Toshiba Polar 25 kerännyt jäätä ulkoyksikön kennoon

repomies

Hyperaktiivi
Menee, mutta haluan mitata myös katkon pituuden. Kun sulatus alkaa, niin putoaa lähelle nollaa ja lähtee siitä valumaan reiluun 900 wattiin. Kävi äsken 900 watissakin. Menin vielä katsomassa, että sulatus on varmasti päällä ja propelli oli pysähtynyt, ja vettä valui yksikön alle.

Edit: nyt tajusin mitä tarkoitit. Eli että kulutus kävisi nollassa myös kun vaihtaa lämmitykselle? Voi olla, että niin käy. Yritin seurata livenä mittaria ja kulutus lähti heti sulatuksen jälkeen nousuun. Ehkä se vaan käy nollassa niin nopeasti, ettei näy tossa appsissa?
Kyllä ei pitäisi tehon pudota lähelle nollaa, jos pohjavastus on ehjä.
 

repomies

Hyperaktiivi
On harmi, että toshiba ei kerro taulukolla anturien arvoja eri lämpötiloissa. Sellaisesta saisi suht tarkan beta-arvon, ja tarkasta beta-arvosta puolestaan saa vastusarvon missä tahansa lämpötilassa.

Otin alkupään käyrästä joka on servicemanuaalissa ja tuon 25C 10kOhm niin netin laskuri antoi betaksi 4176. Mutta se on karkea, heittoa voi olla monta prosenttia.

Kuitenkin jostain on lähdettävä, joten tuolla betalla saamme seuraavat vastusarvot seuraavissa lämpötiloissa:

-10: 64.4 kOhm
-9: 60.7k
-8: 57.2k
-7: 53.9k
-6: 50.8k
-5: 47.9k
-4: 45.2k
-3: 42.7k
-2: 40.3k
-1: 38.1k
0: 36.0k
+4: 28.9k
+5: 27.4k
+6: 25.9k
+7: 24.6k
+8: 23.3kOhm

Jotta anturin voi mitata luotettavasti, se on valitettavasti helpointa purkaa pois koneesta. Sitten jäähdytetään lasi vettä jääkaapissa 4-5 asteiseksi, ja työnnetään joku ulkolämpötila-anturi veteen, vaikka prego. Tai vaikka kaksi. Työnnetään pumpun kennoanturi sinne kaveriksi ja kytketään kennoanturin liittimeen Yleismittari 100kOhm yltävälle asteikolle. Liitin on yleensä naaras. Sinne voi työntää nuppineulat, ja niihin Yleismittari kiinni hauenleuoilla. Jos ei ole hauenleukoja, niin sitten räpelletään mittarin piikkien kanssa vaan.

Veden lämmetessä (katsotaan sitä ulkolämpötilaa vedestä kertovaa mittaria) verrataan yleismittarin näyttämiä lukuja yo. taulukkoon. Toshibalta voisi tiukata tarkkoja arvoja noihin 5-8C lämpötiloihin. Kyllä ne pääkallopaikalta saisivat ne.

Asennusliikkeen tuo tietysti pitäisi tehdä, mutta mitäpä tässä maassa saisi kunnolla tehdyksi, ellei sitä tee itse.

Koneen töpseli irti seinästä ennen ropeltamista.

(Tai vastaava)

(Tai vastaava)
 
Viimeksi muokattu:

repomies

Hyperaktiivi
Tuosta taulukosta jonka laitoin, näkee että lisäämällä muutaman kilo-ohmin vastuksen sarjaan tuohon kennoanturiin, sulatusta jatkettaisiin pidempään, tosin ei tietysti yli sen 15 minuutin rajan. Paljonko lisävastusta tarvitsee, selviää vain kokeilemalla. Tämä siis olettaen, että vastus näyttää oikeita arvoja. Jos ei näytä, ensisijainen korjaus on vaihtaa anturi ehjään.

Janti voi ehkä neuvoa, miten lisävastuksen kanssa rinnalle voi asennella klixonin tai pari, joka/jotka ohittaa lisävastuksen, paitsi milloin sulatus on käynnissä. Klixoneilla pitäisi tunnistaa että on pakkasta, ja ei ainakaan lämmitetä.

Periaatteessa tuosta saisi lämpöpumput.infon reseptin jäätyvän pumpun korjaussarjaksi. Useimmissa pumpuissa on ihan vastaava sulatuksen lopetusehto.

Joissain pumpuissa lopetusehtoa voi säätää piirilevymuutoksella, joka on esimerkiksi jumpperi tai hyppylangan katkaisu.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuosta taulukosta jonka laitoin, näkee että lisäämällä muutaman kilo-ohmin vastuksen sarjaan tuohon kennoanturiin, sulatusta jatkettaisiin pidempään, tosin ei tietysti yli sen 15 minuutin rajan.
Ihan ei tuo kytkentä mulle tuosta auennut. Eli lisävastus sarjaan ja sen rinnalle Klixoni joka kytkee huijauksen pois lämmitysjakson ajaksi?
Mielestäni ei kannata laitella mitään sarjaan ilman tuota Klixonia, muuten lisävastus vain sotkee sulatusehdon myöskin
 

repomies

Hyperaktiivi
Ihan ei tuo kytkentä mulle tuosta auennut. Eli lisävastus sarjaan ja sen rinnalle Klixoni joka kytkee huijauksen pois lämmitysjakson ajaksi?
Mielestäni ei kannata laitella mitään sarjaan ilman tuota Klixonia, muuten lisävastus vain sotkee sulatusehdon myöskin
Juuri niin. Klixon on hifistelyä joka ohittaa huijauksen lämmityksen ajan. Pohjavastus-viritys kai kytki pohjavastuksen päälle vain silloin kun kone sulattaa, eikö? Jos tuollainen on lisävastuksen rinnalla ja kytkee itsensä auki vain sulatuksen ajan, niin lisävastus tulee ohitettua lämmitysjakson.

Eli jos sinun viritys oli normally open ja sulattaessa closed, niin tässä tarvittaisiin normally closed ja sulattaessa open.

Jos tuollaista ei laita niin vastus sotkee sulatuksen aloitusehtojakin. Hieman. Sehän valitsee zoneakin osin tuon anturin nojalla. Kennon lämpötilamuutokseen perustuva ehto vääristyy hieman myös.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kennoanturin sijainnilla kennokierrossa voi myöskin vaikuttaasiihen miten hyvin/pitkään laite sulattaa.
En ole löytänyt kuvaa tuosta kennoanturin sijainnista kennokierrossa.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tuon J803 jumpperin voisi katkaista näin aluksi ensiavuksi
 

repomies

Hyperaktiivi
Tuon J803 jumpperin voisi katkaista näin aluksi ensiavuksi
Samaa mieltä. Hyvän pumpun merkki on se, että asia on jo valmiiksi mietitty tehtaalla, ja säätö löytyy.

Silti hieman ihmettelen, mikäli pohjavastus ei ole pakkasella päällä, ja energiamittari näyttää alle 30W lukemia lämmityksen ja sulatuksen välillä.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Nyt on yö lokitettu. Sulatukset käynnistyy n. 45 min välein ja kestää n. 6 minuuttia. Kovin tarkka tämä Nediksen seuranta ei ole, mutta about parinkymmenen sekuntin tarkkuudella.

Aamulla jääpanta oli kasvanut, joten käynnistin sulatuksen manuaalisesti 4 kertaa 50 min sisään. Panta ei sulanut pois, mutta ehkä toi kenno vähän puhdistui huurteesta? Luulen, että vaikka kenno siitä pannan kohdalta vähän sulaa, niin siihen tulee ilmarako eikä jää pääse sulamaan kokonaan.

Mahtaakohan sulatusajan kasvattamisesta olla hyötyä, kun neljä sulatusta melkein putkeen ei putsaa kennoa? Ehkä se voisi auttaa siihen, ettei tuota pääse muodostumaan lainkaan? COP tietty kärsii aika paljon, jos vekotin sulattaa jatkossa 15 min ja käy 45 min. 6 min sulatukset on n. 12% käyntiajasta ja 15 min 25%.

Edit: Kas "strong defrost" olikin 20 min maksimisulatus. Se olis jo 30% käyntiajasta sulatuksia. Jos vehje siis sulattaisi joka kerta tuon maksimin.


Aamulla ennen manuaalisulatuksia:
1701424770992.png
1701424798159.png


Sulatusten jälkeen:

1701424828944.png
1701424847944.png



Vielä tyhmä kysymys tuosta pidennetystä sulatuksesta? Manuaalissa lukee, että cut the jumper. Onko piirilevyllä jumpperi, jonka voi ottaa pois, vai pitääkö katkaista joku kolvaus? Eikös cut kuitenkin tarkoita, että erotetaan ja short/connect, että yhdistetään?
1701429188633.png
 
Viimeksi muokattu:

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Kastelukannu käteen ja siihen kuumaavettä. Sulattelet tuon jääpannan nyt ensin kuumalla vedellä pois ja sitten seurantaa uusiiko tilanne.

Suojakatos voisi autta hieman. Onko laite kovinkin tuulisella paikalla?
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Kastelukannu käteen ja siihen kuumaavettä. Sulattelet tuon jääpannan nyt ensin kuumalla vedellä pois ja sitten seurantaa uusiiko tilanne.

Suojakatos voisi autta hieman. Onko laite kovinkin tuulisella paikalla?
Sulatin sen viimeksi tiistaina. Sulatan uudestaan, kunhan kerkeän/jaksan/viitsin/jonkun toisen operaation jälkeen. :)

Katos auttaisi varmasti jonkun verran. Katotaan, jos saisin viikonlopun aikana hommattua ja asennettua. Toi on suht aukealla sivulla, kun ollaan rinteessä + meren rannalla tuulee muutenkin melkein aina. Eli tuulee ihan riittävästi.
 

repomies

Hyperaktiivi
Nyt on yö lokitettu. Sulatukset käynnistyy n. 45 min välein ja kestää n. 6 minuuttia. Kovin tarkka tämä Nediksen seuranta ei ole, mutta about parinkymmenen sekuntin tarkkuudella.

Aamulla jääpanta oli kasvanut, joten käynnistin sulatuksen manuaalisesti 4 kertaa 50 min sisään. Panta ei sulanut pois, mutta ehkä toi kenno vähän puhdistui huurteesta? Luulen, että vaikka kenno siitä pannan kohdalta vähän sulaa, niin siihen tulee ilmarako eikä jää pääse sulamaan kokonaan.

Mahtaakohan sulatusajan kasvattamisesta olla hyötyä, kun neljä sulatusta melkein putkeen ei putsaa kennoa? Ehkä se voisi auttaa siihen, ettei tuota pääse muodostumaan lainkaan? COP tietty kärsii aika paljon, jos vekotin sulattaa jatkossa 15 min ja käy 45 min. 6 min sulatukset on n. 12% käyntiajasta ja 15 min 25%.

Edit: Kas "strong defrost" olikin 20 min maksimisulatus. Se olis jo 30% käyntiajasta sulatuksia. Jos vehje siis sulattaisi joka kerta tuon maksimin.


Aamulla ennen manuaalisulatuksia:
katso liitettä 90974katso liitettä 90975

Sulatusten jälkeen:

katso liitettä 90976katso liitettä 90977


Vielä tyhmä kysymys tuosta pidennetystä sulatuksesta? Manuaalissa lukee, että cut the jumper. Onko piirilevyllä jumpperi, jonka voi ottaa pois, vai pitääkö katkaista joku kolvaus? Eikös cut kuitenkin tarkoita, että erotetaan ja short/connect, että yhdistetään?
katso liitettä 90992
Ei se liene muuta kuin pätkä rautalankaa joka on kolvattu päistään piirilevyyn. Lanka katkaistaan. Jos alkaa kaduttaa, sen voi yhdistää joko kolvaamalla tai jotenkin muuten, tyyli on vapaa.

On kyllä kumman lyhyt sulatus, jos se ei saa tuota osaa kennosta sulatettua. Ihan kuin sulatuksen aikana kylmäaineen syöttö olisi liian niukkaa ja tuohon kohtaan ei ainetta jotenkin riitä. Jos nimittäin useampi manuaalinen sulatuskaan ei auta, niin vaikea se on korjata. Kylmäaineen määrästähän se ei nyt ole kiinni, EEV säädöstä ehkä.

Katkaisisin tuon "jumpperin". Sitten seurantaan. Ei se peruuttamaton muutos ole.

En sinuna pelkäisi sitä 20 minuutin sulatuskestoa. Nykyisellään jos sulatus on 6 minuutin luokkaa, ja pumppu lopettaa sen mukamas 8C lämpötilaan, niin tuskin 13C saavuttaminen hirveän kauan lisää ottaa. Kovalla pakkasella voi tietysti tehdä tiukempaa jos on tuulinen keli, mutta kosteilla pikkupakkasilla ei pitäisi. Varsinkaan kun sisäyksikkö on kunnolla lämpimässä tilassa.
 
Viimeksi muokattu:
Eihän tuo toimi ollenkaan kuten kuuluu.
Olisin jo juoksuttanut asennusfirman ja vaikka Toshiba korporaation pääjohtajan vaihtamaan sellaisen ulko, ja tarvittaessa sisäyksikönkin, että homma alkaa pelaamaan.

Toshiba premium täällä ollut jo kolmisen vuotta, eikä koskaan tuonlaista ongelmaa jäätämisen kanssa, tai siis sulatuksien epäonnistumisessa.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Katkaisisin tuon "jumpperin". Sitten seurantaan. Ei se peruuttamaton muutos ole.
Lueskelin huoltomanuaalia ja kyseessä on näköjään ulkoyksikön piirilevy. Purkukuvista en kuitenkaan bongannut sitä missä se piirilevy on. Mahtaako kellään olla hajua mistä se löytyy? Eikä tuossa kuvassa ole edes kuvattu sitä jumpperia joka pitäisi katkaista. Oletan, että se selviää kun saa levyn esiin, mutta en näillä pakkasilla viitsi mennä purkamaan ulkoyksikköä ja kokeilemaan onneani. :D Ryhdyn muutenkin tähän puuhaan itse vain, jos en pääse Lämpöykkösen kanssa yhteisymmärrykseen laitteen korjauksesta.

1701681628316.png
 

repomies

Hyperaktiivi
Lueskelin huoltomanuaalia ja kyseessä on näköjään ulkoyksikön piirilevy. Purkukuvista en kuitenkaan bongannut sitä missä se piirilevy on. Mahtaako kellään olla hajua mistä se löytyy? Eikä tuossa kuvassa ole edes kuvattu sitä jumpperia joka pitäisi katkaista. Oletan, että se selviää kun saa levyn esiin, mutta en näillä pakkasilla viitsi mennä purkamaan ulkoyksikköä ja kokeilemaan onneani. :D Ryhdyn muutenkin tähän puuhaan itse vain, jos en pääse Lämpöykkösen kanssa yhteisymmärrykseen laitteen korjauksesta.

katso liitettä 91153
Ks. Huoltomanuaalin sivut 79, 80, 112 ja 113.

Kannattaa olla aktiivinen lämpöykkösen suuntaan ja kertoa havainnot sulatuksen pituudesta sekä jääpannasta joka koneeseen lyhyen sulatuksen päätteeksi jää.

Jos päädyt aukomaan koneen, voit yleismittarillakin (DC V, korkein asteikko) mitata isojen kondensaattorien jännitteet ennen kuin kosket mihinkään piirilevyllä. Tarpeeksi kauan kun töpseli irti odottaa, kondensaattorien jännite laskee. Mutta voi ne toki tyhjentää vastuksellakin, kunhan ei ryhdy itse vastukseksi.
 

Pike

Jäsen
Aloitin tämän ketjun joskus kauan sitten kun Polar 25 keräsi jäätä kennon alaosasta ylöspäin. Lopulta asentaja laittoi takuuseen lisä lämmitysvastuksen alkuperäisen lämmitysvastuksen viereen ja jäätymisongelmmat loppui siihen. Tietenkin vähän enemmän vie sähköä mutta eipähän ole tarvinnut värkätä sen jälkeen eikä miettiä päätä puhki.
 

Ode

Aktiivinen jäsen
Menee vähän ohi ketjun aiheen, mutta liittyy kuitenkin asiaan, niin laitan tänne. Lokitin myös oikein toimivan Polar 35 toimintaa ja se sulattaa n. 70-75 minuutin välein 2-3 min kerrallaan. Se myös kuluttaa n. 25-40% vähemmän sähköä samalla 23c pyynnillä. 35 sisäyksikkö on paljon isommassa tilassa, joten se saanee viileämpää ilmaa sisäänsä, mutta mahtaako se selittää noin isoa eroa? Toi 25 sisäyksikkö puhaltaa koko ajan täysillä ja 35 4/5 tasolla.
 

Liitteet

  • Screenshot_20231208-194548.png
    Screenshot_20231208-194548.png
    345 KB · Katsottu: 113
  • Screenshot_20231208-171654.png
    Screenshot_20231208-171654.png
    281,4 KB · Katsottu: 105
Viimeksi muokattu:
Back
Ylös Bottom