15 asteessa. Kylmempiä kelejä en ole vielä testannut, tämän viikon poissa kotoa joten nyt ei logitella.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Legis, onko sulla noista ylläpito pumpuista loggauksia paljonko cop on? Kaverin pumppu ylläpidolla kyllä persoilee sähköllä. Mutta ylläpidolla lämmitysvastuksen poiskytkentä tietysti parantaa coppia hurjasti kun ottoteho on muutenkin matalalla.

Ei tässä nyt itsellä ainakaan ole mikään parantunut, pitää se sulatusvastus jossain välissä laittaa termostaatilla toimivaksi. Takuuhommista tulee vaan kovin paljon vaikeampia jos jotain sattuu ja vastus on irti / modattu.

Ei oo mut oon laskenu rakennusten vaippojen lämpöhäviöt W/K ja voinu sitä kautta vertailla. Voishan niitä myös käydä mittailemassa, mut nykyasetuksella puhallin on kolmosella ja en tiedä sen kuutiomäärää :hmm:
 
Viimeksi muokattu:

Legis

Aktiivinen jäsen
Lauhtunu -6 pakkasille, tossu pauhannu koko yön 50% / 30 / 5/5 / takka1 ja noin 3 kopilla puhkuu just 11deg Dt.

Shellyn asentamisen jälkeen tää oli varmaankin jossain häiriötilassa muutaman päivän. Oireita oli huonontunut koppi, joka saavutti lämmitysjakson huipun (surkean sellaisen) noin puolivälissä jaksoa ja tehot ja koppi laski lämmitysjakson loppua kohden.

Rebootin jälkeen tää taas toimii normaalisti ja koppi on vanhassa raamissa ja lämmitysteho parantuu koko lämmitysjakson ajan ja on parhaimmillaan ennen sulatusjakson alkua.

IMG_9691.jpeg

IMG_9692.jpeg


No kirjottaessa Dt on kasvanu jo 12 asteeseen joka jäi myös syklin huippu antotehoksi 2920w, koppi 3,33. Mitä muuta voi ilpiltä realistisesti toivoa :D

IMG_9698.jpeg


Ottoteho, antoteho ja koppi menee varsin lähelle tuota databookin 60% pistettä, ei 50% pistettä. 50% osakuormalla ottoteho on aina 800-900 wattia mun mittareiden mukaan kun hemmoilee.

IMG_9700.jpeg
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Milläs kaavalla laskitkaan näitä niin voin verrata omiin tuloksiin? Itse ainakin toivoisin, että tämä uusi pumppu voittaisi edes vanhan FD:n.

Dt x m3/h x 1,2 x 1000 / 3600 = antoteho ja jaan sen ottoteholla.

12 asteen Dt:llä... 12 x 730 x 1,2 x 1000 / 3600 = antoteho 2920w, jaettuna ottoteholla 875w = koppi 3,337

Mulla ei oo pohjavastus päällä, se on 90-100w. Sen kulutusta ei käsittääkseni huomioida databookissakaan. En oo kyllä kattonu ikinä kasvaako sen vastuksen ottoteho pakkasen kovetessa kuin "sulanapitokaapelissa" vai onko kiinteätehoinen vastus. Sen pitäis selvitä ihan sillä että laittaa pumpun kaukosäätimestä pois päältä ja kattoo mitä jää ottotehoksi, se kun on päällä myös vaikka pumppu ois pois päältä :D

Kävin tekee lumihommat ja tossu painelee uutta kierrosta 12,2 Dt:llä menemään, pakkasta nyt -5.

IMG_9702.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
Miten olette modanneet, kai se pohjavastus on päällä sulatusten ajan ja mieluiten vielä vähän aikaa sulatuksen jälkeenkin?
Se on sinne kyllä tarkoituksella laitettu, ja odotettavissa ongelmia jos vesi valuu pakkasilla sinne pohjalle eikä vastus lämmitä.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Miten olette modanneet, kai se pohjavastus on päällä sulatusten ajan ja mieluiten vielä vähän aikaa sulatuksen jälkeenkin?
Se on sinne kyllä tarkoituksella laitettu, ja odotettavissa ongelmia jos vesi valuu pakkasilla sinne pohjalle eikä vastus lämmitä.

Joo sinne on kertyny jäätä pohjalle tässä kuukauden aikana, mut reiät on vielä auki ja vesi pääsee valumaan saaviin. Helppo ois kun laittas vaikka vipukytkimen ja sulattais pohjan tarvittaessa, eli parin viikon välein vaikka. Mä laitan ens kuun alusta ilpit pois ja maalämmöt päälle, ellei nyt tuu joku super lauha joulukuun alku näin tymäkön marraskuun jälkeen. Ja takas sit ehkä maaliskuussa ilppilämmitykseen operaatiossa pelastakaa maalämpökaivot.

En sit tiiä riittäskö se jo että laittas laitteen jäähdyttämään 2vk välein pariks tuntii aina kun sattuu olee ihan pikkupakkanen, kennon säteily sulattelis jäät. Ja talvella välillä plussakelejäkin, saattas ratkasta ongelman sillon tällön itestään.

Databookissa lukee että jopa -15 asteen pakkasella voi jäähdyttää. Sulanapitovastukset hittoon ja viilentelee kämppää vaan välillä :D Taidankin testata... Tosin kaapeli, jolla sulattais manuaalisesti pohjan tarvittaessa, veis aika varmasti pal vähemmön sähköä kuin ilppi puhkumassa kylmää ilmaa sisälle. Mut täytyy testata mihin pääsee tunnin jäähdytyksellä...

Sinne läks
IMG_9709.jpeg
 
Viimeksi muokattu:

Legis

Aktiivinen jäsen
Joo jäähdytys ei ainakaan wörki sulatukseen tippaakaan:cool: Toinen vaihtoehto ois esim. ajaa vaikka kolme sulatussykliä putkeen, mut liekkö ihmeitä apuja. Aika hätäsen 2min sulatuksen tekee jos laittaa pakkosulatuksen päälle ilman sulatustarvetta.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
No nyt on testattu, ajoin varmaan 10kpl noita muutaman minsan pakkotussulatusta putkeen että kenno saa olla hetken lämpimänä, kompura 100%, ja kävin viimesen jälkeen kattomassa.

Reiät sai putsattuu jäistä paitsi pyöreän kun jää oli ehtiny sulaa tarpeeks että irtos, vesi pääsee hyvin pois. Pyöreänkin röörin jää oli alkanu muuttua vähän vetisen näköseks mut en lähteny repimään.

IMG_9717.jpeg

IMG_9718.jpeg


Kennon sivulle kertyny jää ei lähteny minnekkään:

IMG_9714.jpeg

IMG_9713.jpeg


Jotain tän suuntasta tulosta ois odotettavissa ilman sulatuskaapelii.
 
En usko että toimisi täällä kuin korkeintaan puoli päivää ilman vastusta, se pakkasilla ainoana lämmönlähteenä tuottaa helposti 1,5 kuutiota jäätä talven aikana. Varmasti olisi hyvin pian pohja tukossa ja lamellit sun muut putket ja kompressorit mutkilla poikki, rupelli lentäisi tuonne tien taakse kun jäähän alkaisi vatkaamaan.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Tää on neljä yli puolikasta isoa paljua tehny jäätä täällä jo ilman kaapelia loka ja marraskuun aikana.

Unohtu kompura 100%:lle, paukuttelee sillä 22,8deg Dt, aiemmilla kaavoilla lähtöteho = 5548w, ottoteho = 1970w, koppi = 2,8. Pakkasta -3 nyt.

IMG_9720.jpeg

IMG_9719.jpeg
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Pakkanen edelleen -4, 50% hemmo Dt nyt 13,9deg 12,9deg ja lukemat vakiintunu siihen. Antoteho 3139w, ottoteho 886w, koppi 3,5. Tuntuu hyviltä lukemilta tänään kautta linjan, Tossu sai boostii tuosta kun oli 20 pakkasta parhaimmillaan ja kun tein äsken kauan pakkosulatusta ja 4-tie venttiili pyörähteli tiheesti "laakerit liukkaiks":D

Edit. 14,1 13,1 deg Dt piikkas vielä mittareissa, nyt alko sulatus

IMG_9723.jpeg

IMG_9724.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
  • Tykkää
Reactions: Abe

timop

Aktiivinen jäsen
Miten olette modanneet, kai se pohjavastus on päällä sulatusten ajan ja mieluiten vielä vähän aikaa sulatuksen jälkeenkin?
Se on sinne kyllä tarkoituksella laitettu, ja odotettavissa ongelmia jos vesi valuu pakkasilla sinne pohjalle eikä vastus lämmitä.
olen tässä miettinyt ton 35+premin kanssa että jos laittas pohjavastuksen kytkentöihin sonoff basicin. tekisi sitten ajastuksen vaikka home assistantilla tai saahan siihen jos tasmotan laittaa suoraan kuikasta ajastettua. vaikka puolet päivästä joka toinen tunti päällä, niin olisi jo säästöä kummasti.
takuuhan tuossa menee
 

mijuta

Jäsen
Pakkanen edelleen -4, 50% hemmo Dt nyt 13,9deg 12,9deg ja lukemat vakiintunu siihen. Antoteho 3139w, ottoteho 886w, koppi 3,5. Tuntuu hyviltä lukemilta tänään kautta linjan, Tossu sai boostii tuosta kun oli 20 pakkasta parhaimmillaan ja kun tein äsken kauan pakkosulatusta ja 4-tie venttiili pyörähteli tiheesti "laakerit liukkaiks":D

Edit. 14,1 13,1 deg Dt piikkas vielä mittareissa, nyt alko sulatus
Miten saat pakkosulatuksen aikaiseksi?
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Testasin vielä 75% rajotuksen rusina pullasta kopin tällä -4 pakkasella. No pics.

50%: 3,3-3,5 cop
75%: 3 cop
100%: 2,8 cop

Vakuuttavaa suorittamista tossulta. Kiinnostas saada Daikinin uus perfera n40 toiseen rakennuksen seinälle ja kopitella sen kanssa, jos sillä mitenkään vaan saa tolkkua siihen puhaltimen käytökseen.

Näyttää marraskuun koko kiinteistön kulutukset tältä, aika maltillisella nousulla selvittiin tuosta -18 lämpödipistä kun tuin vähän takoilla. Maalämmöllä ois menny vähän alle varmaan, mut se toisaalta myös tunkee lämpötehoa enemmän periferioihin kun jakotukit on kaikki auki. Siihen nähen että tuli ladattuu hybridii ja piharakennuksen suorasähkö "puhalluspatteri" haukkas kumpanakin dippipäivänä 30kwh oon kyllä erittäin tyytyväinen ilppilämmityksen kulutukseen kovallakin pakkasella. Tossujen koppi ei romahtanu, FD35 alko vähän yskiä jo mut hyvin sekin klaaras.

IMG_9731.jpeg
 
Viimeksi muokattu:
No nyt on testattu, ajoin varmaan 10kpl noita muutaman minsan pakkotussulatusta putkeen että kenno saa olla hetken lämpimänä, kompura 100%, ja kävin viimesen jälkeen kattomassa.

Reiät sai putsattuu jäistä paitsi pyöreän kun jää oli ehtiny sulaa tarpeeks että irtos, vesi pääsee hyvin pois. Pyöreänkin röörin jää oli alkanu muuttua vähän vetisen näköseks mut en lähteny repimään.

katso liitettä 90834
katso liitettä 90835

Kennon sivulle kertyny jää ei lähteny minnekkään:

katso liitettä 90836
katso liitettä 90837

Jotain tän suuntasta tulosta ois odotettavissa ilman sulatuskaapelii.
Tuolla lailla saa kivasti kennon halki eikä maksa paljon korjaus menee 20 vuoden vastuksen kulutus
 

Luukku

Vakionaama
Kiinnostas saada Daikinin uus perfera n40 toiseen rakennuksen seinälle ja kopitella sen kanssa, jos sillä mitenkään vaan saa tolkkua siihen puhaltimen käytökseen.
Kyllä nämä puhaltaa, jos on lämmitystarvetta. Aika puhinaa 30H pitää nyt, kun kylmeni ilma.
 

puuhis

Vakionaama
Tämmöstä kaavaa käytän ite puhallustehon laskennassa, ottaa huomioon puhallusilman aiheuttaman lämpötilan tiheyden muutoksen:

Antoteho=(D8-C:cool:*E8*(360.77891*(273.15+D:cool:^(-1.00336))*(1000/3600)

D8 = puhallus lämpötila
C8 = imu lämpötila
E8 = puhallusmäärä
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuolla lailla saa kivasti kennon halki eikä maksa paljon korjaus menee 20 vuoden vastuksen kulutus
Olennaista on se, että kennon alle ei kertyisi jäätä. Vaikea sitä on kuumalla kennolla yrittää sulattaa, jos kennosta ei valu kuumaa vettä. Eikä kovalla pakkasella paljon valu. Niinpä pitkän pakkasjakson ennuste on synkkä. Pikkupakkasilla, varsinkin jos on kosteaa, vettä tulee kerralla niin paljon että se pääsee pohjalta poiskin.

Mutta kovalla pakkasella toivoa ei liiemmin ole. Kellon mukaan sulattava pumppu lirauttaa muutaman pisaran jotka jäätyvät heti. Vastus on silloin paikallaan. Kovallakin pakkasella toimisi paremmin, jos sulatettaisiin harvemmin ja pidempään. Vesi lämmittää paikat, jos sitä valuu riittävästi.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
14v vanha talon mukana tullut fujitsu hurisi koko viimetalven kennon alaosa 1/3 ikiroudassa, sen sulatus ei oikein riittäny, mut oli kestäny:D Oisin ajanu sen loppuun mut ulkoyksikön kompura piti niin ikävää ääntä 10m päähän ettei sitä jaksanu kuunnella.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
olen tässä miettinyt ton 35+premin kanssa että jos laittas pohjavastuksen kytkentöihin sonoff basicin. tekisi sitten ajastuksen vaikka home assistantilla tai saahan siihen jos tasmotan laittaa suoraan kuikasta ajastettua. vaikka puolet päivästä joka toinen tunti päällä, niin olisi jo säästöä kummasti.
takuuhan tuossa menee

Pitääpä kattoa kytkentää eli jännitteet saako siihen shellyn plus pm1:n väliin pätkimään vastusta. Vois saadakkin, jos shellyn kelpaa ulos asentaa. Talon ilppiin vois laittaa tuollasen, piharakennusten ylläpitoilpit ei tuota pal mitään vettä ja ne selvii kyl ilman.
 

haraldh

Vakionaama
Kyllä nuo on fiksumpi toteuttaa lämpöön reagoiviin relein. Klixon-nimellä kulkevat. Yleensä sulatuskaapelin päässä on yksi joka sulkeutuu alle +5°C lämpötilassa. Sen lisäksi laitetaan yksi +25°C lämmöstä sulkeutuva kompuran lähtöputkeen sekä yksi +15°C lämmöstä aukeava huoltokorkkiin, virta kytketään näiden näiden molempien kautta. Näin kaapeli lämpeää ainostaan kun kompura käy (ulostulo lämpeää) mutta korkki on viileä (jäähdytetään/sulatetaan) ja kun ulkona on alle +5°C.

esimerkiksi https://www.partco.fi/fi/saehkoemekaniikka/termostaatit/6266-sulp-iso-a15.html
 
Viimeksi muokattu:

Username

Aktiivinen jäsen
No nyt on testattu, ajoin varmaan 10kpl noita muutaman minsan pakkotussulatusta putkeen että kenno saa olla hetken lämpimänä, kompura 100%, ja kävin viimesen jälkeen kattomassa.

Reiät sai putsattuu jäistä paitsi pyöreän kun jää oli ehtiny sulaa tarpeeks että irtos, vesi pääsee hyvin pois. Pyöreänkin röörin jää oli alkanu muuttua vähän vetisen näköseks mut en lähteny repimään.

katso liitettä 90834
katso liitettä 90835

Kennon sivulle kertyny jää ei lähteny minnekkään:

katso liitettä 90836
katso liitettä 90837

Jotain tän suuntasta tulosta ois odotettavissa ilman sulatuskaapelii.
Säkki päälle ja jäähdytys nii sulaa kunnolla.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Laskin eroja "RAFU:n kaavalla" ja virhe kopissa jos käyttää kiinteästi 1,2:sta ilman tiheytenä, on karkeesti 0,1-0,3 cop yläkanttiin normaaleissa huonelämmöissä olevilla ilpeillä.

Esimerkiks just nyt mittarissa olevat lukemat 50% rajotuksella ois 1,2 tiheydellä = 3,3 cop ja kaavan mukaisella 1,142 tiheydellä = 3,14 cop
Eilisellä maksimitehohemmolla oli 1,2 tiheydellä = 2,8 cop ja kaavan mukaisella 1,09 tiheydellä = 2,55 cop
Toissapäivän -16-20 pakkasen maksimitehohemmossa oli 1,2 tiheydellä = 2,2 cop, kaavan mukaisella 1,115 tiheydellä = 2,05 cop

Kyllähän sitä eroa tulee kun antotehosta häviää parhaimmillaan noin -10% kaavan mukaisella ilman tiheydellä...
 

Derae

Jäsen
Nyt sattui viiimeyölle aika hyvin pumput samalle ottoteholle ja edelleen näyttää yhtä huonolta, vaikka toshiban käyrästä ottaisi pohjavastuksen pois. Toshibassa 50% raja päällä näissä mittauksissa. Ulkolämpö noin -5.
 

Liitteet

  • mittaukset.pdf
    509,8 KB · Katsottu: 182

Legis

Aktiivinen jäsen
Nyt sattui viiimeyölle aika hyvin pumput samalle ottoteholle ja edelleen näyttää yhtä huonolta, vaikka toshiban käyrästä ottaisi pohjavastuksen pois. Toshibassa 50% raja päällä näissä mittauksissa. Ulkolämpö noin -5.

Mitkä asetukset? Dt ei ikinä nouse yli 10 asteen:hmm:? Mulla syklien huipussa Dt ~12 astetta 50% / 30 / 5/5 / takka1 noissa +/- lämpötiloissa ja yli puolet syklistä Dt 11 paremmalla puolella.
 
Back
Ylös Bottom