Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
(J->kWh lasku-/näppäilyvirhe korjattu)
Wikipediassa oli, että vedyn energiatiheys on 119MJ/kg = 33,055kWh/kg jolloin 2€/kg vastaisi 6,05c/kWh.
Jos maakaasun hinta Euroopan pörsseissä lienee 50€/MWh paikkeilla niin se olisi noin 5c/KWh joten noiden lukujen perusteella aika samoissa
fi.wikipedia.org
aurisenergia.fi
Wikipediassa oli, että vedyn energiatiheys on 119MJ/kg = 33,055kWh/kg jolloin 2€/kg vastaisi 6,05c/kWh.
Jos maakaasun hinta Euroopan pörsseissä lienee 50€/MWh paikkeilla niin se olisi noin 5c/KWh joten noiden lukujen perusteella aika samoissa
Vetytalous – Wikipedia
Ajankohtaista kaasumarkkinalla: Kaasun hinnat ovat pysytelleet vakaina (Päivitetty: 18.9.2025) - Auris Energia
Olemme keränneet tietopaketin, jossa kerromme kaasun hintojen kehityksestä.
aurisenergia.fi
Viimeksi muokattu:
Wikipediassa oli, että vedyn energiatiheys on 119MJ/kg = 30,055kWh/kg jolloin 2€/kg vastaisi 6,65c/kWh.
Jos maakaasun hinta Euroopan pörsseissä lienee 50€/MWh paikkeilla niin se olisi noin 5c/KWh joten noiden lukujen perusteella aika samoissa
Vetytalous – Wikipedia
Ajankohtaista kaasumarkkinalla: Kaasun hinnat ovat pysytelleet vakaina (Päivitetty: 18.9.2025) - Auris Energia
Olemme keränneet tietopaketin, jossa kerromme kaasun hintojen kehityksestä.
Ja vety saadaan kilpailukykyiseksi lätkäisemällä haittaverot fossiilisille. Kunhan hintaero ei ole liian suuri.
- Keskustelun aloittaja
- #485
Nyt ei ole asialla Wittunen. Saas nähdä poikiiko tämä jotain.
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 5.6.2023
Fortum ja SSAB selvittävät yhdessä, millä edellytyksillä vedyn avulla valmistettavaa fossiilivapaata rautasientä voisi tuottaa Raahessa. Strategiansa mukaisesti Fortum pyrkii edistämään vetytalouden kehittämistä Pohjoismaissa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneiden kanssa. Selvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kartoittava hanke on jatkoa yhteiselle ”FFS – Towards Fossil-free Steel” -tutkimusprojektille, joka aloitettiin helmikuussa 2021, ja se on saanut tukea Business Finlandilta. Fortum on vastuussa tutkimushankkeen vetyselvityksestä.
Nyt alkavassa jatkoselvityksessä Fortum tutkii maksimissaan 700 megawatin vetylaitoksen teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Selvityksessä arvioidaan myös tämän tyyppisen hankkeen läpiviemiseen tarvittavia yhteistyömalleja ja rahoitusrakennetta sekä operointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Selvityksen aikana käynnistetään vedyn valmistukseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely.
news.cision.com
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 5.6.2023
Fortum ja SSAB selvittävät yhdessä, millä edellytyksillä vedyn avulla valmistettavaa fossiilivapaata rautasientä voisi tuottaa Raahessa. Strategiansa mukaisesti Fortum pyrkii edistämään vetytalouden kehittämistä Pohjoismaissa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneiden kanssa. Selvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kartoittava hanke on jatkoa yhteiselle ”FFS – Towards Fossil-free Steel” -tutkimusprojektille, joka aloitettiin helmikuussa 2021, ja se on saanut tukea Business Finlandilta. Fortum on vastuussa tutkimushankkeen vetyselvityksestä.
Nyt alkavassa jatkoselvityksessä Fortum tutkii maksimissaan 700 megawatin vetylaitoksen teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Selvityksessä arvioidaan myös tämän tyyppisen hankkeen läpiviemiseen tarvittavia yhteistyömalleja ja rahoitusrakennetta sekä operointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Selvityksen aikana käynnistetään vedyn valmistukseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely.
Fortum tutkii edellytyksiä fossiilivapaan vedyn tuotannolle SSAB:n teollisuusalueella Raahessa
FORTUM OYJ LEHDISTÖTIEDOTE 5.6.2023 Fortum ja SSAB selvittävät yhdessä, millä edellytyksillä
news.cision.com
Takerrun vielä tuohon jossa hahmoteltiin sähköpolttoaineiden tuotannon pelkkää sähkökustannusta.Käännetään toisinpäin eli kuinka paljon sähköpolttoaineet esim. vihreä FT-diesel saa maksaa kuluttajalle kun verrataan nykyiseen fossiilisen dieselin 1,7e/litran tasoon.Vedyn lämpöarvo 33kwh/kg ja dieselin 11,8kwh/kg vety siis 2,7 kertaa energiatehokkaanpaa. Näin kuluttajan FT-diesel saa maksaa 1,7e/2,7 =0,63e/kg tai 0,74e/litra .Tämä 0,74 euron litrahinta sisältää kaiken tuotannon kulut sähköstä alkaen ja katteet sekä nykyisen tasoisen Suomen fossiilisten verotuksen (verotus suhteessa lämpöarvoon) .Kun tiedetään että sähkön hinta on ajoittain edullista ja jopa negatiivista niin eikö tuossa mahdollisuuksia olemassa tekijät vaan puuttuu?Toki valtio joutuu etsimään uusia verotuksen lähteitä joka on jokatapauksessa edessä jos fossiilisista luovutaan.
Viimeksi muokattu:
Fortum aloittaa pilotoinnin hiilineutraalin vedyn tuotantoon
https://www.fortum.fi/media/2023/06/fortum-suunnittelee-vedyntuotannon-pilotointia-loviisassa
https://www.fortum.fi/media/2023/06/fortum-suunnittelee-vedyntuotannon-pilotointia-loviisassa
Olisiko tässä ensimmäinen suomalainen vetyhanke, jota ainakin itse pidän aivan mahdollisena ja merkittävänä, jos kustannuslaskelmat puoltavat:
"Helen haluaa rakentaa gigawattiluokan vetytehtaan Helsinkiin", https://www.hs.fi/talous/art-2000009651869.html.
Valitettavasti tuo kokoaukeaman juttu taitaa olla maksumuurin takana. Jutussa haastatellaan Helenin uutta toimitusjohtajaa Olli Sirkkaa Helenin lähivuosien suunnitelmista. Juttu kietoutuu vedyn tuotannon ohella hukkalämpöjen hyödyntämiseen, varastointiin, pienydinvoiman mahdollisuuksiin ym. sekä hiilen ja myöhemmin bioenergian kuoppaamiseen lämmön lähteenä.
"Helen haluaa rakentaa gigawattiluokan vetytehtaan Helsinkiin", https://www.hs.fi/talous/art-2000009651869.html.
Valitettavasti tuo kokoaukeaman juttu taitaa olla maksumuurin takana. Jutussa haastatellaan Helenin uutta toimitusjohtajaa Olli Sirkkaa Helenin lähivuosien suunnitelmista. Juttu kietoutuu vedyn tuotannon ohella hukkalämpöjen hyödyntämiseen, varastointiin, pienydinvoiman mahdollisuuksiin ym. sekä hiilen ja myöhemmin bioenergian kuoppaamiseen lämmön lähteenä.
Pääsin lukemaan ilman eri temppuja, mutta minulla lienee hesarin logini selaimessa aktiivisena. Helen siis lyhyesti sanottuna laskeskelee että kaukolämpöä kannattaa halvan sähkön aikaan ehkä tehdä vastuksen sijasta elektrolyysin hukkalämmöstä ja vety myydään jonnekin - eikä sähkön tekeminen varastoidusta vedystäkään ole ihan mahoton ajatus kun silloinkin lämmön voi käyttää itse, mutta paljon riippuu vedyn markkinahinnasta. Siksipä harjoittelevat pienellä setupilla ensin.
Tuossa Hesarin jutussa oli mielenkiintoisena asiana kirjoitettu, että Helenin toimintaehdoilla vaikuttaisi mahdolliselta perustaa elektrolyysi laitekustannuksiltaan edulliseen teknologiaan, jonka hyötysuhde on kuitenkin väistämättä heikompi kuin erikoisen hyvää hyötysuhdetta tavoittelevalla kalliimmalla teknologialta. Lopputuloshan on, että lämpöä vain syntyy enemmän ja sehän on yhtä hyvin myyntituote kuin Helenin omissa tai yhteisomistetuissa tuuli-, ydin- ja vesivoimaloissa tuotettu sähkö. Tuo voi samalla tarkoittaa Helenin analyysin perusteella, että elektrolyysilaitteistoja kannattaa sähkön hinnan perusteella määräytyvällä vaihtelevalla kapasiteetilla.
Jutussahan ei ollut esillä, että esimerkiki suhteellisen edulliset alkaalielektrolyysilaitteet eivät kovin hyvin sovellu jatkuvasti portaattomasti säädeltävään vedyn tuotantoon (tarkoituksiin, joihin käytetään esimerkiki litiumakkuparistoja voimasiirtojärjestelmien nopeaan tasapainotukseen). Sen sijaan säätö varttitaseen edellyttämällä nopeudella muuttuviin sähkön hintaan voisi jo sopia aivan kohtuullisesti myös mainitun kaltaiselle elektrolyyseriteknologialle.
Muuten hiukan toisesta aiheesta: Jutussa käsitelty ydinvoimaan liittyvä osuus keskittyi yksinomaan pelkkään lämmön tuotantoon tarkoitettuihin modulaarisiin reaktoreihin, joissa lämpöteho voisi olla esimerkiksi 50MW ja yksiköitä voisi olla useita rinnakkain ja joita yksiköitä otettaisiin käyttöön moduuli kerrallaan lämmöntarpeen mukaan. Helenillä on jo valmiinakin hiilivoimalaitosten käytöstä poistuvia polttoainesiiloja (Salmisaari), joiden pohjalle erilliselle pienelle saarelle 100 metrin syvyyteen peruskallioon voitaisiin mahdollisesti sijoittaa kunkin pohjalle ydinreaktoreja aivan kantakaupungin kylkeen (saari on kuitenkin liitetty täytöillä mantereeseen). Ydinvoimaselvitykset siis kohdistuvat mm. kysymykseen, onko tuo mahdollista ja millaisia lainsäädännön muutoksia edellytettäisiin. Noiden mahdollinen toteutuminen tapahtuu vasta ensi vuosikymmellä.
Jutussahan ei ollut esillä, että esimerkiki suhteellisen edulliset alkaalielektrolyysilaitteet eivät kovin hyvin sovellu jatkuvasti portaattomasti säädeltävään vedyn tuotantoon (tarkoituksiin, joihin käytetään esimerkiki litiumakkuparistoja voimasiirtojärjestelmien nopeaan tasapainotukseen). Sen sijaan säätö varttitaseen edellyttämällä nopeudella muuttuviin sähkön hintaan voisi jo sopia aivan kohtuullisesti myös mainitun kaltaiselle elektrolyyseriteknologialle.
Muuten hiukan toisesta aiheesta: Jutussa käsitelty ydinvoimaan liittyvä osuus keskittyi yksinomaan pelkkään lämmön tuotantoon tarkoitettuihin modulaarisiin reaktoreihin, joissa lämpöteho voisi olla esimerkiksi 50MW ja yksiköitä voisi olla useita rinnakkain ja joita yksiköitä otettaisiin käyttöön moduuli kerrallaan lämmöntarpeen mukaan. Helenillä on jo valmiinakin hiilivoimalaitosten käytöstä poistuvia polttoainesiiloja (Salmisaari), joiden pohjalle erilliselle pienelle saarelle 100 metrin syvyyteen peruskallioon voitaisiin mahdollisesti sijoittaa kunkin pohjalle ydinreaktoreja aivan kantakaupungin kylkeen (saari on kuitenkin liitetty täytöillä mantereeseen). Ydinvoimaselvitykset siis kohdistuvat mm. kysymykseen, onko tuo mahdollista ja millaisia lainsäädännön muutoksia edellytettäisiin. Noiden mahdollinen toteutuminen tapahtuu vasta ensi vuosikymmellä.
- Keskustelun aloittaja
- #491
Koppö Energia Oy:n vihreän vedyn tuotantolaitos ja metanointiyksikkö etenee Kristiinankaupungissa.
Hankkeessa on tehty sunnittelusopimuksia. Koppö Energia Oy on myöntänyt Front-End Engineering Design, eli FEED-suunnittelusopimukset yhtiöille nimeltä ANDRITZ ja MAN sekä Wärtsilälle ja tekniselle neuvonantajalle Rambollille.
Kristiinankaupunkiin tuleva tuotantolaitos on kapasiteetiltaan 200 MW:ia ja laitoksessa muunnetaan vihreää sähköä vedyksi ja kestäväksi nestemäiseksi synteettiseksi metaaniksi täysin päästöttömästi uusiutuvilla energialähteillä.
Tehdas on osa Koppö Energian energiaklusteria, jossa kehitetään laitoksen kanssa rinnakkain 500 MW:a tuulivoimakapasiteettia ja 100 MW:a aurinkosähkökapasiteettia laitoksen käyttämän vihreän sähkön toimittamiseksi.
yle.fi
Hankkeessa on tehty sunnittelusopimuksia. Koppö Energia Oy on myöntänyt Front-End Engineering Design, eli FEED-suunnittelusopimukset yhtiöille nimeltä ANDRITZ ja MAN sekä Wärtsilälle ja tekniselle neuvonantajalle Rambollille.
Kristiinankaupunkiin tuleva tuotantolaitos on kapasiteetiltaan 200 MW:ia ja laitoksessa muunnetaan vihreää sähköä vedyksi ja kestäväksi nestemäiseksi synteettiseksi metaaniksi täysin päästöttömästi uusiutuvilla energialähteillä.
Tehdas on osa Koppö Energian energiaklusteria, jossa kehitetään laitoksen kanssa rinnakkain 500 MW:a tuulivoimakapasiteettia ja 100 MW:a aurinkosähkökapasiteettia laitoksen käyttämän vihreän sähkön toimittamiseksi.
Vihreän vedyn tuotantolaitos ja metanointiyksikkö etenee Kristiinankaupungissa
Hankkeessa on tehty suunnittelusopimuksia eri toimijoiden kanssa. Kristiinankaupungin tuotantolaitoksessa tullaan muuntamaan vihreää sähköä vedyksi ja kestäväksi nestemäiseksi synteettiseksi metaaniksi.
yle.fi
Siltä vaikuttaa. Aina ei investointien kyseessä ollen oikea käsi tiedä, mitä vasen tekee (tai sanottaisiinko, että aivot eivät ole tietoisia käsien tekemisistä).
Tanskan ainoa vetytankkauspisteiden operaattori sulkee kaikki tankkauspisteensä ja keskittyy pelkästään vedyn tuotantoon
www.h2-view.com
Everfuel to close ‘unprofitable’ hydrogen refuelling stations to refocus on production
Danish green hydrogen player Everfuel has revealed it will decommission its “unprofitable” legacy hydrogen refuelling stations for cars as it refocuses on green hydrogen production.
www.h2-view.com
- Keskustelun aloittaja
- #498
thyssenkrupp nucera and Neste Sign Agreement to Reserve Production Capacities for 120 MW Water Electrolyser at Neste’s Refinery in Finland
• Finnish Neste Corporation and thyssenkrupp nucera sign an agreement to reserve six 20 MW scalum® modules• The water electrolyzers would enable Neste to start producing green hydrogen at its refinery in Porvoo, Finland
• High demand for thyssenkrupp nucera technology leads to third reservation agreement for production capacities within a few months
- Keskustelun aloittaja
- #499
HYBRIT's hydrogen storage has now been tested commercially on the electricity market. Its excellent results are important for the industry's transition. Fossil-free hydrogen is a prerequisite for producing fossil-free steel. By also adding storage, the variable cost of hydrogen production can be significantly reduced, by between 25 to 40 per cent. HYBRIT is a collaboration between SSAB, LKAB and Vattenfall that started in 2016.
The hydrogen storage facility was used specifically on the electricity market for about a month. The mission was to produce hydrogen using fossil-free electricity at a variable electricity price with the lowest possible cost, for example during certain parts of the day or for longer periods when weather-dependent electricity generation was in good supply. The hydrogen was delivered in a steady flow to SSAB.
group.vattenfall.com
The hydrogen storage facility was used specifically on the electricity market for about a month. The mission was to produce hydrogen using fossil-free electricity at a variable electricity price with the lowest possible cost, for example during certain parts of the day or for longer periods when weather-dependent electricity generation was in good supply. The hydrogen was delivered in a steady flow to SSAB.
HYBRIT: Hydrogen storage reduces costs by up to 40 per cent
HYBRIT's hydrogen storage has now been tested commercially on the electricity market. Its excellent results are important for the industry's transition. Fossil-free hydrogen is a prerequisite for producing fossil-free steel. By also adding storage, the variable cost of hydrogen production can be...
Hybritin pilotista lisää.
www.tekniikkatalous.fi
Vedyn varastointi vähentää tuotannon kustannuksia jopa 40 % – 100 m³ varasto 30 m syvyydessä sisältää 250 baariin paineistettua vetyä
Hybritin vetyvarastoa on nyt testattu sähkömarkkinoilla erittäin positiivisin tuloksin.
www.tekniikkatalous.fi
Mutta miksi varasto on vain 100m3? Eli noin 4,6m kanttiinsa kuutio. Ja aikaa meni 7 vuotta.
Ei kyllä helpost kuvittelisi että takana on miljardiluokan firmat.
Kilpaleva ratkaisuhan on vanhanaikainen 1800-luvun teknologiaa edustava suuri kaasukello, jossa ylösalaisin oleva metallikulho kelluu vesialtaassa. Painettahan tuohon ei saada kuin muutama bar, mutta onpa rakenne muutoin halpa eikä energiaa hukkaudu paineen nostoon ja laskuun.
Vetyähän kivihiilipohjainen kaupunkikaasu oli muutoinkin merkittävältä osin.
Skata
Vakionaama
Ensi kertaa ikinä: Teollisessa kaasuturbiinissa poltettiin 100-prosenttisesti puhdasta vihreää vetyä
Siemens Energyn johtamassa hankkeessa teollinen kaasuturbiini muutettiin vetykäyttöiseksi.
Ensi kertaa ikinä: Teollisessa kaasuturbiinissa poltettiin 100-prosenttisesti puhdasta vihreää vetyä
Siemens Energyn johtamassa hankkeessa teollinen kaasuturbiini muutettiin vetykäyttöiseksi.
www.tekniikkatalous.fi
Eiköhän taustalla ole se, että tämä oli kaupallisen toiminnan harjoitus - etsittiin halpaa tapaa vedyn säilömiseen. Vety tulee raudastakin läpi ja haurastuttaa sen mennessään, ehkäpä tuolla etsittiin sitä menetelmää jolla tehdään painesäiliö joka kestää vetyä vaikka sen 50 vuotta. Kovin ison parkkihallin kanssa se olisi varmaan ollut hankalaa. Seuraava luola on sitten isompi.
- Keskustelun aloittaja
- #506
SSAB ja Fortum ovat päättäneet kesäkuussa 2023 käynnistämänsä toteutettavuusselvityksen (FEED-study) koskien vetypelkistetyn rautasienen valmistuksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa myös Raahessa. Molemmat osapuolet ovat todenneet yhdessä, ettei nykyisillä edellytyksillä ollut mahdollista löytää kaupallista mallia, joka olisi sopiva kummallekin yhtiölle, ja näin ollen selvitys on päättynyt.
www.ssab.com
FEED-selvitys Fortumin kanssa päättynyt
SSAB ja Fortum ovat päättäneet kesäkuussa 2023 käynnistämänsä toteutettavuusselvityksen (FEED-study) koskien vetypelkistetyn rautasienen valmistuksen mahdollisuuksia tulevaisuudessa myös Raahessa. Molemmat osapuolet ovat todenneet yhdessä, ettei nykyisillä edellytyksillä ollut mahdollista löytää...
www.ssab.com
Vedyn tuottaminen taloudellisesti elektrolyysillä vaihtelevaa uusiutuvaa sähköä hyödyntäen laajassa mitassa ja niin, että vetyä on saatavilla tasaisesti tai vaihtelevan kysynnän mukaan on etenkin Suomessa haastavaa, kun täältä puuttuvat luontaiset geologiset edellytykset vedyn varastointiin. Myös uusiutuvassa tuotannossa on suhteellisen pitkiä luppoaikoja (talvella vähätuulisten ja kesällä sateisten jaksojen takia).
Kryogeeninen nestemäisen vedyn laajamittainen varastoiminen voisi toimia Suomessa maan alle louhituissa suurissa kaksoistyhjiöeristetyissä tankeissa, jos nesteytysprosessi saataisiin toimimaan hyvällä hyötysuhteella sähkön saatavuuden määräämällä kulloisellakin tuotantoteholla. Jokin korkeapaineinen kiinteän oksidin elektrolyysiteknologia, jolla vesihöyrystä tuotetaan suoraan korkeapaineista vetyä esijäähdytettäväksi esim. nestetypellä ennen nesteyttimen turboekspanderia ja lämmönvaihtimia (turboekspanderi voisi ehkä tuottaa ainakin osan nestetypen tuottamiseen tarvittavien kompressoreiden tehosta mainitun piirin omien turboekspandereiden ohella ja paineisesta sivutuotehapestakin saadaan vastaavasti lisäenergiaa, jos sitä syntyy enemmän kuin saadaan kaupaksi muualle).
Kaikki tuo on varsin kallista investointien osalta, vaikkakin sinällään olemassa olevaa teknologiaa (paineinen elektrolyysi on ehkä vähiten kaupallistettu osuus). Käyttö vaihtelevan uusituvan tuotannon ehdoilla tekee kaikesta entistä haasteellisempaa taloudellisessa mielessä. Vedyn nesteytyksessä menetetään aina osa energiasta, mutta jollain tuon kaltaisella järjestelyllä pelkät nesteytyksen häviöt ehkä asettuisivat luokkaan runsas 10% ja elektrolyysin häviöiden pienentyminen merkittävältä osin kompensoisi nesteytyksen vaatimaa veroa.
Kryogeeninen nestemäisen vedyn laajamittainen varastoiminen voisi toimia Suomessa maan alle louhituissa suurissa kaksoistyhjiöeristetyissä tankeissa, jos nesteytysprosessi saataisiin toimimaan hyvällä hyötysuhteella sähkön saatavuuden määräämällä kulloisellakin tuotantoteholla. Jokin korkeapaineinen kiinteän oksidin elektrolyysiteknologia, jolla vesihöyrystä tuotetaan suoraan korkeapaineista vetyä esijäähdytettäväksi esim. nestetypellä ennen nesteyttimen turboekspanderia ja lämmönvaihtimia (turboekspanderi voisi ehkä tuottaa ainakin osan nestetypen tuottamiseen tarvittavien kompressoreiden tehosta mainitun piirin omien turboekspandereiden ohella ja paineisesta sivutuotehapestakin saadaan vastaavasti lisäenergiaa, jos sitä syntyy enemmän kuin saadaan kaupaksi muualle).
Kaikki tuo on varsin kallista investointien osalta, vaikkakin sinällään olemassa olevaa teknologiaa (paineinen elektrolyysi on ehkä vähiten kaupallistettu osuus). Käyttö vaihtelevan uusituvan tuotannon ehdoilla tekee kaikesta entistä haasteellisempaa taloudellisessa mielessä. Vedyn nesteytyksessä menetetään aina osa energiasta, mutta jollain tuon kaltaisella järjestelyllä pelkät nesteytyksen häviöt ehkä asettuisivat luokkaan runsas 10% ja elektrolyysin häviöiden pienentyminen merkittävältä osin kompensoisi nesteytyksen vaatimaa veroa.
Tarinatalo vaikeuksissa...
www.tekniikkatalous.fi
Miljardien energiahankkeita Suomeen luvannut amerikkalaisyhtiö romahti – Osake pohjamudissa ja liki 300 M€ tappiot 3 kuukaudessa, eikä siinä kaikki
Plug Power kertoi keväällä yli viiden miljardin euron vetyinvestoinneista kolmeen suomalaiskaupunkiin. Torstaina yhtiö kertoi heikon osavuosituloksen yhteydessä rahojensa olevan loppumassa, mikä ei maistunut sijoittajille.
www.tekniikkatalous.fi
- Keskustelun aloittaja
- #509
Saksalaisille kelpaisi suomalainen vety kun oma energiapaletti on pistetty sekaisin.
yle.fi
Saksa haluaa ostaa rajattomasti vetyä Suomesta – ministeriö ja valtionyhtiö täysin eri linjoilla viennin järkevyydestä
Valtion kaasuyhtiö haluaa vetyputket Saksaan ja sanoo sen tuovan investointeja Suomeenkin. Mutta ministeriö aikoo pitää vedyn Suomessa – ainakin aluksi
yle.fi
haraldh
Vakionaama
Jollain nuo saksalaiset on saatava siitä neuvostoliiton ikeestä irti että ydinvoima on mukamas sama kuin ydinase ja saksalla ei saa olla ydinaseita. Ihan hyvin voitiin ajaa DDRän puolella miilua, sillä eihän se ole ydinase /s
Muutenkin olisi päästävä siitä että kaikessa pitäisi miettiä mitä Venäjällä mietitään.
Muutenkin olisi päästävä siitä että kaikessa pitäisi miettiä mitä Venäjällä mietitään.
Ei kai Saksan ydinvoimavastaisuus mitenkään ydinaseisiin liity - onhan Saksa yksi harvoja Natomaita, jolla on ihan oikeita ydinaseita maaperällään. Ympäristöön se liittyy, Tsernobyliin ja Fukushimaan, ja tilanne lienee pitkälti Saksan vahvan vihreän liikkeen aikaansaannosta. Se on sitten ihan toinen juttu, onko vastustuksessa ollut koskaan mitään järkeä, ja kuka sikäläisten vihreiden korvaan on kuiskutellut aikanaan noita teesejä naulattaessa.
Ei investoi, ei, ja nykyisilläkin jo kytkinjalka nousee. Kohta enää perävalot näkyy. Me voimme tilanteesta hyötyä, josko se muuttoliike kävisi tännepäin. Kyllä datakeskusinvestointien oheen sopisi vaikka muutama sakemannien kemiantehdas, miksei autotehdaskin...
No siinähän se vaaka heilahtelee .. sähköä tulee jos on lupausta markkinasta, nyt alkaa olla tilanne ettei tuulivoimaa tule lisää massoittain jos vetyhankkeet siirtyvät.. ja sitten kun niiden aikataulu varmistuu pitäisi olla luvat sun sellaiset haettuna lisävoimalle ettei tarvitse kuin pystytellä.
Halpaa sähköä ei voi mitenkään jyvittää vain vedyn tekemiseen.
Suomeen on rakennettu melkoinen määrä lisää sähkökattiloita kaukolämmön tekemiseen.
Energiateollisuuden mukaan Suomessa on rakenteilla kymmeniä sähkökattiloita.
Suomeen on rakennettu melkoinen määrä lisää sähkökattiloita kaukolämmön tekemiseen.
Energiateollisuuden mukaan Suomessa on rakenteilla kymmeniä sähkökattiloita.
Ei tuo vedyn vientikään välttämättä ole hullumpi ajatus, jos sen kylkiäisenä saadaan laajempi kotimainen vedyn siirtoputkisto ja jonkinlaista puskuria tuotannon vaihtelua varten. Lisätuulivoiman ja elektrolyysilaitosten ja miksei teollisten aurinkopaneelikenttien rakentaminen Suomeen vaikka sitten kokonaan ulkomaisen rahoituksen turvin piristäisi Suomen kovin sumuiselta näyttäviä talousnäkymiä, kun kotimainen rahoitus ja varsin rajallinen työvoiman saatavuus eivät annan kovin laajaa muuta tukea talouden edistämiseen ja edes kohtuulliseen kasvuun. Kaikki tuollainen infrastruktuuri jää kuitenkin Suomeen eikä ainakaan omasta mielestäni ole suurempi haitta kuin vaikkapa ulkomaisten turistilaumojen houkutteleminen rahan takia kaikkiin muuta käyttöä vailla oleviin erämaakohteisiin. Helmet ovat asia erikseen, mutta niille puolestaan juuri turistilaumat ovat suurin uhka.
Miksi ei voisi? Ihan säännönmukaisesti tuulipuistot myyvät kiinteillä soppareilla sähköä teollisuudelle, täysin pörssihinnoista välittämättä. Tuulivoima on tuotantokustannuksiltaan halvinta mitä nykyään voi rakentaa, joten kyllä siitä voi halpaa sähköä jyvittää minne halutaan.
Sähkökattilat on siis samalla viivalla vetyteollisuuden kanssa, voivat siis tehdä omia sopimuksia myös.
Monella enirgiayhtiöllä on myös omaa tuulituotantoa.
Kun sähkövastukseen kytkee sähkön, se muuttuu liki 100% hyötysuhteella lämmöksi.
Vedyn kanssa voi olla toinen tarina, mutta voi olla että sitä halpaa sähköä ei enään ole jaettavaksi kun
Suomi täyttyy sähkökattiloista ja vetylaitoksia vasta suunnitellaan.
Sekä sähkökattiloille että vetyelektrolyysilaitteille riittäisi runsaasti potentiaalista tuulivoimaa. Jos elektrolyysilaitteita rakennetaan paljon myös taajamien yhteyteen, sähkökattiloiden merkitys vähenee, koska elektrolyysilaitteiden tuottamaa hukkalämpöä syntyy samalla aikaprofiililla ja sitä voi käyttää lämpönä. Näitä kriittisempää olisi etenkin kustannusmielessä jonkinlaisen massiivisten lämpövarastojen teknologian kehittyminen, jotta tuotannon vaihteluita voidaan tasata kulutusvaihteluille paremmin sopiviksi. Vaihtoehtona ovat lähinnä maanalaiset luolavarastot ja kiviainekseen perustuvat korkealämpötilavarastot. Noiden rakentamisenhan voisi yhdistää niin, että luolien louhinnasta saatava louhe käytetään korkealämpötilavaraston varastomateriaaliksi sopivasti murskattuna. Sattumalta kumpikin varastointimateriaali vaatii samaa luokkaa olevan tilavuuden per energian varastokapasiteettiyksikkö.
Merituulivoima on erikoistapaus, eli merelle asennettua turbiini-elektrolyyserikombinaatiota ei välttämä tarvitisi lainkaan yhdistää valtakunnan sähköverkkoon, vaan vetyputkiyhteys riittäisi (laitosten tarvitsema tukienergia voitaneen tuottaa akuilla ja hätätilassa apuvoimakoneella). Hukkalämpö tietenkin menetetään, mutta sopivalla konstruktiolla voitaneen saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, sillä sähkönsiirtoyhteys on kallis rakentaa, luultavasti selvästi kalliimpi kuin vedynsiirtoyhteys mereltä maalle optimaalisesti valitulla painetasolla.
Merituulivoima on erikoistapaus, eli merelle asennettua turbiini-elektrolyyserikombinaatiota ei välttämä tarvitisi lainkaan yhdistää valtakunnan sähköverkkoon, vaan vetyputkiyhteys riittäisi (laitosten tarvitsema tukienergia voitaneen tuottaa akuilla ja hätätilassa apuvoimakoneella). Hukkalämpö tietenkin menetetään, mutta sopivalla konstruktiolla voitaneen saavuttaa huomattavia kustannussäästöjä, sillä sähkönsiirtoyhteys on kallis rakentaa, luultavasti selvästi kalliimpi kuin vedynsiirtoyhteys mereltä maalle optimaalisesti valitulla painetasolla.