Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Suunniteltu huolto keskellä tammikuuta! Miksi?
- Keskustelun aloittaja
- #485
"Maintenance work at Rauma substation. Needs Fenno-Skan 1 and Fenno-Skan 2 outages at the same time."
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olisiko kulutusmääristä mahdollista saada mitään käryä ja kuinka paljon kulutuksen ohjauksesta perustuu lohkopuiden käyttöön?
No ei kai sen vaihtoehtoisen lämmönlähteen öljy tarvitse olla, kunhan on jokin muu kuin sähkö.Se varmaan on jo tullut selväksi että vilp ja pörssisähkö ei sovi yhteen ilman öljylämmitystä
ei toki kunhan jossain palaa liekki.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Entäs viimeviikolla, pakkasviikon aikana? Paljonko sitä sähköä kului ja puita paloi ? Jos muistan oikein, pumpun tehot ei kovin koville pakkasille ole riittäneet ja sitten jos lepuutellessa puoli päivää tuhraantuu ...
Tuolla ei ole minkäänlaista merkitystä ettei kuluteta, vain sopimuksessa sovittu merkitsee. Vuorokausimarkkinoiden ideana on, että varataan voimatuotantoa ja kulutustehoa tietty määrä tiettynä ajankohtana. Jollet pysty/halua käyttää ostamaasi sähköä, vika on sinun eikä mitään automaattisia korvauksia ainakaan periaatteessa voi saada. Jos et tee mitään, Fingrid kyllä huolehtii verkon tasapainotuksesta (ja yleensä maksaa jonkinlaisen korvauksen; seurauksena voi kyllä joskus ollla lisämaksukin riippuen sähköverkon tilasta -- esimerkiksi, jos markkinoille puskee valtavasti aurinkosähköä, jonka tuotantoa ei saada hillityksi ainakaan riittävän nopeasti).
Sähkön tukkumarkkinoilla ei ole sellaisia erivapauksia kuin kuluttajakaupassa, että voit kuluttaa vähemmän eikä laskua tule kuin kulutetusta sähköstä. Jos tukkusähkön ostajan kuluttaja-asiakkaat säästävät niin, että sähkön myyjälle jää käyttämätöntä sähköä, myyjä kärsii tappiot nahoissaan, kun omat asiakkaat eivät tuota laskutettavaa (toki sähkökauppias voi etsiä korvavaa ostajaa ja lopulta Fingrid tavallaan välittää sähkön kuin se olisi myyty; tätähän minä ja @tet olemme jankanneet jo luluisia kertoja). Asian täytyy olla noin, koska tuotantotehosta on sovittu eikä sähköverkko pysty varastoimaan yhtään sähköä tai toimimaan puskuritoimittajana. Jos tuollaisia palveluita tarvitaan, niistä on sovittava ja maksettava erikseen (suuntaan tai toiseen tapauksesta riippuen).
Ei Fingridille yleensä tarjota mitään, vaan Fingrid hoitaa tietyn vakiomenettelyn ja korvaus-/lisämaksuperiaatteen mukaan asiat sellaisten pörssiasiakkaiden puolesta, jotka eivät syystä tai toisesta pysy sopimusvelvoitteissaan (tuossa on muistaakseni lisäsanktioita, jos sopimuksia rikotaan säännöllisesti ja ilmeisen tahallisesti). Sopimusten rikkomisen voi välttää, jos hoitaa tilanteen kolmansien osapuolten kanssa tehdyillä kaupalla tai kaupoilla päivän sisäisillä markkinoilla (jotta pysytään sovitussa taseessa).
Alassäätö koskee vain sähköverkon tasapainotusta ja Fingrid pyytää tuollaisia tarjouksia markkinaosapuolilta, jos verkossa on liikaa tuotantoa tai liian vähän kulutusta verkon tasapainon kannalta. Tuollainen tilannehan tyypillisesti on seurauksena, jos joku osapuoli ei pysy sovitussa tuotantotehossa tai kulutetussa tehossa tarkasteluikkunan aikana. Verkossa on kaikenlaista epätasapainoa joka tapauksessa ja markkinamekanismien ohella tuota hoidetaan osin myös automatiikalla kansaverkkoyhtiöiden kontrolloimana (erityisesti nopeiden teho- tai taajuuspoikkeamien osalta).
Kertokaa tymhälle mitä noissa kaapeleissa huolletaan kovin usein? Ohjauselektroniikkaa? Ei kai ne kaapelit punaisena käy jotta sulaneita pätkiä korvataan kelasta revitylläLauantaina kallista pörssisähköä tiedossa. Kummatkin tasasähköyhteydet Ruotsiin alhaalla huollon vuoksi.
Voi olla että korkea tuulivoimantuotanto pelastaa kovimmilta hinnoilta.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Edit: taisikin myöhemmässä viestissä olla jostain muuntoaseman huollosta
Eihän sillä sähköyhtiöllä ole mitään keinoa pysyä sopimusvelvoitteessaan. Siis sellaisella, joka myy sähköä lukuisiin käyttöpaikkoihin, joiden kulutusta se ei näe kuin vuorokausi liian myöhään. Siis sen ainoa keino on historiaan perustuva kulutusennuste, joka menee aina vähän ja joskus paljon metsään.
Nyt kun pe monet tahot säästi niin, että kulutusta olikin se 1 GW vähemmän, niin tietysti oli se 1 GW alassäätötarvetta eli tuotantoa oli vähennettävä se 1 GW pörssissä sovitusta. Eikö tämä hoideta sillä alassäädöllä? Ja eikö sinne tarjota alassäätöä?
Luulenpa, että nuo yhtiöt sopivat useinkin itse liikaa ostamansa sähkön "hukkaamisesta" ennen kuin jättävät tasepoikkeaman Fingridin hoidettavaksi. Käsittäkseni noin voi saada sähköstä paremman hinnan kuin Fingridin taseenkorjauksessa (joka hoidetaan viimeisenä keinona, kun asia ei ole järjestelynyt vapaaehtoisesti ja tarjoajat tietävät tilanteen). Varma asiakas ovat Pohjois-Ruotsin vesivoimalat näin talvisaikaan, koska siirtokapasiteettia on valtavasti vapaana (johdothan olivat tapissa päinvastaiseen suuntaan, eli toiseen suuntaan on vapaata 2 x johdon kapasitetti yhteen suuntaan). Nuo myös pystyvät varsin nopeasti ja kätevästi kääntämään turbiinien ohjaussiivekkeitä pienemmälle virtaukselle, jolloin tuotanto vähenee ja vettä säästyy vastaisuudelle (tilanteeseen, jossa hinnat ovat taas koholla ja säästyneen veden voi hyödyntää voitolla). Talvella ei käytännössä tulee jokiin lisää vettä, joten on koko talvi ja alkukevät aikaa napsia voittoja edullisesti ostetulla vedellä. Vaikka edellisen päivän hinnat olisivat olleet järkyttävän korkeat, ylimääräiselle sähköllekään ei ole markkinoita ja hinnat ovat joka tapauksessa romahtaneet päivän sisäisillä markkinoilla.
Eipä todellakaan ole tukkusähkön jälleenmyyjän asema aivan helppo, olkoon kuluttajan sähkösopimuksen hinnanmääräytymisperuste mikä hyvänsä, koska kuluttaja voi itse valita, miten paljon sähköä ja vaikka tilastollinen konvergenssi auttaa, edellisenä päivänä on merkittävä osa sähköstä sitouduttava ostamaan kiinnitettynä tehon, ajakohdan ja hinnan suhteen. Osa tietenkin pyritään jättämään justeerattavaksi vuorokauden sisäisillä markkinoilla, mutta tuolloin hinta on puolestaan ennakoimaton, vaikka kuluttaja-asiakkaille se on kiinteä aina. Sähkön myynti kuluttajille on aina luonteeltaan riskibusinessta.
Miten ne sen voivat tehdä? Hehän näkevät vain kokonaiskulutuksen. Ei heillä ole tietoa omien asikkaidensa kulutuksesta. Tietysti voi jotain arvata, kun näkee kokonaiskulutuksen olevan arvioitua pienempi, mutta eiväthän he tiedä kuka on kulutusta vähentänyt.
Juttelin tänään kaverin kanssa, joka on ollut noita sähköpörssisysteemejä rakentamassa. Hänen arvionsa oli, että kahtena edellisenä päivänä nämä pienkuluttajille oli ostettu liian vähän sähköä, mikä tuli sähköyhtiöille kalliiksi. Tätä varoessaan mokasivat vielä pahemmin toiseen suuntaan.
Ja kuten täällä todettua, se tieto laahaa välillä aivan tolkuttomasti. Jopa niin, että sekä siirtoyhtiö ja sähköyhtiö laittaa laskuille väärät kulutustiedot.
Jos liian vähän ja liian paljon ostaminen tulee sähköyhtiölle kalliiksi, niin käytännössä niin tapahtuu joka päivä. Ja vähintään jollain luvut on pielessä, mutta saattaa ”korjaantua” kokonaisuuden kannalta, jos toisella on pielessä toiseen suuntaan (Suomessa noin 80 vähittäismyyjää (?}). Heittojen määrät toki vaihtelee suurestikin. Aika himmeli tämä tuntuu olevan. Lisäksi pörssejä taitaa olla useampi samalla alueellakin.
Sitten on tietty sopimukset, että joku ostaa 100% aurinkovoimaa. Miten tämäkin taataan, jos kyseistä tuotantoa ei ole riittävästi. Tai sitä on liikaa -> asiakkaat halusi vesivoimaa, mutta nyt oli vain tuulivoimaa tarjolla: ”Voit myös tukea eri energialähteitä tekemällä aktiivisen valinnan ja valitsemalla esimerkiksi tuulivoiman, aurinkoenergian tai vesivoiman. Sellainen valinta takaa, että käyttämääsi määrää vastaava määrä sähköä tuotetaan kyseisestä energialähteestä”.
Viimeksi muokattu:
Fortum sitä mieltä, että markkinassa on jotain pielessä:
www.hs.fi
Sähkömarkkinat | Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä
Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.
www.hs.fi
(täällä juuri todettiin, että meidän malli on yleinen ja ne joilla ei ole, ovat siirtymässä siihen suuntaan, näyttääkin että täällä oleva on poikkeus, mutta voi olla detailji asia - ylläolevan mukaan tosin tämä markkina on isolta osalta syypää myös moniin ongelmiin, eli sen kannusteissa huomioidaan vain yksi asia).
Viimeksi muokattu:
Ja se siitä ”tuotetaan vetyä halvan ylitarjonnan aikaan”. Jos joku vetyä tuottaa se haluaa tuottaa sen 24/7.Fortum sitä mieltä, että markkinassa on jotain pielessä:
Sähkömarkkinat | Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä
Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.
(täällä juuri todettiin, että meidän malli on yleinen ja ne joilla ei ole, ovat siirtymässä siihen suuntaan, näyttääkin että täällä oleva on poikkeus, mutta voi olla detailji asia - ylläolevan mukaan tosin tämä markkina on isolta osalta syypää myös moniin ongelmiin, eli sen kannusteissa huomioidaan vain yksi asia).
Taselaskennalla, tasejaksona tietääkseni yksi vuosi.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Puhuu tuo Fortumin ukko täyttä asiaa. Itse en ymmärrä näitä "tehoreservi" ja "huoltovarmuuslaitoksia". Fingridillä on tietty varalla kaasuturbiinikapasiteettia, joita nyt ei kannattaisi käyttää kuin vasta noilla euron kWh hinnoilla. Olisikohan se ajateltu todellinen tarve kaatunen verkon pystyyn saaminen tai täysin yllättävä suurvoimalan putoaminen pois. On kuitenkin oikeitakin voimaloita. Nämä kaikki kustannetaan juuri kantaverkkomaksuilla mutta ne eivät osallistu (eivät edes saa osallistua) markkinoille. Ylipäätänsä, niin suuria häiriöitä ei jonkin viisauden mukaan ole ollut, että näitä valkoisia norsuja olisi tarvittu - saati käytetty. Tuo sähköpulan käsite pitäisi myös määritellä uudelleen. Totta hemmetissä se kulutus putoaa jos hinta nousee 100 kertaiseksi niillä keihin se osuu.
Miksi järkevään tuotantohintaan kykeneviä laitoksia ei käytetä stabiloimaan markkinaa? Siinä tulisi koekäyttö samalla. Voimalat on kuitenkin suunniteltu jatkuvaan käyttöön ja sinällään ajoittainen käyttö ei niitä syö sen enempää kuin naftaliinissa pito. Olisivathan ne samalla tavalla edelleen olemassa ja myös kunnossa. Mikä niiden käyttöarvoa varavoimana parantaa jos ne vain seisovat? Asia on eri, jos jätetään jokin vanha voimala purkamatta sillä periaatteella, että tuosta nyt sitten ehkä parissa kuukaudessa saadaan vielä voimala johonkin tarpeeseen. Säästyy purkukustannukset ja korjauskustannukset kun sitä ei käytettäisi kuitenkaan kuin ehkä sodan tai atomivoimalan tussahduksen jälkeen ja silloinkin vasta seuraavana talvena. Pelkästään markkinaehtoisesti Fortumin ei kannata tehdä muuta kuin elää köllötellä ja iskeä suonta tilaisuuden koettaessa.
Sähkömarkkinoilla on erikoinen tilanne tuotannon ylläpidon suhteen. Yleensä seisakit ja huono käytettävyys maksavat paljon rahaa. Tuotannon pysyvyyttä seurataan tarkasti ja kunnossapito ajoitetaan markkinatilanteen mukaan. Kun on kysyntää, tuotannon pitää olla käynnissä, muuten ei pärjää. Suurtuottajilla kuten Fortumilla myös oman tuotannon keskeytykset satavat suoraan laariin kun jäljellä olevan kapasiteetin kate pomppaa dekadilla ylöspäin. Muille ilo on vielä x 2.
Miksi järkevään tuotantohintaan kykeneviä laitoksia ei käytetä stabiloimaan markkinaa? Siinä tulisi koekäyttö samalla. Voimalat on kuitenkin suunniteltu jatkuvaan käyttöön ja sinällään ajoittainen käyttö ei niitä syö sen enempää kuin naftaliinissa pito. Olisivathan ne samalla tavalla edelleen olemassa ja myös kunnossa. Mikä niiden käyttöarvoa varavoimana parantaa jos ne vain seisovat? Asia on eri, jos jätetään jokin vanha voimala purkamatta sillä periaatteella, että tuosta nyt sitten ehkä parissa kuukaudessa saadaan vielä voimala johonkin tarpeeseen. Säästyy purkukustannukset ja korjauskustannukset kun sitä ei käytettäisi kuitenkaan kuin ehkä sodan tai atomivoimalan tussahduksen jälkeen ja silloinkin vasta seuraavana talvena. Pelkästään markkinaehtoisesti Fortumin ei kannata tehdä muuta kuin elää köllötellä ja iskeä suonta tilaisuuden koettaessa.
Sähkömarkkinoilla on erikoinen tilanne tuotannon ylläpidon suhteen. Yleensä seisakit ja huono käytettävyys maksavat paljon rahaa. Tuotannon pysyvyyttä seurataan tarkasti ja kunnossapito ajoitetaan markkinatilanteen mukaan. Kun on kysyntää, tuotannon pitää olla käynnissä, muuten ei pärjää. Suurtuottajilla kuten Fortumilla myös oman tuotannon keskeytykset satavat suoraan laariin kun jäljellä olevan kapasiteetin kate pomppaa dekadilla ylöspäin. Muille ilo on vielä x 2.
Ei tarvitse kuin katsoa tuulivoiman tuotantoennustetta, niin huomaa kusetusväitteen olevan hataralla pohjalla. Juuri nyt tuulta on noin 4500 MW, mutta iltapäivällä klo 16 ennusteen mukaan enää 1500 MW. Illalla klo 19 hintapiikin kohdalla on yleensä kulutusennusteen huippuaika, juuri silloin tuulivoimateho enää alle 800 MW.
Olisin aika varovainen Fortumin lausuntojen kanssa. Heidän intressi on rahanteko. Eli kiitos mielipiteestä, mutta ei kannata suoraan niellä.
Olin joskus hyvin sisäpiirissä ko firmassa ja lobbaus / viranomaisohjaus on ydinroolissa heidän liiketoiminnan kannattavuuden hallinnassa. Tässä toteutetaan juuri sitä.
Keskihinta 10.57 snt/kWh, ei kai tuo nyt niin paha ole Tammikuussa.
Vai mikä on odotusarvo?
No olen huomannut sähköasiakkaana, että rahanteko on hyvin voimissaan vaikkei mitään noista Fortumin johtajan ehdotuksista toteutettaisikaan. Ja olen kansalaisena kyllä pistänyt merkille, mihin nykyinen markkina on ajanut meidän sähköjärjestelmän (voihan se olla, että nykyinenkin systeemi on Fortumin lobbaama). Voi olla, että se joskus ohjautuu uomiinsa, mutta näyttää siltä, ettei se ihan markkinaehtoisesti tule tapahtumaan (ainakaan kovin nopeasti). Etenkin kun hinnoissa järkyttävää volatiliteettia, mikä karkottaa loputkin investoinnit (mm. säätösähkön osalta).
Sama kokemus, vaikken mitenkään sisäpiirissä ollutkaan. Multa kuitenkin kysyttiin miten Inkoota voi ajaa, kun sähkö oli kallista. Ajettiin täysillä yksikköä, jossa ei rikinpoistoa ollut. Käyttötunteja oli vielä jäljellä päästörajoissa siirtymäsäännöllä. Raha ratkaisee.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Rahanteko sujuu vielä nykyisellään ja Suomesta lypsetään se mitä irti saadaan. Tulevaisuus voi olla Fortumille synkkä. Voimakapasiteettia syntyy lisää ja Fortumin voimaloiden tuotannon arvo voi tulevaisuudessa romahtaa. Ydinsähköllä on kuitenkin monen mielestä huono maine. Loviisan ydinvoimalat ovat myös tautisen vanhoja. Koko Fortum voi näivettyä vesivoimayhtiöksi ellei ne parempaa itse keksi. Paljon sähköä kuluttavan puupitoisen paperin tuotanto on loppumassa eikä sähkökattilat kaukolämmössä ole suuria valmiita sähköstään maksamaan. Kotitalouksissakin jokainen kivi käännetään sähkön säästämiseksi. Lisäkulutus tulee tuulen ja auringon varaan ne sietävät vaihtelun koska on pakko. Eihän niissä muuten ole järjen hituakaan, että ensin tehtäisiin sähköä jotain polttamalla ja siitä sitten vetyä ja muuta hömppää.
- Keskustelun aloittaja
- #512
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.
www.is.fi
Hempuli
Töllintunaaja
Minulle lausunto ja artikkeli näytti siltä, että vastakkain oli sähkön säävarman tuotantokapasiteetin kasvattaminen ja säävaihtelun aiheuttaman tuotantovaihtelun taklaaminen sähkön varastoinnilla (esim. akut, pumppulaitos yms.). Lausunnossa esitettiin Fingridin maksavan varmuudesta tuotantokapasiteetissa ja sosialisoivan kustannukset siirtomaksutyyliin sähkön käyttäjille. Sähkön varastointi olisi ilmeisesti markkinaehtoista ja perustuisi 'osta halvalla ja myy kalliilla' -menetelmään. Kummassa leirissä Fortum on, mene ja tiedä.
Kuluttaja-asiakkaiden kohdalla tuskin mitenkään. Korkeintaan ennusteiden perusteena olevien asioiden muuttuminen (esim. sääennusteen osoittautuminen vääräksi) voi antaa jonkinlaisen perusteen. Teolliset asiakkaat voivat olla toinen kysymys, jos kertovat suunnitelmistaan. Kiitokswet tarkennuksesta.
Usko hyvinkin, että sähkönmyyjätkään eivät ole vielä täysin sisäistäneet, miten hulluun suuntaan kiinteistöjen lämmitysratkaisut ovat viime vuosina menneet -- kiitos valtakunnan hallitusten huoltovarmuusnäkökulmasta edesvastuuttomien aihealuetta vinouttavien tukiaisten ja sitä säestäneen jalat irti maasta leijailevan hömpän vahvistamana.
Itsellä oli tammi-maaliskuussa vielä vanha halpa määräaikainen, jonka verollinen hinta hallituksen ALV-alen myötä oli 3,89 c/kWh. Loppuvuosi 9 kk meni sitten pörssillä, jonka keksihinta oli jonkin verran korkeampi, koska koko vuoden keskihinnaksi muodostui 5,36 c/kWh. Tuossa ei tosin ole huomioitu pörssisähkön marginaalia.
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.
Onko kukaan tehnyt vertailua, missä mentäisiin samalla kukutusprofiililla kummatkin sopimustyypit? Eli pörssiostojen tulisi silloin painottua enemmän kalleimmille tunneille. Pörssin keskihinnan käyttäminen vertailuissa ei anna oikeaa kuvaa (halvoille ohjautuminen vaatii työtä tai investointeja useimmiten tai mukavuudesta tinkimistä, jolla on myös joku arvo).
Viimeksi muokattu:
Kun niitä ei ole tosi paikan tullen yhtään lisää. Rikkinäisiä ei voi taikoa toimiviksi.
Nuo nimenomaan on tarkoitettu otettavaksi käyttöön tilanteessa, kun jokin suuri voimala kuten jokin ydinvoimala äkkiarvaamatta putoaa verkosta ja varsin lyhyen ajan sisällä on saatava varavoimaa tukemaan verkkoa. Toki jo sitä ennen on ehkä
monilta kuluttajienkin muuntajapiireilta katkaistava varmuudeksi sähköt, koska lyhytaikaisen suojan tarjoama vakuutus on jo ulosmitattu ja tarvitaan tilalle uutta verkon normaalin valmiustilan palatuttamiseksi.
Vain jos ovat jättäneet tuotantonsa suojamaatta. Eivät ainakaan pääosaa yleensä jätä, koska onni voi suosia toisinkin päin kuten edellisenä talvena: säät pysyvät lauhoina ja tuulet kovina. Viime vuonna oli pari muutakin lisäongelmaa, eli OL3 ei saatu koko talvena toimimaan kunnolla, vaikka siihen ennakolta uskotiin ja maakaasun käyttö voimatuotantoon käytännössä menetettiin hirmuisen hintatason ja saatavuusongelmien (tai pikemminkin -pelkojen?) takia. Nykytilanteessa moinen säätila olisi kauhistus esimerkiksi ydinvoiman tuottajille.
Voitot menevät jollekin, mutta missä kohtaa sähköfutuureiden "ravintoketjua" nuo ovat lienee mahdotonta sanoa yleisellä tasolla. Luultavasti hyödyn ovat keränneet ne, jotka ovat sattuneet arvaamaan oikein tai tehneet oikeaksi osoittautuneitä päätöksiä muutoin -- mahdollisesti aivan laiskuuttaankin. Lottoajiahan on aina pelissä mukana.
No tuo yllä laittamani vuosikeskiarvo 5,36 c/kWh on juuri oma toteutunut keskihinta pörssisähköllä (tosin siinä on mukana se 3 kk kiinteää hintaa).
Jep, mutta sinä ohjaudut halvimmille tunneille. Jos ajatellaan kaikkia käyttäjiä, niin luonnollisesti suurin kulutus on kalleimmilla tunneilla. Tällä profiililla tuo vertailu olisi mielestäni rehellisempi. Siitä voisi sitten jokainen ihmetellä, että pääseekö alle kiinteiden muuttamatta mitään vai vaatiiko se tosiaan paljon joustoa ja sen jotenkin järjestämistä.
Mikään ei juuri paremmin yhtiän kannalta voisi ollakaan. Paukut kannattaa sitten kohdistaa mielipiteenmuokkaukseen, jolla pyritään osoittamaan olemassa olevaakin vesivoimaa vastustavien kansalaisliikkeiden ideologinen onttous (niinkuin turistilaumojen houkuttelu ympäri maailmaa rääkkäämään vapaaksi kutsuttujen jokien kalakantaa kaikkine lentomatkailun, majoitus- ja ravitsemusalan ja turismiin liittyvien oheisilmiöiden riesoineen muka tekisi maailmaa paremmaksi). Vesivoima on joka tapauksessa Suomessakin paras käytettävissä oleva voimantuotantomuoto, mutta valitettavan rajallinen.