Nimenomaan. Se luokitellanko se uusiutuvaksi vai ei ratkaisee vielä aika vähän - Ruotsissa siitä maksetaan päästöistä fossiilien tapaan, eikä sitä siellä sitten juuri polteta kun ei kannata. Näin koska luokkia on itse asiassa myös 'hidasti uusiutuva' - ja sitä kohdellaan kuin fossiilista.
Pörssisähkön hinta Suomessa vuonna 2024
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Älä ole huolissasi kyllä tässä maassa soita riittää se vaan että niitä ei näe suvin ikkunasta valtateillä. Se kuka on päässyt pienlentokoneen kyytiin tietää että suomessa on vain järviä metsiä ja soita Google Mapsillakin voi tsiikailla soita jos osaa.Väittäisin että jopa jokaisen kaupungin laidaltakin kahden kilometrin säteellä on suo.
Viimeksi muokattu:
No onhan turvetyypiellä aivan käsittämätön oikeus pilata muiden omaisuutta ilmaiseksi. Suolla nyt harva mökkiä pitää, mutta turvesuolta tulee välillä oja mökkijärveen - ja niitä on pilattu ihan urakalla. Järvessä voi olla paksu kerros mönjää. Tästä pitäisi olla mahdollisuus hakea täysimääräiset korvaukset. Sama kyllä koskee metsienkin ojitusta.
jarkko_h
Vakionaama
Mapsiillä ja lentokoneella ei näe SUVia paremmin todellisuutta. Lentokoneesta paskottu ja tuhottu järvi näyttää hyvältä. Lentokoneesta ojia saatikka metsää ei näe puilta.
Kun on tullut tehtyä kartoitusta Kainuun alueelle ja Ruotsissa, niin voi sanoa että kyllä Suomessa ojia ja paskottuja vesistöjä riittää. Joku Utajärvi, Muhos, Kajaani akseli on tukirahoilla 50 metrin välein ojitettu maata, jolla lähes kaikki vesistöt on paskottu ikuisiksi ajoiksi. Sama pätee suureen osaan myös Lappia. Noihin paskottuihin paikkoihin en mökkiä laittaisi vaikka maksettaisi. Ruotsissa on ollut järki päässä.
Ladatkaa Maastokartat sovellus ja kohteeksi mikä tahansa Kainuun tai Itä Lapin kunta, niin saatte valaistuksen. Liitteenä tyyppikuvaa Kainuun "metsänhoidosta". Vieri viereen tehdyt viemärit kertovat hyvin myös vesistöjen tilasta. Surullista että metsätutkimus alkaa vasta nyt heräämään ojituksen haitoista myös puustolle - aina ojitus ei paranna edes puuston tilannetta.
___
Muistan Lapista yhden Suomen suurimman suon jota aikoinaan tukirahoilla yritettiin kuivattaa. Ei onnistunut ja paikallinen mhy asiantuntijakin sanoi että ikinä tuohon ei puuta saada kasvamaan. Toimi hyvänä lypsylehmänä, tukirahaa tukirahan perään.
Liitteet
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No joo, tarkoitin vähän eri asiaa.
Siis jos atomivoimalla pukataan sitä sähköä ja se pitää hinnat alhaalla, niin kyllähän se torppaa muita alan investointeja. Jos taas antaa heti lenkkiä ja huolehtii markkinoista, siellä ne kaikki muutkin sitten voivat hyvin, eivät sulje laitoksiaan ja pystyttelevät vielä lisää tuulivoimaloitaan. Älyttämällä tappiolla ei kannata tuottaa mutta jos tietää että kilpailijalla on nokka pinnan alla ja sen siellä voi tarpeeksi kauan pitää niin kyllä se lopulta luovuttaa.
jarkko_h
Vakionaama
Tätä palstaa ja Metsälehteä kun lukee, niin ovat tekstit eri ääripäistä. Onkohan Metsälehti fake news, vai kirjoittaakohan siellä alan koulutetut asiantuntijat
Metsätilallisena mulle tulee Maaseudun Tulevaisuus, Metsälehti...Toki kyseiset lehdet eivät mainosta ojitusten ympäristövaikutuksia ja tuskin haluavat riisua tukia pois.
---
Turve ja metsätalousalat ovat historiallisesti halunneet varmistaa maksimaaliset tuet ja vapaat kädet pilata vesistöjä ilman seuraamuksia.
Tuskin mikään teollisuuslaitos saisi lupaa päästää järveen samaa määrää kivennäisiä, sulfiitteja, humusta... kuin jokin 300 ha viemäröity palsta. Jos teollisuuslaitos tekee yhdenkään kivijalan sulfaattimaalle pitää siitä tehdä selvitys Elylle vaikka laitos olisi täysin suljettu.
Viimeksi muokattu:
Kai kilpailu toimii negatiivisten hintojenkin puolella? Tappiolla myyvä tuskin pystyy toimittamaan kaikkea sähköä yksinään ja jos muut eivät tappiota välttääkseen tarjoa tappiolla eivätkä sitten tuotakaan, hintataso kohoaa jo tarjousvaiheessa plussan (tai ainakin kannattavan) puolelle. Nuo kilpakumppanit toki jättävät itselleen kannattavalla hinnalla tarjouksen suuremmasta määrästä sähköä eikä dumppaus onnistukaan. Pitäisi olla käytännön tuotantomonopoli, jotta dumppaus voisi toimia (mutta monopolin omistaja tuskin dumppaa muutenkaan). Vaikea itsenäisen tuottajan on vetää hintaa alaspäin edes yhden päivän joksikin tunniksi ja ylöspäin vedättämällä riskeeraa, että tarjous ei mene lävitse ja ainakin vedätetty osuus jää tilaamatta ja liikevaihto-osuus saamatta.
Dumppausta ovat toki onnistuneesti harrastaneet suuryhtiöt pienten ja pienten toimittajien hallitsemien markkina-alueiden valtaamiseen. Suuryhtiöllähän on volyymiresurssit, jolla pystyy täyttämään markkinat riittävän pitkäksi aikaa halvoiksi hinnoiteltuilla tuotteilla pienten kilpailijoiden kukistamiseksi. Tapahtuneesta opiksi ottaneet lainsäätäjät ovat suurilla kauppa-alueilla (kuten EU) säätäneet lakeja moisen "predatory practicen" pitämiseksi kurissa, jos todisteet ovat riittävän ilmeiset. Sähköpörssissä on vastaavia sääntöjä osallistujille (eli sähköpörssin säännöissä tälle on varattu yksipuolinen päätäntavalta puuttua tapahtuneeseen varoituksin ja sakkomaksuin).
Olikos tämä jo täällä:
Hyvä, että näitä joku jaksaa perata. Ny ku vihersiirtymä on pistäny tän sähköpörssihimmelin oikein kunnolla sekaisin, niin mie odottelen sitä hetkeä ku joku uskaltaa viheltää pilliin ja sanoa "STOP". Saa nähä tapahtuuko, ku korruptio loistaa jo muutenki ja yritysmaailmassaki etitään kaikki maholliset porsaanreiät voiton maksimointiin.
Tuolta aika hyvä lainaus suoraan:
Tästähä on kyse... kukaan vaa ei uskalla tehä mitään, ku miljardeja tästä himmelistä valuu koko ajan jonneki ja valtiot sekä kuluttajat ovat maksumiehinä (anteeksi, maksuhenkilöinä).
Hempuli
Töllintunaaja
Seuraus olisi se, ettei yli kattohinnan olevia myyntitarjouksia tehtäisi, koska et kuitenkaan saisi enempää rahallista tuottoa. Kulutusta ostettaisiin pois, koska sähkökatkoissa myynti sakkaisi eikä saisi sitä euroakaan, joka vertautuu 10€/ltr öljyn hintaan.
puuteknikko
Vakionaama
Siinä on pilkkimiehet ihmeessä kun jäät katoaa vähän isommalta alueelta laitoksen ympäristöstä
- Keskustelun aloittaja
- #895
Mikä olikaan tämän ajatuksen takana?Siinä on pilkkimiehet ihmeessä kun jäät katoaa vähän isommalta alueelta laitoksen ympäristöstä
puuteknikko
Vakionaama
Eikö ne joudu hukkaamaan tehon mereen? Vai saako reaktiota säädeltyä niin paljon, että voi oikeasti toimia säätövoimana?Mikä olikaan tämän ajatuksen takana?
Siellähän on jo kattohinta, se vain on nyt 4 €/kWh (alv 0%). Käytännössä suurin osa ostotarjouksista tehdään tuolla kattohinnalla, koska sähköä on pakko saada kun kuluttajille on sitä luvattu toimittaa. Onko tuo 4 € sopiva hinta, sitä en osaa sanoa, mutta aika hyvin se on tehtävässään toiminut. Tehtävähän sillä on saada ostotarjouksiin myös niitä joissa hinta on alempi, eli niitä jotka sitten jäävät toteutumatta jos sähköpula uhkaa ja myyntitarjoukset pomppaavat kalliiksi.
Saa säädettyä, mutta hitaasti. Jos reaktoritehoa pudotetaan, niin siinä ei puhuta tunneista vaan ennemmin useammasta päivästä, ennenkuin ollaan taas täydellä höökillä.
Hempuli
Töllintunaaja
Eihän 4 € ole kattohinta, vaan taivashinta! Vastaa energiamaksuna öljyn 40 €/ltr.
Eikä sekään mikään katto ole (kuin hetkellisesti). Heti kun puhkaistaan, niin nostetaan sitten vaan seuraavalle tasolle. Ja kummasti negatiivisilla minuskatto siellä jossain -50 c/kWh. Voishan toi nyt olla symmentrinen ens alkuunsa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Silti se ei kauheasti pilkkijöitä haittaa. Vain se sähkösaannon osuus tehonpudotuksesta menisi mereen sen normaalin lauhdekuorman lisäksi. Tuskimpa tuota merellä edes huomaisi vaikka päiväkausia puolella teholla ajaisi mutta pieni lisä kuitenkin.
No on se kattohinta siinä mielessä, että sen korkeampia osto- tai myyntitarjouksia ei voi tehdä. Raja periaatteessa nousee, jos sen hintainen tunti joskus toteutuu. Muistelisin vain, että se on jo kerran jossain maassa toteutunut, mutta ei noussut vielä silloin mihinkään.
- Keskustelun aloittaja
- #903
OK, muutaman asteen lämpimämpää lauhdevettä puretaan mereen.
Kyllä reaktorin tehoakin pystyy tarvittaessa säätämään nopeastikin. Tässä on käytetty 5%/min säätöä.
jarkko_h
Vakionaama
Päinvastoin. Ahvenet tykkäävät köllötellä lämpimässä vedessä. Tuommoisessa 2 kilon körmyniska ei ole harvinaisuus. Vmäinen fileoitava, kokemusta on ja itsellä alkaa vaikeudet jo reilun kilon ahvenen kanssa.
Mutta asiaan. Vuosi on alkanut edullisesti, mutta vaihtelut ylös ja alas tulee isoiksi Viron yhteyden ongelman vuoksi. Pitää varalta käydä puita sisään. Piiitkä aika kun takassa ollut viimeksi tuli.
Hempuli
Töllintunaaja
Kulutusjoustossa sähköntuotanto ja -kulutus kohtaavat, joten pörssihinta pysyy kohtuullisena.
Ilman kulutusjoustoa tulee sähköpulan uhka ja pörssihinta nousee kohtuuttomaksi.
Kulutusjoustoa pystytään siis ostamaan paljon halvemmalla kuin sähköpulan uhan nostama sähköstä maksettava hinta.
- Keskustelun aloittaja
- #906
Tuossa jutta ydinvoimaloiden tehon säädöstä. Kyllä noissa säädöissä pitää reaktoritehojakin muuttaa.
Ydinvoimala – joustaako vai eikö jousta? • BCDC Energia
Ydinvoimaloiden joustamattomuuteen vedoten saatetaan ydinvoiman ja uusiutuvan energian yhteiselo sähkömarkkinoilla tuomita lähtökohtaisesti mahdottomaksi – tai vähintäänkin ongelmalliseksi.
www.bcdcenergia.fi
Viimeksi muokattu:
Tuota ajatusta kannattaisi mennä puolustamaan kauppakorkeakoululle. Uskon sitten, jos saa todistetusti kannatusta.
Suosukeltaja
Aktiivinen jäsen
Juu, alaspäin onnistuu. Ja miksei ylöspäinkin, mutta vasta siinä vaiheessa, kun xenon-kuoppa on ohitettu.
Tosin ei juuri nopeammin, kuin opinnäytetyön pohjana olevissa valmistajan testicaseissa. Toki reaktorin fissioreaktion voi sammuttaa kokonaan jopa sekunneissa, jolloin teho putoaa aika pian 10 prosenttin ja sitten aluksi nopeasti ja myöhemmin vähitellen päivien kuluessa prosentin osiin (radioaktiivisen hajoamisen tuottama teho jää ja pienee jätteiden ja aktivaatiotuotteiden hajoamisketjujen puoliintumisaikojen mukaan), mutta tuollaista laitosta ei sitten voi enää saada käyntiin luultavasti useaan päivään (kertyvän xenonin takia).
Olen tätä pohtinut, mutta en ole aivan varma, että olenko ymmärtänyt. Selittäkääpä kuin viisivuotiaalle, että miksi negatiivisia hintoja edes muodostuu? Tai kun jotenkin ei tunnu järkevältä, että tuulivoiman osalta kulutetaan laakereita ja samaan aikaan sitten siitä ilosta vielä maksetaan. Eikä edes saada syöttötariffiakaan Energiaviraston tiedotteen mukaisesti.
2020 Ylen uutisen mukaan osa tuulivoimaloista pistänyt lavat seis negatiivisten hintojen aikaan (ja ilmiö näkyy Fingridin käppyröissä kyllä ja siitä on mainittukin täällä foorumilla):
Onko syynä se, että jotakin hiilineutraaliusjärjestelmää tai vuosikertomusta tai "voidaan markkinoida isompaa uusiutuvien osuutta" varten pitää saada aikaan isompi suhteellinen osuus uusiutuvaa kuin mitä ilman negatiivisia hintoja tulisi? Ja siksi ollaan valmiita myymään tuulivoimaa negatiivisella hinnalla? Sen ymmärrän, että on tuotantomuotoja, joissa himmaamisen kustannukset olisivat kovemmat kuin saavutettu hyöty negatiivisten hetkien ohittamisesta. Onko jotain muita mekanismeja, jotka vetävät hintaa negatiiviseksi? Pelkkä se, että "on enemmän tuulivoimaa kuin kulutusta" ei kuulosta jotenkin järkevältä, kun tuolla on kuitenkin esimerkki siitä Tuuliwatista esimerkiksi, joka laittanut lavat seis vuonna 2020 vaikka tuulta oli.
2020 Ylen uutisen mukaan osa tuulivoimaloista pistänyt lavat seis negatiivisten hintojen aikaan (ja ilmiö näkyy Fingridin käppyröissä kyllä ja siitä on mainittukin täällä foorumilla):
Onko syynä se, että jotakin hiilineutraaliusjärjestelmää tai vuosikertomusta tai "voidaan markkinoida isompaa uusiutuvien osuutta" varten pitää saada aikaan isompi suhteellinen osuus uusiutuvaa kuin mitä ilman negatiivisia hintoja tulisi? Ja siksi ollaan valmiita myymään tuulivoimaa negatiivisella hinnalla? Sen ymmärrän, että on tuotantomuotoja, joissa himmaamisen kustannukset olisivat kovemmat kuin saavutettu hyöty negatiivisten hetkien ohittamisesta. Onko jotain muita mekanismeja, jotka vetävät hintaa negatiiviseksi? Pelkkä se, että "on enemmän tuulivoimaa kuin kulutusta" ei kuulosta jotenkin järkevältä, kun tuolla on kuitenkin esimerkki siitä Tuuliwatista esimerkiksi, joka laittanut lavat seis vuonna 2020 vaikka tuulta oli.
Eiköhän kyse ole siitä, että hinta ei oikeasti ole negatiivinen. Siis on sovittu joku muu hinta tuulivoimalle, vaikka se nimellisesti kiertääkin pörssin kautta. Nytkin näyttää lähes 6,5 GW tarjottu minimihinnalla eli -500 €/MWh. Toisin sanoen noin paljon halutaan tuottaa millä hinnalla hyvänsä. Sitten on vielä tuon päälle n. 2 GW n. nollahinnalla tarjottua tuotantoa.
Esimerkiksi Fortum myy tuotannostaan n. 70% etukäteen kiinteällä hinnalla. Lisäksi on vielä konsernin sisäistä kauppaa Generationilta Marketsille. Noilta osin pörssihinnalla ei ole mitään väliä, mutta on pakko toimittaa sähkö.
Harrastelija
Vakionaama
Tuon nyt ymmärtää että tarjotaan minimihinnalla jos halutaan varmistaa että sähkö menee kaupaksi.
Mutta eikös tuossa käy niin että tuo ei kuitenkaan ole hinta joka tuottajalle maksetaan? Tiedetään jo etukäteen että tuo 6.5GW ei tule riittämään. Se taas tarkoittaa että todennäköisesti joku tuottaja tarjoaa sähköään plussa hinnalla. Nuo miinushinnan tarjoajat luottavat siihen että joku tarjoaa sähköä myyntiin plussahinnalla. Eli ko tunnin pörssisähkölle tulee plussa hinta. Ja se taas tarkoittaa että nuo miinusmerkkistä hintaa ehdottaneetkin saa plussahinnan.
Enemmän ihmettelen että miten päivän (tunnin) loppuhintakin voi olla miinus merkkinen. Onko nuo vahinkoja/työtapaturmia tuottajien kannalta ja kulutusta vastaavaan määrään sähköä onkin riittänyt nuo miinusmerkkiset tarjoukset? Eli liian moni on tehnyt miinusmerkkisen tarjouksen olettaen että kyllä kait joku plussahinnankin lyö tiskiin. Ja varmaan joku onkin plussahintaa ehdottanut mutta sähköä ei ole tarvittu niin paljoa jotta plussahintaisiin tarjouksiin olisi tarvinut mennä. Eli nuo plussahinnalliset ovat jääneet myymättä ja nuo joutuvat säätämään tuotantoaan alas kun kukaan ei ostanut.
Mutta eikös tuossa käy niin että tuo ei kuitenkaan ole hinta joka tuottajalle maksetaan? Tiedetään jo etukäteen että tuo 6.5GW ei tule riittämään. Se taas tarkoittaa että todennäköisesti joku tuottaja tarjoaa sähköään plussa hinnalla. Nuo miinushinnan tarjoajat luottavat siihen että joku tarjoaa sähköä myyntiin plussahinnalla. Eli ko tunnin pörssisähkölle tulee plussa hinta. Ja se taas tarkoittaa että nuo miinusmerkkistä hintaa ehdottaneetkin saa plussahinnan.
Enemmän ihmettelen että miten päivän (tunnin) loppuhintakin voi olla miinus merkkinen. Onko nuo vahinkoja/työtapaturmia tuottajien kannalta ja kulutusta vastaavaan määrään sähköä onkin riittänyt nuo miinusmerkkiset tarjoukset? Eli liian moni on tehnyt miinusmerkkisen tarjouksen olettaen että kyllä kait joku plussahinnankin lyö tiskiin. Ja varmaan joku onkin plussahintaa ehdottanut mutta sähköä ei ole tarvittu niin paljoa jotta plussahintaisiin tarjouksiin olisi tarvinut mennä. Eli nuo plussahinnalliset ovat jääneet myymättä ja nuo joutuvat säätämään tuotantoaan alas kun kukaan ei ostanut.
Miten tuollainen kierrätys jollain muulla kuin pörssihinnalla noin käytännössä toteutettaisiin? Pörssissähän ei osteta tietyltä myyjältä eikä myydä tietylle ostajalle. Meinaatko, että jotain rahansiirtoa myyjän ja ostajan välillä tapahtuu ohi pörssin, mutta sidottuna pörssin kautta myytävään/ostettavaan sähkömäärään? Sellaisesta kyllä jäisi jäljet yhtiöiden tuloslaskelmiin, oletko tietoinen moisista kustannuseristä?
En tiedä. Miten toteutetaan se Fortumin osavuosikatsauksessa näkyvä suojaus tuotannolle?
"
- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tukkusähkön tuotannolle: loppuvuodelle 2023 noin 75 % hintaan 50 euroa/MWh, vuodelle 2024 noin 65 % hintaan 47 euroa/MWh ja vuodelle 2025 noin 30 % hintaan 43 euroa/MWh.
Ehkä tuottajat eivät myykään pörssiin, vaan joku sitoutuu ostamaan koko tuotannon, jonka sitten myy osin tai kokonaan pörssiin.
En näe sitä mitenkään mahdollisena, että tuulipuiston omistaja oikeasti maksaisi siitä ilosta, että saa tunkea sähköä verkkoon. Oikeasti pörssihinnalla toimien tietysti pistäisi voimalat seis viimeistään nollahinnalla.
Husky
Hyperaktiivi
Asiasta ollut pari lyhyttä kommenttia, mutta miten se nyt oli: onko muualla tällainen pörssisähkö kuin pohjoismaissa eli esim keski- ja eteläeurooppa?
Ja saa mainita USA:nkin, että seuraako sählkön hinta tuotantokustannuksia siellä vai ei, mutta varmasti osavaltiot eroavat toisistaan
Ja saa mainita USA:nkin, että seuraako sählkön hinta tuotantokustannuksia siellä vai ei, mutta varmasti osavaltiot eroavat toisistaan
Husky
Hyperaktiivi
Ok. Meneepä tuo sielläkin miinukselle, vaikkei ehkä siis myydäkään koteihin.
Kekkonenhan sanoi että jos joku näyttää joltain niin niin se on.
Ellei tunne pörssisysteemiä niin hyvin kuin me palstalla, niin voisi ihan järkevällekin ihmiselle näyttää oudolta, että myydään viikkotolkulla nollahintaa, eli alle tuotantokustannusten, joka on keskimäärin luokkaa 3s/kWh, ja sitten täytyy tilaisuuden tullen kerätä kate ja pistää hinnaksi vaikka 235s/kWh.
Mutta kuten sanottu, ei tuolle pohjoismaissa ole vaihtoehtoa ja mahtaako parempaa systeemiä olla muuallakaan. Tuo on moneen kertaan käsitelty, mutta kiinnostaa miten muualla länsimaissa on toteutettu ja jos vielä on tietoa miten toimii käytännössä ja onko esim kiinteitä ja mihin hintaan.
Kekkonenhan sanoi että jos joku näyttää joltain niin niin se on.
Ellei tunne pörssisysteemiä niin hyvin kuin me palstalla, niin voisi ihan järkevällekin ihmiselle näyttää oudolta, että myydään viikkotolkulla nollahintaa, eli alle tuotantokustannusten, joka on keskimäärin luokkaa 3s/kWh, ja sitten täytyy tilaisuuden tullen kerätä kate ja pistää hinnaksi vaikka 235s/kWh.
Mutta kuten sanottu, ei tuolle pohjoismaissa ole vaihtoehtoa ja mahtaako parempaa systeemiä olla muuallakaan. Tuo on moneen kertaan käsitelty, mutta kiinnostaa miten muualla länsimaissa on toteutettu ja jos vielä on tietoa miten toimii käytännössä ja onko esim kiinteitä ja mihin hintaan.
PPA-sopimukset ehkä vievät moiseen? Olen ymmärtänyt, että tuulivoiman PPA-ostosopimuksia tehdään erilaisin ehdoin kuten niin, että ostetaan koko tuotanto tai sitten niin, että ostetaan tietty energiamäärä tietyn aikajakson kuluessa (aikajakson voi olla pitkäkin, jopa kalenterivuoden toistuen vuosittain).
En tiedä, miten hinta on mahdollisesti suojattu suhteessa sähköpörssiin (varmaan sähköenergiafutuurisalkkuun vivutettuna tyypillisesti?), mutta kyllä tuulivoimalan omistajan näkökulmasta tuollaisten sopimusten täytyy tarkoittaa, että tuotettu sähkö on tosiaankin saatava myydyksi sovitulla hinnalla eikä ostajalla ole mahdollista vetäytyä ostamastaan, vaikka muualta saisi tietyllä jaksolla halvemmalla. Epäilemättä seurauksena on ylituotantotilanteessa jollekulle tarve päästä eroon ylimääräisestä sähköstään ja monissa tapauksissa se voi olla sähkön ostaja. Liikatuotanto on joko myytävä tappiolla (vaikka negatiivisella hinnalla) tai odotteltava, että kantaverkkoyhtiö lunastaa käyttämättä jääneen sähkön, jolloin tappio voi jälkikäteen muodostua vielä suuremmaksi (päivän sisäisten säätömarkkinoiden viitehintojen pohjalta), https://afry.com/fi-fi/artikkeli/sahkon-suurkuluttajille-tarjottavat-ppat-mita-ne-ovat.