Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Suunniteltu huolto keskellä tammikuuta! Miksi?Kummatkin tasasähköyhteydet Ruotsiin alhaalla huollon vuoksi.
"Maintenance work at Rauma substation. Needs Fenno-Skan 1 and Fenno-Skan 2 outages at the same time."Niin ja kummatkin! Onko joku järjestelmäpäivitys menossa?
Päivämuutos luokkaa -1snt...oikea suunta.
Olisiko kulutusmääristä mahdollista saada mitään käryä ja kuinka paljon kulutuksen ohjauksesta perustuu lohkopuiden käyttöön?Päivämuutos luokkaa -1snt...oikea suunta.
No ei kai sen vaihtoehtoisen lämmönlähteen öljy tarvitse olla, kunhan on jokin muu kuin sähkö.Se varmaan on jo tullut selväksi että vilp ja pörssisähkö ei sovi yhteen ilman öljylämmitystä![]()
ei toki kunhan jossain palaa liekki.No ei kai sen vaihtoehtoisen lämmönlähteen öljy tarvitse olla, kunhan on jokin muu kuin sähkö.
Entäs viimeviikolla, pakkasviikon aikana? Paljonko sitä sähköä kului ja puita paloi ? Jos muistan oikein, pumpun tehot ei kovin koville pakkasille ole riittäneet ja sitten jos lepuutellessa puoli päivää tuhraantuu ...Ei nyt mitään puita enää polteta kun pakkaset pois
Tuolla ei ole minkäänlaista merkitystä ettei kuluteta, vain sopimuksessa sovittu merkitsee. Vuorokausimarkkinoiden ideana on, että varataan voimatuotantoa ja kulutustehoa tietty määrä tiettynä ajankohtana. Jollet pysty/halua käyttää ostamaasi sähköä, vika on sinun eikä mitään automaattisia korvauksia ainakaan periaatteessa voi saada. Jos et tee mitään, Fingrid kyllä huolehtii verkon tasapainotuksesta (ja yleensä maksaa jonkinlaisen korvauksen; seurauksena voi kyllä joskus ollla lisämaksukin riippuen sähköverkon tilasta -- esimerkiksi, jos markkinoille puskee valtavasti aurinkosähköä, jonka tuotantoa ei saada hillityksi ainakaan riittävän nopeasti).Eihän sovitusta voi pitää kiinni, kun sähköä ei kulukaan. Siis joku on ostanut, mutta ei kulutakaan
Ei Fingridille yleensä tarjota mitään, vaan Fingrid hoitaa tietyn vakiomenettelyn ja korvaus-/lisämaksuperiaatteen mukaan asiat sellaisten pörssiasiakkaiden puolesta, jotka eivät syystä tai toisesta pysy sopimusvelvoitteissaan (tuossa on muistaakseni lisäsanktioita, jos sopimuksia rikotaan säännöllisesti ja ilmeisen tahallisesti). Sopimusten rikkomisen voi välttää, jos hoitaa tilanteen kolmansien osapuolten kanssa tehdyillä kaupalla tai kaupoilla päivän sisäisillä markkinoilla (jotta pysytään sovitussa taseessa).Kai kuka vaan tuotantoaan Suomeen pörssissä myynnyt saa tarjota alassäätöä Fingridille.
Alassäätö koskee vain sähköverkon tasapainotusta ja Fingrid pyytää tuollaisia tarjouksia markkinaosapuolilta, jos verkossa on liikaa tuotantoa tai liian vähän kulutusta verkon tasapainon kannalta. Tuollainen tilannehan tyypillisesti on seurauksena, jos joku osapuoli ei pysy sovitussa tuotantotehossa tai kulutetussa tehossa tarkasteluikkunan aikana. Verkossa on kaikenlaista epätasapainoa joka tapauksessa ja markkinamekanismien ohella tuota hoidetaan osin myös automatiikalla kansaverkkoyhtiöiden kontrolloimana (erityisesti nopeiden teho- tai taajuuspoikkeamien osalta).Onko tuo alassäätö siis se mikä palautetaan sille liikaa pörssistä ostaneelle, jota ei kuluttanutkaan? Ja tuotantoaan vähentänyt maksaa tuon? Miksi ruotsalainen vesivoima halauaisi maksaa noin paljon? Harvoinhan sähkö Pohjois-Ruotsissa maksaa 105 €/MWh ja tuotantokustannukset ovat 1/10 tuosta.
Kertokaa tymhälle mitä noissa kaapeleissa huolletaan kovin usein? Ohjauselektroniikkaa? Ei kai ne kaapelit punaisena käy jotta sulaneita pätkiä korvataan kelasta revitylläLauantaina kallista pörssisähköä tiedossa. Kummatkin tasasähköyhteydet Ruotsiin alhaalla huollon vuoksi.
Voi olla että korkea tuulivoimantuotanto pelastaa kovimmilta hinnoilta.
Nord Pool - UMM Platform
umm.nordpoolgroup.com
Eihän sillä sähköyhtiöllä ole mitään keinoa pysyä sopimusvelvoitteessaan. Siis sellaisella, joka myy sähköä lukuisiin käyttöpaikkoihin, joiden kulutusta se ei näe kuin vuorokausi liian myöhään. Siis sen ainoa keino on historiaan perustuva kulutusennuste, joka menee aina vähän ja joskus paljon metsään.jotka eivät syystä tai toisesta pysy sopimusvelvoitteissaan
Luulenpa, että nuo yhtiöt sopivat useinkin itse liikaa ostamansa sähkön "hukkaamisesta" ennen kuin jättävät tasepoikkeaman Fingridin hoidettavaksi. Käsittäkseni noin voi saada sähköstä paremman hinnan kuin Fingridin taseenkorjauksessa (joka hoidetaan viimeisenä keinona, kun asia ei ole järjestelynyt vapaaehtoisesti ja tarjoajat tietävät tilanteen). Varma asiakas ovat Pohjois-Ruotsin vesivoimalat näin talvisaikaan, koska siirtokapasiteettia on valtavasti vapaana (johdothan olivat tapissa päinvastaiseen suuntaan, eli toiseen suuntaan on vapaata 2 x johdon kapasitetti yhteen suuntaan). Nuo myös pystyvät varsin nopeasti ja kätevästi kääntämään turbiinien ohjaussiivekkeitä pienemmälle virtaukselle, jolloin tuotanto vähenee ja vettä säästyy vastaisuudelle (tilanteeseen, jossa hinnat ovat taas koholla ja säästyneen veden voi hyödyntää voitolla). Talvella ei käytännössä tulee jokiin lisää vettä, joten on koko talvi ja alkukevät aikaa napsia voittoja edullisesti ostetulla vedellä. Vaikka edellisen päivän hinnat olisivat olleet järkyttävän korkeat, ylimääräiselle sähköllekään ei ole markkinoita ja hinnat ovat joka tapauksessa romahtaneet päivän sisäisillä markkinoilla.Eihän sillä sähköyhtiöllä ole mitään keinoa pysyä sopimusvelvoitteessaan. Siis sellaisella, joka myy sähköä lukuisiin käyttöpaikkoihin, joiden kulutusta se ei näe kuin vuorokausi liian myöhään. Siis sen ainoa keino on historiaan perustuva kulutusennuste, joka menee aina vähän ja joskus paljon metsään.
Nyt kun pe monet tahot säästi niin, että kulutusta olikin se 1 GW vähemmän, niin tietysti oli se 1 GW alassäätötarvetta eli tuotantoa oli vähennettävä se 1 GW pörssissä sovitusta. Eikö tämä hoideta sillä alassäädöllä? Ja eikö sinne tarjota alassäätöä?
Miten ne sen voivat tehdä? Hehän näkevät vain kokonaiskulutuksen. Ei heillä ole tietoa omien asikkaidensa kulutuksesta. Tietysti voi jotain arvata, kun näkee kokonaiskulutuksen olevan arvioitua pienempi, mutta eiväthän he tiedä kuka on kulutusta vähentänyt.Luulenpa, että nuo yhtiöt sopivat useinkin itse liikaa ostamansa sähkön "hukkaamisesta" ennen kuin jättävät tasepoikkeaman Fingridin hoidettavaksi.
Miten ne sen voivat tehdä? Hehän näkevät vain kokonaiskulutuksen. Ei heillä ole tietoa omien asikkaidensa kulutuksesta.
Jos liian vähän ja liian paljon ostaminen tulee sähköyhtiölle kalliiksi, niin käytännössä niin tapahtuu joka päivä. Ja vähintään jollain luvut on pielessä, mutta saattaa ”korjaantua” kokonaisuuden kannalta, jos toisella on pielessä toiseen suuntaan (Suomessa noin 80 vähittäismyyjää (?}). Heittojen määrät toki vaihtelee suurestikin. Aika himmeli tämä tuntuu olevan. Lisäksi pörssejä taitaa olla useampi samalla alueellakin.Hänen arvionsa oli, että kahtena edellisenä päivänä nämä pienkuluttajille oli ostettu liian vähän sähköä, mikä tuli sähköyhtiöille kalliiksi. Tätä varoessaan mokasivat vielä pahemmin toiseen suuntaan.
(täällä juuri todettiin, että meidän malli on yleinen ja ne joilla ei ole, ovat siirtymässä siihen suuntaan, näyttääkin että täällä oleva on poikkeus, mutta voi olla detailji asia - ylläolevan mukaan tosin tämä markkina on isolta osalta syypää myös moniin ongelmiin, eli sen kannusteissa huomioidaan vain yksi asia).”Pohjoismaiden sähköjärjestelmä, jossa maksetaan vain tuotetusta energiasta, on maailmassa poikkeus. Hyvin monissa maissa järjestelmässä on energiamarkkinan rinnalla myös niin sanottu kapasiteettimarkkina, joka luo markkinaan vakautta”
Ja se siitä ”tuotetaan vetyä halvan ylitarjonnan aikaan”. Jos joku vetyä tuottaa se haluaa tuottaa sen 24/7.Fortum sitä mieltä, että markkinassa on jotain pielessä:
![]()
Sähkömarkkinat | Fortum: Suomen sähkömarkkinassa on jotain pielessä
Nykyinen markkina tuottaa tehokkaasti sähköä, mutta hinta heittelee hurjasti. Äärimmäinen hintaheittely on merkki siitä, että jotain on pielessä, sanoo Suomen suurimman sähköntuottajan Fortumin johtaja Simon-Erik Ollus.www.hs.fi
(täällä juuri todettiin, että meidän malli on yleinen ja ne joilla ei ole, ovat siirtymässä siihen suuntaan, näyttääkin että täällä oleva on poikkeus, mutta voi olla detailji asia - ylläolevan mukaan tosin tämä markkina on isolta osalta syypää myös moniin ongelmiin, eli sen kannusteissa huomioidaan vain yksi asia).
Sitten on tietty sopimukset, että joku ostaa 100% aurinkovoimaa. Miten tämäkin taataan, jos kyseistä tuotantoa ei ole riittävästi.
Alkaa kyllä suoraa sanottuna vituttamaan tämä pörssisähkökusetus.
Olisin aika varovainen Fortumin lausuntojen kanssa. Heidän intressi on rahanteko. Eli kiitos mielipiteestä, mutta ei kannata suoraan niellä.Fortum sitä mieltä, että markkinassa on jotain pielessä:
[).
Keskihinta 10.57 snt/kWh, ei kai tuo nyt niin paha ole Tammikuussa.Alkaa kyllä suoraa sanottuna vituttamaan tämä pörssisähkökusetus.
No olen huomannut sähköasiakkaana, että rahanteko on hyvin voimissaan vaikkei mitään noista Fortumin johtajan ehdotuksista toteutettaisikaan. Ja olen kansalaisena kyllä pistänyt merkille, mihin nykyinen markkina on ajanut meidän sähköjärjestelmän (voihan se olla, että nykyinenkin systeemi on Fortumin lobbaama). Voi olla, että se joskus ohjautuu uomiinsa, mutta näyttää siltä, ettei se ihan markkinaehtoisesti tule tapahtumaan (ainakaan kovin nopeasti). Etenkin kun hinnoissa järkyttävää volatiliteettia, mikä karkottaa loputkin investoinnit (mm. säätösähkön osalta).Olisin aika varovainen Fortumin lausuntojen kanssa. Heidän intressi on rahanteko.
Sama kokemus, vaikken mitenkään sisäpiirissä ollutkaan. Multa kuitenkin kysyttiin miten Inkoota voi ajaa, kun sähkö oli kallista. Ajettiin täysillä yksikköä, jossa ei rikinpoistoa ollut. Käyttötunteja oli vielä jäljellä päästörajoissa siirtymäsäännöllä. Raha ratkaisee.Olin joskus hyvin sisäpiirissä ko firmassa ja lobbaus / viranomaisohjaus on ydinroolissa heidän liiketoiminnan kannattavuuden hallinnassa. Tässä toteutetaan juuri sitä.
Olisin aika varovainen Fortumin lausuntojen kanssa. Heidän intressi on rahanteko.
Minulle lausunto ja artikkeli näytti siltä, että vastakkain oli sähkön säävarman tuotantokapasiteetin kasvattaminen ja säävaihtelun aiheuttaman tuotantovaihtelun taklaaminen sähkön varastoinnilla (esim. akut, pumppulaitos yms.). Lausunnossa esitettiin Fingridin maksavan varmuudesta tuotantokapasiteetissa ja sosialisoivan kustannukset siirtomaksutyyliin sähkön käyttäjille. Sähkön varastointi olisi ilmeisesti markkinaehtoista ja perustuisi 'osta halvalla ja myy kalliilla' -menetelmään. Kummassa leirissä Fortum on, mene ja tiedä.Olisin aika varovainen Fortumin lausuntojen kanssa. Heidän intressi on rahanteko. Eli kiitos mielipiteestä, mutta ei kannata suoraan niellä.
Kuluttaja-asiakkaiden kohdalla tuskin mitenkään. Korkeintaan ennusteiden perusteena olevien asioiden muuttuminen (esim. sääennusteen osoittautuminen vääräksi) voi antaa jonkinlaisen perusteen. Teolliset asiakkaat voivat olla toinen kysymys, jos kertovat suunnitelmistaan. Kiitokswet tarkennuksesta.Miten ne sen voivat tehdä? Hehän näkevät vain kokonaiskulutuksen.
Usko hyvinkin, että sähkönmyyjätkään eivät ole vielä täysin sisäistäneet, miten hulluun suuntaan kiinteistöjen lämmitysratkaisut ovat viime vuosina menneet -- kiitos valtakunnan hallitusten huoltovarmuusnäkökulmasta edesvastuuttomien aihealuetta vinouttavien tukiaisten ja sitä säestäneen jalat irti maasta leijailevan hömpän vahvistamana.Juttelin tänään kaverin kanssa, joka on ollut noita sähköpörssisysteemejä rakentamassa. Hänen arvionsa oli, että kahtena edellisenä päivänä nämä pienkuluttajille oli ostettu liian vähän sähköä, mikä tuli sähköyhtiöille kalliiksi. Tätä varoessaan mokasivat vielä pahemmin toiseen suuntaan.
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.
![]()
Kumpi tuli halvemmaksi, pörssisähkö vai määräaikainen sopimus? Katso laskelmat
Ero määräaikaisen ja pörssisähkösopimuksen välillä saattoi viime vuonna nousta jopa tuhansien eurojen suuruiseksi.www.is.fi
Kun niitä ei ole tosi paikan tullen yhtään lisää. Rikkinäisiä ei voi taikoa toimiviksi.Miksi järkevään tuotantohintaan kykeneviä laitoksia ei käytetä stabiloimaan markkinaa?
Nuo nimenomaan on tarkoitettu otettavaksi käyttöön tilanteessa, kun jokin suuri voimala kuten jokin ydinvoimala äkkiarvaamatta putoaa verkosta ja varsin lyhyen ajan sisällä on saatava varavoimaa tukemaan verkkoa. Toki jo sitä ennen on ehkäFingridillä on tietty varalla kaasuturbiinikapasiteettia, joita nyt ei kannattaisi käyttää kuin vasta noilla euron kWh hinnoilla. Olisikohan se ajateltu todellinen tarve kaatunen verkon pystyyn saaminen tai täysin yllättävä suurvoimalan putoaminen pois.
Vain jos ovat jättäneet tuotantonsa suojamaatta. Eivät ainakaan pääosaa yleensä jätä, koska onni voi suosia toisinkin päin kuten edellisenä talvena: säät pysyvät lauhoina ja tuulet kovina. Viime vuonna oli pari muutakin lisäongelmaa, eli OL3 ei saatu koko talvena toimimaan kunnolla, vaikka siihen ennakolta uskotiin ja maakaasun käyttö voimatuotantoon käytännössä menetettiin hirmuisen hintatason ja saatavuusongelmien (tai pikemminkin -pelkojen?) takia. Nykytilanteessa moinen säätila olisi kauhistus esimerkiksi ydinvoiman tuottajille.Suurtuottajilla kuten Fortumilla myös oman tuotannon keskeytykset satavat suoraan laariin kun jäljellä olevan kapasiteetin kate pomppaa dekadilla ylöspäin.
Onko kukaan tehnyt vertailua, missä mentäisiin samalla kukutusprofiililla kummatkin sopimustyypit? Eli pörssiostojen tulisi silloin painottua enemmän kalleimmille tunneille. Pörssin keskihinnan käyttäminen vertailuissa ei anna oikeaa kuvaa..
Jep, mutta sinä ohjaudut halvimmille tunneille. Jos ajatellaan kaikkia käyttäjiä, niin luonnollisesti suurin kulutus on kalleimmilla tunneilla. Tällä profiililla tuo vertailu olisi mielestäni rehellisempi. Siitä voisi sitten jokainen ihmetellä, että pääseekö alle kiinteiden muuttamatta mitään vai vaatiiko se tosiaan paljon joustoa ja sen jotenkin järjestämistä.No tuo yllä laittamani vuosikeskiarvo 5,36 c/kWh on juuri oma toteutunut keskihinta pörssisähköllä (tosin siinä on mukana se 3 kk kiinteää hintaa).
Mikään ei juuri paremmin yhtiän kannalta voisi ollakaan. Paukut kannattaa sitten kohdistaa mielipiteenmuokkaukseen, jolla pyritään osoittamaan olemassa olevaakin vesivoimaa vastustavien kansalaisliikkeiden ideologinen onttous (niinkuin turistilaumojen houkuttelu ympäri maailmaa rääkkäämään vapaaksi kutsuttujen jokien kalakantaa kaikkine lentomatkailun, majoitus- ja ravitsemusalan ja turismiin liittyvien oheisilmiöiden riesoineen muka tekisi maailmaa paremmaksi). Vesivoima on joka tapauksessa Suomessakin paras käytettävissä oleva voimantuotantomuoto, mutta valitettavan rajallinen.Koko Fortum voi näivettyä vesivoimayhtiöksi ellei ne parempaa itse keksi