Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023

Tila
Keskustelu on suljettu.

jmaja

Hyperaktiivi
Lähtökohtaisesti, jos mitään säätöä ei tee, niin eikö silloin luulisi päätyvän aika lähelle pörssisähkön keskihintaa?
En ole katsonut, mutta olettaisin hinnan korreloivan kulutuksen kanssa eli on korkeampi kulutuksen ollessa suurta. Lämmitystarpeesta johtuva osuus siis nostaa keskihintaa. Lisäksi COP huononee kylmässä eli kovan kulutuksen aikana menee vielä tuonkin takia enemmän sähköä.

Aika vaikeaa on päästä kylmillä ilmoilla merkittävästi alle keskiarvon ellei ole suurta varauskapasiteettia. Viimeisen viikon aikana MLP (ei siis koko kulutus) on päässyt kokonaisuudessaan vain 0,9 snt/kWh keskiarvon alle. Käyttöveden osalta 3,1 snt/kWh, mutta sen osuus on ollut varsin pieni. Tuo siis itse tekemälläni pörssiohjauksella. Itse lämmitysjärjestelmässä ei ole juuri
lainkaan varaavuutta, talossa on kivirakenteisena melko runsaasti.
 

bungle

Vakionaama
Kuinka moni pörssisähköasiakas on kokeillut olla säätämättä mitään, ja katsonut, meneekö kulutusvaikutus yli keskihinnan ja kuinka paljon?

Itse säätänyt aika vähän Black Fridaytä lukuunottamatta. Säätönä lähinnä se, että yrittää kuluttaa yleisesti vähemmän. Yleensä keskihinta asettuu tasaista käyttöä vastaavaa korkeammaksi, eli keskiarvoa korkeammaksi. Täällä kun näkee ihmisten postaavan lukujaan, niin omat tuntuu olevan ylädesiilissä (mutta normi harha, kun ihmiset yleensä kertovat hanakammin ns. hyvistä uutisista). Yösähkö jolla LVV lämpenee. Diesel auto.
 

Tifo

Vakionaama
Pörssisähkön keskihinta marraskuussa 8,63 c.
Minulla vastaavasti:
Taloussähkö kerrostaloasunnossa 78 kWh ja keskihinta 12,4 c, bf:ää ei hyödynnetty ja silloin kalliina tiistaina pesty pyykkiä.
Mökillä ostettu 282 kWh, paneleista myyty 9 kWh, tästä keskihinta -0,2 c. Bf hyödynnetty 34 kWh ja kulutuksessa vältetty kalliita tunteja. Koko vuoden keskiarvo on 5,04 c.
Nykyään on monenlaista kulutusprofiilia kun kuluttajilla on aurinkovoimaloita, sähköautoja, älykkäitä sähkön ohjauksia jne.
 

huugo

Vakionaama
. Tuon kulutusvaikutuksen määrää ei ole rajattu kuten monessa kiinteähintaisessa, kulutusvaikutteisessa sopimuksessa. Rajoitus ainakin itsellä 5 c/kwh kumpaankin suuntaan. Eikös se menekin noin ?
Kulutusvaikutus on sama pörssisähkössä ja kulutusvaikutus-sopimuksessa.

Pörssisähkössä keskihinta tulee markkinalta. Kulutusvaikutus-sopimuksessa keskihinta on sovittu etukäteen. (Mekanismeja erilaisia)
 

tk-

Aktiivinen jäsen
Näissä kommenteissa näkyy sellainen, mahdollisesti täysin virheellinen ajatus, että vain hirveällä säädöllä pystyy välttämään pörssihinnan keskiarvoa korkeamman hinnan. Lähtökohtaisesti, jos mitään säätöä ei tee, niin eikö silloin luulisi päätyvän aika lähelle pörssisähkön keskihintaa? Toki arki-iltaisin voi tulla keskivertoa enemmän kulutusta korkealla hinnnalla, mutta toisaalta pakkaskeleillä aamuöisin taas tulee reilusti kulutusta keskiarvoa matalammalla hinnalla. Suurin osa kotitaloussähköstä käytetään talon sisällä, joten se on suoraa sähkölämmitystä. Jos illalla on kaikki vempeleet käynnissä, niin sähköpatterit tuskin ovat, koska muu kulutus tekee sen lämmön jonka patterit muuten tekisivät.

Kuinka moni pörssisähköasiakas on kokeillut olla säätämättä mitään, ja katsonut, meneekö kulutusvaikutus yli keskihinnan ja kuinka paljon?
Kaverilla katkesi kiinteä sopimus viime talvena kun se iso sähkönmyyjä meni konkurssiin, ja joutui siirtymään pörssiin. CLT-runkoinen moderni talo maalämmöllä, pihassa sähköauto. Sähköauto oli ainoa mitä optimoi gridion kautta, ja muistaakseni puhui keskihinnan olleen korkeimmillaan jotain 12-13snt mikä taisi vastata aikalailla pörssin keskihintaa tuolla ajanjaksolla.
 

Samppa

Ylläpitäjä
Ylläpidon jäsen
Kuinka moni pörssisähköasiakas on kokeillut olla säätämättä mitään, ja katsonut, meneekö kulutusvaikutus yli keskihinnan ja kuinka paljon?
Tuossa hieman aiemmin laitoin omasta talosta tämän marraskuun statistiikat. Viime marraskuussa meillä ei ollut mitään automaatiota vielä, kulutusta ei säädetty mitenkään. Kulutus jäi ~50kWh alle tämän vuoden, mutta saunaa lämmitettiin varmasti useammin. Lämmitykseen meni vähemmän. Tuolloin oli kiinteä 3,95s/kWh soppari. Kulutusvaikutus +13%. Hinnat tuossa ovat pörssihintoja, eivät sitä mitä oikeasti maksettiin.
Screenshot_20231202_104230_Chrome.jpg
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itse säätänyt aika vähän Black Fridaytä lukuunottamatta. Säätönä lähinnä se, että yrittää kuluttaa yleisesti vähemmän. Yleensä keskihinta asettuu tasaista käyttöä vastaavaa korkeammaksi, eli keskiarvoa korkeammaksi. Täällä kun näkee ihmisten postaavan lukujaan, niin omat tuntuu olevan ylädesiilissä (mutta normi harha, kun ihmiset yleensä kertovat hanakammin ns. hyvistä uutisista). Yösähkö jolla LVV lämpenee. Diesel auto.

Mulla kulutusvaikutus on -25% luokkaa vuositasolla. Vuoden 2023 ka on nyt 4,78 snt/kWh + marginaali 0,24 (spot 6,41snt/kWh). Optimoin kellolla (mlp+apk) + uuniruokaa ja saunaa käytetään joustona sähkön kulutukseen. E: korjattu 12.22 pois.

1701507359452.png
 
Viimeksi muokattu:

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Minkä yhtiön sopimuksessa on rajaus kulutusvaikutukselle? En ole moisesta kuullutkaan.
PKV on oma verkkoyhtiö täällä :)... sieltä päätin ottaa myös energiasopimuksenkin vuodeksi 8,25 c ja siihen kulutusvaikutus (Liukurin mukaan lokakuu -1,41.. marraskuu -1,73).
 

-Teme-

Vakionaama
Mulla kulutusvaikutus on -25% luokkaa vuositasolla. Vuoden 2023 ka on nyt 4,78 snt/kWh + marginaali 0,24 (spot 6,41snt/kWh). Optimoin kellolla (mlp+apk) + uuniruokaa ja saunaa käytetään joustona sähkön kulutukseen. E: korjattu 12.22 pois.

katso liitettä 91044
Samansuuntaiset lukemat itsellä. -29% koko vuoden osalta kulutusvaikutus.
Syys- ja Lokakuu olleet parhaimmat kulutusvaikutuksen osalta kun Marraskuuta en laske BF vuoksi. Syyskuussa kulutusvaikutus -40% ja Lokakuussa -44%
Tammi-Maaliskuun kulutusvaikutus oli -16-19%. Itse olen tyytyväinen koko vuoden alle 5snt keskihintaan joka myös toteutuu vaikka joulukuussa olisi 2000kWh kulutus 10snt keskihinnalla
Nuo saatu tulokset aikaan automatian ohjaamana suurimmaksi osaksi, sekä kohtuullisen aktiivisella takan käytöllä.
Nyt tein 8.34snt/kWh kiinnityksen joulukuulle, joten nyt toiveissa tasaisia vuorokautisia keskiarvohintoja läpi kuukauden, mutta suuria vaihteluita vuorokauden sisällä.
Pörssisähkön käyttöä en ole edes kokeillut ilman automatian apua.
Mielestäni sillä että porukka jakaa hyviä tuloksia on kannustava vaikutus, koska siitä saa positiivia käsityksiä minkälaisia mahdollisuuksia on saavuttaa optimoimalla toimintoja. Hyvät optimointitulokset ja sen myötä negatiiviset kulutusvaikutukset ei ole keneltäkään pois - paitsi energiayhtiön laskusta.
Uskon että myös kaupalliset tahot kiinnostuvat tarjoamaan entistä enemmän optimointipalveluja ja järjestelmiä. Siinäkin kuitenkin vastassa Suomalainen mentaliteetti että palveluiden ostamista vierastetaan
 
Viimeksi muokattu:

Sukke

Aktiivinen jäsen
Mulla aukko sivistyksessä... Eikös se mene tuon aidon pörssisähkön mukaan ilman kiinnityksiä tai mitään, että hinta koostuu tuosta kuukauden spotKA: sta jota oma käyttöprofiili taas korjaa suuntaan tai toiseen. Lisäksi tietysti marginaali. Tuon kulutusvaikutuksen määrää ei ole rajattu kuten monessa kiinteähintaisessa, kulutusvaikutteisessa sopimuksessa. Rajoitus ainakin itsellä 5 c/kwh kumpaankin suuntaan. Eikös se menekin noin ?

En ollut kuullutkaan, että kulutusvaikutusta olisi rajattu, mutta uudet tilanteet tuo näemmä uusia sopimuksia. Ehkä tuolla saa myyjä tarjottua parempaa kiinteää osuutta, jos kulutusvaikutus on rajattu.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Mulla kulutusvaikutus on -25% luokkaa vuositasolla.
Loistava tulos. Mulla on vuositasolla koko MLP +0,2 snt/kWh ja käyttövesi -3,5 snt/kWh. Tuossa näkyy varaavuuden merkitys. Halpoja tunteja on, mutta ilman varaavuutta joutuu käyttämään kalliitakin. Lisäksi raju optimointi lämmönjaossa nostaa menolämpöä MLP:n käydessä, jolloin kulutus kasvaa verrattuna tasaiseen kuormaan. Erityisesti patteritaloissa tai kevytrakenteisilla lattialämmityksillä.

Onkos kukaan saanut merkittävästi alle pörssihinnan, jos lämmönjako ei ole varaava? Siis ei ole suuri ala lattialämmitystä betonissa tai suurta puskurivaraajaa.
 
Loistava tulos. Mulla on vuositasolla koko MLP +0,2 snt/kWh ja käyttövesi -3,5 snt/kWh. Tuossa näkyy varaavuuden merkitys. Halpoja tunteja on, mutta ilman varaavuutta joutuu käyttämään kalliitakin. Lisäksi raju optimointi lämmönjaossa nostaa menolämpöä MLP:n käydessä, jolloin kulutus kasvaa verrattuna tasaiseen kuormaan. Erityisesti patteritaloissa tai kevytrakenteisilla lattialämmityksillä.

Onkos kukaan saanut merkittävästi alle pörssihinnan, jos lämmönjako ei ole varaava? Siis ei ole suuri ala lattialämmitystä betonissa tai suurta puskurivaraajaa.
Pakko nokittaa -50,1% lukemilla, mutta minulla on toki iso lattiavaraaja suorasähköl.
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Loistava tulos. Mulla on vuositasolla koko MLP +0,2 snt/kWh ja käyttövesi -3,5 snt/kWh. Tuossa näkyy varaavuuden merkitys. Halpoja tunteja on, mutta ilman varaavuutta joutuu käyttämään kalliitakin. Lisäksi raju optimointi lämmönjaossa nostaa menolämpöä MLP:n käydessä, jolloin kulutus kasvaa verrattuna tasaiseen kuormaan. Erityisesti patteritaloissa tai kevytrakenteisilla lattialämmityksillä.
Sen verran täytyy kommentoida että normaalisti olen pitänyt min menovettä 28C mutta jos lämmitystä jaksottaa kelolla niin tapahtuu ylilämmitystä kun OH laatalle kelpaa pienepikin lämmitys. Muutankin systeemiä ensi kesäksi niin että varaan kosteat tilat myös kellolla jolloin syys-lokakuuta pystyy paremmin säätämään eli ei niin kuumaa vettä kiertoon. Automaatio, no jos muulta harrastukselta kerkeää.
 
Viimeksi muokattu:

haraldh

Vakionaama
Onkos kukaan saanut merkittävästi alle pörssihinnan, jos lämmönjako ei ole varaava? Siis ei ole suuri ala lattialämmitystä betonissa tai suurta puskurivaraajaa.
Meillä vaikutus on -19.6% (4.75 c / 5.91 c) ja meillä on 3 * ILP, 2 * lattialämmitys betonilattiaan ja LVV pörssiohjauksessa. Ei me oikeasti käytetä lattialämmityksiä varaamaan, vaan ovat termarilla melko haalealla vaikka ovatkin vain halvimpien tuntien aikana päällä. Onko tämä sitten merkittävästi alle pörssihinnan, mielestäni on.
Screenshot at 2023-12-02 14-15-24.png
 

jmaja

Hyperaktiivi
Meillä vaikutus on -19.6% (4.75 c / 5.91 c)
Itse seurailen kokoaishintaa, siis sisältäen siirron, veron ja marginaalin. Silloin tietysti prosentit jäävän pieniksi. Mutta onhan tuossa tietysti lähes 1,2 snt/kWh eli luokkaa 10% säästö vuoden sähkölaskussa matalilla siirtohinnoila olettaen, ettei sähkönkulutus kasva pörssioptimoinnista.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Itse seurailen kokoaishintaa, siis sisältäen siirron, veron ja marginaalin. Silloin tietysti prosentit jäävän pieniksi. Mutta onhan tuossa tietysti lähes 1,2 snt/kWh eli luokkaa 10% säästö vuoden sähkölaskussa matalilla siirtohinnoila olettaen, ettei sähkönkulutus kasva pörssioptimoinnista.

MLP:n optimointi sähkön hinnan perusteella mielstäni kasvattaa sähkönkulutusta mutta kokonaiskulutus laskee kun käytäytyminen muuttuu, takka jne. Olen usein tehnyt ruokaa hiiloksella jos sähkö kallista mikä muuttaa myös ruokavaliota, kuka ei nyt tykkäis hiiloksella grillatusta kalasta. Tässä tulee jotain egyptin ahventa.
 

Liitteet

  • 1701520872779.png
    1701520872779.png
    941,6 KB · Katsottu: 127
Viimeksi muokattu:

bungle

Vakionaama
Niin kauan kuin oma keskihinta pysyy alle 10c/kWh, niin en ole päätä juuri optimoinnilla vaivannut. Sitten, kun näyttää, että tosiaan alkaa jo maksamaankin, niin siirryn optimoimaan. Eli puun polttoon (palaa muutenkin, mutta hieman satunnaisesti). Toinen on toki huippupakkaset, jos pamahtaa -20 vaikka pariksi viikoksi, niin silloin on järkevää optimoida.
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Jos talossa on millään tavoin sähköön perustuva lämmitystapa ilman varaavuutta ja vaihtoehtoisia lämmitystapoja, niin vuositasolla toteutunut oma keskihinta ylittää takuuvarmasti reilusti pörssin keskihinnan. Sähkösaunan käyttö ja sähköauton lataus tuota voi toki sotkea suuntaan tai toiseen :)
 

jarkko_h

Vakionaama
Jos talossa on millään tavoin sähköön perustuva lämmitystapa ilman varaavuutta ja vaihtoehtoisia lämmitystapoja, niin vuositasolla toteutunut oma keskihinta ylittää takuuvarmasti reilusti pörssin keskihinnan. Sähkösaunan käyttö ja sähköauton lataus tuota voi toki sotkea suuntaan tai toiseen :)
Täällä päästy vuositasolla alle keskiarvon ilman sähköautoa. Aurinkopaneelit katolla, mutta alle on mennyt esim lokakuussa, jossa paneelien tuotto noin nolla.

Veikkaan että en ole ainoa.
 

Skata

Vakionaama
Kun kaiki hehkuttaa noita halpoja hintoja mikäs teillä kulutus vaikutus nyt joulukuun 1-2 pvä?
2 ekaa päivää 13,36 c/kWh ilman marginaalia (0,38 c/kWh) ja siirtoja.
Kai ne Lokakuussa vielä.tuottaa?
Omat paneelit tuottivat lokakuussa ja vielä marraskuussakin, vaikka oli todella harmaita päiviä. Ja tuottaisivat nytkin mutta periaate on etten putsaa lumesta (toi periaate voi vielä muuttua ;))
IMG_0183.jpeg
IMG_0182.jpeg
 

Luukku

Vakionaama
katso liitettä 91087
Kulutusvaikutus soppari toimii tässä tilanteessa kivasti. Sopimustyyppi herättää tunteita, mutta ei se nyt kovin huono ole.
No ei, moni ottais tuolla kiinnityshinnalla läpi vuoden. Tuosta vielä oma kulutusvaikutus -16,5% pois niin mikä ettei. Omalla kulutusprofiililla olis ilman muuta pitänyt tehdä tuollainen sopimus, mutta en perehtynyt niihin riittävästi niin ei herättänyt kiinnostusta. Nyt jälkeenpäin vasta tajunnut virheen. Aina ei voi voittaa.
 

Juha1964

Aktiivinen jäsen
Onko teillä muilla rajoituksia vaihtaa pitkäaikaisen käyttäjän toistaiseksi voimassa olevasta sopimuksesta pörssisähköön ja taas takaisin ? Omassa yhtiössä on kerran vuodessa. Ehkäpä pyritään rajaamaan "rusinat pullasta" - ilmiötä :).
 

Husky

Hyperaktiivi
En ole katsonut, mutta olettaisin hinnan korreloivan kulutuksen kanssa eli on korkeampi kulutuksen ollessa suurta. Lämmitystarpeesta johtuva osuus siis nostaa keskihintaa. Lisäksi COP huononee kylmässä eli kovan kulutuksen aikana menee vielä tuonkin takia enemmän sähköä.

Aika vaikeaa on päästä kylmillä ilmoilla merkittävästi alle keskiarvon ellei ole suurta varauskapasiteettia. Viimeisen viikon aikana MLP (ei siis koko kulutus) on päässyt kokonaisuudessaan vain 0,9 snt/kWh keskiarvon alle. Käyttöveden osalta 3,1 snt/kWh, mutta sen osuus on ollut varsin pieni. Tuo siis itse tekemälläni pörssiohjauksella. Itse lämmitysjärjestelmässä ei ole juuri
lainkaan varaavuutta, talossa on kivirakenteisena melko runsaasti.
Näissä kommenteissa näkyy sellainen, mahdollisesti täysin virheellinen ajatus, että vain hirveällä säädöllä pystyy välttämään pörssihinnan keskiarvoa korkeamman hinnan. Lähtökohtaisesti, jos mitään säätöä ei tee, niin eikö silloin luulisi päätyvän aika lähelle pörssisähkön keskihintaa? Toki arki-iltaisin voi tulla keskivertoa enemmän kulutusta korkealla hinnnalla, mutta toisaalta pakkaskeleillä aamuöisin taas tulee reilusti kulutusta keskiarvoa matalammalla hinnalla. Suurin osa kotitaloussähköstä käytetään talon sisällä, joten se on suoraa sähkölämmitystä. Jos illalla on kaikki vempeleet käynnissä, niin sähköpatterit tuskin ovat, koska muu kulutus tekee sen lämmön jonka patterit muuten tekisivät.

Kuinka moni pörssisähköasiakas on kokeillut olla säätämättä mitään, ja katsonut, meneekö kulutusvaikutus yli keskihinnan ja kuinka paljon?
Varauskapasiteeti ei itsessään auta.
Meillä on myrkkyä tämä, kun yöllä on pitkään nyt ollut yhtä kallista kuin päivällä. Ja juu, kun on kallista, niin se polttaa hyvin äkkiä todella pitkän ajan puoli-ilmaisen jakson. Tuosta on omakohtaista kokemusta.

Tuosta että jos mitään säätöä ei tee: on myös se skenaario joka joillakin vaikuttaa olevan ihan todellinen, eli että kun säädät, niin se vain pahentaa. Ei ole itsestään selvää mitä pitää tehdä.
Itse en ainakaan osaa ennustaa kaasun hinnasta yms tai ennustaa säätä. Meillä ei ole passiivitalo kuten ei monella muullakaan. Eli sähköä kuluu kun on kylmää. Näin ollen alkukuun pihtaus voi ollakin täysin turhaa, kun myöhemmin kylmenee ja tuulettoman ajan hinta on korkea ja juuri silloin kulutat.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mitä veikataan joulukuun spotKA:ksi?

Joulukuu näyttää kylmemmältä kuin marraskuu ja 7 päivän tuuliennuste on enimmäkseen varsin tyyni, joten jos marraskuun spotKA olisi ilman BF:ää ollut about 10.5s/kWh, niin itse veikkaan kyllä korkeampaa joulukuuksi.

Joulukuun ekat kaksi päivää hyvällä alulla ja on 13,4s/kWh.

Tuohon ei tainnut tulla enää 5s arvioita, kuten marraskuun yleinen näkökanta oli, eikä muitakaan matalia, sanotaanko alle 7s arvioita.

Nyt on Liukurissa pari päivää lisää ja kuukauden spotKA 13,5s
 

bungle

Vakionaama
Ja juu, kun on kallista, niin se polttaa hyvin äkkiä todella pitkän ajan puoli-ilmaisen jakson.
Tämä on pörssisähkön (ja vapaan markkinamallin) akileen kantapää. Esim. Teksasissa mentiin vapaaseen markkinaan ja siellä jopa yksi tai oliko muutama yritys tarjosi spot-hintaa. No siellä kriisiytyi lähes koko systeemi (sään ja mallin johdosta) ja ihmisille tuli tuhansien dollarien vuorokausikuluja. Ts. pörssisähkö on halpaa "ison osan" ajastaan, mutta kun se ei ole halpaa, niin kaikki säästöt tulee syötyä nopeasti, koska sähköä tarvitaan "koko ajan", ei pelkästään "ison osan" aikaa. Vapaa markkinamalli ei myöskään halua varautua "pieneen osaan" aikaa mitenkään, mikä tekee siitä haavoittuvan. Silloin kun ei ole häiriötekijöitä, pörssisähkö tuottaa edullisia hintoja. Laskeskelin joskus myös tasaiseen aikaan, niin tuli ehkä silloinkin otettua tosin hieman takkiin määräaikaisille.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Vapaa markkinamalli ei myöskään halua varautua "pieneen osaan" aikaa mietenkään.
Tilanne on periaatteessa samantapainen kuin vakuutusten osalta. Sitoo aika paljon pääomaa, jos aikoo varautua vahinkoihin ilman vakuutuksia ja on valmis romuttamaan taloutensa, jos iso sellainen osuu kohdalle. Eli markkinamalleja on, mutta käytännössä nuo ovat kausitilaustyyppisiä, jollaisia ei kuitenkaan ole kaupallisesti saatavilla (vaikka olisivat periaatteessa mahdollisia).

Suomessa nyt ei taida pörssisähkön hinta nousta nykytilanteessa heti seuraavana päivänä yli 4€/kWh (ALV0%) toisin kuin Teksasissa taannoin ja sen jälkeenkin päiväkorotus jää kymmeniin prosentteihin per päivä. Tilanteeseen liittyy myös jokseenkin varmasti säännöllisesti toistuvien sähkökatkojen kirous. Eli tässä tapauksessa ainoa toimiva vakuutus on oma varavoima ja siihen liittyen mahdollisuus siirtää suurimpia sähkönkulutuskohteita kuten talon lämmitys pääosin vaihtoehtoenergialle.
 

mokin

Aktiivinen jäsen
Tilanne on periaatteessa samantapainen kuin vakuutusten osalta. Sitoo aika paljon pääomaa, jos aikoo varautua vahinkoihin ilman vakuutuksia ja on valmis romuttamaan taloutensa, jos iso sellainen osuu kohdalle. Eli markkinamalleja on, mutta käytännössä nuo ovat kausitilaustyyppisiä, jollaisia ei kuitenkaan ole kaupallisesti saatavilla (vaikka olisivat periaatteessa mahdollisia).
Ja vaikka olisi vaihtoehtoinen lämmitystapa, kuten puu-, hake, öljy- jne lämmitys (joko suoraan, varaavana massaan tai veteen yms), niin kannattaisi silti laittaa hyvien aikojen säästöt puskuriksi, ainakin osittain.

Tai sitten ottaa kiinteän. Itse otin vuoden määräaikaisen kiinteän, kun emäntä kotona kahden muksun kanssa vielä ainakin vuoden, niin siinä menee suurin osa säätömahdollisuuksista. Hybridi-lämmitysjärjestelmä kyllä, mutta mieluummin pikkupakkasilla menee VILPillä ja kovemmilla sitten puilla avustaa tai lämmittää kokonaan. Öljykattila tähän rinnalle olisi aivan mahtava, mutta ei taida onnistua millään, ilman jäätävää remonttia. Kattiloita saisi melkein ilmaiseksi nyt, siihen rinnalle muutaman sadan litran muovisäiliö.

Laskin että n. 50e vuositasolla tulisi pörssisähkö halvemmaksi, niin totesin että talous ei tuohon nyt kaadu ja laiska olen
 
Tila
Keskustelu on suljettu.
Back
Ylös Bottom