Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

tepa

Aktiivinen jäsen
Hiukan kallistun "insinöörin" kannalle vedyn laivarahtaamisen osalta, mutta ammoniakin merirahtaaminen ei ole ollenkaan uutta. Ammoniakki on aivan tärkeimpiä (tai jopa tärkein, katsantotavasta riippuen) meritse nykyisinkin rahdattavista synteettisistä kemikaaleista. Jokseenkin kaikki väkilannoitteiden valmistaminen perustuu ammoniakkiin ja ammoniakkia tehdään nykyisinkin siellä päin maailmaa, missä sähkö on halpaa. Suomeenkin on aivan viime kuukausiin asti (ainakin) tuotu Venäjältä valtavia määriä nestekaasumaista ammoniakkia rautateitse säiliövaunuilla ja tuosta sitten (norjalaisten omistajien komennossa) on tehty suomalaiset typpeä sisältävät lannoitteet. Toki Norjassakin on huomattavaa ammoniakin tuotantoa, valmistetaanhan tuo nykyisin (ilman ohella ja veden ohella) maakaasusta päästämällä vain sen hiili dioksidina taivaalle.
Korjataan hieman, ammoniakki valmistetaan siellä missä maakaasu on halpaa. Sähköä ei suhteessa kokonaisenergiaan valtavasti mene, energiasta kun pääosa tulee kaasusta.

Ammoniakin tuotantoa on paitsi Norjassa, myös keskemmällä Eurooppaa reilusti. Hiilidioksidia voidaan myös talteenottaa kohtuullisin ratkaisuin, sille on ollut jo menneisyydessä näppäriä käyttökohteita vaikkapa erinäisissä "sihijuomissa".
 

kotte

Hyperaktiivi
Korjataan hieman, ammoniakki valmistetaan siellä missä maakaasu on halpaa. Sähköä ei suhteessa kokonaisenergiaan valtavasti mene, energiasta kun pääosa tulee kaasusta.
Juu, lipsahti vahingossa, mitä käsi sattui naputtamaan. Kyllä sähköäkin tarvitaan nimenomaan ammoniakin tekoon aika paljon syystä, että typen erotus ja ammoniakkisynteesin vaatimien kovien paineiden tuottaminen (kerta ei edes riitä, kun reaktiotuotetta syntyy kussakin vaiheessa vain melko pieni osuus ja lähtöaineita joudutaan kierrättämään monta kertaa) edellyttävät melkoisesti kompressoritehoa.

Tilanne muuttuu siinä vaiheessa, jos aletaan puhua ns. vihreästä ammoniakista, jolloin energia on kokonaan sähköstä peräisin ja vetykin tehdään sähköenergialla.
 

tepa

Aktiivinen jäsen
Juu, lipsahti vahingossa, mitä käsi sattui naputtamaan. Kyllä sähköäkin tarvitaan nimenomaan ammoniakin tekoon aika paljon syystä, että typen erotus ja ammoniakkisynteesin vaatimien kovien paineiden tuottaminen (kerta ei edes riitä, kun reaktiotuotetta syntyy kussakin vaiheessa vain melko pieni osuus ja lähtöaineita joudutaan kierrättämään monta kertaa) edellyttävät melkoisesti kompressoritehoa.

Tilanne muuttuu siinä vaiheessa, jos aletaan puhua ns. vihreästä ammoniakista, jolloin energia on kokonaan sähköstä peräisin ja vetykin tehdään sähköenergialla.
Vaatii, mutta se teho saadaan pääosin sivutuotteena tulevasta höyrystä. Lainaan kohtuullisen oloista lähdettä:

Modern steam reforming ammonia plants do not import energy for driving the mechanical equipment. Energy is in many cases exported in the form of steam or electricity to other consumers (IPTS/EC, 2007).

Lähde

Tuo vihreä ammoniakki on hyvä esimerkki vedyn järkevästä "varastoinnista". Helpompaa siirrellä ja käyttää monissa kohteissa, kuin pelkkä vety.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vaatii, mutta se teho saadaan pääosin sivutuotteena tulevasta höyrystä. Lainaan kohtuullisen oloista lähdettä:
Noinhan asia tietenkin on, kun ottaa huomioon häviölämpöenergian määrän ja syntylämpötilan, kiitokset tarkennuksesta. Samanhan voisi pitää mielessä kun on puhe joko "vihreän ammoniakin" ja "vihreän" SNG:n kuskaamisesta Eurooppaan: Sähkön ohella saadaan paljon lämpöä, jolle on heti hyötykäyttöä vaikkapa taajamien lämmitysratkaisuina. Pitäävain löytää sopivimmat tuotanto- ja kulutusmixit.
 

tuna

Vakionaama
Luulisi että toimittajillekin rupeaisi olemaan vedyn englanninkielinen nimi tuttu jo, mutta ei:
"Kiinalaismiehen elonkorjuupuuhat keskeytyivät, kun hydrogeenipallo irtosi.... Hydrogeenipallo voi näyttää esimerkiksi tällaiselta. Kuvituskuva Sveitsistä."

Tästä tuli mieleen, että onkohan ilmaa kevyemmän tuulivoimalan konseptia miten paljon maailmalla jalostettu? Jos kerran tuulimyllyt pilaa maisemia niin nostetaan ne ilmaan niin korkealle ettei häiritse, ylijäämäsähköllä generoidusta varastovedyllä samalla ylläpidetään nostetta kellutustankeissa... :tonttu:
 

Jule

Vakionaama
Mistä kanadalla olisi niin hirmuisesti ylimääräistä energiaa tehdä "vihreästi" vetyä ja ammoniakkia? Maakaasustahan se sielläkin tehdään, jolloin voidaan kysyä että mitä tuolla saavutetaan ettei sitä tuoda vaan LNG:nä saksaan? Onko se jotenkin ekologisempaa kun hiilidioksidi dumpataan ilmaan kanadassa eikä saksassa?
 

Lauri H

Aktiivinen jäsen
Luulisi että toimittajillekin rupeaisi olemaan vedyn englanninkielinen nimi tuttu jo, mutta ei:
"Kiinalaismiehen elonkorjuupuuhat keskeytyivät, kun hydrogeenipallo irtosi.... Hydrogeenipallo voi näyttää esimerkiksi tällaiselta. Kuvituskuva Sveitsistä."

Tästä tuli mieleen, että onkohan ilmaa kevyemmän tuulivoimalan konseptia miten paljon maailmalla jalostettu? Jos kerran tuulimyllyt pilaa maisemia niin nostetaan ne ilmaan niin korkealle ettei häiritse, ylijäämäsähköllä generoidusta varastovedyllä samalla ylläpidetään nostetta kellutustankeissa... :tonttu:
Ei se nyt ihan täysin tuulesta temmattu idea ole nostaa tuulimyllyjä korkealle, siellähän tuulee aina, tosin "hydrogeenipallojen" sijasta käytössä ovat olleet leijat. Esim. tällä firmalla: http://www.kitegen.com/en/

Ei vain ole jostain syystä ottanut tuulta alleen :) Onhan siinä kieltämättä esim. turvallisuuteen liittyviä ongelmia taustalla, vaikka periaatteessa potentiaalia olisikin.
 

tuna

Vakionaama
Ei se nyt ihan täysin tuulesta temmattu idea ole nostaa tuulimyllyjä korkealle, siellähän tuulee aina, tosin "hydrogeenipallojen" sijasta käytössä ovat olleet leijat. Esim. tällä firmalla: http://www.kitegen.com/en/

Ei vain ole jostain syystä ottanut tuulta alleen :) Onhan siinä kieltämättä esim. turvallisuuteen liittyviä ongelmia taustalla, vaikka periaatteessa potentiaalia olisikin

Juu ja helium-nosteisia turbiineja on konseptoitu kyllä jonkin verrankin. Kuvittelisi että jos konstruktiossa olisi useita kellutustankkeja riittävin turvavälein, ei vety olisi hirveästi heliumia isimpi riski systeemin kannalta. Mutta haasteet kai liittyy enemmän suuntauksen ja värinöiden stabiloimiseen noissa ilmavoimaloissa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulesta, kuten muuallakin kaavaillaan? Aika iso maa noin pinta-alamielessä, mahtuu monta myllyä.
Tuolla on myös paikoitellen runsaat vesivoimavarat. Sitä paitsi uraanivarannot ovat suuret ja historiallisestihan tuolla rakennettiin luonnonuraanireaktoreita, joiden rakenne oli siinä mielessä modulaarinen, että polttoainehuoltoa voitiin tehdä pysäyttämättä reaktoria (on tainnut ala hiipua tuollakin). Tuulivoimaahan ei ole toistaiseksi rakennettu siinä määrin kuin muualla, kun energiaa on riittänyt muutenkin yllin kyllin (etenkin öljyä, kaasua ja hiiltä), mutta erinomaisia käyttämättömiä tuuliresursseja olisi käytännössä rajattomasti (ongelmanahan on vain voiman siirtäminen laajassa maassa).
 

tet

Hyperaktiivi
Sitä paitsi uraanivarannot ovat suuret ja historiallisestihan tuolla rakennettiin luonnonuraanireaktoreita, joiden rakenne oli siinä mielessä modulaarinen, että polttoainehuoltoa voitiin tehdä pysäyttämättä reaktoria (on tainnut ala hiipua tuollakin).
No en hiipumisesta tiedä. Siellähän on jo päätökset tehty useammankin tyyppisen SMR-reaktorin pilottilaitoksen rakentamisesta.
 

VesA

In Memoriam
Eipä vedyllä varmaan voi kotona lämmittää - kun Helsingissä oli vesikaasu siitä hävisi 40% jo matkalle vaikka putkissa ei juuri painetta ollut. Entisvanhaan ei ollut niin tarkkaa, mutta tuskin nykyään sallitaan palavan kaasun vuotaa sinnetänne.
 

fraatti

Hyperaktiivi
OX2-yhtiö selvittää vedyn tuotannon aloittamista Perämerelle suunnittelemiensa merituulivoimapuistojen yhteydessä.

Laine-tuulivoimapuisto sijaitsisi noin 35 kilometriä Pietarsaaresta länteen, mistä rannikolle matkaa on 29 kilometriä ja lähimpiin saariinkin 24 kilometriä.

Yhtiö suunnittelee samanaikaisesti vastaavaa merituulipuistoa Oulun ja Raahen edustalle.

Vedynvalmistus voitaisiin tehdä keskitetyillä miehittämättömillä meriasemilla tai kussakin voimalatornissa erikseen. Mahdollista olisi myös se, että vetyasemat sijaitsisivat maalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Jännä juttu että sekä vety- että ammoniakkitankkereita kovaa kyytiä silti telakoilla on ruvettu tekemään. "Any engineer" täytynee lukea "this engineer".
This engineer oli puhumassa eilen Rotterdamissa vety konferenssin pääpuhujana. Hän toteaa että vedyn hehkuttamisessa on kuplamaisia piirteitä kun sitä tyrkytetään joka ongelmien ratkaisijaksi.

Jo pelkästään muun kuin "vihreä vedyn" korvaamisessa on melkoinen talkoo.

Just replacing this dirty hydrogen — used mainly in chemicals production and oil refining — with green H2 made from renewable energy would require 143% of all the wind and solar installed globally to date, Liebreich said.

Add in the other sectors that would probably require green hydrogen or its derivatives to fully decarbonise, such as shipping, steel and long-duration energy storage, and it would require five times all the existing wind and solar installations — and that is before decarbonising the electricity supply or hydrogen use in less hard-to-abate sectors such as heating and road transport.

“What I’m saying here is that the supply chain for renewables is not going to cope if we do anything other than the most essential [uses of hydrogen],” he explained.

“If we do the German steel industry [ie, replacing fossil fuel use with green hydrogen], that takes up 60% of current German wind and solar output.

“If we go to ammonia shipping, it’s 300% of China’s current renewables output. The numbers are staggering.”
 
Viimeksi muokattu:

tuna

Vakionaama
Numerot ovat kieltämättä pökerryttäviä mutta myös siltä kantilta, että kun 2021 ylittyi 1TW aurinkovoimaa, vuoteen 2030 mennessä odotetaan jo pelkän vuosittaisen lisäyksen aurinkotehoon olevan 1TW. Tuulivoima puolestaan tämänhetkisellä kasvuvauhdilla olisi 2030 teholtaan kolmikertainen globaalisti mutta tänä vuonnahan on vähän semmoisia juttuja sattunut niin että tahdin voi olettaa nykyisestä kasvavan...

Suoraan sanoen kuulostaa pienemmältä kuin olisin kuvitellut, jos tosiaan vain viisinkertainen määrä tuuli+aurinkovoimaa nykyiseen verrattuna riittäisi vetytalouteen (pl liikenne ja lämmitys).
 

Jule

Vakionaama
Tuo vedyn valmistushan perustuu kokoajan siihen oletukseen että sähköä on tarjolla liikaa, joten se ylijäämäsähkö kannattaa tehdä vedyksi.

Mietin että eikö sitä liikasähkö voisi varastoida myös tekemällä mereen "laatikoita" jotka pumpattaisiin tyhjäksi vedestä sillä ylijäämäsähköllä. Ja kun sähköä tarvitaan juoksutetaan vettä turbiinin läpi takaisin sinne laatikkoon.

Tietysti vedyllä on vahva lobbausvoima takana, koska nykyiset fossiilisen energialähteen omistajat voivat myydä sitä fossiilista energiaansa helposti myös vetynä. Itse energiahan on edelleen fossiilista, mutta koska vety on puhdasta se on tehokkaasti viherpestyä ja bisnes luistaa, vaikka ympäristön kannalta tilanne ei mihinkään muutukaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mietin että eikö sitä liikasähkö voisi varastoida myös tekemällä mereen "laatikoita" jotka pumpattaisiin tyhjäksi vedestä sillä ylijäämäsähköllä. Ja kun sähköä tarvitaan juoksutetaan vettä turbiinin läpi takaisin sinne laatikkoon.
Onhan noita merenalaisia potentiaalienergian varastoideoita esitelty, mutta tarkempi kustannuslaskelma ei ole saanut lopputulosta ainakaan toistaiseksi natsaamaan. Tämän laatikkoehdotuksen ongelmana on, että laatikon täytyisi olla varsin luja kestääkseen veden painetta (joka voi olla samaa tasoa kuin höyrykattiloissa, joita niitäkin on rakennettu kovin eri painetasoille, jollaisia upotus eri syyvyyksille vastaisi).

Jokin pneumaattinen ratkaisu voisi olla tuossa suhteessa kustannustehokkaampi itse varaston rakenteiden osalta, eli periaatteessa syvälle meren pohjalle ankkuroitu ilmapallo, johon pumpataan paineilmaa (esimerkiksi 100 metrin syvyydellä saadaan 10 barin paine) kompressorilla ja puretaan turbiinin lävitse generaattorin käyttövoimana. Pneumaattiseten toteutusten varjopuolena toki on vesivarastoon verrattuna termodynaamiset häviöt, jotka ovat kymmeniä prosentteja varastoidusta energiamäärästä, riippuen kompensaatiomenetelmien hienostuneisuudesta.

Itse pitäisin lupaavimpana vaihtoehtoina ns. carnot-akkuja, eli esim. suuren eristetyn vesialtaan tai suuren kalliovarastoaltaan lataamista ylijäämäsähköllä käyvällä lämpöpumpulla (lämpö voidaan ottaa esimerkiksi jäävaraston jäädyttämisestä). Lämpmän veden energiaa voidaan käyttää suoraan kaukolämmön lähteenä, mutta kylmävarastoon liitettynä myös ORC-turbiinin käyttövoimana, millä puolestaan voidaan käyttää sähkögeneraattoria.
 

Jule

Vakionaama
Onhan noita merenalaisia potentiaalienergian varastoideoita esitelty, mutta tarkempi kustannuslaskelma ei ole saanut lopputulosta ainakaan toistaiseksi natsaamaan. Tämän laatikkoehdotuksen ongelmana on, että laatikon täytyisi olla varsin luja kestääkseen veden painetta (joka voi olla samaa tasoa kuin höyrykattiloissa, joita niitäkin on rakennettu kovin eri painetasoille, jollaisia upotus eri syyvyyksille vastaisi).
En nyt tarkoittanut mitään merenalaista laatikkoa, vaan esim mereen kohtuullisen matalalle alueelle ruopattua allasta, jossa ruoppausmaa muodostaa "kaiteet". Yleensähän noissa potentiaalienergiaa varaavissa altaissa ongelma on se että siitä altaasta nousee hirveä itku ja poru, kun se on juuri siihen ainutlaatuiseen luonnonkolkkaan perustettu, mutta merellä, vaikka onkin ihan yhtä ainutlaatuinen paikka se on sen verran poissa itkijöiden silmistä että se voitaisiin toteuttaa myös käytännössä. Tietysti tuossa on se huono puoli verrattuna perinteiseen tekoaltaaseen että satava vesi on altaassa tappioksi eikä hyödyksi.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tietysti tuossa on se huono puoli verrattuna perinteiseen tekoaltaaseen että satava vesi on altaassa tappioksi eikä hyödyksi.
Voisihan tuonkin padota veden pinnan kohottamiseksi, niin satavasta ja jokien tuomasta vedestä olisi vain hyötyä. Itsekin olen joskus ehdottanut Perämeren patoamista Merenkurkusta (ennakoiden alan tutkijoiden mukaan väistämättömiä maan kohoamisen seurauksia tulevaisuudessa). Jos tuohon perustaisikin vesi- ja pumppuvoimalan hybridin puhtaan vesivoimapadon sijaan, vesikään ei muuttuisi täysin suolattomaksi (mikän voisi lieventää ympäristömuutoksia). Tuonne voisi periaatteessa puskuroida Ruotsin ja Suomen tuulivoimatuotannon vaihtelua, minkä lisäksi saataisiin tieyhteys (ja miksei rautatiekin) Suomesta Keski-Ruotsiin. Laivoja varten pitäisi rakentaa sulkuportti tai useampia. Samalla maan kohoamisen vaikutus saataisiin loppumaan, mutta ainakaan alkuun meren pintaa ei voisi nostaa kuin ehkä korkeintaan metrin (joten tarvitaan sellaista turbiiniteknologiaa kuin vuorovesivoimaloissa käytetty). Patorakennelma toisaalta suojelisi osittain meritulvilta, joiden korkeus taitaa Perämeren pohjukassa olla jopa metrin luokkaa pahimmillaan.

Valitettavasti vain energiavaraston kapasiteetti jäisi aika vaatimattomaksi. Perämeren pinta-ala on n. 36800 neliökilometriä Wikipedian mukaan. Jos pintaa nostetaan 10 senttimetrillä, vastaava tilavuusero on n. 3680000000m³. Metrin padotuskorkeudella tämä ei kuitenkaan ole kuin n. 0,01TWh, mikä ei pitkälle riitä, kun vastaa vain Suomen ja Ruotsin yhteistä sähkönkulutusta muutaman tunnin aikana. Jokien virtaama toisi hiukan lisää, mutta ei ratkaisevasti. Tarvittaisiin muutama kymmenen metriä korkeuseroa, jotta tuota voitaisiin pitää varsinaisena ratkaisuna (koska energian varastokapasiteetti kasvaa suunnilleen neliöllisesti padotuskorkeuden suhteen).
 

Jule

Vakionaama
No olin aivoitellut että jos sellaiseen 10-15m syvään kohtaa toisen mokoman monttua, eli korkeuseroa olisi sen 20-30m. Ensisijaisesti siis tuo merelle tehtynä olisi ratkaisu siihen yleiseen vastutukseen tehdä noita altaita.
 

Kamis

Aktiivinen jäsen
No olin aivoitellut että jos sellaiseen 10-15m syvään kohtaa toisen mokoman monttua, eli korkeuseroa olisi sen 20-30m. Ensisijaisesti siis tuo merelle tehtynä olisi ratkaisu siihen yleiseen vastutukseen tehdä noita altaita.
jos laskin oikein, niin neliökilometrin laajuiseen 30m syvään altaaseen (15m keskimääräinen pudotuskorkeus) saisi varastoitua 1,22GWh energiaa.
Varastoiminen kuulostaa korvaani hassulta sillä allashan pumpattaisiin tyhjäksi ylimääräisellä tuulivoimalla ja loroteltaisiin täyteen kun energiaa varastosta purettaisiin.

Isoimmat tuulivoimapuistot ovat tällä hetkellä teholtaan yli 200 MW ja jos tuulisena päivänä noin puolet tuotetusta tehosta, 100MW, ohjattaisiin varastoitavaksi niin vuorokaudessa varastoitaisiin 2400MWh energiaa joka vastaisi noin 2 neliökilometrin suuruista allasaluetta kun syvyys olisi 30m.

Toisaalla laskeskelin energiavarastointitarvetta nykyisellä tuulienergiatuotannolla jos pyrittäisiin tasaiseen noin 1,2GW tuotantotehoon ja sain, että sen pitäisi olla rapiat 900GWh. Tuolloin 30m syvän altaan koko olisi 740 neliökilometriä.
Mutta kuten Kotte totesikin, altaan syvyyden tuplaus nelinkertaistaisi säilötyn energiamäärän tai pienetäisi vastaavasti tarvittavaa pinta-alaa.

Ja kaikki laskelmat ilman pumppujen, generaattorien jne. häviöitä .... ja toivottavasti ilman laskuvirheitä...
 

fraatti

Hyperaktiivi
Numerot ovat kieltämättä pökerryttäviä mutta myös siltä kantilta, että kun 2021 ylittyi 1TW aurinkovoimaa, vuoteen 2030 mennessä odotetaan jo pelkän vuosittaisen lisäyksen aurinkotehoon olevan 1TW. Tuulivoima puolestaan tämänhetkisellä kasvuvauhdilla olisi 2030 teholtaan kolmikertainen globaalisti mutta tänä vuonnahan on vähän semmoisia juttuja sattunut niin että tahdin voi olettaa nykyisestä kasvavan...

Suoraan sanoen kuulostaa pienemmältä kuin olisin kuvitellut, jos tosiaan vain viisinkertainen määrä tuuli+aurinkovoimaa nykyiseen verrattuna riittäisi vetytalouteen (pl liikenne ja lämmitys).
Tuulivoiman rakennustahti on myös jossain alamaissa. Kuten Saksassa.
 

tuna

Vakionaama
Tuulivoiman rakennustahti on myös jossain alamaissa. Kuten Saksassa.
...Mutta 2021 jälkeen on motivaatiota tullut ihan eri malliin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
CPC Finland suunnittelee rakentavansa 450 miljoonalla eurolla vetylaitoksen Kristiinankaupungin Karhusaareen. Yhtiö suunnittelee tuottavansa itse 80 prosenttia laitoksen käyttämästä sähköstä.
 

tuna

Vakionaama
"Clean Hydrogen is vitally important to decarbonise certain sectors, but claims it can deliver 20% of CO2 abatement by 2050 are an order of magnitude too high. Electrify everything!"

Kiinnostavaa että tuo 20% CO2-päästöistä on sama luku kuin mikä on pohjanlahden vetyputkirenkaan tavoitteena. No, ilmastostrategioistahan se varmasti on ravistettu.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Eiköhän sitä sähköenergiaa ole pakko alkaa muuntaa toiseen muotoon siinä vaiheessa kun tuulimyllyt pukkaa +25 GW piikkitehoja. Siinä ei ole niin justiinsa että onko hyötysuhde 50 % vai alle.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eiköhän sitä sähköenergiaa ole pakko alkaa muuntaa toiseen muotoon siinä vaiheessa kun tuulimyllyt pukkaa +25 GW piikkitehoja. Siinä ei ole niin justiinsa että onko hyötysuhde 50 % vai alle.
Eipä välttämättä niin, jos noilla rajoilla liikutaan, mutta jos kyse on 25% vs. 50%, sillä on jo merkitystä vaihtoehtojen valinnassa. Skaalautuvuus ja kokonaisinvestointien hinta on silti ratkaisevinta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Eiköhän sitä sähköenergiaa ole pakko alkaa muuntaa toiseen muotoon siinä vaiheessa kun tuulimyllyt pukkaa +25 GW piikkitehoja. Siinä ei ole niin justiinsa että onko hyötysuhde 50 % vai alle.
Itse epäilen että ellei kysyntää tule reilusti lisää niin rakentaminen pysähtyy. Monelle prosessille on vaatimus myös että sitä sähköä saadaan melko tasaisesti eikä ainostaan harvoina huipputunteina.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Itse epäilen että ellei kysyntää tule reilusti lisää niin rakentaminen pysähtyy. Monelle prosessille on vaatimus myös että sitä sähköä saadaan melko tasaisesti eikä ainostaan harvoina huipputunteina.
No, ken elää niin näkee. Mutta suunnitelmia ainakin on jos Tuulivoimayhdistyksen ilmoittamiin lukuihin uskoo. Ja vaikka niistä ottaisi puolet pois. Isoja lukuja ilmoittaa myös kantaverkkoyhtiö.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Kyllähän sen energiavaraston hyötysuhde aina kiinnostaa, koska vaikka se sähkö olisikin ilmaista, niin mitä parempi hyötysuhde, sen paremmin siitä saa rahaa energiaa myydessä.

Vuorokausitasolla tällä hetkellä näyttää että tehokkain suuremman mittakaavan energiavarasto voisi olla kineettinen, mutta puoleksi vuodeksi sitä ei kinteettisesti voi varastoida. Mun mielestä järkevin tapa säiöä pidempiä aikoja on potentiaalienergia, mutta tuossa on aina se tilaongelma.
 

kotte

Hyperaktiivi
potentiaalienergia, mutta tuossa on aina se tilaongelma.
Potentiaalienergia tulee varsin kalliiksi rakentaa, ellei ole valmiita luonnonmuodostelmia tai rakennelmia, joista voisi potentiaalienergiavaraston muokata. Suomessa on lähinnä vanhoja kaivoksia, jotka voisivat soveltua ilman kohtuuttomia ympäristöongelmia. Esimerkiksi Paraisten meren vieressä sijaitseva syvä kalkkiavolouhos ja Lohjanjärven alla sijaitsevat vieläkin syvemmälle kurottavat kalkkilouhokset olisivat houkuttelevia kohteita, jos kaivostoiminta noissa joskus loppuu. Pyhasalmellahan on jotakin jo tekeilläkin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Vedyn kuljetuskustannuksista eri kolkista Eurooppaan laskuri.

I. Introduction 1

High natural gas prices will burden the European economy for years to come. This poses a particular problem for energy-intensive industrial production. The outlook for production, demand and employment in energy-intensive industries looks bleak, with governments spending enormous sums to keep companies afloat. The EU is mainly banking on a pivot to renewable hydrogen to address the problem in the medium term. The “green gas” is expected to help deliver on climate objectives and – so the idea goes - simultaneously safeguard energy-intensive production by freeing EU industry from high fossil fuel prices in the future.

However, while hydrogen-based, emission-neutral production will indeed be necessary for reaching climate targets, it is much less clear whether it can also salvage EU competitiveness. Firstly, the EU lacks renewable energy potential. Compared to other sunnier and windier regions in the world, it will always be relatively expensive to produce large amounts of green hydrogen in Europe. Secondly, the physical properties of hydrogen make it very expensive to ship over long distances. Sourcing hydrogen from faraway places – as Europe has done with oil and gas – will therefore come with a large price tag.

The latter point in particular has often been overlooked in the debate so far. As our new interactive model shows, the high transport costs of imported hydrogen will become a major problem for the EU’s competitiveness in energy-intensive sectors. To deal with his reality, the EU’s hydrogen strategy needs to prioritise three areas:


  • First, hydrogen within the EU needs to be as cheap as possible. Besides the massive build-up of renewable electricity generation, this requires low hydrogen transport costs on EU territory. This should be facilitated by heavily investing into improving European energy connectedness, including a hydrogen pipeline network.
  • Second, the transport cost of hydrogen imported from other world regions needs to be kept as low as possible. This implies a reliance on the cheapest import technologies and shortest routes. In practice, this will mainly mean pipelines from neighbouring regions like North Africa.
  • Third, even with the cost reductions achievable with the first two steps, hydrogen transport will remain very expensive. Some European industries, therefore, stand little chance of regaining competitiveness in a post-fossil fuel era. This should also factor into the design of public support packages for businesses in the current crisis.

1670346484061.png

Laskuri ja artikkeli löytyy tuolta: http://hydrogen-model.eu/
Yhteenveto: https://threadreaderapp.com/thread/1600061969939120129.html
 

fraatti

Hyperaktiivi

Saksalainen vakuutusjätti valmistautuu investoimaan suuria summia vetyhankkeisiin Suomessa​

MAAILMAN suurimpiin sijoittajiin lukeutuva saksalainen Allianz valmistautuu investoimaan merkittäviä summia puhtaan vedyn tuotantolaitoksiin Suomessa. Allianz ja suomalainen hankekehitysyhtiö Ren-Gas ovat tehneet sopimuksen, jolla Allianz tulee yhtiöön vähemmistöomistajaksi ja saa samalla ankkurisijoittajan aseman sen suunnitteilla olevissa hankkeissa.

Tämä tarkoittaa, että Ren-Gasin kaavailemat puhtaan vedyn tuotantolaitosinvestoinnit Suomessa ottavat ison harppauksen lähemmäs toteutumista. Ren-Gas suunnittelee eri puolille Suomea vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksia, jotka noudattavat samaa mallia: puhdasta vetyä tuottava elektrolyysilaitos tulee kaukolämpövoimalan kylkeen, ja metaani valmistetaan yhdistämällä vetyyn hiilidioksidi, joka on otettu talteen voimalan päästöistä. Metaani nesteytetään ja voidaan käyttää raskaan liikenteen polttoaineena. Elektrolyysilaitoksen tuottama hukkalämpö taas syötetään kaukolämpöverkkoon.
 

kotte

Hyperaktiivi
Ren-Gas suunnittelee eri puolille Suomea vihreän vedyn ja synteettisen metaanin tuotantolaitoksia, jotka noudattavat samaa mallia: puhdasta vetyä tuottava elektrolyysilaitos tulee kaukolämpövoimalan kylkeen, ja metaani valmistetaan yhdistämällä vetyyn hiilidioksidi, joka on otettu talteen voimalan päästöistä. Metaani nesteytetään ja voidaan käyttää raskaan liikenteen polttoaineena. Elektrolyysilaitoksen tuottama hukkalämpö taas syötetään kaukolämpöverkkoon.
Tuon voisi tulevaisuudessa keikauttaa siihenkin vaihtoehtoiseen evoluutioasentoon, että jos tuulisähköä olisi vielä runsaasti enemmän saatavilla, kaukolämpövoimalan tuottama lämpö korvattaisiin entistä laajemmin elektrolyysin ja sabatier-reaktion hukkalämmöllä (riippumatta siitä, tehdäänkö metaani epäorgaanisella katalyysilla vai biologisesti, molemmilla on puolensa, mutta hukkalämpö syntyy eri ehdoin lämmitystarpeisiin). Lisähiilidioksidi voitaisiin tuoda rautateitse, laivalla, putkella tai miksei rekkakuljetuksinakin kauempana olevilta sellu- ja sementtitehtailta, jolloin riippuvuus bioenergialla (esim. hakkeen poltosta) tuotetusta kaukolämmöstä ja sivutuoteena saadusta hiilidioksidista voi olla pienempi kuin 100%.
 

fraatti

Hyperaktiivi
LUT-yliopiston power-to-x-tutkimus sai jättirahoituksen – Suomi panostaa uusien sähköpolttoaineiden kehittämiseen
 
Back
Ylös Bottom