Onko kukaan laittanut Toshiba Premium Plussaa esim. Shelly Plus 1PM:llä toteutetun pörssisähköohjauksen perään? Lämmittäisi vain vuorokauden halvimpien tuntien aikana ja katkaisisi Tossulta sähköt kalliiden tuntien ajaksi. Sähkökatkon jälkeenhän ilmalämpöpumpun pitäisi automaattisesti palautua samaan tilaan missä se oli ennen sähkökatkoa. Onko ilmalämpöpumpulle jotakin haittaa tämmöisestä kerran pari vuorokaudessa tapahtuvasta sähköjen pois ottamisesta? Tällä hetkellä olen ajastanut lämmityksen isolle yöajaksi ja päivällä lasken pumpun lämpöpyyntiä. Kiinnostaisi ottaa seuraava steppi ja laittaa Tossu aidosti pörssisähköohjauksen perään. Sähköt katkaistuna ei lämmitysvastuskaan enää kuluttaisi sitä 100W pohjatehoa harakoille...
Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset
Sama täälläkin eli antotehot jää luvatusta. Tuossa -20 korvilla tämä oma 25+ voittaa FDn juuri ja juuri jos vedetään hemmotestiä, osatehoilla tuleekin sitten takkiin ja kokoajan pahemmin mitä enemmän on pakkasta. Kunhan tänne suunnille tulee uudestaan kovempia pakkasia, pitää ottaa kunnon logit talteen, meni tuo viikonloppu väsäillessä noiden systeemejen kanssa niin käyrät on siltä ajalta todella puutteelliset.
puuteknikko
Vakionaama
ILPpiä ei kannata kyykyttää vetämällä virrat pois kesken lennon, pitäisi aina sammuttaa siististi, jotta laite saa tehtyä omat toimenpiteensä. Tärkeys korostuu etenkin pakkasilla.
Millä te niitä antotehoja mittaatte ?
Oma setuppi on ESP + DS18B20 anturit. Näitä on vaihdeltu mitsun kanssa ristiinrastiin varmuuden vuoksi ja kalibroitu pariin kertaan, jotta mittavirheet voidaan sulkea pois tai ainakin ne ovat mittauksissa sitten samanlaiset.
Puhallus voi olla ongelma. Omassa vastaavassa setupissani seurasin vielä Onewire dualcounterilla puhallinmoottorin kierroksia ( Hall-anturin liittimestä optoisolaattorilla ) ja Argot säätivät aktiivisesti myös puhallinta vaikka kuinka oli valittu kakesta joku kiinteä nopeus. Yritin sen pulssilukeman sitten kalibroida virtausmittarin kanssa, yhteys ei ollut ihan lineaarinen. Jos Tossu tekee samaa se kyllä aiheuttaa hämminkiä tulosten tulkinnassa.
Takkatila 1 käytössä toshibassa niin puhallus pysyy vakiona kokoajan. Ainoastaan sulatuksen aikana puhallin pysähtyy. Mitsu myös pitää puhallusnopeuden vakion ellei käy katkokäyntiä tai sulata. Näillä asetuksilla kummassakaan ei ole mitään hidastelulogiikkaa puhalluksessa esim. Toshiba ilman takkatilaa niin mittaukset on helppoja siltä osin.
Hajoaako ILP nopeammin tällä "kyykytyksellä" vai mikä on todellinen haitta? Tuleehan noita sähkökatkoja jo luonnostaankin täällä maaseudulla kohtuu usein... Onko ILPin kaukosäätimestä offille laittaminen paljon ystävällisempi tapa eli silloinko ILP sammuu siististi ilman kyykytystä?
Oletko varma - Argo sääti kylmäprosessiaan sisäyksikön puhalluksen vaihtelulla ainakin sen perusteella mitä putkista mittasin. Vieressä seisten sitä ei huomannut, säätö oli aika rauhallinen.
puuteknikko
Vakionaama
Eiköhän laite ainakin ohjaa nesteet oikeisiin paikkoihin, ja kovemmalla pakkasella monet laitteet myös tekee välillä jonkinlaista ulkoyksikön sisuskalujen lämmön ylläpitoa jos päätätkin lyödä koneen tulille. Siksi on hyvä heittää offille ja antaa standby-tilan olla kuitenkin päällä.
Sen verran tuota FD:tä tutkinut, että kyllä olen 100% varma tästä
Ihan samanlaiset systeemit täälä itellläkin, mitataan lämpötilaeroa kennon yli ja käytetään manuaalin antamaa puhallusmäärää. VTT testissä se oli hyvin lähelle sama kuin manuaalissa. Lisäksi, saan VTT testin kanssa ihan 1:1 tuloksia -10 ja -15 asteessa. Kylmempiä kelejä en ole vielä testannut, tämän viikon poissa kotoa joten nyt ei logitella.
Ei oo mut oon laskenu rakennusten vaippojen lämpöhäviöt W/K ja voinu sitä kautta vertailla. Voishan niitä myös käydä mittailemassa, mut nykyasetuksella puhallin on kolmosella ja en tiedä sen kuutiomäärää
Viimeksi muokattu:
Lauhtunu -6 pakkasille, tossu pauhannu koko yön 50% / 30 / 5/5 / takka1 ja noin 3 kopilla puhkuu just 11deg Dt.
Shellyn asentamisen jälkeen tää oli varmaankin jossain häiriötilassa muutaman päivän. Oireita oli huonontunut koppi, joka saavutti lämmitysjakson huipun (surkean sellaisen) noin puolivälissä jaksoa ja tehot ja koppi laski lämmitysjakson loppua kohden.
Rebootin jälkeen tää taas toimii normaalisti ja koppi on vanhassa raamissa ja lämmitysteho parantuu koko lämmitysjakson ajan ja on parhaimmillaan ennen sulatusjakson alkua.
No kirjottaessa Dt on kasvanu jo 12 asteeseen joka jäi myös syklin huippu antotehoksi 2920w, koppi 3,33. Mitä muuta voi ilpiltä realistisesti toivoa
Ottoteho, antoteho ja koppi menee varsin lähelle tuota databookin 60% pistettä, ei 50% pistettä. 50% osakuormalla ottoteho on aina 800-900 wattia mun mittareiden mukaan kun hemmoilee.
Shellyn asentamisen jälkeen tää oli varmaankin jossain häiriötilassa muutaman päivän. Oireita oli huonontunut koppi, joka saavutti lämmitysjakson huipun (surkean sellaisen) noin puolivälissä jaksoa ja tehot ja koppi laski lämmitysjakson loppua kohden.
Rebootin jälkeen tää taas toimii normaalisti ja koppi on vanhassa raamissa ja lämmitysteho parantuu koko lämmitysjakson ajan ja on parhaimmillaan ennen sulatusjakson alkua.
No kirjottaessa Dt on kasvanu jo 12 asteeseen joka jäi myös syklin huippu antotehoksi 2920w, koppi 3,33. Mitä muuta voi ilpiltä realistisesti toivoa
Ottoteho, antoteho ja koppi menee varsin lähelle tuota databookin 60% pistettä, ei 50% pistettä. 50% osakuormalla ottoteho on aina 800-900 wattia mun mittareiden mukaan kun hemmoilee.
Milläs kaavalla laskitkaan näitä niin voin verrata omiin tuloksiin? Itse ainakin toivoisin, että tämä uusi pumppu voittaisi edes vanhan FD:n.
Dt x m3/h x 1,2 x 1000 / 3600 = antoteho ja jaan sen ottoteholla.
12 asteen Dt:llä... 12 x 730 x 1,2 x 1000 / 3600 = antoteho 2920w, jaettuna ottoteholla 875w = koppi 3,337
Mulla ei oo pohjavastus päällä, se on 90-100w. Sen kulutusta ei käsittääkseni huomioida databookissakaan. En oo kyllä kattonu ikinä kasvaako sen vastuksen ottoteho pakkasen kovetessa kuin "sulanapitokaapelissa" vai onko kiinteätehoinen vastus. Sen pitäis selvitä ihan sillä että laittaa pumpun kaukosäätimestä pois päältä ja kattoo mitä jää ottotehoksi, se kun on päällä myös vaikka pumppu ois pois päältä
Kävin tekee lumihommat ja tossu painelee uutta kierrosta 12,2 Dt:llä menemään, pakkasta nyt -5.
Viimeksi muokattu:
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Miten olette modanneet, kai se pohjavastus on päällä sulatusten ajan ja mieluiten vielä vähän aikaa sulatuksen jälkeenkin?
Se on sinne kyllä tarkoituksella laitettu, ja odotettavissa ongelmia jos vesi valuu pakkasilla sinne pohjalle eikä vastus lämmitä.
Se on sinne kyllä tarkoituksella laitettu, ja odotettavissa ongelmia jos vesi valuu pakkasilla sinne pohjalle eikä vastus lämmitä.
Joo sinne on kertyny jäätä pohjalle tässä kuukauden aikana, mut reiät on vielä auki ja vesi pääsee valumaan saaviin. Helppo ois kun laittas vaikka vipukytkimen ja sulattais pohjan tarvittaessa, eli parin viikon välein vaikka. Mä laitan ens kuun alusta ilpit pois ja maalämmöt päälle, ellei nyt tuu joku super lauha joulukuun alku näin tymäkön marraskuun jälkeen. Ja takas sit ehkä maaliskuussa ilppilämmitykseen operaatiossa pelastakaa maalämpökaivot.
En sit tiiä riittäskö se jo että laittas laitteen jäähdyttämään 2vk välein pariks tuntii aina kun sattuu olee ihan pikkupakkanen, kennon säteily sulattelis jäät. Ja talvella välillä plussakelejäkin, saattas ratkasta ongelman sillon tällön itestään.
Databookissa lukee että jopa -15 asteen pakkasella voi jäähdyttää. Sulanapitovastukset hittoon ja viilentelee kämppää vaan välillä
Taidankin testata... Tosin kaapeli, jolla sulattais manuaalisesti pohjan tarvittaessa, veis aika varmasti pal vähemmön sähköä kuin ilppi puhkumassa kylmää ilmaa sisälle. Mut täytyy testata mihin pääsee tunnin jäähdytyksellä...Sinne läks
Viimeksi muokattu:
No nyt on testattu, ajoin varmaan 10kpl noita muutaman minsan pakkotussulatusta putkeen että kenno saa olla hetken lämpimänä, kompura 100%, ja kävin viimesen jälkeen kattomassa.
Reiät sai putsattuu jäistä paitsi pyöreän kun jää oli ehtiny sulaa tarpeeks että irtos, vesi pääsee hyvin pois. Pyöreänkin röörin jää oli alkanu muuttua vähän vetisen näköseks mut en lähteny repimään.
Kennon sivulle kertyny jää ei lähteny minnekkään:
Jotain tän suuntasta tulosta ois odotettavissa ilman sulatuskaapelii.
Reiät sai putsattuu jäistä paitsi pyöreän kun jää oli ehtiny sulaa tarpeeks että irtos, vesi pääsee hyvin pois. Pyöreänkin röörin jää oli alkanu muuttua vähän vetisen näköseks mut en lähteny repimään.
Kennon sivulle kertyny jää ei lähteny minnekkään:
Jotain tän suuntasta tulosta ois odotettavissa ilman sulatuskaapelii.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
En usko että toimisi täällä kuin korkeintaan puoli päivää ilman vastusta, se pakkasilla ainoana lämmönlähteenä tuottaa helposti 1,5 kuutiota jäätä talven aikana. Varmasti olisi hyvin pian pohja tukossa ja lamellit sun muut putket ja kompressorit mutkilla poikki, rupelli lentäisi tuonne tien taakse kun jäähän alkaisi vatkaamaan.
Pakkanen edelleen -4, 50% hemmo Dt nyt 13,9deg 12,9deg ja lukemat vakiintunu siihen. Antoteho 3139w, ottoteho 886w, koppi 3,5. Tuntuu hyviltä lukemilta tänään kautta linjan, Tossu sai boostii tuosta kun oli 20 pakkasta parhaimmillaan ja kun tein äsken kauan pakkosulatusta ja 4-tie venttiili pyörähteli tiheesti "laakerit liukkaiks"
Edit.14,1 13,1 deg Dt piikkas vielä mittareissa, nyt alko sulatus
Edit.
Viimeksi muokattu:
timop
Aktiivinen jäsen
olen tässä miettinyt ton 35+premin kanssa että jos laittas pohjavastuksen kytkentöihin sonoff basicin. tekisi sitten ajastuksen vaikka home assistantilla tai saahan siihen jos tasmotan laittaa suoraan kuikasta ajastettua. vaikka puolet päivästä joka toinen tunti päällä, niin olisi jo säästöä kummasti.
takuuhan tuossa menee
Miten saat pakkosulatuksen aikaiseksi?Pakkanen edelleen -4, 50% hemmo Dt nyt13,9deg12,9deg ja lukemat vakiintunu siihen. Antoteho 3139w, ottoteho 886w, koppi 3,5. Tuntuu hyviltä lukemilta tänään kautta linjan, Tossu sai boostii tuosta kun oli 20 pakkasta parhaimmillaan ja kun tein äsken kauan pakkosulatusta ja 4-tie venttiili pyörähteli tiheesti "laakerit liukkaiks"
Edit.14,113,1 deg Dt piikkas vielä mittareissa, nyt alko sulatus
Painaa 5 sekuntii kauko-ohjaimen "set" nappulaa pohjassa. Kaukon näytössä välähtää sit "df", de-frosting. En tiiä kuvittelenko, mut tuntuu että alottaa sulatuksen nopeemmin=heti kun tekee tuon kaks kertaa putkeen.
Testasin vielä 75% rajotuksen rusina pullasta kopin tällä -4 pakkasella. No pics.
50%: 3,3-3,5 cop
75%: 3 cop
100%: 2,8 cop
Vakuuttavaa suorittamista tossulta. Kiinnostas saada Daikinin uus perfera n40 toiseen rakennuksen seinälle ja kopitella sen kanssa, jos sillä mitenkään vaan saa tolkkua siihen puhaltimen käytökseen.
Näyttää marraskuun koko kiinteistön kulutukset tältä, aika maltillisella nousulla selvittiin tuosta -18 lämpödipistä kun tuin vähän takoilla. Maalämmöllä ois menny vähän alle varmaan, mut se toisaalta myös tunkee lämpötehoa enemmän periferioihin kun jakotukit on kaikki auki. Siihen nähen että tuli ladattuu hybridii ja piharakennuksen suorasähkö "puhalluspatteri" haukkas kumpanakin dippipäivänä 30kwh oon kyllä erittäin tyytyväinen ilppilämmityksen kulutukseen kovallakin pakkasella. Tossujen koppi ei romahtanu, FD35 alko vähän yskiä jo mut hyvin sekin klaaras.
50%: 3,3-3,5 cop
75%: 3 cop
100%: 2,8 cop
Vakuuttavaa suorittamista tossulta. Kiinnostas saada Daikinin uus perfera n40 toiseen rakennuksen seinälle ja kopitella sen kanssa, jos sillä mitenkään vaan saa tolkkua siihen puhaltimen käytökseen.
Näyttää marraskuun koko kiinteistön kulutukset tältä, aika maltillisella nousulla selvittiin tuosta -18 lämpödipistä kun tuin vähän takoilla. Maalämmöllä ois menny vähän alle varmaan, mut se toisaalta myös tunkee lämpötehoa enemmän periferioihin kun jakotukit on kaikki auki. Siihen nähen että tuli ladattuu hybridii ja piharakennuksen suorasähkö "puhalluspatteri" haukkas kumpanakin dippipäivänä 30kwh oon kyllä erittäin tyytyväinen ilppilämmityksen kulutukseen kovallakin pakkasella. Tossujen koppi ei romahtanu, FD35 alko vähän yskiä jo mut hyvin sekin klaaras.
Viimeksi muokattu:
Pikkanen kahvi
Jäsen
Tuolla lailla saa kivasti kennon halki eikä maksa paljon korjaus menee 20 vuoden vastuksen kulutus
Luukku
Vakionaama
Kyllä nämä puhaltaa, jos on lämmitystarvetta. Aika puhinaa 30H pitää nyt, kun kylmeni ilma.
Olennaista on se, että kennon alle ei kertyisi jäätä. Vaikea sitä on kuumalla kennolla yrittää sulattaa, jos kennosta ei valu kuumaa vettä. Eikä kovalla pakkasella paljon valu. Niinpä pitkän pakkasjakson ennuste on synkkä. Pikkupakkasilla, varsinkin jos on kosteaa, vettä tulee kerralla niin paljon että se pääsee pohjalta poiskin.
Mutta kovalla pakkasella toivoa ei liiemmin ole. Kellon mukaan sulattava pumppu lirauttaa muutaman pisaran jotka jäätyvät heti. Vastus on silloin paikallaan. Kovallakin pakkasella toimisi paremmin, jos sulatettaisiin harvemmin ja pidempään. Vesi lämmittää paikat, jos sitä valuu riittävästi.
Pitääpä kattoa kytkentää eli jännitteet saako siihen shellyn plus pm1:n väliin pätkimään vastusta. Vois saadakkin, jos shellyn kelpaa ulos asentaa. Talon ilppiin vois laittaa tuollasen, piharakennusten ylläpitoilpit ei tuota pal mitään vettä ja ne selvii kyl ilman.
haraldh
Vakionaama
Kyllä nuo on fiksumpi toteuttaa lämpöön reagoiviin relein. Klixon-nimellä kulkevat. Yleensä sulatuskaapelin päässä on yksi joka sulkeutuu alle +5°C lämpötilassa. Sen lisäksi laitetaan yksi +25°C lämmöstä sulkeutuva kompuran lähtöputkeen sekä yksi +15°C lämmöstä aukeava huoltokorkkiin, virta kytketään näiden näiden molempien kautta. Näin kaapeli lämpeää ainostaan kun kompura käy (ulostulo lämpeää) mutta korkki on viileä (jäähdytetään/sulatetaan) ja kun ulkona on alle +5°C.
esimerkiksi https://www.partco.fi/fi/saehkoemekaniikka/termostaatit/6266-sulp-iso-a15.html
esimerkiksi https://www.partco.fi/fi/saehkoemekaniikka/termostaatit/6266-sulp-iso-a15.html
Viimeksi muokattu:
Säkki päälle ja jäähdytys nii sulaa kunnolla.
Laskin eroja "RAFU:n kaavalla" ja virhe kopissa jos käyttää kiinteästi 1,2:sta ilman tiheytenä, on karkeesti 0,1-0,3 cop yläkanttiin normaaleissa huonelämmöissä olevilla ilpeillä.
Esimerkiks just nyt mittarissa olevat lukemat 50% rajotuksella ois 1,2 tiheydellä = 3,3 cop ja kaavan mukaisella 1,142 tiheydellä = 3,14 cop
Eilisellä maksimitehohemmolla oli 1,2 tiheydellä = 2,8 cop ja kaavan mukaisella 1,09 tiheydellä = 2,55 cop
Toissapäivän -16-20 pakkasen maksimitehohemmossa oli 1,2 tiheydellä = 2,2 cop, kaavan mukaisella 1,115 tiheydellä = 2,05 cop
Kyllähän sitä eroa tulee kun antotehosta häviää parhaimmillaan noin -10% kaavan mukaisella ilman tiheydellä...
Esimerkiks just nyt mittarissa olevat lukemat 50% rajotuksella ois 1,2 tiheydellä = 3,3 cop ja kaavan mukaisella 1,142 tiheydellä = 3,14 cop
Eilisellä maksimitehohemmolla oli 1,2 tiheydellä = 2,8 cop ja kaavan mukaisella 1,09 tiheydellä = 2,55 cop
Toissapäivän -16-20 pakkasen maksimitehohemmossa oli 1,2 tiheydellä = 2,2 cop, kaavan mukaisella 1,115 tiheydellä = 2,05 cop
Kyllähän sitä eroa tulee kun antotehosta häviää parhaimmillaan noin -10% kaavan mukaisella ilman tiheydellä...
Mitkä asetukset? Dt ei ikinä nouse yli 10 asteen
? Mulla syklien huipussa Dt ~12 astetta 50% / 30 / 5/5 / takka1 noissa +/- lämpötiloissa ja yli puolet syklistä Dt 11 paremmalla puolella.