- Keskustelun aloittaja
- #841
Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #842
Suomeen suuri eun huoltovarmuusvarasto
www.hs.fi
Huoltovarmuus | Suomeen perustetaan yksi EU:n suurimmista varmuusvarastoista – varaudutaan muun muassa ydinuhkiin
Suomeen on valmistumassa EU:n suurin valmiusvarasto kemiallisten, biologisten ja säteilyonnettomuuksien varalta.
www.hs.fi
- Keskustelun aloittaja
- #843
Puolustusministeriössä ollaan pantu merkille liikenteen nopea sähköistyminen
www.mtvuutiset.fi
Puolustusministeriö huolissaan: Sähköautojen yleistyminen uhkaa huoltovarmuutta
Puolustusvoimien näkökulmasta haasteita aiheuttaa etenkin raskaan liikenteen sähköistyminen.
www.mtvuutiset.fi
Sähkö | Suomessa on järjestelmä sähköpulan varalle – miksei se ollut perjantaina käytössä?
Energiavirasto katsoi keväällä, ettei tehoreserville ole tarvetta tänä talvena. Sähköpulajärjestelmä ei ollut käytössä viime talven energiakriisin aikanakaan.
www.hs.fi
Järjestelmä ei kuitenkaan ole käytössä nyt talven paukkupakkasilla, koska Energiavirasto päätti huhtikuussa, ettei tehoreservin hankinnalle ole tarvetta marraskuun 2023 ja lokakuun 2024 väliselle kaudelle.
"Suomessa on olemassa sähköpulatilanteisiin tehoreserviksi kutsuttu järjestelmä, jossa viranomaiset ostavat energiayhtiöiltä varatuotantoa sen varalle, että sähkön kulutus ylittää sähkön markkinaehtoisen tuotannon.
Energiavirasto teki päätöksensä konsulttiyhtiö Afryn tekemän selvityksen perusteella.
Selvityksen simulointien mukaan Olkiluoto 3 -voimalan valmistuminen laskee keskimääräistä tuntimäärää, jolloin sähkön kysyntä on suurempi kuin tuotanto, alle kahteen tuntiin vuodessa lähivuosina. Viime vuonna luku oli arviolta noin 33 tuntia.
Valtioneuvoston vuonna 2022 tekemän päätöksen mukaan tehovajeen aika saa olla keskimäärin enintään 2,1 tuntia vuodessa.
”Selvityksen mukaan tehovaje jää tämän kriteerin alapuolelle, jolloin ei ole perustetta tehoreservin tarpeelle. Jos tilanne olisi ollut toinen, olisimme lähteneet hankkimaan tehoreserviä”, sanoo Energiaviraston johtaja Antti Paananen.
”Vaikka hinnat ovat korkealla, tämäkään perjantainen tilanne ei olisi ollut sellainen, että tehoreservi olisi vielä otettu käyttöön, vaikka sitä olisi. Tehopulaa ei ole ollut”, Paananen sanoo.
Tietenkään energiavirasto ei voi ottaa reserviä käyttöön, kun sähkön hinta on korkeimmillaankin ollut vain luokkaa puolet reservin aktivoinnin minimihinnasta. Määrärahoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan kaikki johtuu lainsäädöntöön lliittyvillä määräyksillä (joita tuossa edellä on vapaamuotoisesti siteerattukin).
Jaa, tämä on mennyt ohi että tuo Sierilän allashankekin kuopattiin.
yle.fi
Kemijoki Oy kuoppasi 20 vuotta valmistellun Sierilän voimalaitoksen – edes vesivoiman junailu miljoonatukien piiriin ei pelastanut hanketta
Sierilän voimalaitokselle myönnetty vesitalousluvan jatkoaika töiden aloittamiselle vanhenee toukokuussa 2024.
yle.fi
- Keskustelun aloittaja
- #848
Virossa syyttävä sormi osoittaa suomeen kun sähkö on kallista.
www.verkkouutiset.fi
Virossa syytetään Suomea kalliista sähköstä | Verkkouutiset
Virossa syytetään Suomea kalliista sähköstä | Verkkouutiset
www.verkkouutiset.fi
Ihan oikein. Mutta Virossa on turha syyttää suomalaisten saunomista, ennemmin näppärästi sopivaan aikaan heikosti toimivia tuotantolaitoksia toimijoilla, joilla on yllin kyllin muitakin tuotantolaitoksia, joilla vuolla kultaa hintojen moninkertaistuessa.Virossa syyttävä sormi osoittaa suomeen kun sähkö on kallista.
Virossa syytetään Suomea kalliista sähköstä | Verkkouutiset
Virossa syytetään Suomea kalliista sähköstä | Verkkouutiset
Uskotko oikeasti tuohon itsekään? Ei Suomessa laitosten käytettävyys ainakaan esille pompahda heikkoudellaan. On aika luonnollista, että lähinnä huippukuormaan käytetyt laitokset prakaavat, kun ne otetaan tosi toimiin. "Vanhoina hyvinä aikoina" pikemminkin tilanne pakkasi olemaan paljon huonompi tuossa suhteessa oman muistini mukaan, eli vähällä käytöllä olevat laitokset kärsivät pitkistä tuotantokatkoista.
Enpä usko, että laitosten omistajat erityisesti hyötyivät esim. viime perjantain tilanteesta, koska ovat kiinnittäneet suuren osan hinnastaan. Suuria voittoja tekivät tekivät ne, joille edulliset myyntifutuurit ja ostofutuurit (uudelleen myytäviks) olivat päätyneet tai ne sähkönmyyjät, jotka onnistuivat arvaamaan tai jopa päättelemään oikean tavan toimia kyseisenä päivänä. Mankala-yhtiöiden omistajat saattoivat kuulua moisiin, jos olivat osanneet toimia oikein futuureidensa kanssa (esim. oli varaa myydä niille hölmöille sähkön myyjille, jotka erehtyivät ostamaan liikaa sähköä torstaina perjantaiksi vuorokausimarkkinoilta).
- Keskustelun aloittaja
- #851
Kovin erilaisia näkemyksiä siitä että tarvitaanko kapasiteetti mekanismia vai ei.
www.hs.fi
Sähkömarkkinat | Fingrid: Suomen sähkömarkkinalla on ongelma, eikä se ratkea vain sähköä säästämällä
Fortumin johtajan ehdotus niin sanotun kapasiteettimekanismin käyttöön otosta Suomessa saa vaihtelevan vastaanoton. Fingridin toimitusjohtaja haluaa nopeita toimia. Helenin toimitusjohtajan mielestä akkuinvestoinneilta ei pidä viedä kannustimia.
www.hs.fi
Ei läheskään maksimaalisesti, mutta hyötyivät taatusti valtavasti kuitenkin. Näkyyhän se noiden viime vuosien tuloksesta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Valtion suoraa tukea tuo ei olisi tarvinnut vaikka sitä haettiin ja kai oltiin jo myöntämässä.
Tuottajien näkökulmastahan lisäkapasiteetti olisi vain syönyt hintoja. Siksi on helppo uskoa ettei se "kannata". Voi olla myös peliä että tukiaisia kiristetään, ei toteuteta ellei saada niitä tukiaisia ja vielä vähän enemmänkin.
Riippuu nimittäin esittäjän taustaorganisaation omista strategiasuunnitelmista, tukeeko vai hankaloittaako niitä. Joka tapauksessahan kyse on eräänlaisesta lisäverosta tai vakuutuksesta (jonka vastineeksi saa palveluita ja turvaa), ja totta kai tuollaisia tarjoamaan pyrkivät ovat asiasta innostuneita. Joidenkin toisten kannalta moinen luo uusia jäykkiä himmelirakenteita, joista ei ehkä pääsekään tulevaisuudessa eroon, kun erilaiseen teknologiaan ja organisaatioon perustuvien vaihtoehtoisten ja ja monissa tapauksissa tarjoamiinsa hyötyihin nähden halvempien ratkaisujen soveltamismahdollisuus jää moisen himmelin jäykistämiin rajoituksiin.
Asiaa voisi vaikka verrata tilanteeseen, että hoidetaanko julkinen liikenne rakentamalla raitiotielinja vai tukeudutaanko kuljetustarpeen mukaisesti järjestettäviin bussilinjoihin. Molemmilla on puolensa, mutta valinnat jättävät myös jälkensä yhdyskuntien kehitykseen ja vaikka toinen voi olla yhdessä tilanteessa parempi, toinen voi puolestaan olla parempi jossakin toisessa tilanteessa.
Näkyy sitten tämän vuoden tuloksesta, kun julkaistaan. Viime vuosien tuloksesta ei näy kuin korkeintaan uskon voimalla.
Niin tietysti tämä yksi perjantai näkyy vasta Q1 osavuosikatsauksessa, mutta onhan noiden tulokset olleet loistavia jokaisen 20-luvun hintahäiriön jälkeen. Kun tuotantokustannukset on 1-10 c/kWh, tekee vaikkapa 10% tuotannon myynnistä 1 €/kWh jo valtavan katteen.
Kun tuulivoiman rakentaminen haluttiin vauhtiin, oli siinä isona apuna se takuuhinta tuotannolle.
Mitäs jos ihan vastaava systeemi tehtäisiin nyt lämmön ja sähkön varastoinnille, sekä energiantuotantoon tarkoitettujen synteettisten polttoaineiden tuotannolle ja niitä käyttävien voimalaitosten rakentamiselle?
Menisihän siihen varmaan satoja miljoonia esim. seuraavan 10v. aikana, mutta mitä sitten... pikkuraha siitä, että saadaan vauhtia verkon tasapainottamiselle. Ja myös tuulivoimarakentajilla pysyisi motivaatio uusille hankkeille, kun olisi sille edulliselle tuulisähkölle ostajia tiedossa.
Mitäs jos ihan vastaava systeemi tehtäisiin nyt lämmön ja sähkön varastoinnille, sekä energiantuotantoon tarkoitettujen synteettisten polttoaineiden tuotannolle ja niitä käyttävien voimalaitosten rakentamiselle?
Menisihän siihen varmaan satoja miljoonia esim. seuraavan 10v. aikana, mutta mitä sitten... pikkuraha siitä, että saadaan vauhtia verkon tasapainottamiselle. Ja myös tuulivoimarakentajilla pysyisi motivaatio uusille hankkeille, kun olisi sille edulliselle tuulisähkölle ostajia tiedossa.
Energia-alallahan on jokseenkin aina käynyt noin riippumatta energiamuodosta tai organisaatiohimmeleistä. Niukkuustilanteessa hintoja nostetaan ja asiakkaat maksavat peloissaan kiltisti (ts. eivät ryhdy lakkoon).
Veikkaanpa, että lopulta lopputulos on silti samantapainen kuin Saksassa ja Hollannissa on nyt, jos liian innokkaasti ruvetaan tukemaan ja tyrkyttämään tietynlaisia ratkaisuja (siis sanalla sanoen huono). Paremminkin kannattaisi antaa innovatiivisten ratkaisujen kehittyä "alhaalta ylös", tukea niitä vakiomenettelyillä ja katsoa sitten, millaiset onnistuvat skaalautumaan. Samalla systeemeihin ja erilaisiin "himmeleihin" todistettavasti liittyvät ongelmat pitäisi ottaa vakavasti, purkaa noita, kun on perusteltua, ja tarvittaessa muuttaa yksityiskohtia.
Näissä energianvarastoinneissa ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa on kuitenkin niin paljon vielä tutkittavaa, että nuo takuuhinnat voisi toimia ihan kelpona R&D tukena myös ja raha jäisi kuitenkin suurelta osin Suomeen, vaikkakin tietty osa hankeista myöhemmin kuivuisikin kasaan.
Vierastan vain ajatusta, että luodaan laajempia ja pysysvämpiä teollisuuden tukimekamismeja vapaaehtoisesti (veromaksajien rahoilla tai vivuttamalla hintatasoa erilaisten säännösten pönkittämänä ylös päin). Itsekin kannatan T&K-tukien lisäämistä, mutta ns. keihäänkärkihankkeiden investointien tukilainat ja takaukset ovat suoranaisten teknologian kehitystukien rinnalla välineitä, joiden riski vääristää asioita pitemmän päälle kuin takuuhintojen ja vastaavien.
- Keskustelun aloittaja
- #863
Siinäpä sitä myös pohdintaa.
www.facebook.com
Jos haluat nähdä sisällön, kirjaudu sisään tai rekisteröidy
Katso muun muassa julkaisuja ja kuvia Facebookissa.
www.facebook.com
Suomesta puuttuu kunnianhimo sekä firmoilta että poliitikoilta investoida ja panostaa uusiin avauksiin. Osaltaan firmoilla on vanhaa Tekes-tautia, että tutkitaan/investoidaan vain jos saadaan julkista tukea. Osaltaan taas valtio asettaa tavoitteen/vaatimukset mutta jättää niihin pääsemisen yksin firmojen kontolle.
Ranskassa esim on valtio on päättänyt tukea kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista myöntämällä yli 50 mrd rahaa tutkimukselle normaalin budjetin päälle. On toki iso talous Härmään verrattuna, mutta kuitenkin.
www.myresearchconnect.com
European Innovation Scoreboard 2023 Country profile France https://ec.europa.eu/assets/rtd/eis/2023/ec_rtd_eis-country-profile-fr.pdf
Ranskassa esim on valtio on päättänyt tukea kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista myöntämällä yli 50 mrd rahaa tutkimukselle normaalin budjetin päälle. On toki iso talous Härmään verrattuna, mutta kuitenkin.
France 2030 | ANR
anr.fr
France 2030 - The Future-Facing Investment Plan Accelerating French Research and Industry - ResearchConnect
France 2030 - The Future-Facing Investment Plan Accelerating French Research and Industry
www.myresearchconnect.com
European Innovation Scoreboard 2023 Country profile France https://ec.europa.eu/assets/rtd/eis/2023/ec_rtd_eis-country-profile-fr.pdf
ETLAn uunituoreessa raportissa talousexpertit arvostelevat liikenneinvestointeja, joihin poliitikoilla tuntuu löytyvän miljarditolkulla rahaa.
www.etla.fi
Nykyisen hallituksen neljän miljardin investointiohjelmaa voisi myös tarkistaa palvelemaan uuden teollisuuspolitiikan tavoitteita. Investointipaketti kohdistuu nykymuodossaan liikaa julkisiin liikenneinvestointeihin, joilla ei juuri ole tuotto-odotusta.
Uudelleen ajattelulle on tarvetta myös siltä osin, että edellistenkään hallitusten niin sanotut ”kärkihankkeet” tai ”tulevaisuusinvestoinnit” eivät olleet tuottavia.
Muistioita hallitukselle – Suomen pelastuspaketti
Suomen on pienennettävä julkista sektoria sitä enemmän, mitä hitaampana talouskasvu jatkuu. Talouskasvu ei kuitenkaan piristy riittävästi ilman uusia toimia. Pitkän aikavälin kasv
www.etla.fi
Nykyisen hallituksen neljän miljardin investointiohjelmaa voisi myös tarkistaa palvelemaan uuden teollisuuspolitiikan tavoitteita. Investointipaketti kohdistuu nykymuodossaan liikaa julkisiin liikenneinvestointeihin, joilla ei juuri ole tuotto-odotusta.
Uudelleen ajattelulle on tarvetta myös siltä osin, että edellistenkään hallitusten niin sanotut ”kärkihankkeet” tai ”tulevaisuusinvestoinnit” eivät olleet tuottavia.
Enefit Power CEO: Region's electricity supply weakened by Finland's actions
Finland's poor decisions on energy matters is one of the main reasons why security of electricity supply in our region has worsened and prices have gone up over the past two years, since the EU's energy policy changed in response to Russian aggression, Enefit Power CEO Andres Vainola said Tuesday.
news.err.ee
/img-s3.ilcdn.fi/034f266ae3cfa4e478a0684457fb7fd9e531915b2e3f8618dc70df09e1bb5da9.jpg)
www.iltalehti.fi
Finland's poor decisions on energy matters is one of the main reasons why security of electricity supply in our region has worsened and prices have gone up over the past two years, since the EU's energy policy changed in response to Russian aggression, Enefit Power CEO Andres Vainola said Tuesday.
Enefit Power CEO: Region's electricity supply weakened by Finland's actions
Finland's poor decisions on energy matters is one of the main reasons why security of electricity supply in our region has worsened and prices have gone up over the past two years, since the EU's energy policy changed in response to Russian aggression, Enefit Power CEO Andres Vainola said Tuesday.
news.err.ee
Virolainen energiapomo: Sähkö on kallista, koska Suomi valitsi väärin
Enefit Powerin toimitusjohtaja Anders Vainola sanoo, että Suomessa on laskettu liikaa Olkiluoto 3:n varaan.
www.iltalehti.fi
Viimeksi muokattu:
Kylläkin asian vierestä pääasiassa. OL3:n järjestelmäsuojakeskustelu nostettiin esille kuluvan vuosituhannen alussa, kun laitoksen kytkemistapaa valtakunnanverkkoon suunniteltiin. Silloin ei ollut tietoakaan tuulivoimasta eikä aurinkovoimasta ja järjestelmäsuoja todettiin tarpeelliseksi, vaikka siihen aikaan Suomessa oli suuria lauhdevoimaloita vaikka kuinka paljon. Järjestelmäsuojan tehtävä on estää valtakunnan verkkon romahtaminen, jos yksittäinen suuri generaattori putoaa verkosta ja ongelma liittyy vain ja ainoastaan OL3:n ainoaan generaattoriin (Fingridin entinen toimitusjohtaja muistaakseni totesi, että OL3:lle ei moisesti syystä voisi nykyisin antaa liittämislupaa laisinkaan, kun teollisuus ja eristyisesti puunjalostusteollisuus on kokenut rakennemuutoksen). Ongelmaa ei olisi, ellei OL3 sattuisi olemaan yksikkökooltaan maailman suurin (pienessä valtakunnassa).Siinäpä sitä myös pohdintaa.
Jos haluat nähdä sisällön, kirjaudu sisään tai rekisteröidy
Katso muun muassa julkaisuja ja kuvia Facebookissa.
Tuulivoiman ja aurinkovoimalan vaihteleva tuotanto on erilainen ongelma ja muutokset ovat varsin hitaita em. OL3:n järjestelmäsuojan tarpeeseen nähden. Järjestelmäsuojahan ratkaistaan automaattisesti pudottamalla suuria kuormia nopeasti verkosta. Mikään muu menettely ei ole siittävän nopea turvaamaan moisen mammutin äkillisen sammumisen aiheuttamaa valtakunnan verkon taajuuden kyykkäystä. Tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelut taas kompensoidaan alas- ja ylössäätötarjouksilla ja käytännössä tietyn rajan jälkeen käynnistettävillä varavoimaloilla ja kulutustaan rajoittamaan suostuvien suurkäyttäjien (tai pienemmistä käyttäjistä koostuvien automaattipoolien toimilla). Myös järjestelmäsuojan deaktivointi suunnitellun käyttöjakson jälkeen (kyse on korkeintaan tunneista) tehdään tuollaisilla resursseilla. Akkujen rooli voi tulevaisuudessa muuttaa tilannetta, mutta nuo ovat vielä pitkään varsin kallis vaihtoehto.
Kysehän on itse asiassa vain rahasta ja byrokratiasta: AIkanaan ei ollut mikään ongelma löytää paperiteollisuudesta esimerkiksi hiomojen ja hiertämöiden suuria moottoreita, jotka voitiin välittämästi sammuttaa, kun tuotetta riitti toviksi puskureissa seuraaviin tuotantovaiheiseisiin. Asianomaisten paperilaatujen menekin romahdus on vienyt nuo koneet pääosin pois käytöstä. Lainsäädännön mukaan erikoiskulut (kuten yhden laitoksen yhden generaattorin suoraan aiheuttamat kulut) voidaan laskuttaa erikoistariffin perusteella, mutta päätös moisesta kuuluu Energiaviraston tehtäviin eikä esityistä tai päätöstä ilmeisesti ole koskaan tehty, vaan asiaa on pallotellu vuodesta toiseen sen jälkeen, kun luonnollinen järjestelmäsuojaan tarvittava teollisuuden laiteresurssi katosi rakennemuutosten myötä ja OL3 lopulta valmistui. Vastaavaa ei tarvita mihinkään muuhun eikä ole syytä rakentaakaan muita laitoksia, jotka moista tarvitsivat (Suomen oloissa aika ajoi ohi moisista mammuteista) aivan puhtaista huoltovarmuussyistä.
- Keskustelun aloittaja
- #868
Tuulivoiman kasvu ja fossiilisten energialaitosten poistuminen kasvattaa säätövoiman tarvetta. Maan hallitus tavoittelee uuden kapasiteettimekanismin luomista, mutta asiantuntijan mukaan kaikki on vielä auki.
www.tekniikkatalous.fi
Fingrid: Suomen sähköverkko muuttuu nyt niin rajusti, että 2020-luvun lopulla iskee pula – Esiin nousee ”iso kysymys”, kuka maksaa ja miten paljon
Tuulivoiman kasvu ja fossiilisten energialaitosten poistuminen kasvattaa säätövoiman tarvetta. Maan hallitus tavoittelee uuden kapasiteettimekanismin luomista, mutta asiantuntijan mukaan kaikki on vielä auki.
www.tekniikkatalous.fi
hmm
Sanonta Suo siellä Vetelä täällä
On hyvä ilmaston kannalta että poistivat hiilivoimalat mutta muokkaus maakaasuun olisi ehkä ollut edullista säätövoimaa sen aikaa kun ehtivät suunnitella uusia voimaloita
Olihan Inkoon hiilivoimalan tilalle mietitty jo maakaasuvoimala mutta mihin se jäi?
Alkaa olla kiirettä, uudet aurinkovoimalat/ tuulivoimalat on jo lisääntymässä rajusti
Sanonta Suo siellä Vetelä täällä
On hyvä ilmaston kannalta että poistivat hiilivoimalat mutta muokkaus maakaasuun olisi ehkä ollut edullista säätövoimaa sen aikaa kun ehtivät suunnitella uusia voimaloita
Olihan Inkoon hiilivoimalan tilalle mietitty jo maakaasuvoimala mutta mihin se jäi?
Alkaa olla kiirettä, uudet aurinkovoimalat/ tuulivoimalat on jo lisääntymässä rajusti
- Keskustelun aloittaja
- #870
Turpeen käyttöä varmuusvarastoista on myös reenattu
www.satakunnankansa.fi
Huoltovarmuus | Kylmän talven jatkuminen voi pakottaa valtion varmuusvarastojen käyttöön
Suomessa testattiin kaikessa hiljaisuudessa turpeen varmuusvarastojen käyttöä.
www.satakunnankansa.fi
- Keskustelun aloittaja
- #871
Onko tarvetta kapasiteettimarkkinoille?
Vieraskynä|Sähkömarkkina toimii tehokkaasti, mutta se kaipaa täydennystä toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja hintapiikkien tasoittamiseksi.
www.hs.fi
Vieraskynä|Sähkömarkkina toimii tehokkaasti, mutta se kaipaa täydennystä toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja hintapiikkien tasoittamiseksi.
Vieraskynä | Suomen sähköjärjestelmä tarvitsee lisäkapasiteettia stressitilanteisiin
Sähkömarkkina toimii tehokkaasti, mutta se kaipaa täydennystä toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja hintapiikkien tasoittamiseksi.
www.hs.fi
Viimeksi muokattu:
Muutama vuosi sitten ajattelin itsekin, että ehkä tuo olisi tarpeen. Kehitys on kuitenkin tässä välissä kehittynyt siihen suuntaan, että kulutusjoustoa ilmeisesti syntyy merkittävässä määrin, akkuteknologia on halventunut ja monia muitakin mahdollisuuksia on tullut esille. Vaikka kapasiteettijärjestelmä jossain tilanteessa laskisikin sähkön hintaa, se jokseenkin ilmeisesti silti korottaa sähkön keskimääräistä hintaa.
Kapasiteettikorvauksiin pitäisi keksiä rahoitus. Tuo joka tapauksessa edellyttää veronluonteisella menetelmällä kerättyjen varojen käyttöä rahoituslähteenä. Kaikki eivät tuollaista palvelua tarvitse, mutta jos sellainen tulee käyttöön yleiseksi palveluksi, kaikki sitten rupeavat siihen tukeutumaan ja kulut voivat kasvaa paljonkin ja vinouttaa sähkömarkkinoita (tavalla, että sähköstä joutuu kokonaisuutena maksamaan enemmän). Jonkinasteista jurmutusta varmaan tulee julki, jos vaikkapa sähköveroa tai muita valtion veroja täytyy nostaa tuollaisen takia tai jos sähkönsiirtomaksuun tms. liitetään merkittävä huoltovarmuusmaksun kaltainen merkittävä lisä. Eihän tuo samalla edes ole tae sähkön saannin karkottomuudesta ja varmuudesta, eli ne jotka tarvitsevat varasähkölähdettä, tarvinnevat sitä edelleenkin, vaikka kapasiteetti(maksu)järjestelmä pystytettäisiin.
- Keskustelun aloittaja
- #873
FG katsaus sähkön riittävyydestä talvikaudelle
Sähkön riittävyys tulevana talvena edellyttää luotettavaa kotimaista tuotantoa ja tuontia | Fingrid Oyj
Fingridin laatiman arvion mukaan sähköstä ei synny pulaa sähköjärjestelmän toimiessa luotettavasti, mutta häiriöden yhteydessä lyhytkestoisten niukkuustilanteiden todennäköisyys kasvaa
www.sttinfo.fi
- Keskustelun aloittaja
- #874
TEM: Työryhmä kartoittamaan keinoja sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden ja jouston edistämiseksi
”Markkinaehtoisesti lisääntyvä puhtaan sähkön tuotanto lisää merkittävästi Suomen omavaraisuutta. Investoinnit vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon vaativat rinnalleen kuitenkin lisää joustavaa kulutus- ja tuotantokapasiteettia toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja hintavaihteluiden hillitsemiseksi. Tämä on tärkeää niin kuluttajien kuin sähköä käyttävän teollisuuden Suomeen houkuttelemisen kannalta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen..
”Markkinaehtoisesti lisääntyvä puhtaan sähkön tuotanto lisää merkittävästi Suomen omavaraisuutta. Investoinnit vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon vaativat rinnalleen kuitenkin lisää joustavaa kulutus- ja tuotantokapasiteettia toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja hintavaihteluiden hillitsemiseksi. Tämä on tärkeää niin kuluttajien kuin sähköä käyttävän teollisuuden Suomeen houkuttelemisen kannalta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen..
- Keskustelun aloittaja
- #875
Hesarin vieraskynäkirjoitus toikin mukavasti säpinää
www.aamulehti.fi
Pääkirjoitus | Sähköntuotanto riippuu liikaa säästä ja suurista voimaloista – häiriötilanteet on pakko varmistaa
Kantaverkkoyhtiö Fingrid toivoi Suomeen lisää tuotantokapasiteettia pahan päivän varalle.
www.aamulehti.fi
- Keskustelun aloittaja
- #876
Ei ole tuuriwoimasta ratkaisijaksi LUTin energianselonteon mukaan.
Raportin mukaan Suomessa on nähty useita päiviä, jolloin sähkön markkinahinta on lähes nollassa, mutta toisaalta korkeiden hintojen piikit ovat myös nousseet dramaattisesti. Tammikuussa 2024 sähkömarkkinahinnat nousivat yli 2 euroon kilowattituntia kohti, mikä herätti laajaa kritiikkiä ja paljasti huippukapasiteetin puutteet. Fossiilisia energialähteitä käyttävän kapasiteetin väheneminen on luonut painetta markkinarakenteiden uudistamiseksi, jotta uutta huipputuotantokapasiteettia saataisiin lisää. Ilman tätä sähkön hintavaihtelut voivat edelleen kasvaa, mikä heikentää markkinoiden ennustettavuutta ja luottamusta niiden toimivuuteen.
Vaikka tuulivoimakapasiteetti on kasvanut huomattavasti, se ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa, koska uusiutuva energia on riippuvainen sääolosuhteista. Tämä tekee energiatuotannosta ajoittain epävakaata, mikä puolestaan vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen. Suomen energiajärjestelmässä tarvitaan lisää joustoa ja varmuuskapasiteettia, jotta voidaan varautua tilanteisiin, joissa tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on alhaisella tasolla.
Tulevaisuudessa sähkön hintojen ennustetaan pysyvän korkeina ja ailahtelevina, ellei energiajärjestelmän varmuutta ja kapasiteetin tasapainoa saada parannettua. Energiakriisin jälkimainingeissa syntynyt keskustelu sähkömarkkinoiden rakenteiden uudistamisesta jatkuu, ja uudet teknologiat, kuten vedyn käyttö energiantuotannossa, ovat merkittävässä roolissa Suomen tulevaisuuden energiavarmuuden parantamisessa.
Raportin mukaan Suomessa on nähty useita päiviä, jolloin sähkön markkinahinta on lähes nollassa, mutta toisaalta korkeiden hintojen piikit ovat myös nousseet dramaattisesti. Tammikuussa 2024 sähkömarkkinahinnat nousivat yli 2 euroon kilowattituntia kohti, mikä herätti laajaa kritiikkiä ja paljasti huippukapasiteetin puutteet. Fossiilisia energialähteitä käyttävän kapasiteetin väheneminen on luonut painetta markkinarakenteiden uudistamiseksi, jotta uutta huipputuotantokapasiteettia saataisiin lisää. Ilman tätä sähkön hintavaihtelut voivat edelleen kasvaa, mikä heikentää markkinoiden ennustettavuutta ja luottamusta niiden toimivuuteen.
Vaikka tuulivoimakapasiteetti on kasvanut huomattavasti, se ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa, koska uusiutuva energia on riippuvainen sääolosuhteista. Tämä tekee energiatuotannosta ajoittain epävakaata, mikä puolestaan vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen. Suomen energiajärjestelmässä tarvitaan lisää joustoa ja varmuuskapasiteettia, jotta voidaan varautua tilanteisiin, joissa tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on alhaisella tasolla.
Tulevaisuudessa sähkön hintojen ennustetaan pysyvän korkeina ja ailahtelevina, ellei energiajärjestelmän varmuutta ja kapasiteetin tasapainoa saada parannettua. Energiakriisin jälkimainingeissa syntynyt keskustelu sähkömarkkinoiden rakenteiden uudistamisesta jatkuu, ja uudet teknologiat, kuten vedyn käyttö energiantuotannossa, ovat merkittävässä roolissa Suomen tulevaisuuden energiavarmuuden parantamisessa.
Tuossakin (ihme kyllä) sotketaan keskenään sähkön markkinarakenteet ja tekniset ratkaisut sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseen.
Jotenkin kirjoitetun takana paistaa ajatus markkinamekanismien muuttamisesta kapasiteettimarkkinoiden tms. suuntaan. Tuohan olisi suora askel taaksepäin teknologiaratkaisujen kannalta. Totta kai uusiutuvien kuten erityisesti tuulen ja aurinkovoiman saatavuus vaihtelee voimakkaasti. Tämän seurauksena sähkön markkinahinnat rupeavat heilumaan aina vain enemmän ja enemmän, kunnes tulee aivan markkinaehtoisesti kannattavaksi toteuttaa sähkövarasto- ja muita energiavarastoratkaisuja siinä määrin, että heilahtelut ruvetaan saamaan hallintaan ja varastokapasiteettia alkaa olla markkinamielessä sopivasti heilunnasta johtuvan kulutusjouston säätelijänä ja tason määrittäjänä. Tuuli- ja aurinkoenergian saatavuus ovat tilastollisesti hallittavissa eikä kyse ole periaatteessa kummemmasta asiasta kuin vaikkapa, että Suomessa ja osin globaalistikin on kyetty varautumaan viljasadon toteutumisen vuotuisajankohtiin ja sadon vuosivaihteluihin niin, että ihmisiä ei kohtaa jatkuva nälänhädän uhka niin kauan kuin tuki-infrastruktuuri ja taloudellinen tausta ovat kohtuukunnossa.
Se nyt on tiettyä, että sijoittajat ovat tyypillisesti lyhytnäköisiä, konservatiivisia, mielikuvituksettomia ja huijattavissa helpommin erilaisten markkinahypejuttujen perään kuin esille nouseviin elämän uusiin olennaisiin perustarpeisiin sijoittamiseen, joten kaikenlainen aktivointi asiassa on tietenkin paikallaan, koska kehitys on saatava hakemaan uutta suuntaa tällä aihealueella.
- Keskustelun aloittaja
- #879
Erityisesti teollisuuden yritykset pitävät sähkön hintojen volatiteettiä riskinä.
Kasvava sähkön hintavaihtelu huolettaa teollisuusyrityksiä
Sähkön hintavaihtelu kasvaa edelleen tulevaisuudessa sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä. Yrityksiltä kysyttiin myös, nähdäänkö hintavaihtelu enemmän riskinä vai mahdollisuutena yritykselle.
Teollisuusyrityksistä lähes 60 prosenttia pitää kasvavaa hintavaihtelun riskinä ja vajaa 6 prosenttia mahdollisuutena.
Keskuskauppakamari katsoo, että Suomessa on tartuttava sähköjärjestelmän murrokseen ajoissa sähkön saatavuuden ja yritysten ja kuluttajien sähkön hinnan ennakoitavuuden turvaamiseksi.
”Sähköjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Vaihtelevan tuotannon rinnalle tarvitaan erilaisia ratkaisuja, kuten säätökykyä, kulutusjoustoa ja energiavarastoja. Myös tasaisen perusvoiman saatavuudesta on huolehdittava,” toteaa Säkkinen.
Kaikista vastaajista hintavaihtelua piti riskinä 39 prosenttia ja mahdollisuutena vajaa 5 prosenttia. Enemmistö vastaajista, 53 prosenttia ei pitänyt sitä kumpanakaan.
kauppakamari.fi
Kasvava sähkön hintavaihtelu huolettaa teollisuusyrityksiä
Sähkön hintavaihtelu kasvaa edelleen tulevaisuudessa sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä. Yrityksiltä kysyttiin myös, nähdäänkö hintavaihtelu enemmän riskinä vai mahdollisuutena yritykselle.
Teollisuusyrityksistä lähes 60 prosenttia pitää kasvavaa hintavaihtelun riskinä ja vajaa 6 prosenttia mahdollisuutena.
Keskuskauppakamari katsoo, että Suomessa on tartuttava sähköjärjestelmän murrokseen ajoissa sähkön saatavuuden ja yritysten ja kuluttajien sähkön hinnan ennakoitavuuden turvaamiseksi.
”Sähköjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Vaihtelevan tuotannon rinnalle tarvitaan erilaisia ratkaisuja, kuten säätökykyä, kulutusjoustoa ja energiavarastoja. Myös tasaisen perusvoiman saatavuudesta on huolehdittava,” toteaa Säkkinen.
Kaikista vastaajista hintavaihtelua piti riskinä 39 prosenttia ja mahdollisuutena vajaa 5 prosenttia. Enemmistö vastaajista, 53 prosenttia ei pitänyt sitä kumpanakaan.
Keskuskauppakamari: Yritykset luottavat sähkön riittävyyteen talvella, teollisuusyrityksille kasvava hintavaihtelu riski - Keskuskauppakamari
Kauppakamareiden tavoitteena on vapaa, vauras, avoin ja kilpailukykyinen Suomi, joka on paras aivan jokaiselle.
kauppakamari.fi
Tehari
Aktiivinen jäsen
Kyllä mä sanon että tää Suomen energiaomavaraisuus on todella kapealla nuoralla. Yksi lipsahdus ja taas ollaan kusessa. Tarkoittaa sitä että hinta nousee aivan älyttömäksi. Talvella 1 okt kuluttaa helposti 100kWh+-/päivä. Sihen joku 40c/kWh hintaa niin moro. Eipä tarvitse olla kovin nero että se raha on kaikesta muusta pois ja taas ihmetellään kun muu kauppa ei käy.
Täysin järjetön idea että lisää tuulivoimaa, jos ei tuule niin ei auta vaikka olis 100x määrä tuotantoa, se ei riitä siltikään. Ja taas jos tuulee niin tuotantoa on aivan liikaa.
3x500MW ydinvoimaloita pystyyn ja kauas Olkiluodosta jossa ei näköjään toimi mikään.
Tähän kun lisätään ajatus itä-naapurin hienoista ideoista (Ukrainansota) niin sabotaasit meidän sähköntuotantoo ja koko maa on polvillaan.
Täysin järjetön idea että lisää tuulivoimaa, jos ei tuule niin ei auta vaikka olis 100x määrä tuotantoa, se ei riitä siltikään. Ja taas jos tuulee niin tuotantoa on aivan liikaa.
3x500MW ydinvoimaloita pystyyn ja kauas Olkiluodosta jossa ei näköjään toimi mikään.
Tähän kun lisätään ajatus itä-naapurin hienoista ideoista (Ukrainansota) niin sabotaasit meidän sähköntuotantoo ja koko maa on polvillaan.