Suomen energiaomavaraisuus/huoltovarmuus

fraatti

Hyperaktiivi
1702587654446.png

1702587678105.png

Ja ko. ketjussa oleva linkki: https://www.fingridlehti.fi/aika-ajoi-tehoreservin-ohitse/
 

kkk

Aktiivinen jäsen

Järjestelmä ei kuitenkaan ole käytössä nyt talven paukkupakkasilla, koska Energiavirasto päätti huhtikuussa, ettei tehoreservin hankinnalle ole tarvetta marraskuun 2023 ja lokakuun 2024 väliselle kaudelle.
"Suomessa on olemassa sähköpulatilanteisiin tehoreserviksi kutsuttu järjestelmä, jossa viranomaiset ostavat energiayhtiöiltä varatuotantoa sen varalle, että sähkön kulutus ylittää sähkön markkinaehtoisen tuotannon.

Energiavirasto teki päätöksensä konsulttiyhtiö Afryn tekemän selvityksen perusteella.

Selvityksen simulointien mukaan Olkiluoto 3 -voimalan valmistuminen laskee keskimääräistä tuntimäärää, jolloin sähkön kysyntä on suurempi kuin tuotanto, alle kahteen tuntiin vuodessa lähivuosina. Viime vuonna luku oli arviolta noin 33 tuntia.
Valtioneuvoston vuonna 2022 tekemän päätöksen mukaan tehovajeen aika saa olla keskimäärin enintään 2,1 tuntia vuodessa.
”Selvityksen mukaan tehovaje jää tämän kriteerin alapuolelle, jolloin ei ole perustetta tehoreservin tarpeelle. Jos tilanne olisi ollut toinen, olisimme lähteneet hankkimaan tehoreserviä”, sanoo Energiaviraston johtaja Antti Paananen.
”Vaikka hinnat ovat korkealla, tämäkään perjantainen tilanne ei olisi ollut sellainen, että tehoreservi olisi vielä otettu käyttöön, vaikka sitä olisi. Tehopulaa ei ole ollut”, Paananen sanoo.
 

maanma

Vakionaama
Energiavirasto ei pysty ostamaan tehoreserviä, jos siltä on rahat leikattu. Ulospäin tuskin sieltä asiaa viestitään.

Näin kävi mm. Sipilän hallituksen aikana.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tietenkään energiavirasto ei voi ottaa reserviä käyttöön, kun sähkön hinta on korkeimmillaankin ollut vain luokkaa puolet reservin aktivoinnin minimihinnasta. Määrärahoilla ei ole asian kanssa mitään tekemistä, vaan kaikki johtuu lainsäädöntöön lliittyvillä määräyksillä (joita tuossa edellä on vapaamuotoisesti siteerattukin).
 

repomies

Hyperaktiivi
Virossa syyttävä sormi osoittaa suomeen kun sähkö on kallista.

Ihan oikein. Mutta Virossa on turha syyttää suomalaisten saunomista, ennemmin näppärästi sopivaan aikaan heikosti toimivia tuotantolaitoksia toimijoilla, joilla on yllin kyllin muitakin tuotantolaitoksia, joilla vuolla kultaa hintojen moninkertaistuessa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Mutta Virossa on turha syyttää suomalaisten saunomista, ennemmin näppärästi sopivaan aikaan heikosti toimivia tuotantolaitoksia toimijoilla, joilla on yllin kyllin muitakin tuotantolaitoksia, joilla vuolla kultaa hintojen moninkertaistuessa.
Uskotko oikeasti tuohon itsekään? Ei Suomessa laitosten käytettävyys ainakaan esille pompahda heikkoudellaan. On aika luonnollista, että lähinnä huippukuormaan käytetyt laitokset prakaavat, kun ne otetaan tosi toimiin. "Vanhoina hyvinä aikoina" pikemminkin tilanne pakkasi olemaan paljon huonompi tuossa suhteessa oman muistini mukaan, eli vähällä käytöllä olevat laitokset kärsivät pitkistä tuotantokatkoista.

Enpä usko, että laitosten omistajat erityisesti hyötyivät esim. viime perjantain tilanteesta, koska ovat kiinnittäneet suuren osan hinnastaan. Suuria voittoja tekivät tekivät ne, joille edulliset myyntifutuurit ja ostofutuurit (uudelleen myytäviks) olivat päätyneet tai ne sähkönmyyjät, jotka onnistuivat arvaamaan tai jopa päättelemään oikean tavan toimia kyseisenä päivänä. Mankala-yhtiöiden omistajat saattoivat kuulua moisiin, jos olivat osanneet toimia oikein futuureidensa kanssa (esim. oli varaa myydä niille hölmöille sähkön myyjille, jotka erehtyivät ostamaan liikaa sähköä torstaina perjantaiksi vuorokausimarkkinoilta).
 

fraatti

Hyperaktiivi

jmaja

Hyperaktiivi
Enpä usko, että laitosten omistajat erityisesti hyötyivät esim. viime perjantain tilanteesta, koska ovat kiinnittäneet suuren osan hinnastaan.
Ei läheskään maksimaalisesti, mutta hyötyivät taatusti valtavasti kuitenkin. Näkyyhän se noiden viime vuosien tuloksesta.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Jaa, tämä on mennyt ohi että tuo Sierilän allashankekin kuopattiin.
Valtion suoraa tukea tuo ei olisi tarvinnut vaikka sitä haettiin ja kai oltiin jo myöntämässä.
Tuottajien näkökulmastahan lisäkapasiteetti olisi vain syönyt hintoja. Siksi on helppo uskoa ettei se "kannata". Voi olla myös peliä että tukiaisia kiristetään, ei toteuteta ellei saada niitä tukiaisia ja vielä vähän enemmänkin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Kovin erilaisia näkemyksiä siitä että tarvitaanko kapasiteetti mekanismia vai ei.
Riippuu nimittäin esittäjän taustaorganisaation omista strategiasuunnitelmista, tukeeko vai hankaloittaako niitä. Joka tapauksessahan kyse on eräänlaisesta lisäverosta tai vakuutuksesta (jonka vastineeksi saa palveluita ja turvaa), ja totta kai tuollaisia tarjoamaan pyrkivät ovat asiasta innostuneita. Joidenkin toisten kannalta moinen luo uusia jäykkiä himmelirakenteita, joista ei ehkä pääsekään tulevaisuudessa eroon, kun erilaiseen teknologiaan ja organisaatioon perustuvien vaihtoehtoisten ja ja monissa tapauksissa tarjoamiinsa hyötyihin nähden halvempien ratkaisujen soveltamismahdollisuus jää moisen himmelin jäykistämiin rajoituksiin.

Asiaa voisi vaikka verrata tilanteeseen, että hoidetaanko julkinen liikenne rakentamalla raitiotielinja vai tukeudutaanko kuljetustarpeen mukaisesti järjestettäviin bussilinjoihin. Molemmilla on puolensa, mutta valinnat jättävät myös jälkensä yhdyskuntien kehitykseen ja vaikka toinen voi olla yhdessä tilanteessa parempi, toinen voi puolestaan olla parempi jossakin toisessa tilanteessa.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Näkyy sitten tämän vuoden tuloksesta, kun julkaistaan. Viime vuosien tuloksesta ei näy kuin korkeintaan uskon voimalla.
Niin tietysti tämä yksi perjantai näkyy vasta Q1 osavuosikatsauksessa, mutta onhan noiden tulokset olleet loistavia jokaisen 20-luvun hintahäiriön jälkeen. Kun tuotantokustannukset on 1-10 c/kWh, tekee vaikkapa 10% tuotannon myynnistä 1 €/kWh jo valtavan katteen.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kun tuulivoiman rakentaminen haluttiin vauhtiin, oli siinä isona apuna se takuuhinta tuotannolle.

Mitäs jos ihan vastaava systeemi tehtäisiin nyt lämmön ja sähkön varastoinnille, sekä energiantuotantoon tarkoitettujen synteettisten polttoaineiden tuotannolle ja niitä käyttävien voimalaitosten rakentamiselle?

Menisihän siihen varmaan satoja miljoonia esim. seuraavan 10v. aikana, mutta mitä sitten... pikkuraha siitä, että saadaan vauhtia verkon tasapainottamiselle. Ja myös tuulivoimarakentajilla pysyisi motivaatio uusille hankkeille, kun olisi sille edulliselle tuulisähkölle ostajia tiedossa.
 

kotte

Hyperaktiivi
Niin tietysti tämä yksi perjantai näkyy vasta Q1 osavuosikatsauksessa, mutta onhan noiden tulokset olleet loistavia jokaisen 20-luvun hintahäiriön jälkeen. Kun tuotantokustannukset on 1-10 c/kWh, tekee vaikkapa 10% tuotannon myynnistä 1 €/kWh jo valtavan katteen.
Energia-alallahan on jokseenkin aina käynyt noin riippumatta energiamuodosta tai organisaatiohimmeleistä. Niukkuustilanteessa hintoja nostetaan ja asiakkaat maksavat peloissaan kiltisti (ts. eivät ryhdy lakkoon).
 

kotte

Hyperaktiivi
Kun tuulivoiman rakentaminen haluttiin vauhtiin, oli siinä isona apuna se takuuhinta tuotannolle.

Mitäs jos ihan vastaava systeemi tehtäisiin nyt lämmön ja sähkön varastoinnille, sekä energiantuotantoon tarkoitettujen synteettisten polttoaineiden tuotannolle ja niitä käyttävien voimalaitosten rakentamiselle?

Menisihän siihen varmaan satoja miljoonia esim. seuraavan 10v. aikana, mutta mitä sitten... pikkuraha siitä, että saadaan vauhtia verkon tasapainottamiselle.
Veikkaanpa, että lopulta lopputulos on silti samantapainen kuin Saksassa ja Hollannissa on nyt, jos liian innokkaasti ruvetaan tukemaan ja tyrkyttämään tietynlaisia ratkaisuja (siis sanalla sanoen huono). Paremminkin kannattaisi antaa innovatiivisten ratkaisujen kehittyä "alhaalta ylös", tukea niitä vakiomenettelyillä ja katsoa sitten, millaiset onnistuvat skaalautumaan. Samalla systeemeihin ja erilaisiin "himmeleihin" todistettavasti liittyvät ongelmat pitäisi ottaa vakavasti, purkaa noita, kun on perusteltua, ja tarvittaessa muuttaa yksityiskohtia.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Veikkaanpa, että lopulta lopputulos on silti samantapainen kuin Saksassa ja Hollannissa on nyt, jos liian innokkaasti ruvetaan tukemaan ja tyrkyttämään tietynlaisia ratkaisuja (siis sanalla sanoen huono). Paremminkin kannattaisi antaa innovatiivisten ratkaisujen kehittyä "alhaalta ylös", tukea niitä vakiomenettelyillä ja katsoa sitten, millaiset onnistuvat skaalautumaan. Samalla systeemeihin ja erilaisiin "himmeleihin" todistettavasti liittyvät ongelmat pitäisi ottaa vakavasti, purkaa noita, kun on perusteltua, ja tarvittaessa muuttaa yksityiskohtia.

Näissä energianvarastoinneissa ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa on kuitenkin niin paljon vielä tutkittavaa, että nuo takuuhinnat voisi toimia ihan kelpona R&D tukena myös ja raha jäisi kuitenkin suurelta osin Suomeen, vaikkakin tietty osa hankeista myöhemmin kuivuisikin kasaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
Näissä energianvarastoinneissa ja synteettisten polttoaineiden tuotannossa on kuitenkin niin paljon vielä tutkittavaa, että nuo takuuhinnat voisi toimia ihan kelpona R&D tukena myös ja raha jäisi kuitenkin suurelta osin Suomeen, vaikkakin tietty osa hankeista myöhemmin kuivuisikin kasaan.
Vierastan vain ajatusta, että luodaan laajempia ja pysysvämpiä teollisuuden tukimekamismeja vapaaehtoisesti (veromaksajien rahoilla tai vivuttamalla hintatasoa erilaisten säännösten pönkittämänä ylös päin). Itsekin kannatan T&K-tukien lisäämistä, mutta ns. keihäänkärkihankkeiden investointien tukilainat ja takaukset ovat suoranaisten teknologian kehitystukien rinnalla välineitä, joiden riski vääristää asioita pitemmän päälle kuin takuuhintojen ja vastaavien.
 

Seagear

Aktiivinen jäsen
Suomesta puuttuu kunnianhimo sekä firmoilta että poliitikoilta investoida ja panostaa uusiin avauksiin. Osaltaan firmoilla on vanhaa Tekes-tautia, että tutkitaan/investoidaan vain jos saadaan julkista tukea. Osaltaan taas valtio asettaa tavoitteen/vaatimukset mutta jättää niihin pääsemisen yksin firmojen kontolle.

Ranskassa esim on valtio on päättänyt tukea kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamista myöntämällä yli 50 mrd rahaa tutkimukselle normaalin budjetin päälle. On toki iso talous Härmään verrattuna, mutta kuitenkin.



European Innovation Scoreboard 2023 Country profile France https://ec.europa.eu/assets/rtd/eis/2023/ec_rtd_eis-country-profile-fr.pdf
 

kaihakki

Vakionaama
ETLAn uunituoreessa raportissa talousexpertit arvostelevat liikenneinvestointeja, joihin poliitikoilla tuntuu löytyvän miljarditolkulla rahaa.


Nykyisen hallituksen neljän miljardin investointiohjelmaa voisi myös tarkistaa palvelemaan uuden teollisuuspolitiikan tavoitteita. Investointipaketti kohdistuu nykymuodossaan liikaa julkisiin liikenneinvestointeihin, joilla ei juuri ole tuotto-odotusta.
Uudelleen ajattelulle on tarvetta myös siltä osin, että edellistenkään hallitusten niin sanotut ”kärkihankkeet” tai ”tulevaisuusinvestoinnit” eivät olleet tuottavia.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Enefit Power CEO: Region's electricity supply weakened by Finland's actions

Finland's poor decisions on energy matters is one of the main reasons why security of electricity supply in our region has worsened and prices have gone up over the past two years, since the EU's energy policy changed in response to Russian aggression, Enefit Power CEO Andres Vainola said Tuesday.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Siinäpä sitä myös pohdintaa.

Kylläkin asian vierestä pääasiassa. OL3:n järjestelmäsuojakeskustelu nostettiin esille kuluvan vuosituhannen alussa, kun laitoksen kytkemistapaa valtakunnanverkkoon suunniteltiin. Silloin ei ollut tietoakaan tuulivoimasta eikä aurinkovoimasta ja järjestelmäsuoja todettiin tarpeelliseksi, vaikka siihen aikaan Suomessa oli suuria lauhdevoimaloita vaikka kuinka paljon. Järjestelmäsuojan tehtävä on estää valtakunnan verkkon romahtaminen, jos yksittäinen suuri generaattori putoaa verkosta ja ongelma liittyy vain ja ainoastaan OL3:n ainoaan generaattoriin (Fingridin entinen toimitusjohtaja muistaakseni totesi, että OL3:lle ei moisesti syystä voisi nykyisin antaa liittämislupaa laisinkaan, kun teollisuus ja eristyisesti puunjalostusteollisuus on kokenut rakennemuutoksen). Ongelmaa ei olisi, ellei OL3 sattuisi olemaan yksikkökooltaan maailman suurin (pienessä valtakunnassa).

Tuulivoiman ja aurinkovoimalan vaihteleva tuotanto on erilainen ongelma ja muutokset ovat varsin hitaita em. OL3:n järjestelmäsuojan tarpeeseen nähden. Järjestelmäsuojahan ratkaistaan automaattisesti pudottamalla suuria kuormia nopeasti verkosta. Mikään muu menettely ei ole siittävän nopea turvaamaan moisen mammutin äkillisen sammumisen aiheuttamaa valtakunnan verkon taajuuden kyykkäystä. Tuuli- ja aurinkovoiman vaihtelut taas kompensoidaan alas- ja ylössäätötarjouksilla ja käytännössä tietyn rajan jälkeen käynnistettävillä varavoimaloilla ja kulutustaan rajoittamaan suostuvien suurkäyttäjien (tai pienemmistä käyttäjistä koostuvien automaattipoolien toimilla). Myös järjestelmäsuojan deaktivointi suunnitellun käyttöjakson jälkeen (kyse on korkeintaan tunneista) tehdään tuollaisilla resursseilla. Akkujen rooli voi tulevaisuudessa muuttaa tilannetta, mutta nuo ovat vielä pitkään varsin kallis vaihtoehto.

Kysehän on itse asiassa vain rahasta ja byrokratiasta: AIkanaan ei ollut mikään ongelma löytää paperiteollisuudesta esimerkiksi hiomojen ja hiertämöiden suuria moottoreita, jotka voitiin välittämästi sammuttaa, kun tuotetta riitti toviksi puskureissa seuraaviin tuotantovaiheiseisiin. Asianomaisten paperilaatujen menekin romahdus on vienyt nuo koneet pääosin pois käytöstä. Lainsäädännön mukaan erikoiskulut (kuten yhden laitoksen yhden generaattorin suoraan aiheuttamat kulut) voidaan laskuttaa erikoistariffin perusteella, mutta päätös moisesta kuuluu Energiaviraston tehtäviin eikä esityistä tai päätöstä ilmeisesti ole koskaan tehty, vaan asiaa on pallotellu vuodesta toiseen sen jälkeen, kun luonnollinen järjestelmäsuojaan tarvittava teollisuuden laiteresurssi katosi rakennemuutosten myötä ja OL3 lopulta valmistui. Vastaavaa ei tarvita mihinkään muuhun eikä ole syytä rakentaakaan muita laitoksia, jotka moista tarvitsivat (Suomen oloissa aika ajoi ohi moisista mammuteista) aivan puhtaista huoltovarmuussyistä.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoiman kasvu ja fossiilisten energialaitosten poistuminen kasvattaa säätövoiman tarvetta. Maan hallitus tavoittelee uuden kapasiteettimekanismin luomista, mutta asiantuntijan mukaan kaikki on vielä auki.
 

Mekaniker

Vakionaama
hmm
Sanonta Suo siellä Vetelä täällä

On hyvä ilmaston kannalta että poistivat hiilivoimalat mutta muokkaus maakaasuun olisi ehkä ollut edullista säätövoimaa sen aikaa kun ehtivät suunnitella uusia voimaloita
Olihan Inkoon hiilivoimalan tilalle mietitty jo maakaasuvoimala mutta mihin se jäi?
Alkaa olla kiirettä, uudet aurinkovoimalat/ tuulivoimalat on jo lisääntymässä rajusti
 

fraatti

Hyperaktiivi
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Onko tarvetta kapasiteettimarkkinoille?
Muutama vuosi sitten ajattelin itsekin, että ehkä tuo olisi tarpeen. Kehitys on kuitenkin tässä välissä kehittynyt siihen suuntaan, että kulutusjoustoa ilmeisesti syntyy merkittävässä määrin, akkuteknologia on halventunut ja monia muitakin mahdollisuuksia on tullut esille. Vaikka kapasiteettijärjestelmä jossain tilanteessa laskisikin sähkön hintaa, se jokseenkin ilmeisesti silti korottaa sähkön keskimääräistä hintaa.

Kapasiteettikorvauksiin pitäisi keksiä rahoitus. Tuo joka tapauksessa edellyttää veronluonteisella menetelmällä kerättyjen varojen käyttöä rahoituslähteenä. Kaikki eivät tuollaista palvelua tarvitse, mutta jos sellainen tulee käyttöön yleiseksi palveluksi, kaikki sitten rupeavat siihen tukeutumaan ja kulut voivat kasvaa paljonkin ja vinouttaa sähkömarkkinoita (tavalla, että sähköstä joutuu kokonaisuutena maksamaan enemmän). Jonkinasteista jurmutusta varmaan tulee julki, jos vaikkapa sähköveroa tai muita valtion veroja täytyy nostaa tuollaisen takia tai jos sähkönsiirtomaksuun tms. liitetään merkittävä huoltovarmuusmaksun kaltainen merkittävä lisä. Eihän tuo samalla edes ole tae sähkön saannin karkottomuudesta ja varmuudesta, eli ne jotka tarvitsevat varasähkölähdettä, tarvinnevat sitä edelleenkin, vaikka kapasiteetti(maksu)järjestelmä pystytettäisiin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
TEM: Työryhmä kartoittamaan keinoja sähkömarkkinoiden toimitusvarmuuden ja jouston edistämiseksi
”Markkinaehtoisesti lisääntyvä puhtaan sähkön tuotanto lisää merkittävästi Suomen omavaraisuutta. Investoinnit vaihtelevaan uusiutuvaan tuotantoon vaativat rinnalleen kuitenkin lisää joustavaa kulutus- ja tuotantokapasiteettia toimitusvarmuuden ylläpitämiseksi ja hintavaihteluiden hillitsemiseksi. Tämä on tärkeää niin kuluttajien kuin sähköä käyttävän teollisuuden Suomeen houkuttelemisen kannalta”, toteaa ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen..
 

fraatti

Hyperaktiivi
Ei ole tuuriwoimasta ratkaisijaksi LUTin energianselonteon mukaan.

Raportin mukaan Suomessa on nähty useita päiviä, jolloin sähkön markkinahinta on lähes nollassa, mutta toisaalta korkeiden hintojen piikit ovat myös nousseet dramaattisesti. Tammikuussa 2024 sähkömarkkinahinnat nousivat yli 2 euroon kilowattituntia kohti, mikä herätti laajaa kritiikkiä ja paljasti huippukapasiteetin puutteet. Fossiilisia energialähteitä käyttävän kapasiteetin väheneminen on luonut painetta markkinarakenteiden uudistamiseksi, jotta uutta huipputuotantokapasiteettia saataisiin lisää. Ilman tätä sähkön hintavaihtelut voivat edelleen kasvaa, mikä heikentää markkinoiden ennustettavuutta ja luottamusta niiden toimivuuteen.

Vaikka tuulivoimakapasiteetti on kasvanut huomattavasti, se ei yksin riitä ratkaisemaan ongelmaa, koska uusiutuva energia on riippuvainen sääolosuhteista. Tämä tekee energiatuotannosta ajoittain epävakaata, mikä puolestaan vaikuttaa sähkön hintaan ja saatavuuteen. Suomen energiajärjestelmässä tarvitaan lisää joustoa ja varmuuskapasiteettia, jotta voidaan varautua tilanteisiin, joissa tuuli- ja aurinkoenergian tuotanto on alhaisella tasolla.

Tulevaisuudessa sähkön hintojen ennustetaan pysyvän korkeina ja ailahtelevina, ellei energiajärjestelmän varmuutta ja kapasiteetin tasapainoa saada parannettua. Energiakriisin jälkimainingeissa syntynyt keskustelu sähkömarkkinoiden rakenteiden uudistamisesta jatkuu, ja uudet teknologiat, kuten vedyn käyttö energiantuotannossa, ovat merkittävässä roolissa Suomen tulevaisuuden energiavarmuuden parantamisessa.

 

kotte

Hyperaktiivi
Fossiilisia energialähteitä käyttävän kapasiteetin väheneminen on luonut painetta markkinarakenteiden uudistamiseksi, jotta uutta huipputuotantokapasiteettia saataisiin lisää. Ilman tätä sähkön hintavaihtelut voivat edelleen kasvaa, mikä heikentää markkinoiden ennustettavuutta ja luottamusta niiden toimivuuteen.
Tuossakin (ihme kyllä) sotketaan keskenään sähkön markkinarakenteet ja tekniset ratkaisut sähkön tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseen.

Jotenkin kirjoitetun takana paistaa ajatus markkinamekanismien muuttamisesta kapasiteettimarkkinoiden tms. suuntaan. Tuohan olisi suora askel taaksepäin teknologiaratkaisujen kannalta. Totta kai uusiutuvien kuten erityisesti tuulen ja aurinkovoiman saatavuus vaihtelee voimakkaasti. Tämän seurauksena sähkön markkinahinnat rupeavat heilumaan aina vain enemmän ja enemmän, kunnes tulee aivan markkinaehtoisesti kannattavaksi toteuttaa sähkövarasto- ja muita energiavarastoratkaisuja siinä määrin, että heilahtelut ruvetaan saamaan hallintaan ja varastokapasiteettia alkaa olla markkinamielessä sopivasti heilunnasta johtuvan kulutusjouston säätelijänä ja tason määrittäjänä. Tuuli- ja aurinkoenergian saatavuus ovat tilastollisesti hallittavissa eikä kyse ole periaatteessa kummemmasta asiasta kuin vaikkapa, että Suomessa ja osin globaalistikin on kyetty varautumaan viljasadon toteutumisen vuotuisajankohtiin ja sadon vuosivaihteluihin niin, että ihmisiä ei kohtaa jatkuva nälänhädän uhka niin kauan kuin tuki-infrastruktuuri ja taloudellinen tausta ovat kohtuukunnossa.

Se nyt on tiettyä, että sijoittajat ovat tyypillisesti lyhytnäköisiä, konservatiivisia, mielikuvituksettomia ja huijattavissa helpommin erilaisten markkinahypejuttujen perään kuin esille nouseviin elämän uusiin olennaisiin perustarpeisiin sijoittamiseen, joten kaikenlainen aktivointi asiassa on tietenkin paikallaan, koska kehitys on saatava hakemaan uutta suuntaa tällä aihealueella.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kapasiteettimekanismit -tilaisuus juutuubissa streamattuna.


Forttumin osuus
1727703261661.png

1727702580379.png

Tem
1727702867611.png


Fingrid
1727703076164.png
 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Erityisesti teollisuuden yritykset pitävät sähkön hintojen volatiteettiä riskinä.

Kasvava sähkön hintavaihtelu huolettaa teollisuusyrityksiä

Sähkön hintavaihtelu kasvaa edelleen tulevaisuudessa sääriippuvaisen tuotannon lisääntyessä. Yrityksiltä kysyttiin myös, nähdäänkö hintavaihtelu enemmän riskinä vai mahdollisuutena yritykselle.

Teollisuusyrityksistä lähes 60 prosenttia pitää kasvavaa hintavaihtelun riskinä ja vajaa 6 prosenttia mahdollisuutena.

Keskuskauppakamari katsoo, että Suomessa on tartuttava sähköjärjestelmän murrokseen ajoissa sähkön saatavuuden ja yritysten ja kuluttajien sähkön hinnan ennakoitavuuden turvaamiseksi.

”Sähköjärjestelmää on katsottava kokonaisuutena. Vaihtelevan tuotannon rinnalle tarvitaan erilaisia ratkaisuja, kuten säätökykyä, kulutusjoustoa ja energiavarastoja. Myös tasaisen perusvoiman saatavuudesta on huolehdittava,” toteaa Säkkinen.

Kaikista vastaajista hintavaihtelua piti riskinä 39 prosenttia ja mahdollisuutena vajaa 5 prosenttia. Enemmistö vastaajista, 53 prosenttia ei pitänyt sitä kumpanakaan.
 

Tehari

Aktiivinen jäsen
Kyllä mä sanon että tää Suomen energiaomavaraisuus on todella kapealla nuoralla. Yksi lipsahdus ja taas ollaan kusessa. Tarkoittaa sitä että hinta nousee aivan älyttömäksi. Talvella 1 okt kuluttaa helposti 100kWh+-/päivä. Sihen joku 40c/kWh hintaa niin moro. Eipä tarvitse olla kovin nero että se raha on kaikesta muusta pois ja taas ihmetellään kun muu kauppa ei käy.
Täysin järjetön idea että lisää tuulivoimaa, jos ei tuule niin ei auta vaikka olis 100x määrä tuotantoa, se ei riitä siltikään. Ja taas jos tuulee niin tuotantoa on aivan liikaa.
3x500MW ydinvoimaloita pystyyn ja kauas Olkiluodosta jossa ei näköjään toimi mikään.
Tähän kun lisätään ajatus itä-naapurin hienoista ideoista (Ukrainansota) niin sabotaasit meidän sähköntuotantoo ja koko maa on polvillaan.
 
Back
Ylös Bottom