Paransi hieman tilannetta, mutta ei poistanut täysin ongelmaa. Aika hankala näyttää olevan kaiken häiriön poistaminen.
Perussähkötyökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
Löytyi joo, heti alko loppuunpalaneen sähöasentajan päätä viimestään pakottamaan 
Mutta nähtävästi keksin hommaan ratkaisun, pistorasia ilman vikavirtasuojaa. Nykysäädöksien mukaan kun valaistus ja pistorasiat tulee olla vikavirran takana, tässä tapauksessa vielä yhden ja saman, normi käyttöpistorasioihin kokeiltuna tuo mokkula sai sitten häiriöitä, mistä lienet peräisin. Hoksin kokeilla iv-koneen pistorasiaan ja heti pellausi vaikka oli valot päällä. Laitoin tätä varten keskuksen päälle oman paikan ja pari tuntia huilasi netti sen kautta ongelmitta.
Mutta nähtävästi keksin hommaan ratkaisun, pistorasia ilman vikavirtasuojaa. Nykysäädöksien mukaan kun valaistus ja pistorasiat tulee olla vikavirran takana, tässä tapauksessa vielä yhden ja saman, normi käyttöpistorasioihin kokeiltuna tuo mokkula sai sitten häiriöitä, mistä lienet peräisin. Hoksin kokeilla iv-koneen pistorasiaan ja heti pellausi vaikka oli valot päällä. Laitoin tätä varten keskuksen päälle oman paikan ja pari tuntia huilasi netti sen kautta ongelmitta.
Espejot
Hyperaktiivi
Sähkäri kävi pyörähtämään tontilla ja alustavasti sovittiin uuden ryhmäkeskuksen asentamisesta mittarikeskuskesn ja talon ns. pääkeskusken väliin. Kysyi sitten mikälainen keskus asenetaan... elikäs kuin suuri sen keskuksen täytyy olla jos siihen haluaa
- metalli/muovi onko merkitystä
- EV auton lautaus
- victoroni tms akkusyteemin pääsulakkeet
- aurinkovoimalna sulkeet jne.
- Erilistä IT osastoa ei tarvita.
Meinas nousta tukku pystyy kun alkoi puhumaan 700e keskeksesta.
Jios nyt otetaan esimerkiksi tämä, niin mikä näissä oikein maksaa? Edot: ai näissä taitaa olla johdon suojat valmiina...
www.k-rauta.fi
- metalli/muovi onko merkitystä
- EV auton lautaus
- victoroni tms akkusyteemin pääsulakkeet
- aurinkovoimalna sulkeet jne.
- Erilistä IT osastoa ei tarvita.
Meinas nousta tukku pystyy kun alkoi puhumaan 700e keskeksesta.
Jios nyt otetaan esimerkiksi tämä, niin mikä näissä oikein maksaa? Edot: ai näissä taitaa olla johdon suojat valmiina...
Ryhmäkeskus Pikku-Waltteri Ensto U/P EHSV345.21 40A IP20 teräs
3-vaiheinen ryhmäkeskus pinta- ja uppoasennukseen. Keskuksessa 4-napainen 30 mA:n vikavirtasuojakytkin sekä 21 johdonsuoja-automaattia. Kotelointi IP20, ovi vakiona. Koko 590 x 320 x 100 mm.
www.k-rauta.fi
Ylijännitesuoja maksaa sitten melkein saman verran kuin peruskeskus.
RK 24 AV ryhmäkeskus
Ryhmäkeskus taustalevyllä ja ovella pinta-asennukseen IP20. Pääkytkin 3x40 A. Johdonsuojat 12xC10 + 12xC16. VVS 4-napainen 40 A 30 mA.
Sähkäri kävi pyörähtämään tontilla ja alustavasti sovittiin uuden ryhmäkeskuksen asentamisesta mittarikeskuskesn ja talon ns. pääkeskusken väliin. Kysyi sitten mikälainen keskus asenetaan... elikäs kuin suuri sen keskuksen täytyy olla jos siihen haluaa
- metalli/muovi onko merkitystä
- EV auton lautaus
- victoroni tms akkusyteemin pääsulakkeet
- aurinkovoimalna sulkeet jne.
- Erilistä IT osastoa ei tarvita.
Meinas nousta tukku pystyy kun alkoi puhumaan 700e keskeksesta.
Jios nyt otetaan esimerkiksi tämä, niin mikä näissä oikein maksaa? Edot: ai näissä taitaa olla johdon suojat valmiina...
Ryhmäkeskus Pikku-Waltteri Ensto U/P EHSV345.21 40A IP20 teräs
3-vaiheinen ryhmäkeskus pinta- ja uppoasennukseen. Keskuksessa 4-napainen 30 mA:n vikavirtasuojakytkin sekä 21 johdonsuoja-automaattia. Kotelointi IP20, ovi vakiona. Koko 590 x 320 x 100 mm.
Ryhmäkeskus Fe basset - BASSET3815M basset3815M 63A IP34 FE - 3427428 - UTU
Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.
www.sahkonumerot.fi
Mun mielestä tuo on hyvä keskus tuollaiseen käyttöön. Itse keskuskotelo on iso, reilusti varaa laajentaa, mutta vakiona tulee suhteellisen pieni määrä johdonsuojia.
Tuo pikkuwaltteri on nimensä mukaan pieni, ja vain 40A nimellisvirralla, joka tulee aurinkoaähkön kanssa äkkiä ongelmaksi.
Aurinkovoimalan ja pääsulakkeen virrat lasketaan yhteen, joka määrää keskuksen nimellisvirran.
harrastaja
Aktiivinen jäsen
Paljon tarvit tilaa, voisiko lähteä moduulikotelolla tekemään ni ei tulis mitään turhaa, valmius laajentamiseen tietenkin pitää jättää
Espejot
Hyperaktiivi
Jos mittarikesku ja kaksi ryhmäkeskusta on sarjassa niin eikös kaikissa pidä olla sama virerankesto kuin mittarikeskuksessa. ja jos pääsulakkeet on 35A niin luulisi 40A riittävän.
Ryhmäkeskus Fe basset - BASSET3815M basset3815M 63A IP34 FE - 3427428 - UTU
Sähköteknisen Kaupan Liitto (STK) ylläpitää sähkönumerojärjestelmää ja tuotetietopalvelua, johon rekisteröidyt tuotteet löytyvät tästä Sähkönumerot.fi-palvelusta.
Mun mielestä tuo on hyvä keskus tuollaiseen käyttöön. Itse keskuskotelo on iso, reilusti varaa laajentaa, mutta vakiona tulee suhteellisen pieni määrä johdonsuojia.
Mitää tää maksaa tukussa, suunnilleen
Verkkokaupassa halvin hinta 419EUR
UTU RYHMÄKESKUS BASSET 3815M 63A IP44 FE
Ryhmäkeskus IP34. Pinta-asennukseen, ovella. Kotelo kuumasinkittyä teräslevyä. Nimellisvirta 63A. Johdonsuojakatkaisijoita 15 kpl, vikavirtasuojakytkimiä 2 kpl (4-nap. 30 mA 25A). Voidaan asentaa ulos lisävarusteena saatavalla sadelipalla (3427450), tällöin kaapelit tuotava sisään keskukseen...
www.styledesign.fi
Viimeksi muokattu:
Jos sulla on 35A pääsulale ja 40A keskus, niin aurinkosähkö on sitten max 5A.
Jos siellä on mittauskeskus, (uusi) ryhmäkeskus 2 ja (vanha) ryhmäkeskus 1, ja aurinkosähkön syöttö tapahtuu ryhmäkeskus 2 kautta, voi ryhmäkeskus 1 olla vailla 25A, kunhan siinä on 25A noususulake.
Eli se pääsulake ja aurinkosähkön virta lasketaan yhteen niiltä osin kun on mahdollista että että ne virrat summautuvat. Eli myös mittauskeskus pitää mitoittaa noin.
Mun tulkinta on että ryhmäkeskus 2 ja mittauskeskus välinen kaapeli voi olla mitoitettu vain pääsulakkeen mukaan (olettaen että aurinkosähkö on alle pääsulakleen), mutta ryhmäkeskus 2 ja 1 väisessä kaapelissa virrat pitää laskea yhteen.
Onnisella mun hinta tuolle 3 euroa kalliimpi... Ei pienet sähköurakoitsijat useinkaan saa isojen verkkomyyjien hinnoilla tavaa tukusta.Mitää tää maksaa tukussa, suunnilleen
Verkkokaupassa halvin hinta 419EUR
UTU RYHMÄKESKUS BASSET 3815M 63A IP44 FE
Ryhmäkeskus IP34. Pinta-asennukseen, ovella. Kotelo kuumasinkittyä teräslevyä. Nimellisvirta 63A. Johdonsuojakatkaisijoita 15 kpl, vikavirtasuojakytkimiä 2 kpl (4-nap. 30 mA 25A). Voidaan asentaa ulos lisävarusteena saatavalla sadelipalla (3427450), tällöin kaapelit tuotava sisään keskukseen...
Espejot
Hyperaktiivi
Mittarikeskus on 50A nimelisvirta ja 25A sulakeet (voidaan nostaan 50A asti)
RK2 ajatelin nyten että otenna samoilla tiedoilla kun RK1. Tähän tulee kiinni paneeli ja myöhemmin EV lataus.
RK1 (alkuperäinen) on 50A nimellisvirat ja siellä ei ole ns. pääsulaketta, vai 40A vikavirtasuoja.
Ja nyt asia mitä en ymmärrä... minä saan ampeereita verkosta niin paljon kuin vain talo pyyttää. Sulkaeet vain poksahtaa jos pyydään liikaa. Normi tehon kulutus on sellainen 7 kW. Silloin kun hinta oli kymmeniä senttejä miinuksella niin hyvin toi pääsulake kesti. Miksi PV muutaisi tilannetta koska talo pyytää minkä pyytää ja loput menee sitten verkkoon. Ei kai se virrantarve muutu miksikään PV takia. Sitten kun EV tulee niin talo pyytää enemmän ja pääsulaketta täytyy nostaa. Paneelit tartee ylijännite suojan salamaa varten mutta ei kai panellit oikein toimiessaa kasvata tarvetta isomalle sulakkeelle.
Tässä se osuus mitä en ymmärrä koska eihän MK2 lisää kuormaa MK2-M1 välissä. Eikös MK1 kuorma (nykyinen talo) pysy samana.
Viimeksi muokattu:
Shelly 3em kytkentä, kyselen valmiiksi, sähkäriä metsästän. Eli kaapissa ei yhtään sulaketta vapaana (tai 1x 6A, eli kahdelta vaiheelta puuttuu). Tarvitseeko tuo kaksi uutta sulaketta vai saako vanhoja hyödynnettyä tuohon?
Ilmeisesti aika pienet sulakkeet riittää, kun laitteen läpi ei kauheasti kulje virtaa.
Ilmeisesti aika pienet sulakkeet riittää, kun laitteen läpi ei kauheasti kulje virtaa.
"Normi" kulutuksellasi tai sähkön hinnalla ei ole mitään tekemistä asian kanssa.
Keskimäärin sähkökaappisi voi kestää ihan hyvin, mutta se mitoitetaan maksimia ajatellen.
Maksimivirta siellä kiskoissa kulkee silloin, kun pääsulakkeet syöttävät niin paljon kuin niistä pääsee läpi JA se aurinkovoimala syöttää niin paljon kuin invertteristä irtoaa, ja kaikki tuo virta menee sitten kiskoja myöten johonkin talossa.
Sillä, tapahtuuko tuollaista koskaan käytännössä, ei ole mitoittamisen ja sääntöjen kannalta mitään merkitystä. Se mitoitetaan sen mukaan mitä ne pääsulakkeet + invertterin virta vs kaapin nimellisvirta sattuu olemaan, koska ne määräävät VOIKO se sähkökaappi teoriassa ylikuormittua ja ylikuumentua. Pienennä pääsulakkeita tai invertteriä tai kasvata kaapin nimellisvirtaa kuten esimerkiksi Fraatti teki, jos jostain ahdistaa.
Eimerkki:
Pistät reteän 17kW aurinkovoimalan katolle ja kolmivaiheisen invertterin. Sulla on 3x25A (17,2kW) sähköliittymä.
Tupa alkaa pyytää sähköä, ottaa ensin koko aurinkovoimalan syötön 17kW (n 24,6A/vaihe) ja tupa huutaa lisää sähköä.. Sähköä alkaa virtaamaan pääsulakkeiden läpi valtakunnan verkosta vielä toinen mokoma 17kW, sähkönkulutus on jo yhteensä 34kW, virtaa menee 49,2A per vaihe, eli 50A nimellisvirran keskukset toimivat äärirajoilla.
Käytännössä tuollainen tilanne on tietysti epätodennäköinen, mutta koska se kuitenkin on mahdollista luoda ilman mitään teknistä estettä on järjestelmän tuo myös turvallisesti kestettävä. Koko sähköjärjestelmä on siis toteutettava niin että sen yliluormittuminen estetään mekaanisesti tai teknisesti.
Eli jos sulla nykyisellään verkon maksiminkuormitus on 3x25A pääsulakkeisen läpi, ja siihen uuteen ryhmäkeskukseen tulee sähköä syöttävä laite (pienoisvoimala), se verkon maksimi kuormitus nimenomaan kasvaa koska maksimikuormitus on se maksimimäärä jota siihen sun sähköverkkoon voidaan virtaa syöttää, ei se arvo joka virtaa kuluu..
Ja jos käyt laskemassa ryhmäkeskuksen sulakkeet/johdonsuojat yhteen saat ihan varmasti huomattavasti suuremman virran kuin mitä pääsulake voi antaa, eli ei sitä oilein sen kulutuksen mukaan ole järkevää mitoittaa.
Espejot
Hyperaktiivi
Juu, ymmärän pointin mutta ilman paneeleita kaikki 34kW tulisi verkosta ja sulake paukahtaa. 17kW verkosta ja 17kW paneeleilta niin ryhmäkeskuksen sulake pamahtaa. Olen ymärtänyt että johdot vedetään kuorman mukaan ja sulakeet johtohja suojelemaan. Eli johdot on se perälauta joka tapauksessa. Minähän saan verkosta niin paljon sähköä kun vain pyydän ilman paneeleitakin. Sulakeet ei vaan kestä. Mutta en näe että aurinkopaneelit muuttaa perusasetelmaa mitenkään. Mutta joo, sama kai se on ottaa uusi kaappi kestämään se 50A ja asentaa vain pienemmät sulakkeet. Tulipahan taas mietittyä asiaa ehkä liikaa. Nykyisessä ryhmäkeskuksessa ei ole pääsulaketta, vain 40A vikavirtasuoja.
Mulla on sellainen käsitys OL3 voi syöttää meille niin paljon virtaa kuin vain kehtaan pyytää
Viimeksi muokattu:
No yksittäisiä ryhmäjohtoja suojataan sulakkella tai johdonsuojakytkimellä, mutta kyllä myös se sähkökaappi pitää suojata yhtälailla kuin ne johdotkin. Normaalisti sähkökaapit suojataan pääsulakkeella, jotka suojaavat samalla myös ne johdot kaappien välillä.
Jos sulla on sähkökaappi jonka nimellisvirta on 50A, silloin sähköjärjestelmä pitää suojata niin ettei tuo 50A siinä sähkönaapissa ylity, eli joko max 50A pääsulakkeella, tai 25A pääsulakkeella ja 25A pienvoimala. Sitä 50A virtaa ei saa ylittää.
Tietysti se talon ryhmäkeskus voisi olla pienempikin, mutta sillä pitää sitten olla oma etusulakkeensa, jos pääsulake (tai pienvoimalat) antavat enemmän virtaa mitä kaappi kestää.
Espejot
Hyperaktiivi
Eli tonne nykyiseen ryhmäkeskukseen täytyy asentaa pääsulake 50A jos mittarikeskuksen sulake nostetaan ja pienvoimala asenetaan.
Viimeksi muokattu:
Siis tietysti jos otat isomman sähköliittymän, mutta jos vanha 3x25A sähköliittymä on ok, niin ei sinne sulakkeita vaihdeta. Jos nykyisen mittauskeskuksen nimellisvirta on 50A, niin siellä on se 25A pelivaraa sille pienvoimalan virralle.
Varmaan tuollaista asennusta olet suunnittelemassa kuin tässä kuvassa
Kuvassa se tarvitsee peräti neljä "sulaketta" eli yhden per jokainen mitattava vaihe plus yksi lisää. Mutta kun tuota tarkemmin miettii, niin tuon neljännen voisi yhtä hyvin vetää mihin tahansa noista vaihejohtojen "sulakkeista". Se kun on vain virran syöttö itse mittarille ja sille on ihan sama mistä se tulee.
Kuvan mukaisessa kytkennässä kaikki "sulakkeet" on erittäin erittäin pienivirtaisia. Oikeasti ne ei ole edes sulakkeita vaan katkaisimia ja virtaa ei varmaan mene edes milliampeeria. Vastaus kysymykseesi on näillä tiedoilla siis se, että se ei tarvitse yhtään sulaketta. Katkaismeksi kelpaa vaikka sulaketaulun päävirtakytkin tai mitattavan kuorman oma käyttökytkin. Sulakkeet on jo siellä taulussa, joko pääsulakkeet tai sitten laitteet omat. Käyttämällä Shellylle ihan omia katkaisimia (4 kpl) saa toki sen edun, että Shellyn voi irroittaa ja vaihtaa sammuttamassa mitattavaa kuormaa.
Avaa suoraan vaan yleissivun, mutta se 3-phase. Ja sitä n-phasea tuossa ei tarvita, mutta se neljäs ei taida olla virta laitteelle vaan esim kontaktorin ohjaus? Eli se I/O-kanavat on ohjausta varten tuossa, kummallisesti kyllä nimetty.
Mietin että olisi hyvä tietää että kun saa sähkärin paikalle, niin olisi kaikki tarvittava olemassa, ettei sitten tarvitse alkaa säätämään ja hakemaan tarvikkeita
Mietin että olisi hyvä tietää että kun saa sähkärin paikalle, niin olisi kaikki tarvittava olemassa, ettei sitten tarvitse alkaa säätämään ja hakemaan tarvikkeita
Näin taitaakin olla, sillä samaa I ja O nimeämistä on käytetty muissakin Shellyissä tuotteissa nimenomaan kuivan kontaktin osalta.
Sulakkeita se ei vaadi tuon kaavion mukaan yhtäkään mutta kolmivaiheinen katkaisija olisi tarpeen jos haluat sammutaa mittarin sammuttamatta kuormaa. Kuormalle varmaan on jo jonkinlainen katkaisija olemassa?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Shellyssä I=input ja O=output.
Varsinainen laitteen käyttöjännite tulee eri paikkaan.
Varsinainen laitteen käyttöjännite tulee eri paikkaan.
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Kaaviosta päättelin. Siinä on vain teksti "Breaker", mutta ei mitään speksejä millainen ja missä sen pitäisi olla. Virtaahan laite ei tuosta kolmivaiheisesta "Breaker" kohdasta ota kuin arviolta 1-4 mA verran. Siitä tehdään jännitteen mittaus ja otetaan laitteen oma käyttösähkö, koska ne IO nastat on aika varmasti kuiva kontakti, kuten tässä on jo aiemmin todettu.
Se "Breaker" on mielestäni kuvassa vain katkaisijan virkaa tekemässä. Sillä voi sammuttaa sähköt Shellystä, jos sen vaikka haluaa vaihtaa katkaisematta mitattavaa virtapiiriä. Aivan varmasti siellä tulee olemaan yksi tai useampikin sulake jo nyt sitä ennen mittaritaulussa. Vähintäänkin pääsulake. Esimerkiksi, jos mittari asennettaisiin vaikka VILPille, niin silloin tuo "Breaker" olisi sen VILPin oma johdonsuoja, joka on jo asennttu paikoilleen.
Sikäli outoa, ettei käsikirja kerro tarkemmin mitään muuta kuin mitä kuvassa on, vaan pitää arvailla mitä ovat ajatelleet. Saman valmistaja Pro versiossa onkin ihan toisenlainen kaavio, jossa ei ole ensimmäistäkään "Breaker" osaa. Siitä selviää että virta laitteelle tulee C-vaiheesta.
Voi ei... toi kuva on kyllä kammottavan epäselvä ja epälooginenkin
Nuolia on sinne tänne. Kumminpäin se nyt sitten oikeasti piti asentaa? Kuvassa voisi olla niin, että kulutuslaite tulee nuolien puolelle eli vasemmalle ja syöttö oikealle.
K->L on nuoli ja K on koti, L on verkko. Noinpäin ne on laitettu, mutta näyttää hienosti että total returned olisi loistavasti plussalla ja koko ajan kasvaa ja kaikki vaiheet miinuksella. No kaappi auki, klipsut noista auki, kääntö ja klipsut kiinni. Nuohan eivät ole varsinaisesti sähkökytkentöjä
Heh, sama fiba kävi minullekin kun Shellyn mittari asennettin sähkärin kanssa. Ehkä ohje ei vastaa laitetta kun kaikki tulkitsee kuvamysteerion väärin...
Se shellyn virtamuuntaja on kyllä harvinaisen epäselvästi merkitty ja se tulee asentaa jotenkin loogisesti väärinpäin että on oikeinpäin.
Muistaakseni em3 jossain lukee että pitää olla 10A sulakkeella suojattu ne jännitesyötöt, jotka toimivat samalla shellyn itsensä tehonsyöttönä. Ilmeisesti kaikki kolme vaihetta toimivat tehonsyöttönä itsenäisesti.
Se jännitemittaus voi tapahtua periaatteessa mistä tahansa oikean vaiheen sulakkeesta, ei siis tarvitse omaa ryhmäänsä, mutta tuo luo pienen epätarkkuuden mittaukseen, epäilen tosin että käytännössä tuo toteutuva epätarkkuus on pienempi kuin laitteen mittaustoleranssi.
Muistaakseni em3 jossain lukee että pitää olla 10A sulakkeella suojattu ne jännitesyötöt, jotka toimivat samalla shellyn itsensä tehonsyöttönä. Ilmeisesti kaikki kolme vaihetta toimivat tehonsyöttönä itsenäisesti.
Se jännitemittaus voi tapahtua periaatteessa mistä tahansa oikean vaiheen sulakkeesta, ei siis tarvitse omaa ryhmäänsä, mutta tuo luo pienen epätarkkuuden mittaukseen, epäilen tosin että käytännössä tuo toteutuva epätarkkuus on pienempi kuin laitteen mittaustoleranssi.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Meillä meni osa muuntajista oikein ja osa väärinpäin. Heräsi epäilys että onko noissa muuntajissa eroja ja osassa piuhat kytketty ristiin tai jotain sinne päin.
Onko muuten virtamuuntajan johdot mahdollista kytkeä ristiin (vai onko kiinteä plugi tms.?)? Periaatteessahan virtamuuntajan johdot voi vaihtaa keskenään, jos kääntää mitattavan johtimen suunnankin päinvastaiseksi. Kaikki käyttöohjeet vaikuttavat hyvin ylimalkaisilta Shelly 3 em :n tapauksessa.
Liitin päässä jonka voi kytkeä vain yhdellä tavalla.
Useimmiten K->L ovat sillee että L= Load
Pro EM 1.x firmiksessä on että mittauksen polarisaation voi vaihtaa softalla.
Shellyihin suositellaan 2A johdonsuojia syötön osalta, 10A on aivan overkill
Mulle tuli 16a sulakkeet Shellylle. Ei hyllyssä ollut pienempi kuulemma
Perusdiplomi
Aktiivinen jäsen
Breaker on esimerkiksi MCB, Valmistaja ei, kuten huomattu, anna mitään arvoja näille sulakkeille. Jos laite on esimerkiksi 63A sulakkeiden takana ja laitteessa itsessään tulee vikaa niin jossain sulaa... Sen uoksi laittaisin max 2A automaatit.
Onhan näytöllisille energiamittareillekin aina valmistajan määrittämät etusulakkeet ja syötön sulake.
Katsoin näytöllisen EM340 mittarin ohjekirjaa.
Tuossa on määritelty sulakkeeksi nopea 315 mA sulake mutta se on kytketty nollajohtoon! Muista sulakkeista ei ole edes mainintaa. Oletus lienee, että sulakkeet on jo siellä missä niiden pitääkin olla.
EM21 mallissa taas on piirretty sulakkeet ja jälleen sama koko
Aika isot vinokuormat muuten itsellä. Mikro-plugarin lataus-apk-uuni ja eilen oli 24.92A 1-vaiheella. Toki joku 10-20s. Mutta keittiö ilmeisesti tuossa takana. 1-vaihe VILP ja jotain muuta 3-vaiheen takana. 2-vaiheen takana ei taida olla mitään isoa kuormaa. Uuni/hella, LVV ja 6kw vastus tietysti jakautuvat tasaisesti (tai tietysti uuni/hella ei jakaudu tasaisesti).
Mahtaisiko tuossa olla järkevää ruveta vähän tasapainottamaan vaiheita? Eli vaihe 1 on eniten vaihteleva ja suurin osa näistä vaihtelevista kuormista tuntuu olevan sillä (pienin peruskulutus myös), vaihe 3 on tasaisin ja siellä 10-15A välillä yleisesti. Vaihe 2 vaikuttaa olevan sitten hyvin matala ja ellei noita 400v laitteita aktivoi, niin ei tunnu nousevan. Paitsi jos siirrän APK:n tai kahvinkeittimen keittiöön
Edit ja pääsulakkeet 3x25A. Ilmeisesti tuo vajaa 25A ei oikeasti ole edes lähellä sulakkeen rajoja, vaan joutuisi kuormaa ajamaan tuntikaupalla että ottaisi sulakkeeseen
Mahtaisiko tuossa olla järkevää ruveta vähän tasapainottamaan vaiheita? Eli vaihe 1 on eniten vaihteleva ja suurin osa näistä vaihtelevista kuormista tuntuu olevan sillä (pienin peruskulutus myös), vaihe 3 on tasaisin ja siellä 10-15A välillä yleisesti. Vaihe 2 vaikuttaa olevan sitten hyvin matala ja ellei noita 400v laitteita aktivoi, niin ei tunnu nousevan. Paitsi jos siirrän APK:n tai kahvinkeittimen keittiöön
Edit ja pääsulakkeet 3x25A. Ilmeisesti tuo vajaa 25A ei oikeasti ole edes lähellä sulakkeen rajoja, vaan joutuisi kuormaa ajamaan tuntikaupalla että ottaisi sulakkeeseen
Vilpin asennus odottaa. Öljy loppu ja säiliön pohja imetty tyhjäksi ja poltettu.
Oletin olevan jo huhtikuun lopulla niin lämmintä ettei kattilaa tarvitse pitää päällä.Eilen -3 eli tarvitsee kylppärin lattialämmityksen takia pitää päällä ja samalla ei voi alkaa purkaa ja vilpin asentamista.
Nyt on menty jerrykanisteri metodilla.Mutta kalliiksi tulee. Öljypolttimen ja säilön puran tukien takia pois.
Jäspi 2s kattila ja siinä vastuspaketti valmiina. Mutta ei löydy kuin polttimen sähköt läheltä eli 10A kaapelointi. Kuvassa ainoa ohje tuosta vastuspaketista. Onko kukaan noita kytkenyt vain 2kw (kolme 2kw vastusta tuossa taitaa olla) toimiiko tuo termostaatti sillä? Itsellä lyo ihan tyhjää valvotun yön jäljiltä.
Lämpöähän sinänsä ei tarvitse kuin sen 30-40 astetta maks tuolle lattilämmitykselle.
suora sähkö 16s/kwh on kuitenkin n 25% edullisempaa vs moottorilöpö 1,65€/l. Myös paljon helpompaa olisi jos ei tarvitsi noiden kannujen kanssa pelata.
Oletin olevan jo huhtikuun lopulla niin lämmintä ettei kattilaa tarvitse pitää päällä.Eilen -3 eli tarvitsee kylppärin lattialämmityksen takia pitää päällä ja samalla ei voi alkaa purkaa ja vilpin asentamista.
Nyt on menty jerrykanisteri metodilla.Mutta kalliiksi tulee. Öljypolttimen ja säilön puran tukien takia pois.
Jäspi 2s kattila ja siinä vastuspaketti valmiina. Mutta ei löydy kuin polttimen sähköt läheltä eli 10A kaapelointi. Kuvassa ainoa ohje tuosta vastuspaketista. Onko kukaan noita kytkenyt vain 2kw (kolme 2kw vastusta tuossa taitaa olla) toimiiko tuo termostaatti sillä? Itsellä lyo ihan tyhjää valvotun yön jäljiltä.
Lämpöähän sinänsä ei tarvitse kuin sen 30-40 astetta maks tuolle lattilämmitykselle.
suora sähkö 16s/kwh on kuitenkin n 25% edullisempaa vs moottorilöpö 1,65€/l. Myös paljon helpompaa olisi jos ei tarvitsi noiden kannujen kanssa pelata.
Liitetiedostot
Itsekin joskus muinoin pohdiskelin noita vinokuormia ja yritin jakaa kuormaa mm. laittamalla pesukoneen ja kuivarin eri vaiheisiin.
Viime sunnuntai aamulla katselin mittaustuloksia. Ykkösvaiheessa oli jatkuva 30A ja välillä se hyppeli 38A asti (Pääsulake 35A) kun muut vaiheet olivat käytännössä nollilla. Syy moiseen on se, että auton ottaa vain yhdestä vaiheesta virtaa, joten eipä sitä juuri pysty tasapainottamaan. Tällä on menty jo useampi vuosi.
Saksassa tuo auton lataus on rajattu 20A yksivaiheisena, mutta Suomessa ei ole tällaista säädöstä, joten nimellisesti tuon laturin maksimi on 32A. Käytännössä auto ottaa kuitenkin vain 30A ja ne 8A hetkellisesti meni hellalle.
En sitten tiedä onko asialla paljoakaan merkitystä loppupelissä. Kaipa nuo vinokuormat tasaantuvat isommissa määrissä niin ettei muuntajat siitä liikaa kärsi.
Itsellä kävi vahinko talvella kun iskin samaan aikaan päälle sekä auton latauksen (30A) että pihan lämmityksen (16A). Yhteensä siis 46A ja pääsulake on 35A. Likipitäen tasan tunnin päästä sammui kattovalo yhtäkkiä ja heti tajusin mitä oli tapahtunut. Ei se tuota ylikuormaa sen kauempaa kestänyt. Nolo moka kun olin unohtanut että pihan lämmitys sattui olemaan ainoa samassa vaiheessa oleva isompi kuorma.
Viimeksi muokattu:
Tuota 24.92A virtaa 25A sulake kestää ikuisesti.
kolmivaiheiisen kotitaloussähkön tasaaminen on aina vaikeaa, koska siellä on kuitenkin yskivaiheisia laitteita, eikä niiden yhtäaikaista käyttöä oikein voi ennustaa..
Jos auto latautuu kolmivaihe pistorasiasta, on siinä tasaus kuitenkin melko helppo tehdä siirtämällä vaan vaiheita eteenpäin. Tietysti myös ryhmäkeskuksessa noiden uudelleen järjestely on yleensä hyvin helppoa, ellei nuo isot kuormat ole kaikki samassa ryhmässä, silloin tosin ryhmän suoja yleensä ilmoittaa.
Mietin että tuohon vielä kahvinkeitin päälle (samassa pistorasiassa kuin APK), niin rupee olemaan yli 30A, toki ei sen pitäisi kahvinkeiton aikana laueta, vai? Ja nuo kaksi ovat erillisen 16A takana, eli siinäkin mennään 20A paikkeille, toki vaatii että APK:n lämmitys ja kahvinkeitto juuri samaan aikaan käynnissä, eikä 7v aikana ole mennyt kertaakaan, niin turha varmaan pelätä.
Mutta järkevää olisi varmaan siirtää jotain vaihe kakkoselle, siinä suurin kuorma ollut 3kw paikkeilla, kun muilla ollut 4-5kw välillä
Mutta järkevää olisi varmaan siirtää jotain vaihe kakkoselle, siinä suurin kuorma ollut 3kw paikkeilla, kun muilla ollut 4-5kw välillä