Perussähkötyökysymyksiä

Sammypiru

Vakionaama
60 litraisessa 2kW vastuksella varustetussa Jäspi -tulistusvaraajassani on hieman lyhykäinen sähköjohto, ylettyy pistorasialle epäsiististi VILPin puskurivaraajan päältä oikoen. Onko mitään estettä vaihtaa johtoa metrin pidempään?
 

Mekaniker

Vakionaama
Kaikissa varaajissa on "luukku" mistä pääsee vaihtamaan termostaatin, yleisin malli oli luukku toisissa piti koko pääty ruuvata irti
Rautakaupoissa löytyy johto missä on pistoke valmiina
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Sulakeasiaa. Eipä ole koskaan tarvinnut pelata näiden kanssa. Paritalo vm.1976 2x120m2. Tällä hetkellä talo alkaa jäähtyä kovilla pakkasilla jos esim.sauna päällä ja lämmin käyttövesi loppuu.Tarvitaan huipputehoa ja rutkasti lisää. Molemmilla 9kw kiuas ja vilpin sisäyksikön vastukset 15kw joita tarvitaan huippupakkasilla kaikkia, että talon lisäksi käyttövesikin joskus lämpiäisi. Vilppi siis pahasti alimitoitettu (10kw) patteritaloon vieläpä, joten leudon talven ollessa menee kyllä ihan suht ok vuosikulutuksen ollessa 7000kwh/asunto, mutta pakkasilla ei toimi talo enään niin sanotusti ja halvaannus iskee kun talo muuttuu suorasähkötaloksi lämmitykseltään. Lisäksi yksi sähköauto joka lataa 2-3kw ja sitten tietysti samaan aikaan asunnoissa päällä olevia uuneja yms ihan normaalia elämää. Tällä hetkellä pääsulakkeet 3x35,mutta ei riitä mihinkään. Eli saunaa kun on päällä niin talo alkaa kylmetä kovilla pakkasilla ja lämpimästä suihkusta voi vain haaveilla. Yksikin saunan kiuas kaappaa jo niin paljon tehoa, että sisäyksikkö rajoittaa/laskee sähkövastusten tehoa. Itsellä tulee myös hankittua sähköauto jossain vaiheessa. Pelkistään molemmat saunat ja vilpin varaajan vastukset vievät 33kw parhaimmillaan. Mielessä pääsulakkeet 3x63,hinnassa ei merkittävää eroa kuukausimaksussa. Minkä kokoiset ryhmäsulakkeet noiden nykyisten suurimpien taulussa olevien 3x25 tilalle olisi hyvät, 3x50? Täytyykö ryhmäsulakkeiden olla aina vähintään pykälää pienemmät kuin pääsulakkeiden? Riittääkö sähkölaitokselta tilaus pääsulakkeiden vaihdosta ja itse voi vaihtaa nuo ryhmäsulakkeet? Kiitoksia jos joku viitsii jakaa tietouttaan. T. Haluan saunaan pakkasella.
 
Viimeksi muokattu:

VesA

In Memoriam
Minkä kokoiset ryhmäsulakkeet noiden nykyisten suurimpien taulussa olevien 3x25 tilalle olisi hyvät, 3x50? Täytyykö ryhmäsulakkeiden olla aina vähintään pykälää pienemmät kuin pääsulakkeiden? Riittääkö sähkölaitokselta tilaus pääsulakkeiden vaihdosta ja itse voi vaihtaa nuo ryhmäsulakkeet? Kiitoksia jos joku viitsii jakaa tietouttaan. T. Haluan saunaan pakkasella.
Ei tästä välttämättä ihan pienellä rempalla selviä, mutta asia on etukäteen selvitettävissä.

Eli pitää käydä katsomassa millaista johtoa kulkee missäkin välissä - ja mitä lukee kussakin taulussa taulun maksimivirraksi. 63A:lle halutaan varmaan 16mm2 syöttökaapeli jne, mutta joku sähkäri varmaan nämä sitten asettaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

Matias

Aktiivinen jäsen
Pääsulakkeiden muutoksesta ota sähköverkkoyhtiöön yhteyttä,saat sieltä asiallista tietoa aiheesta

Ryhmäsulakkeiden suurentamista varten tarvii kiinteistön sähköverkkoa tutkia että riittääkö johtojen poikkipinta suuremmille sulakkeille,sulakkeet kun ovat varsinaisesti johdonsuojana ja saattaa olla ettei nykyiset johdinpoikkipinnat riitä suuremmille sulakkeille.
Kannattaa tilata kiinteistön sähköverkon tarkastus asialliselta sähköurakoitsijalta että mitä ja miten on järkevintä tehdä muutoksia joilla sulakkeet kestää nykyisen kuormituksen.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

Harrastelija

Vakionaama
Sähköautovaraukset samalla kuntoon ettei joudu uutta remppaa tekemään muutaman vuoden sisällä.
Tiputtaako kumpikin kiuas vastukset pois päältä?

63A pääsulakkeiden tilalle voisi riittää 50A pääsulakkeet (tiukkaa tekee jos kaikki halutaan päälle samaan aikaan) jolloin nykyinen syöttöjohto voisi riittää. Mutta tuo selviää sähkölaitokselta millaiset sulakkeet saa nykyisellä johdolla.
Voi mennä piuhakin vaihtoon.

Varsinkin 63 ja ehkä 50:kin vaatii mahdollisesti sähkötaulun vaihdon. Selviää sähkäriltä.

Onko nuo 25 ryhmäsulakkeet asuntokohtaiset? Vai vilpin sulakkeita? Tai molempia?
Voi olla että 35A per asunto riittää. Tuo 25A:kin voisi riittää jos vilp on eri sulakkeiden takana. 25:llä pelaa moni omakotitalokin. Mutta jos lämmitys sähköllä niin vaatii kuorman rajoitusta ja tarkkaa mitoitusta mitä laitteita tulee mihinkin vaiheeseen yms. Tässäkin voi mennä taulu vaihtoon (jos eri kuin missä pääsulakkeet). Sähkäri selvittää.

Jos pumppu ja vastukset ovat toisen asunnon sähköissä niin sitten sen toisen asunnon sähköihin ei tarvi muutoksia (paitsi sähköauton osalta eli mahdollisesti kasvatus 35? Sähkäri selvittää).
Toisessa asunnossa sitten pelkästään tuo 9+15 kW on jo 35A per vaihe. Eli tämä asunto tarvis ehkä 50 sulakkeet (sähkäri selvittää)

Eli lyhyesti…. Sähkäriin ja sähkölaitokseen yhteyttä.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

jmaja

Hyperaktiivi
Pelkistään molemmat saunat ja vilpin varaajan vastukset vievät 33kw parhaimmillaan.
Miksi niiden pitäisi olla yhtäaikaa päällä? Onhan 3x35 A niukasti kahteen asuntoon, mutta ei kai kämppää tarvitse lämmittää kiukaan ollessa päällä. Eikä varsinkaan sähköautoa ladata. Vai saunotaanko tuntikausia päivittäin? Saunoessa olisi tietysti kiva olla lämmintä vettä. Mutta riittäähän tuo 25 kW kiukaaseen ja vastuksiin. Kai se VILP sentään melkein aina käynnissä on eli ei tarvita ainakaan täyttä vastustehoa.

Voi olla aika kallis urakka vaihtaa pääsulakkeet. Pitäähän koko keskus ja syöttökaapelit mitoittaa sen mukaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

fraatti

Hyperaktiivi
Voi olla aika kallis urakka vaihtaa pääsulakkeet. Pitäähän koko keskus ja syöttökaapelit mitoittaa sen mukaan.
Työkaveri vaihtoi roput 25A -> 35A oktssa juuri. Pitää kuulemma ladata sähköautoa ja talo on sähkölämmitteinen. Pari tonnia meni siihen muutokseen ja seurauksena tietysti jatkuvasti suuremmat kk-maksut.
Itse olisin ollut kuormanohjauksen kannalla.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

Harrastelija

Vakionaama
Tuohan on kooltaan noin 2 omakotitaloa. Sen verran vanha että eristykset ei ihan tätä päivää ole jos alkuperäisessä kunnossa.
10kW pumppu on tosiaan pieni kun vielä ottaa huomioon että 20 asteen pakkasella teho on ehkä 5kW.
Mikä pumppu olikaan kyseessä?

Tuolla saattaisi auttaa (isompi) varaaja käyttövedelle. Ei loppuisi käyttövesi kesken kaiken. Voisi ehkä olla erillinen sähköinen lisävaraaja (300l?) kunhan vastukset sammutetaan saunomisen ajaksi. Ehkä yösähköllä toimiva? Yöllä harvemmin saunotaan joten kiukaan tehon verran on enemmän tehoa käytettävissä kuin itse saunomisen aikana. 300l varaajia käytetään okt:issa joten voi olla saisi olla vähän isompikin.
Sattuuko usein että molemmissa asunnoissa saunotaan (suihkutellaan) samaan aikaan? Montako suihkuttelijaa?

Kuinka paljon lämmöt ehtii tippua saunomisen aikana?
Tuo käyttöveden lisäys auttaisi huonelämpöihinkin kun pumppu ja vastukset voisi saunomisen aikana keskittyä pelkästään huoneiden lämmitykseen.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

Leo

Aktiivinen jäsen
Miksi niiden pitäisi olla yhtäaikaa päällä? Onhan 3x35 A niukasti kahteen asuntoon, mutta ei kai kämppää tarvitse lämmittää kiukaan ollessa päällä. Eikä varsinkaan sähköautoa ladata. Vai saunotaanko tuntikausia päivittäin? Saunoessa olisi tietysti kiva olla lämmintä vettä. Mutta riittäähän tuo 25 kW kiukaaseen ja vastuksiin. Kai se VILP sentään melkein aina käynnissä on eli ei tarvita ainakaan täyttä vastustehoa.

Voi olla aika kallis urakka vaihtaa pääsulakkeet. Pitäähän koko keskus ja syöttökaapelit mitoittaa sen mukaan.
Ei saunota tuntikausia. Joo eihän sitä tiedä milloin kukin saunoo niin äkkiäkös sitä kovalla pakkaskelillä molemmissa asunnoissa saatetaan laittaa illalla sauna päälle ja juuri kun CTC sähkövastukset on laulamassa. Jostain syystä vaikka saunat eivät ole päällä eikä auto latauksessa niin 6kw+7.8kw on ollut talvella maksimi mitä olen tuossa näytöllä havainnut eli ei silloinkaan saisi 15kw kerralla käyttöön. Tämä olisi kanssa tärkeä, kun saunojen ja suihkujen jälkeen nopea varaajan lämpötilan nosto olisi tärkeä asia huomioiden kovalla pakkasella tapahtuvan 10kw jatkuvan kulutuksen niin ei paljon jää suihkuvedelle vastustehoa kun patterit syö samaa tahtia melkein energian kuin sitä varaajan taiotaan :) Varmaa max.2h päällä kiukaat. Semmonen 1,5C lämpötilan pudotuksen tuo saa aikaan asunnossa kun vetää varaajan sinne 35 asteen paikkeille saunoessa ja suihkutellessa kovilla pakkasilla. Meillä ei tosiaan ole puskurivaraajaa pattereille niin sekin auttaisi 100L puskurivaraaja pannuhuoneeseen. Itse olen nyt päätynyt siihen, että laitan 100L varaajan omaan kylpyhuoneeseen kesällä niin sitten jää tuo satunnainen hetkellinen asunnon lämpötilan lasku ainoaksi murheeksi toistaiseksi. Ja tosiaan toistaiseksi kun jossain vaiheessa sitten pakkokin satsata sähköliittymän nostamiseen sinne 3x63 vähintään. Sähköyhtiöön olin yhteydessä ja tosiaan tuhansien hommahan se olisi ollut muuttaa 3x35-->3x63, 4700e ja vanhasta hyvitettäisiin reilu 2000e. Tähän sitten todennäköisesti lisätöitä sähkötaulun ja kaapelien uusimisineen. Veikkaisin, että hyvin äkkiä 5000e mennyt kun ei tiedä vaikka tarvitsisi pihaakin kaivaa auki. Mutta tulevaisuudessa sitten viimeistään pakko avata kukkaron nyörejä kun sähköauto pihaan tulee.
 
Viimeksi muokattu:

Leo

Aktiivinen jäsen
Sähköautovaraukset samalla kuntoon ettei joudu uutta remppaa tekemään muutaman vuoden sisällä.
Tiputtaako kumpikin kiuas vastukset pois päältä?

63A pääsulakkeiden tilalle voisi riittää 50A pääsulakkeet (tiukkaa tekee jos kaikki halutaan päälle samaan aikaan) jolloin nykyinen syöttöjohto voisi riittää. Mutta tuo selviää sähkölaitokselta millaiset sulakkeet saa nykyisellä johdolla.
Voi mennä piuhakin vaihtoon.

Varsinkin 63 ja ehkä 50:kin vaatii mahdollisesti sähkötaulun vaihdon. Selviää sähkäriltä.

Onko nuo 25 ryhmäsulakkeet asuntokohtaiset? Vai vilpin sulakkeita? Tai molempia?
Voi olla että 35A per asunto riittää. Tuo 25A:kin voisi riittää jos vilp on eri sulakkeiden takana. 25:llä pelaa moni omakotitalokin. Mutta jos lämmitys sähköllä niin vaatii kuorman rajoitusta ja tarkkaa mitoitusta mitä laitteita tulee mihinkin vaiheeseen yms. Tässäkin voi mennä taulu vaihtoon (jos eri kuin missä pääsulakkeet). Sähkäri selvittää.

Jos pumppu ja vastukset ovat toisen asunnon sähköissä niin sitten sen toisen asunnon sähköihin ei tarvi muutoksia (paitsi sähköauton osalta eli mahdollisesti kasvatus 35? Sähkäri selvittää).
Toisessa asunnossa sitten pelkästään tuo 9+15 kW on jo 35A per vaihe. Eli tämä asunto tarvis ehkä 50 sulakkeet (sähkäri selvittää)

Eli lyhyesti…. Sähkäriin ja sähkölaitokseen yhteyttä.
Naapurin kiuas tiputtaa vastuksista ison osan pois. Molemmilla on vissiin 3x25 sopimukset ja nyt onkin selvittelyssä, että tuleeko koko taloon vain se 3x25 17kw teho sähköyhtiöltä vaikka pääsulakkeet antaisivat 3x35 24kw, mahdollisuutena on siis, että on otettu tuo pienempi sopimus 3x25 aikoinaan koska muutaman euron pienempi perusmaksu ja jos näin on niin siitä nostosta irtoaisi edes se 7kw lisää.
 
Viimeksi muokattu:

Leo

Aktiivinen jäsen
Tuohan on kooltaan noin 2 omakotitaloa. Sen verran vanha että eristykset ei ihan tätä päivää ole jos alkuperäisessä kunnossa.
10kW pumppu on tosiaan pieni kun vielä ottaa huomioon että 20 asteen pakkasella teho on ehkä 5kW.
Mikä pumppu olikaan kyseessä?

Tuolla saattaisi auttaa (isompi) varaaja käyttövedelle. Ei loppuisi käyttövesi kesken kaiken. Voisi ehkä olla erillinen sähköinen lisävaraaja (300l?) kunhan vastukset sammutetaan saunomisen ajaksi. Ehkä yösähköllä toimiva? Yöllä harvemmin saunotaan joten kiukaan tehon verran on enemmän tehoa käytettävissä kuin itse saunomisen aikana. 300l varaajia käytetään okt:issa joten voi olla saisi olla vähän isompikin.
Sattuuko usein että molemmissa asunnoissa saunotaan (suihkutellaan) samaan aikaan? Montako suihkuttelijaa?

Kuinka paljon lämmöt ehtii tippua saunomisen aikana?
Tuo käyttöveden lisäys auttaisi huonelämpöihinkin kun pumppu ja vastukset voisi saunomisen aikana keskittyä pelkästään huoneiden lämmitykseen.
Pumppu on CTC Ecoair 410 ja sisäyksikkönä Ecozenith i250. Loistava pumppu on, ei pahaa sanottavaa, mutta liian pieni on tällaiseen 240m2 taloon patterilämmityksellä. Eka talvi kun kunnolla pakkasta niin huomaa erityisen hyvin. Teho -20c ulkolämpötilassa ei varmaan tuota 5kw edes ole enään kun pumppu vääntää reilu 50 asteista vettä, veikkaanpa lähempänä 4kw. -22c menee kiinni kokonaan automatic ellei sitten aikaisemmin jo halua lopettaa pyristelyä itse. Meillä asuu 2hlö ja olen meistä ainoa joka käy suihkussa illalla sen 5 minuuttia, puoliso käy aina aamulla/päivällä. Toisessa asunnossa asuu 3hlö ja heilläkin suihkuttelu on vähäistä. Tuo mainitsemasi lämminvesivaraaja täytyy kyllä ehdottomasti laittaa, mutta järkevänä vaihtoehtona on vain asuntoihin laitettavat joka tarkoittaa esim.saunamallista Jäspin laatuvaraajaa tai sittel jos seinälle asentaa niin oltava alle 30cm syvyys varaajalla ja tällöin vaihtoehtona on vain kiinassa tehtyjä elctroluxeja ja esim. ariston velis evo 100L. Todennäköisesti päädyn tällaiseen seinälle asennettavaan ja tosiaan tuohan saa sitten lämmetä muina aikoina kuin illalla jolloin sen sauunomisen vaara molemmissa asunnoissa on :) Melkein kaikista varaajista jotka ei ole pohjoismaista laatua tulee mieleen, että puhki ovat muutamassa vuodessa, mutta minkäs teet kun jäspi/haato yms ei tuollaisia ole. Pannuhuoneeseen en enää halua yhtäkään laitetta joista saa kuukauden välein katsoa sähkönkulutusta ja siirrellä euroja toiselle kun laskut tasataan :)
 
Viimeksi muokattu:

Leo

Aktiivinen jäsen
Tuossa hieman kuvaa kun sähkövastukset päällä sillä teholla minkä sulakkeet on tuossa tilanteessa antaneet. Siellä vaiheiden tuolloinen tilanne näkyykin ja pumppu on kokonaan pois käytöstä koska kova pakkanen. Tuo alaosan 6kw sähkövastus menee päälle siinä vaiheessa kun asetettu pakkasraja ylitetään ja pumppu sammuu. Yläosassa on 9kw vastus ja jos alaosasta ei piisaa lämpöä niin ottaa myös yläosasta pattereille jelppiä. Sitä 5.2a eli ~2.5kw se on/off pumppu pääasiassa ottaa. En tiedä tarkalleen kytkennästä naapurin tauluun.
 

Liitteet

  • IMG_20240101_225334.jpg
    IMG_20240101_225334.jpg
    72,7 KB · Katsottu: 99

Husky

Hyperaktiivi
Voi olla aika kallis urakka vaihtaa pääsulakkeet. Pitäähän koko keskus ja syöttökaapelit mitoittaa sen mukaan.
Tuota mietin jos tulisi joskus sähköauto meille (viimeiseen asti lykätään kyllä tuota). Ei voi olla kovin halpaa, että tuosta läpikulkutie kaivetaan auki paksummille piuhoille ja sähkötaulu vaihdetaan ja tietysti autokatokseen paksut kaapelit vaihdetaan.

Takuulla viisinumeroinen remontti enkä yllättyisi 30k€ hinnasta. Sillä ostaa dieseliä kostoverotettunakin 20v ajomatkoihin, kun ympäristöystävällinen diesel liikkuu pyhällä hengellä ja DOC:n, DPF:n ja SCR:n jälkeen päästöjäkin tulee vähempi kuin ylipainoisen sähköauton renkaista.
 

VesA

In Memoriam
Tuota mietin jos tulisi joskus sähköauto meille (viimeiseen asti lykätään kyllä tuota). Ei voi olla kovin halpaa, että tuosta läpikulkutie kaivetaan auki paksummille piuhoille ja sähkötaulu vaihdetaan ja tietysti autokatokseen paksut kaapelit vaihdetaan.
Eise sähköauto normimeiningillä paksuja piuhoja tarvitse, yön aikana riittää aika pienikin virta, mutta jos haluaa investoida siihen, että auto ladataan yön halvimman tunnin aikana vaikka 22kW teholla niin sitten sitä virtaa tarvitaan. Ei monikaan auto ota 16A enempää ja mukana tulevasta sukopiuhasta saa 8A eurooppalaisissa ja ehkä enemmän Aasian vehkeissä.

Laitoin tuossa ennen Joulua kyllä itse 3X32A tulemaan pihalle, siinä on nyt perässä 3x16A ja 1x32A latauspöntöt, tosin kumpikaan nykyisistä ei ota 16A enempää. Toinen syö 3x ja toinen 1x - niitä voi ladata vaikka samaan aikaan. 6mm2 piuha.
 

Jule

Vakionaama
@Leo Kannattaa ihan omatoimisesti käydä katsomassa mitä taulujen tyyppikilvissä lukee.. Siis mittauskeskuksen, asuntojen ryhmäkeskusten ja ilmeisesti teillä on siellä vielä yksi yhteinen keskus jonka takana on tuo lämmitysjärjestelmä. Se voi tietysti olla myös mittauskeskuksen yhteydessä. Teillä on ilmeisesti siis kummallakin oma sähkösopimus ja taloyhtiöllä kolmas? Vai taloyhtiöllä sopimus ja maksatte sitten taloyhtiölle oman kulutuksen mukaan?

Mittauskeskuksen kilvessä lukee keskuksen nimellisvirta ( In ) joka määrää sen suurimman mahdollisen sähköliittymän, joka on nyt ilmeisesti tuo 3x35A, joka on kyllä nafti, mutta ei mahdoton sähkölämmitteiselle 70-luvun 240m2 talolle. Asuntokohtaisen liittymän maksimi sulakkeen määrittely ei ole ihan yhtä yksioikoista, tosin jos asunnon ryhmäkeskusen nimellisvirta on 25A, niin ei sitä asunnon sulaketta silloin paljoa nosteta.

Tuohon teidän lämmittimeenne on kytketty virtamuuntajat, jolla se mittaa kokonaisvirrankulutusta, ja rajoittaa omaa virrankäyttöään niin ettei sulakkeet pala, mutta mien tuo on nyt säädetty? Siis jos ne virtamuuntajat ovat siellä 35A liittymäkaapelissa mutta koneen asetuksiin on laitettu max 25A, se VILP jättää aina 3x10A tehoja käyttämättä, ja koko ongelma voi korjaantua pelkästään asetuksia muuttamalla, mutta tuo tosiaan pitäisi ensin selvittää että mistä se tuon virran mittaa, ja minkä liittymän takana tuo VILP on.

2x 9kW kiuas ei vielä pitäisi aiheuttaa ongelmia vaikka sähköliittymä onkin vain 3x35A, mikäli lämminvesivaraaja on päässyt toimimaan normaalisti ja käyttövesi on lämmitetty etukäteen.

Sähköauton lataus ei _pitäisi_ myöskään aiheuttaa ongelmia kunhan se lataus on toteutettu tehonrajoituksella (niin päin että lataus joustaa, eikä kuten nyt että lämmitys joustaa), tai vaihtoehtoisesti se auton lataus on asetettu riittävän pienelle max virralle. esim 3x6A voimavirtalataus on 4,1kW latausteho, joka normaalisti kyllä riittää arkiajot kattamaan.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

Leo

Aktiivinen jäsen
@Leo Kannattaa ihan omatoimisesti käydä katsomassa mitä taulujen tyyppikilvissä lukee.. Siis mittauskeskuksen, asuntojen ryhmäkeskusten ja ilmeisesti teillä on siellä vielä yksi yhteinen keskus jonka takana on tuo lämmitysjärjestelmä. Se voi tietysti olla myös mittauskeskuksen yhteydessä. Teillä on ilmeisesti siis kummallakin oma sähkösopimus ja taloyhtiöllä kolmas? Vai taloyhtiöllä sopimus ja maksatte sitten taloyhtiölle oman kulutuksen mukaan?

Mittauskeskuksen kilvessä lukee keskuksen nimellisvirta ( In ) joka määrää sen suurimman mahdollisen sähköliittymän, joka on nyt ilmeisesti tuo 3x35A, joka on kyllä nafti, mutta ei mahdoton sähkölämmitteiselle 70-luvun 240m2 talolle. Asuntokohtaisen liittymän maksimi sulakkeen määrittely ei ole ihan yhtä yksioikoista, tosin jos asunnon ryhmäkeskusen nimellisvirta on 25A, niin ei sitä asunnon sulaketta silloin paljoa nosteta.

Tuohon teidän lämmittimeenne on kytketty virtamuuntajat, jolla se mittaa kokonaisvirrankulutusta, ja rajoittaa omaa virrankäyttöään niin ettei sulakkeet pala, mutta mien tuo on nyt säädetty? Siis jos ne virtamuuntajat ovat siellä 35A liittymäkaapelissa mutta koneen asetuksiin on laitettu max 25A, se VILP jättää aina 3x10A tehoja käyttämättä, ja koko ongelma voi korjaantua pelkästään asetuksia muuttamalla, mutta tuo tosiaan pitäisi ensin selvittää että mistä se tuon virran mittaa, ja minkä liittymän takana tuo VILP on.

2x 9kW kiuas ei vielä pitäisi aiheuttaa ongelmia vaikka sähköliittymä onkin vain 3x35A, mikäli lämminvesivaraaja on päässyt toimimaan normaalisti ja käyttövesi on lämmitetty etukäteen.

Sähköauton lataus ei _pitäisi_ myöskään aiheuttaa ongelmia kunhan se lataus on toteutettu tehonrajoituksella (niin päin että lataus joustaa, eikä kuten nyt että lämmitys joustaa), tai vaihtoehtoisesti se auton lataus on asetettu riittävän pienelle max virralle. esim 3x6A voimavirtalataus on 4,1kW latausteho, joka normaalisti kyllä riittää arkiajot kattamaan.

Meillä on kiinteistömuotoinen paritalo ja molemmilla omat sähkösopimukset. Naapurissa on nuo pääsulakkeet tosiaan ja hänen tauluunsa kytketty vilp vastuksineen. Täytyykin selvitellä miten tuo vilp vastuksineen on kytketty. Muistelisin, että on 25a takana. CTC sisäyksiköm näytöltä näen, että pääsulakkeeksi on ilmoitettu 25 ja sitä pystyy muuttamaan itsekin. Kuvat omasta ryhmäkeskuksesta liitteenä + kaksi vanhaa kuvaa naapurin puolelta josta en nyt parempia kuvia tähän hätään saa. Omassani ei tyyppikilpeä tai mitäön tietoa näy.
 

Liitteet

  • IMG_20240110_200057.jpg
    IMG_20240110_200057.jpg
    82,8 KB · Katsottu: 121
  • IMG_20240110_200036.jpg
    IMG_20240110_200036.jpg
    123,4 KB · Katsottu: 113
  • IMG-20240109-WA0005.jpg
    IMG-20240109-WA0005.jpg
    197,8 KB · Katsottu: 123
  • IMG-20240109-WA0004.jpg
    IMG-20240109-WA0004.jpg
    179,3 KB · Katsottu: 119

Jule

Vakionaama
Meillä on kiinteistömuotoinen paritalo ja molemmilla omat sähkösopimukset. Naapurissa on nuo pääsulakkeet tosiaan ja hänen tauluunsa kytketty vilp vastuksineen. Täytyykin selvitellä miten tuo vilp vastuksineen on kytketty. Muistelisin, että on 25a takana. CTC sisäyksiköm näytöltä näen, että pääsulakkeeksi on ilmoitettu 25 ja sitä pystyy muuttamaan itsekin. Kuvat omasta ryhmäkeskuksesta liitteenä + kaksi vanhaa kuvaa naapurin puolelta josta en nyt parempia kuvia tähän hätään saa. Omassani ei tyyppikilpeä tai mitäön tietoa näy.
Kai tuo sitten on jo niin vanha keskus että tyyppikilpeä ei ole vielä tuolloin vaadittu... Tai vaan pudonnut. Yleensä se kyllä on noissa vanhoissakin.

Siis meneekö tosiaan koko talon lämmitys toisen osapuolen piikkiin? Kai siinä nyt jokin kompensointi on? Vähän hankala hahmottaa kokonaisuus tuollaisista yksityiskohtakuvista.

Lähtökohtaisesti se VILP:n sulake on se minkä ko. laite vaatii, ja se virtamuuntajatiedon perusteella tapahtuva rajoitus tehdään jonkun pääsulakkeen perusteella.
 

sulo_s

Vakionaama
Oiskos tuossa ekassa päätaulussa 3x35A pääsulakkeet ja toiselle puolelle 2x25A pääsulakkeet, ku kerta sinetöity.
Ja siksi otettu vilppi tuolta 3x35A puolelta.

Tuohon aikaan nousujohto oli yleensä 3 x 10mm2 Cu
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Kai tuo sitten on jo niin vanha keskus että tyyppikilpeä ei ole vielä tuolloin vaadittu... Tai vaan pudonnut. Yleensä se kyllä on noissa vanhoissakin.

Siis meneekö tosiaan koko talon lämmitys toisen osapuolen piikkiin? Kai siinä nyt jokin kompensointi on? Vähän hankala hahmottaa kokonaisuus tuollaisista yksityiskohtakuvista.

Lähtökohtaisesti se VILP:n sulake on se minkä ko. laite vaatii, ja se virtamuuntajatiedon perusteella tapahtuva rajoitus tehdään jonkun pääsulakkeen perusteella.

Joo ehkä epäselvästi kirjoitettu, mutta siis vilpin sähköt vedetty naapurin puolelle aikoinaan kun asennettu 2019 ja sitten asennettu kulutusmittari joka mittaa kaiken vilpin syömän sähkön. Itse vasta nyt alkanut parin päivän aikana tutustumaan näihin sulake ja tehohommiin kun ei ole ikinä ennen tätä asuntoa tarvetta ollut. Voin koittaa saada naapurin taulusta kuvan sulakkeineen kun lukee jokaisen sulakkeen kohdalla mikä laite kunkin sulakkeen alla on.

Edit. Siis musta tuntuu, että vaikka pääsulakkeet on 3x35 niin meille tulisi taloon vaan max. 17kw eli 3x25 sähköyhtiöltä eli onko mahdollista näin pyytää sähköyhtiötä pienentämään, jotta perusmaksu pienenee? Se 3x35 antama 24kw jelppaisi jo vähän.
 

Liitteet

  • IMG_20240104_210222.jpg
    IMG_20240104_210222.jpg
    53,7 KB · Katsottu: 104
Viimeksi muokattu:

jmaja

Hyperaktiivi
Että tuleeko koko taloon vain se 3x25 17kw teho sähköyhtiöltä vaikka pääsulakkeet antaisivat 3x35 24kw,
Eihän sähköyhtiö mitenkään tehoa rajoita. Tuolta tulee mitä vaan, kunnes sulake palaa. Ja se palaminen vaatii aika runsaasti ylitehoa, varsinkin kohtuu lyhyellä ajalla kuten kiukaan käyttö.
CTC sisäyksiköm näytöltä näen, että pääsulakkeeksi on ilmoitettu 25 ja sitä pystyy muuttamaan itsekin.
Tuo lienee se ongelma. Onko ymmärretty/kytketty väärin. No tuossa on tietysti kahdet "pääsulakkeet" vai miten tuo CTC on kytketty. Ilmeisesti menee toisen 3x25 A sähköistä. Toivottavasti virtamittaus on myös toteutetty tuosta eikä niistä 35 A sulakkeista. Voisi varmaankin melko huoletta laittaa noi virtamittarit sinne 35 A sulakkeille ja laittaa asetukseksi 35 A. Silloin tietysti voi 25 A ylittyä siinä liittymässä, jossa CTC on, mutta se edellyttää, ettei toisessa asunnossa ole kovin kummoista kulutusta ja taas siinä CTC-asunnossa on.

25 A sulakkeet kuitenkin kestävät varsin pitkään 35 A virtaa.
 

Leo

Aktiivinen jäsen
Eihän sähköyhtiö mitenkään tehoa rajoita. Tuolta tulee mitä vaan, kunnes sulake palaa. Ja se palaminen vaatii aika runsaasti ylitehoa, varsinkin kohtuu lyhyellä ajalla kuten kiukaan käyttö.

Tuo lienee se ongelma. Onko ymmärretty/kytketty väärin. No tuossa on tietysti kahdet "pääsulakkeet" vai miten tuo CTC on kytketty. Ilmeisesti menee toisen 3x25 A sähköistä. Toivottavasti virtamittaus on myös toteutetty tuosta eikä niistä 35 A sulakkeista. Voisi varmaankin melko huoletta laittaa noi virtamittarit sinne 35 A sulakkeille ja laittaa asetukseksi 35 A. Silloin tietysti voi 25 A ylittyä siinä liittymässä, jossa CTC on, mutta se edellyttää, ettei toisessa asunnossa ole kovin kummoista kulutusta ja taas siinä CTC-asunnossa on.

25 A sulakkeet kuitenkin kestävät varsin pitkään 35 A virtaa.

Ok. Viereisen asunnon omistaja jossa nyt vuokralainen niin muisteli, että asuessaan tuossa niin laski sitä tehoa ihan soittamalla sähkön toimittajalle ja meinasi, että se on jäänyt sille tasolle. Eli näin ei sitten voisikaan ilmeisesti olla.
 

Jule

Vakionaama
Ok. Viereisen asunnon omistaja jossa nyt vuokralainen niin muisteli, että asuessaan tuossa niin laski sitä tehoa ihan soittamalla sähkön toimittajalle ja meinasi, että se on jäänyt sille tasolle. Eli näin ei sitten voisikaan ilmeisesti olla.
Ei sitä pienennettyä pelkällä puhelinsoitolla saa.. Tai saa, mutta sieltä tulee asentaja vaihtamaan proput.

Eli teillä on 3x35A liittymä jonka alla on 2kpl 3x25A käyttöpaikka.

Jos se vilp on nyt toisen käyttöpaikan takana, niin se sen vilpon täytyy vahtia niitä käyttöpaikan 3x25A sulakkeita ja rajoittaa hieman tehoja esim saunan lämmittäessä. Jos ne virtamuuntajat on asennettu mittaamaan liittymän virtaa (eli teidän kummankin sähköä), se rajoittaa tuottoa aivan liikaa, eikä varmasti riitä.

Jos tuon vilpin on asentanut putkari, jolla on vain ohjeistus sähkön kytketään, niin ei ole mitenkään tavaton asia että olisi väärässä paikassa nuo virtamuuntajat.

Tuo on melko helppo testata. Naapuri tuijottaa vihaisesti tuon vilpin näytön virta-arvoja kun sä käännät saunan päälle. Näkyykö virta-arvossa muutos? Lähtötilanne kannattaa kikkailla niin että on esim alle 20A, jolloin se vilpin mahdollinen tehonrajoitus ei sotke lukemaa liikaa.
 
  • Tykkää
Reactions: Leo

Leo

Aktiivinen jäsen
Ei sitä pienennettyä pelkällä puhelinsoitolla saa.. Tai saa, mutta sieltä tulee asentaja vaihtamaan proput.

Eli teillä on 3x35A liittymä jonka alla on 2kpl 3x25A käyttöpaikka.

Jos se vilp on nyt toisen käyttöpaikan takana, niin se sen vilpon täytyy vahtia niitä käyttöpaikan 3x25A sulakkeita ja rajoittaa hieman tehoja esim saunan lämmittäessä. Jos ne virtamuuntajat on asennettu mittaamaan liittymän virtaa (eli teidän kummankin sähköä), se rajoittaa tuottoa aivan liikaa, eikä varmasti riitä.

Jos tuon vilpin on asentanut putkari, jolla on vain ohjeistus sähkön kytketään, niin ei ole mitenkään tavaton asia että olisi väärässä paikassa nuo virtamuuntajat.

Tuo on melko helppo testata. Naapuri tuijottaa vihaisesti tuon vilpin näytön virta-arvoja kun sä käännät saunan päälle. Näkyykö virta-arvossa muutos? Lähtötilanne kannattaa kikkailla niin että on esim alle 20A, jolloin se vilpin mahdollinen tehonrajoitus ei sotke lukemaa liikaa.
Kokeilin puolison kanssa. Tuijottelin ja hän kytki kiukaan tulille. Ei muutosta ihmeemmin virta-arvoissa. Pientä elämää oli kun yläosan sähkövastus kuumensi juuri käyttövettä 70 asteeseen. Olen talveksi sen asettanut niin, että sähkövastus lämmittää yläosan käyttövettä ja pumppu vain alaosan patterivettä kun ei järkeä tuolla pumpulla käyttövettä yrittää talvella tehdä. Vaihtoventtiilikonehan tämä on ja kierukka varaajassa.
 

Jule

Vakionaama
Kyllähän se sitten oikeasta paikasta sitä virtaa mittaa..

Tuo onkin sitten teillä mielenkiinoinen ratkaistava, koska edellyttäisi toiselle tuon vilpin takia isompaa sähköliittymää.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Kysymys tähti-kolmio kytkennästä näin yleisesti, kun itse ei ole koskaan tullut isojen kolmivaihemoottoreiden kanssa leikittyä muuta kuin loppukäyttäjänä. Olenko ymmärtänyt oikein, että aluksi tähtikytkennässä moottoria ajetaan alijännitteellä? Kuinka kriittinen oikea aikainen siirtyminen tähdestä kolmioon on? Tähän varmaan vaikuttaa paljon se miten isoa kuormaa moottorista otetaan, mutta yleisesti ajateltuna. Mikäli kevyesti kuormitetun moottorin lämmöt eivät nouse niin onko mitään muuta haittaa kuin pienempi saatava teho vaikka ajaisi pidempäänkin tähdessä?
 

Ton1A

Vakionaama
3-vaihesähköissä nollan ja vaiheen välinen jännite on 230V ja kahden vaiheen välinen jännite on 400V. Kun moottori kytketään tähteen, kunkin käämin yli on 230V. Kolmiossa taas kunkin käämin yli on 400V. Tarkoituksena tuossa on pienentää moottorin käynnistysvirtaa, nollanopeudella tuollainen moottori on käytännössä oikosulku.

Tähti–kolmio-käynnistin pienentää käynnistysvirtaa kertoimella 1/√3≈ 0,577

Kyllä niitä on tarkoitus ajaa kolmiossa, kierroslukuhan siinä ei nouse, mutta häviöt vähenevät ja maksimiteho kasvaa.

 

kotte

Hyperaktiivi
Kuinka kriittinen oikea aikainen siirtyminen tähdestä kolmioon on? Tähän varmaan vaikuttaa paljon se miten isoa kuormaa moottorista otetaan, mutta yleisesti ajateltuna. Mikäli kevyesti kuormitetun moottorin lämmöt eivät nouse niin onko mitään muuta haittaa kuin pienempi saatava teho vaikka ajaisi pidempäänkin tähdessä?
Yleensähän tähti-kolmi-käynnistystä käytetään puhaltimille ja keskipakopumpuille tms., joiden kuormitus kasvaa kierrosluvun toisessa tai kolmannessa potenssissa. Käytännössähän vaihdetaan kolmioon, kun kierrosluku ei enää vaikuta nousevan käsikäytöllä ja automatiikka voi tarkkailla virtoja kellon avustamana. @Ton1A:han edellä kertoi virrasta ja virta kuvaa aika hyvin saatavaa vääntömomenttia, joka siis putoaa runsaaseen puoleen aluksi. Mutta mainitun kaltaisella kuormalla vääntämomentin putoaminen ei haittaa.

Yleispätevästi ei taida voida sanoa, lämpeneekä moottori enemmän tai vähemmän, jos sen jättää pitkäksi aikaa tähteen. Puhallinkuormalla saattaa käydä huomattavastikin viileämpänä kuten pakkaavat tyypilliset yksivaiheisella asynkronimoottorilla varustetut puhaltimetkin tehdä, kun niiden tehoa pudotetaan alentamalla jännitettä esim. säätömuuntajalla. Mäntäkompressoreiden kaltaisia laitteita ei tähti-kolmikytkennällä yleensä käynnistetä eikä se välttämättä edes onnistu. Taajuusmuuttaja olisi oikea väine tuollaisten käynnistämiseen virtaa rajoittaen.
 

markok

Aktiivinen jäsen
Tähdestä kolmio kytkentään siirtymisen optimaalista aikaa aloin miettimään, kun töissä käytän isoja hydrauli voimalähteitä ja olen pistänyt merkille, että näissä moottori ja ilmeisesti myös pumppu pyörii yllättävän pitkään tähdessä ennen kolmioon siirtymistä. En ole tarkkaan tuota kellottanut, mutta varmaan puhutaan noin 10 sekunnista. Eikös tuohon riittäisi sellainen aika, että moottori ehtii saavuttaa maksimi kierrokset ja vaihdon voisi tehdä heti tämän jälkeen? Virran tarve tuossa yhteydessä ilmeisesti kasvaa huomattavasti, koska joskus huonon varavoiman päässä ollessa generaattori on kyykännyt tässä yhteydessä.

Jos moottori on niin ylimitoitettu, että sen tehot riittäisi kuorman pyörittämiseen tähdessä niin onko moottorille vahingollista ajaa sitä liian pitkään tähdessä? Mitä ongelmia alijännite tällaisessa tapauksessa aiheuttaa?
 

kotte

Hyperaktiivi
^Onhan tuollainen hydrauliikkapumpun sovellus kuvatun seurauksin epäilemättä aika kriittinen tähti-kytkennän käynnistyksen kannalta ja erityisesti teholtaan nafti moottori saattaa tosiaan ottaa kolmiovaiheessa aika paljon virtaa.

Mitähän varten tuohon on yleensäkään järjestetty tähti-kolmiokytkentä? Jollei generaattorin varassa oleva verkko sitä kestä ja valtakunnan verkon liittymänkin kanssa olisi ongelmia, taajuusmuuttaja helpottaisi enemmän kuin mikään muu. Toki tähti-kolmiokytkentäautomaatiotakin voi varmaan säätää niin, että siirtyisi kolmiolle nopeammin. Eihän tuollaista laitekokonaisuutta kannata missään tapauksessa pitää tähtikytkennällä enää yhtään sen jälkeen, kun kiertonopeus ei käytännössä enää kasva. Mäntäpumppujen vaatima momenttihan alkaa luultavasti kasvaa ehkä nopeastikin, kun paineakut alkavat vastustaa pumppua (jos siis lähdetään paineettomasta alkutilanteesta).
 

markok

Aktiivinen jäsen
^Onhan tuollainen hydrauliikkapumpun sovellus kuvatun seurauksin epäilemättä aika kriittinen tähti-kytkennän käynnistyksen kannalta ja erityisesti teholtaan nafti moottori saattaa tosiaan ottaa kolmiovaiheessa aika paljon virtaa.

Mitähän varten tuohon on yleensäkään järjestetty tähti-kolmiokytkentä? Jollei generaattorin varassa oleva verkko sitä kestä ja valtakunnan verkon liittymänkin kanssa olisi ongelmia, taajuusmuuttaja helpottaisi enemmän kuin mikään muu. Toki tähti-kolmiokytkentäautomaatiotakin voi varmaan säätää niin, että siirtyisi kolmiolle nopeammin. Eihän tuollaista laitekokonaisuutta kannata missään tapauksessa pitää tähtikytkennällä enää yhtään sen jälkeen, kun kiertonopeus ei käytännössä enää kasva. Mäntäpumppujen vaatima momenttihan alkaa luultavasti kasvaa ehkä nopeastikin, kun paineakut alkavat vastustaa pumppua (jos siis lähdetään paineettomasta alkutilanteesta).
Pitääpä vähän seurata miten tarkasti kaikissa laitteissa tuo aika on sama. Minunkin mielestä tuo kertomani aika kuulostaa aika pitkältä. Laite kytketään 125A pistokkeella verkkoon ja valtakunnan verkon kanssa näiden käytössä ei ole koskaan ollut mitään ongelmia. Generaattori käytössäkin pääsääntöisesti toimii ihan oikein ja jos nyt oikein muistan niin aina vika on ollut generaattorissa silloin, kun ei ole toiminut. Taajuusmuuttajaa käytettäessä generaattori pääsisi kyllä varmaan aika paljon helpommalla.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Seinä on auki sähkökaapin/telekaapin kohdalta kun valokuitua ujutetaan telekaappii. Ja nyt kun se on auki niin vois tehdä varauksia...
Kuinka paksun kaapelin tarvin aurinkopaneelien/sähköauton latausta varten jos teen alakeskuksen varastoon? Kysymys on epämääräinen mutta jotain haarukkaa...
 
Viimeksi muokattu:

Espejot

Hyperaktiivi
Ja seuraava kysymys...

jostakin syystä laitoin ulkomittasukeskuksen tontin nurkalla ja talon syöttäkaapeli kulkee alapohjassa varaston kautta taloon. Voiko syöttökaapelin pistää poikki varaston/autokatoksen kohdalta ja lisätä uuden ryhmäkeskuksen josta sitten jatketaan olemassaolevaan ryhmäkeskukseen missä sijaitsee talon sulakeet jne? Sähköasentaja on tulossa käymään mutta ajatelin hieman kysellä etukäteen. Nykyinen syöttökaapeli on MCMK 4x10+10 ja Ensto EVNP 63A sulake ja nimellisvirta on 50A
 
Viimeksi muokattu:

Mekaniker

Vakionaama
Pääsulakkeen koko ja Caruna laskutus:)
Pari-talossa mittauskeskus missä on talomittari ja 3x35A pääsulakkeet
Yksi 3x25A alakeskus pannuhuoneessa lämmitykselle ja toinen ketjutettu autotallissa

Molemmissa asunnoissa on oma mittaus ja 3x25A sulakkeet
Taloon tulee yksi 10neliön Cu kadulta= 3x35A
Caruna laskuttaa: 1kpl 3x35A+ siirto ja lisäksi 2kpl 3x25A+ siirto, kolme kk-maksua lisäksi

On siirrytty syksyllä suorasähköön lämmityksessä kun kattila ja öljypoltin + hormi on loppu, talomittarille varattava teho 2x9kW+ varaaja 3kW
Syöttöjohdolle tulee aika iso kuorma...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Ja seuraava kysymys...

jostakin syystä laitoin ulkomittasukeskuksen tontin nurkalla ja talon syöttäkaapeli kulkee alapohjassa varaston kautta taloon. Voiko syöttökaapelin pistää poikki varaston/autokatoksen kohdalta ja lisätä uuden ryhmäkeskuksen josta sitten jatketaan olemassaolevaan ryhmäkeskukseen missä sijaitsee talon sulakeet jne? Sähköasentaja on tulossa käymään mutta ajatelin hieman kysellä etukäteen. Nykyinen syöttökaapeli on MCMK 4x10+10 ja Ensto EVNP 63A sulake ja nimellisvirta on 50A

Jatketaan miettimistä. Jos lisään uuden ryhmäkeskuksen MK ja RK1 (nykyinen ryhmäkeskus) väliin niin maalikon silmin en näe yli ylikuormitumisen varaa koska talo vie mitä vie mutta jos uudessa ryhmäkeskuksessa (RK2) "palaa" johdonsuoja niin ko vaihe taitaa tipahtaa pois myös RK1 ja talo kylmee?
 

Jule

Vakionaama
Jatketaan miettimistä. Jos lisään uuden ryhmäkeskuksen MK ja RK1 (nykyinen ryhmäkeskus) väliin niin maalikon silmin en näe yli ylikuormitumisen varaa koska talo vie mitä vie mutta jos uudessa ryhmäkeskuksessa (RK2) "palaa" johdonsuoja niin ko vaihe taitaa tipahtaa pois myös RK1 ja talo kylmee?
Ei sinne RK2 tarvii talolle nousevaan kaapeliin johdonsuojaa. Jos jokin RK2 ryhmistä polttaa sulakkeen ei se tietenkään talon nousua kylmennä.

Se noususulake, siis sulake ennen seuraavaa keskusta tarvitaan jos kaapelin tai seuraavan keskuksen virrankesto ei riitä sille nykyiselle syötölle.

Usein tuo keskuksen lisääminen on tosin helpompi toteuttaa laittamalla sille oma syöttönsä MK:lta.
 
Back
Ylös Bottom