Vanhoissa voimaloissa noin, nykyään taitavat olla enimmäkseen muuttavanopeuksisia.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2023
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
- Tila
Vanhoissa voimaloissa noin, nykyään taitavat olla enimmäkseen muuttavanopeuksisia.
Käytännössä siis kuuluttaa kapasiteettimarkkinoita sähkön rinnakkaistukituotannolle. Teknisestihän ossa ei ole mitään ongelmaa, mutta kustannusten kohdistus ja sääntely on todellinen ongelma, koska sopassa on kokkeja liikaa ja jokaisella on joko tai taikka pikemminkin sekä että ketunhäntä kainalossa ja suuri taloudellinen intressi asiaan liittyen.
Luin jutun ja totesin että suuri osa nopeasti käyntiin lähtevistä voimaloista on jo purettu
Pitää vain tehdä samaten kun ruotsin poliitikoilla: rakennetaan lisää tuulivoimaa niin ongelma poistuu
Eiks niin?
Harrastelija
Vakionaama
Ainoa mitä tuolla saa hyötyä on se ettei sähkö katkea. Ja se onkin oikein hyvä syy.
Tosin tuolloin pörssissä sähkön hinta taitaa olla tapissaan. Tuolla vain varmistettaisiin ettei sähkö lopu, hintaan ei vaikuta.
Muutoin taitaa tulla ongelmia jos tuo ”verovaroin” rakennettu laitos (tai useampi) osallituisi sähkön hinnan ”manipulointiin”. Esim myy sähköä joka päivä kiinteällä 50c hinnalla. Pörssin säännöt, kilpailuvirasto, kilpailevat sähkön tuottajat… Ei taida kelvata kuin sähkön käyttäjille.
Lisää kylmenee pysyvästi voimalaitoksia jos tuolla pyrittäisiin sähkön hintaa tiputtamaan.
Ja saahaanhan hinnan tippumaan silläkin että pörssin sääntöihin laitetaan maksimiksi esim tuo 50c/kWh. Tosin sähkön riittävyys voi olla kyseenalaista.
edit: puhuin lähinnä huippuhinnoista, ei keskiarvoista.
Tosin tuolloin pörssissä sähkön hinta taitaa olla tapissaan. Tuolla vain varmistettaisiin ettei sähkö lopu, hintaan ei vaikuta.
Muutoin taitaa tulla ongelmia jos tuo ”verovaroin” rakennettu laitos (tai useampi) osallituisi sähkön hinnan ”manipulointiin”. Esim myy sähköä joka päivä kiinteällä 50c hinnalla. Pörssin säännöt, kilpailuvirasto, kilpailevat sähkön tuottajat… Ei taida kelvata kuin sähkön käyttäjille.
Lisää kylmenee pysyvästi voimalaitoksia jos tuolla pyrittäisiin sähkön hintaa tiputtamaan.
Ja saahaanhan hinnan tippumaan silläkin että pörssin sääntöihin laitetaan maksimiksi esim tuo 50c/kWh. Tosin sähkön riittävyys voi olla kyseenalaista.
edit: puhuin lähinnä huippuhinnoista, ei keskiarvoista.
Viimeksi muokattu:
Jos varavoimaloita on tarpeellinen määrä ja ne toimivat, hinta ei todellakaan nouse yli noiden tuotantokustannusten (joka voi tosin olla hiukan ylikin tuon 50c/kWh). Tuskinpa tuolla hinnalla ruvetaan sähköä törsäämään, joten kulutusvetoistakaan hinnan hilautumista ei tapahdu. Perustuotanto eli tuuli-, ydin-, vesi- ja aurinkovoima aivan taatusti pystyy halvempiin tuotantokustannuksiin, eli ei koskaan syrjäydy. Varavoimakin seisoo, jos hintataso on alle 50c/kWh.
Sen sijaan kiinteän maksimin asettaminen ilman varavoimaa tai mitättömällä varavoimamäärällä johtaa siihen, että teolliset suurkuluttajat eivät vähennä kulutustaan, kun "alhainen" sähkön hinta ei siihen riittävästi kannusta. Ei kukaan toimi hyvää hyvyyttään noissa oloissa ja kun teollisuus pystyy tavalla tai toisella järjestelemään tuotantoaan ja kulutustaan tarpeen tullen, seurauksena voi olla sähköpula, joka ratkaistaan kuluttajavaltaisten muuntajapiirien kiertävillä sähkökatkoilla.
Päätarkoitus (ja periaatteessa ainoa sellainen) on tukea sähköjärjestelmän pysymistä pystyssä poikkeustilanteissa, kuten suuren voimalaitoksen putoaminen verkosta tai jonkin voimansiirtolinjan tai solmupisteen laitteiston vakava vika (muuntajavika tms.).
Joskus noita käytettiin myös tehon loppuessa, mutta tuo tilanne oli ennen nykyisiä eri jaksoisia sähköpörssejä, joissa on muita mekanismeja tuollaisten tilanteiden hanskaamiseen.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tässä mietin vielä miten kulutusvaikutteinen voisi toimia. Jos nyt oikein tulkitsen, eihän tuo hassumpi. Nyt tuo kulutusvaikutus olisi ollut 1.-10. joulukuuta -1,32 s/kWh. Pörssisähkön toteuma on ollut 12,79, jolla siis Fortumia rikastutan. Aika ihanaa.
Esim. Oomin Jousto 12 kk olisi 9,79 + kv. Tämä olisi ollut nyt aika paljon parempi.
MItä kovemmat hinnat, sitä suurempi etu tuosta kulutusvaikutuksesta olisi mahdollista kerätä ja paradoksaalisesti sitä edullisemmaksi sen voisi kääntää. Jos nyt oikein päättelin, jopa kalliina yönä sähköä kannattaisi kuluttaa, koska jos se on päivällä vielä kalliimpaa, tuo olisi kuitenkin eduksi tuolle kulutusvaikutukselle.
Sitten jos sähkö on halpaa, kulutusvaikutus ei kumoinen voi olla. Näin se oli edellisellä pörssisähkötaipaleellanikin 2-5 vuotta sitten, yleensä joitakin sentin kymmenyksiä, useammin eduksi kuin tappioksi.
Esim. Oomin Jousto 12 kk olisi 9,79 + kv. Tämä olisi ollut nyt aika paljon parempi.
MItä kovemmat hinnat, sitä suurempi etu tuosta kulutusvaikutuksesta olisi mahdollista kerätä ja paradoksaalisesti sitä edullisemmaksi sen voisi kääntää. Jos nyt oikein päättelin, jopa kalliina yönä sähköä kannattaisi kuluttaa, koska jos se on päivällä vielä kalliimpaa, tuo olisi kuitenkin eduksi tuolle kulutusvaikutukselle.
Sitten jos sähkö on halpaa, kulutusvaikutus ei kumoinen voi olla. Näin se oli edellisellä pörssisähkötaipaleellanikin 2-5 vuotta sitten, yleensä joitakin sentin kymmenyksiä, useammin eduksi kuin tappioksi.
Hienoa - olet keksinyt miten hieno kulutusvaikutus on.
Esim nyt joulukuussa 5.5c/kwh kiinnitys, josta lähdetään vähentämään kulutusvaikutusta. Ja kulutusvaikutus sentteinä tahtoo kasvaa kun keskihinta nousee. Niin yhtäkkiä toteuma onkin suht matala - minulle 4.6 c/kwh nyt joulukuulta.
Kulutusvaikutus on vakuutus. Keskiarvoisesti tasaiseen häivää vähän, mutta joskus "vahingon" sattuessa voi säästää jonkun verrankin. Vahinko = keskihinnan nousu.
Jos se kallis yö on kuukauden tasolla kallis niin se ei ole eduksi tuolle kulutusvaikutukselle. Kirjoitan tämän nyt vaan varmuuden vuoksi jos on mennyt ohi täälläkin monta kertaa esillä ollut juttu että kuukauden kaikki tunnit ratkaisevat. Vuorokauden halvin tuntikin voi korottaa kulutusvaikutusta.
Matemaattisesti näin.
Käytännössä painottamalla kulutusta vuorokauden mataliin tunteihin saa kululusvaikutuksen miinukselle.
Näin koska vuorokauden keskihinta korottaa myöskin kuukauden keskihintaa.
Kulutusvaikutuksen voisi ajatella koostuvan 1) vuorokauden sisäisestä allokaatiosta ja 2) kuukauden sisäisestä allokaatiosta.
1. Kohta kuvattu edellä - eli vuorokauden sisäinen allokaatio. Lisänä on 2 eli suurempi kulurus kuukauden matalilla tunneilla.
2 kohta on haastava sähköllä lämmitettäessä. Kylmä ja korkeat hinnat korreloivat. Eli korkea vuorokautinen kulutus painottuu kalliisiin hintoihin.
Sitten on kysymys kumpi 1 vai 2 on voimakkaampi.
kakesa
Aktiivinen jäsen
Jotenkin aavistelin parisen viikkoa sitten että on kylmä ja pitkä talvi tulossa näille pohjanmaan selkosille. Nyt 16.12 alkava kiinteä sopimus, joulukuun loppu 8,79s/kwh ja tammi-maaliskuu 12,72s/kwh alkaa tuntua ihan hyvältä kiinnitykseltä. Joulukuun alun keskihinta14,47s/kwh marginaalin kanssa on vähän liikaa ja sylettääkin. Tuolla joulukuun jälkipuoliskon halvemmalla kilowattihinnalla vähän saa kompensoitua tuota pörssin alkukuukauden hintaa. Eikä oikein onnistu päivätyöläisenä ohjata kaikkea sähkönkäyttöä yön tunneille niin siinä mielessä on kiva väistellä noita päivän huippuja kiinteä soppari kainalossa. Pörssi oli sinällään hyvä kokeilu ja luultavasti keväämmällä siihen takaisin mutta nyt hermot lepäämään huhtikuulle asti kiinteän sopparin kanssa.
Tässä hieman historiaa sähkön hinnasta. Meillä oli tuohon aikaan yösähkölämmitys. Keskihinta olisi n. 20 penniä/kwh, joka euroiksi muutettuna olisi n. 20/6 = 3,3 snt/kwh ja sisältää kaikki siirrot, verot, jne. Aikaa kulunut n. 34 vuotta. Elinkustannusindeksi noussut tuona aikana n. 65%.
Joten nykyrahana olisi 3,3 x 1,65 = 5,4 senttiä.
Joten nykyrahana olisi 3,3 x 1,65 = 5,4 senttiä.
Liitteet
Skata
Vakionaama
Laitetaan myös vähän tuoreempaa historiaa vuodelta 2012. Omaan 2023 toteutuneeseen pörssisähköhintaan nähden olen edelleen halvemmassa sopparissa vrt. 2012 7,29 c/kWh. Suurin nousu on tapahtunut noissa siirtohinnoitteluissa (nykyään Caruna)
Espanjassa saa edelleen sopimuksen jossa sähkö on edullista viikonloppuna sekä juhlapyhinä. Lisäksi vuorokauden sisällä kolmea eri hintaa, myös päiväsaikaan.
On se tilastokeskuksen mukaan vähän enemmän noussut, mutta laskelma on kyllä riittävän oikein.
Eipä näy vieläkään kulutustiedot oikein 24.11. Vantaan sähköverkoilta sanoivat, että pyysivät selvitystä tekniikalta, mutta selvitystä ja selvyyttä ei ole tullut. Sattumoisin juuri ne halvat tunnit puuttuu ja arvioitu lähes olemattomiksi.
Viimeksi muokattu:
Jos nyt elenian verkon aluellakin maksaisi veroineen siiroiteen energia 5.4snt niin aurinkovoimala kauppiailla pitäisi olla aika luovaa tekemistä, että saisi paperilla alle 10 vuoden TMA lukuja aikaiseksi
Luukku
Vakionaama
Joo, eihän tämä vuosi ole lähelläkään viimevuotta. 2023 keskihinta nyt 6,06snt/kWh (oma). Joulukuukin yli puolet halvempaa kuin 2022. Kansa on tottunu halpaan sähköön ja nollakorkoihin ja kun palataan ns normaaliin niin ollaan shokissa. Muistan lapsenakin, kuinka nohitettiin sammuttamaan valoja, kun huoneesta lähdetään, koska sähkö oli kallista. Tottakai se harmittaa itseäkin, kun ei halvalla saa. Se on nykyään niin, että joulukuussa ottaa pattiin kallis sähkö ja kesäkuussa miinushinnat, kun aurinko paistaa ja paneelit lykkää sähköä.Laitetaan myös vähän tuoreempaa historiaa vuodelta 2012. Omaan 2023 toteutuneeseen pörssisähköhintaan nähden olen edelleen halvemmassa sopparissa vrt. 2012 7,29 c/kWh. Suurin nousu on tapahtunut noissa siirtohinnoitteluissa (nykyään Caruna)
katso liitettä 91575
jussipa
Aktiivinen jäsen
Mut ku ei oikein tuule
Ei todellakaan tuule. Koko Pohjois-Euroopassa tuulituotantoa nyt 4 GW. Toissapäivänä oli 12 GW ja kaksi viikkoa sitten 25 GW.
Husky
Hyperaktiivi
Foreca ja Ilmis molemmat sanovat 4-5m/s. Sehän on oikein vahva tuuli Suomen oloissa, nimim. Tuulta veneilyaspektista 25v seurannut.
Miksei tuo näy gigawateissa?
Tuulwoemassa wajautta ennusteesta. Lavat jäätää.
katso liitettä 91570
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Näkyyhän se suoraan. Tuulivoimala yleensä saavuttaa nimellistehonsa Suomessa käytetyllä mitoituksella, kun tuulen nopeus on hiukan päälle 10m/s. Teho kasvaa tuulen nopeuden kuutiossa. Jos Suomen voimaloiden yhteinen nimellisteho on 6,6 GW luokkaa, olettaisi 5m/s tuulen tuottavan n.825MW. Nyt sattuu Fingridin mukaan kokonaistuotanto olevan luokkaa 950 ... 1000 MW Suomessa.
Ei tässä mihinkään palata. Kulloinenkin tilanne on ns. normaali sillä hetkellä. Silloin joskus oli normaalia, että omaisuuden arvo nousi kohisten ja niin nousi palkkatasokin. Joskus oli normaalia, ettei valtiot rahoittanut kaikkea velaksi.
- Keskustelun aloittaja
- #1 754
Aika paljon tuulivoimaloita joutuu rajoittamaan tehoja jäätämisen vuoksi Suomessa
umm.nordpoolgroup.com
Ruotsissa sama tilanne ellei pahempi
umm.nordpoolgroup.com
Nord Pool - UMM Platform
Ruotsissa sama tilanne ellei pahempi
Nord Pool - UMM Platform
Varoitus: kiinnitäpä vähän huomiota kielenkäyttöön
Ollaan (oltiin) ilmeisesti samassa veneessä. Harkitsen samaa siirto mitä teit. Vituttaa kyllä nämä hinnat, oli sopimus mikä tahansa, kun muistaa mitä oli kahden vuoden ajan elokuu -21 - elokuu -23: 5,15 c/kWh sis ALV määräaikainen. Siihen vielä hetken 10% ALV. Siirrot ja vero päälle teki 12,24 c/kWh ALV 24%. Mikään ei todellakaan pysty vakuuttamaan minua tämän päivän hintojen tarpeellisuudesta, vaan tässä nyt lypsätään, kusetetaan ihmisiä, kuten koronan kanssa.
Eipä jää päiväsaikaan mahdollisuutta ajoittaa käyttöä. Siis hyötyä.Huomisen hintakäppyrää katsellessa, onko ikinä noin tasaista hintaa"suoraa" näkynyt? Ei muistunitsellä mieleen, ainahan se on edes vähän aaltoillut jos on plussan puolella ollut
katso liitettä 91602
00-06 + 21-23 paahtaa täysiä, muuten koittaa pitää kulutus maltillisen tasaisena tarpeen mukaan niin pitäisi kyllä saada keskihintaa alas.
Ei se vaan onnistu jos lämmittää ilp:llä, se vie tasaisesti 1400-2200W näillä -15 pakkasilla. Joku valo siellä täällä sammutettuna ei vaikuta. Jos on töihinlähtö kello 13:30, laitatko moottorilämmittimen töpselin seinään kello 04:00?
- Tila