Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

[puuhis]

Laitoin graafin mutta siinä oli käpy. Äänittelen enempi josko näitä nukahteluja tulee lisää.

 

[puuhis]

Laitetaan nyt tähän tuo nukahdus, datan loppupäässä ja vähän yli puoli tuntia. Aivan tuurilla sain kopiksi. Seuraillaan tuleeko näitä enemmän.

Tässä lämmöt

 

[janti]

Laitetaan nyt tähän tuo nukahdus, datan loppupäässä ja vähän yli puoli tuntia. Aivan tuurilla sain kopiksi. Seuraillaan tuleeko näitä enemmän.

Eli ei näyttäisi ainakaan jäähdyttävän, koska puhalluslämpötila ei tipu enempää. Eikä kyllä 4-tie ole lämmitykselläkään, jokin välitila...
Olisiko vaan liian vähän paineita 4-tieventtiilin pilotille, ottoteho sulatuksen jälkeen vain noin 600W.

 

[puuhis]

Eli ei näyttäisi ainakaan jäähdyttävän, koska puhalluslämpötila ei tipu enempää. Eikä kyllä 4-tie ole lämmitykselläkään, jokin välitila...
Olisiko vaan liian vähän paineita 4-tieventtiilin pilotille, ottoteho sulatuksen jälkeen vain noin 600W.

Todella järkeenkäypä selitys, jopa minä osittain ymmärrän tuon. Mikä tuon pilotin funktio on tuossa 4-tieventtiilissä?

 

[Derae]

Plussalla tosiaan seuraa dabookkia kun tuntien jälkeen on saavuttanut rusinapullasta copin. Databookin arvot on pakkasella otettu varmaan ilman sulatuksia superkuivassa ilmassa ja pumppua on käytetty tuntitolkulla. Sulatushan näissä katkaisee lämmityssyklin ja kun sulatuksen jälkeen aletaan hommiin laiskasti niin eihän noita databookin arvoja käytännössä saavuteta koskaan.

Toiminta Tossun Arcticissa on ihan erilaista: Sulatuksen jälkeen pumppu alkaa heti kunnolla hommiin. Vaikkakin sulattelee paljon tiheämpään niin kokonaisuuden kannalta cop on selvästi parempi ja säästöä tulee enemmän. Eli ei tiheä sulatusväli välttämättä tarkoita huonoa hyötysuhdetta, ratkaisevampaa on miten pumppu sulatuksen jälkeen lähtee töihin.

Jonkin sortin sulatushuijaus olisi hyvä mutta ei sekään auta kylmemmässä kuin -10 kellosulatusten vuoksi.

Alkaa olla tämänkin pumpun loggailut kohta tehty. Hemmotestit jää ensi talveen kun ei oikein kunnon pakkasia enää ole.

Mulla sattuu olemaan tallissa vanha Toshiban raato. Ajattelin tuosta repiä antureita irti ja alkaa hahmottelemaan jos tähän premiumiin saisi tehtyä jonkinlaisen sulatushuijauksen, mutta tämä projekti menee varmaan ensi talvelle.

 

[janti]

Todella järkeenkäypä selitys, jopa minä osittain ymmärrän tuon. Mikä tuon pilotin funktio on tuossa 4-tieventtiilissä?

"Pilotti" on mielestäni nuo PDF kuvan 3 kuvan ohuetputket. On tuolle parempikin nimi. Mankulla ohjataan itseasiassa pilottiputkia, niin että 4-tieventtiili liikku oikeaan asentoon.

https://cdn.sanhuaeurope.co.uk/new_content/static/uploads/files/installation_instructions/en/ii-shf-mu-r1907-4-way-reversing-valve-shf-1707293503.pdf#find-technical-info

 

[puuhis]

Kappas, tässähän oppi taas uutta. Uskon että tuossa se vika näissä pumpuissa on. Molemmissa premium+ pumpuissa on sama 4-tieventtiili, näin ainakin service manuaalista voi päätellä.

 

[janti]

"Pilotti" on mielestäni nuo PDF kuvan 3 kuvan ohuetputket.

Tuossa oli selitetty paremmin
https://www.danfoss.com/en/service-...-heat-pumps-part-5-four-way-reversing-valves/

Kullakin venttiilillä on ilmoitettu oma O.P.D. = Operating Pressure Differentia, jolla venttiili toimii (~1-3 bar).
Voihan siellä 4-tieventtiilin sisällä olla ruuvitkin hieman löysällä, kuten oli joissakin FH Mitsussa.

 

[puuhis]

Tuossa oli selitetty paremmin
https://www.danfoss.com/en/service-...-heat-pumps-part-5-four-way-reversing-valves/

Kullakin venttiilillä on ilmoitettu oma O.P.D. = Operating Pressure Differentia, jolla venttiili toimii (~1-3 bar).
Voihan siellä 4-tieventtiilin sisällä olla ruuvitkin hieman löysällä, kuten oli joissakin FH Mitsussa.

Minusta tuntuu että itelläkin on ruuvit löysällä kun mittailen näitä vehkeitä mittareilla ja kyyläilen suorituskykyä.

 

[tet]

"Pilotti" on mielestäni nuo PDF kuvan 3 kuvan ohuetputket. On tuolle parempikin nimi.

Esiohjaus on suomenkielinen termi.

 

[HalkoholistinHaamu]

Taitaa tuo bugi "korjaantua" kun laittaa bugin ollessa päällä joko pyyntilämpötilaa lisää asteella, takkatila päälle, tai hipower.

Väittäisin että ihan softabugi, jota nämä tossukan inssit eivät koskaan löydä, se seuraa aina uuteen malliin mukana.
Olisko kyseessä se joku "0,5 asteen blackhole bugi" jonka joku aiemmin löysi ihan huoltomanuaalista tai jostakin.

 

[Legis]

Täällä menny koko maaliskuun ensimmäisen 23 päivän aikana noin 700kwh ilppilämmitykseen, tässä on kaikki neljä shellyy mukana eli autotallin ja saunan pre25+:t ylläpidolla, talon alakerran pre25+ ja yläkerran fd35. Talossa 278 lämmintä neliöö + 50-60m2 ylläpitoneliöö. Ulkolämpötilan keskiarvo noin -2 tältä kuulta.

Ei oo menny paljoo enempää sähköö ku maalämmöllä

Samaan aikaan suorasähköllä lämpiävä 310m3 rakennustilavuus/250m3 ilmatilavuus/80m2 pintoja vaille oleva rakennus on hörpänny samassa ajassa 480kwh 16 asteen lämmöissä. Tää on viel kaikista rakennuksista parhaiten eristetty, alapohjassa 60cm lecasoraa ja 30cm xps-finnfoamii eli melkein metri eristettä (muualla 10-15cm), seinissä 30cm villaa (muualla 20cm), ikkunoissa 0,62 u-arvo (muualla 1,2-1,4) jne. kaikki vimpan päälle ja silti niin massiivinen ero lämmitysenergia per m2.

 

[puuhis]

Seuraillut tätä +35:ttä nyt aika pitkään ja tätä nukahtelua normimoodissa esiintyy aina ajoittain, pisimmillään nukkunut yli tunnin kompressorin ottoteholla noin 400W. Näyttäisi sille että nukahtelut ovat aina nollan tunutumassa. Tämä siis normi lämmitysmoodissa.

Eli Toshiballa on ihan johdonmukainen ongelma laitteisssaan, +25:ssä tuo on selkeästi pahempi mutta sama ongelma toistuu siis myös +35:ssä. Toivottavasti tätä ei esiinny kovemmilla pakkasilla.....

 

[tet]

Seuraillut tätä +35:ttä nyt aika pitkään ja tätä nukahtelua normimoodissa esiintyy aina ajoittain, pisimmillään nukkunut yli tunnin kompressorin ottoteholla noin 400W. Näyttäisi sille että nukahtelut ovat aina nollan tunutumassa. Tämä siis normi lämmitysmoodissa.

Eli Toshiballa on ihan johdonmukainen ongelma laitteisssaan, +25:ssä tuo on selkeästi pahempi mutta sama ongelma toistuu siis myös +35:ssä. Toivottavasti tätä ei esiinny kovemmilla pakkasilla.....

Ei esiinny pakkasilla ainakaan 25-mallissa (ei "plus" vaan vanhempi). Eikä takkamoodissa missään lämpötilassa.

 

[HalkoholistinHaamu]

Ei esiinny pakkasilla ainakaan 25-mallissa (ei "plus" vaan vanhempi). Eikä takkamoodissa missään lämpötilassa.

Kyllä esiintyy ilman takkatilaa, niin vanhemmassa 25 premiumissa, kuin uudemmassakin.
Tosin, esiintyminen taitaa olla lähinnä pikkupakkasilla nollan tuntumassa?

35 versiosta ei minulla ole tarkempaa tietoa.

Mutta kaksvitosessa tuo on tunnettu surullisenkuuluisa "sulatusjumi", tosin lienee edelleen todellisuudessa softabugi, jota toshiba ei koskaan löydä, mutta joka ehkä on foorumilla jo löydetty (?) joku "0.5 asteen black hole" tais olla juu...

Niin ja jos ja kun jumia esiintyy, tai jos haluaa varautua niin ettei sitä esiinny, niin takkatila 1 ainakin varmuudella auttaa.
Mahdollisesti myös takkatila 2.

Sellainen mututuntuma on minulla, että jumia esiintyy helposti siinä nollan asteen paikkeilla, esim syksyn ensimmimmäiset pakkaset, JA kun pyyntilämpötila on pieni JA lämmitystarve edelleen melko pieni.

 

[tet]

Kyllä esiintyy ilman takkatilaa, niin vanhemmassa 25 premiumissa, kuin uudemmassakin.
Tosin, esiintyminen taitaa olla lähinnä pikkupakkasilla nollan tuntumassa?

Eiköhän se toimintapiste, jossa tuo tulee esiin, ole aika yksilöllinen. Riippuu paljon, millaisella kuormalla kussakin taloudessa pumppaillaan missäkin ulkolämpötilassa. Itsellä esiintynyt ainoastaan silloin, jos olen sammuttanut pumpun hetkeksi siinä nollan tuntumassa puhdistusta varten. Startin jälkeen on sitten jäänyt "jumiin".

 

[vmakela]

Meillä tuo uy jumi tulee silloin kun takkakelit ei ole vielä kunnolla alkaneet, tai päättymässä, eli syksy/kevät. Tilanteeseen liittyy että huoneen lämpötila nousee pari-kolmekin astetta yli pyynnin, jolloin pumppu jotenkin "antaa periksi", mutta ei tajua että uy pitäisi sammuttaa. Lie sulatuskin samassa sopassa mukana. Ikinä tuota ei ole tullut kunnon kylmillä, kun ollaan pysyvästi nollan alapuolella ulkolämpötiloissa.

 

[asikainl]

Samaa jumia tulee myös Polar35:lla ja ei ole ulkolämpötilasta kiinni. Nimimerkillä oli "kiva" palata uudenvuodenyönä kylmään asuntoon.

 

[Legis]

Vähän viilennystestii, ilpit pöhisee täysillä.

Tossuista ei saa "viilennys-hemmolla" tehoja ulos ainakaan jos sisälämpötila on jo 21 kieppeillä.

Mitsu aika jees viilentäjä, saa ok tehoakin.

Uus tulokas eli Daikinin Perfera N40 ei himmaile vaikka siinä on minimipyynti pumppujen korkein eli 18 astetta ja vaikka sisälämpötila on 20 astetta sen omassa anturissa, nii ei ala vielä rajottaa tehoja. Voimakas-tilassa 1,79kw ottotehon näin korkeimmillaan. Ilmapatsaassa kun seisoskelee niin viilennysteho aika omassa luokassaan.

Tossuistako on kondenssivesipeloissa ja vedonpoistopaaskonnalla rajotettu tehot viilennyskäytössä lilliputti-luokkaan ellei nyt sit alota viilentämään 30 asteista kämppää jollon ne ehkä antas tehoja?

 

[tet]

Uus tulokas eli Daikinin Perfera N40 ei himmaile vaikka siinä on minimipyynti pumppujen korkein eli 18 astetta ja vaikka sisälämpötila on 20 astetta sen omassa anturissa, nii ei ala vielä rajottaa tehoja. Voimakas-tilassa 1,79kw ottotehon näin korkeimmillaan. Ilmapatsaassa kun seisoskelee niin viilennysteho aika omassa luokassaan.

Tossuistako on kondenssivesipeloissa ja vedonpoistopaaskonnalla rajotettu tehot viilennyskäytössä lilliputti-luokkaan ellei nyt sit alota viilentämään 30 asteista kämppää jollon ne ehkä antas tehoja?

Kilowattiluokan tehoja viilennyksellä? Ihan outoja juttelet. Itsellä tossu pitää talon sisälämpötilan tasaisena n. 23 C (yhden asteen sisällä), ottaen päivän kuumimpina hetkinä noin 200 W tehon. Talo on koko päivän auringossa, puita tai muutakaan varjoa ei juuri ole.

 

[Legis]

Hyvä vaan että on viilennystehoo sillon kun sitä tarvii. Mä viilentelen paneelisähköllä mitä ei tuu yötä päivää. Daikini tuli 250m3 ilmatilavuuden rakennukseen missä etelään päin joku 12m2 ikkunapinta-alaa. Lämmöt oli 27-30 ennen ku ilppi asennettiin kun ilmanvaihtojaan ei oo vielä päällä.

Tuossa se hörppii yli 1,6kw teholla kokoajan ilman voimakas-tilaakin kun on pyynti minimillä 18deg ja sitä ei oo vielä saavutettu vaan 20deg sanoo daikinin anturi Tää pumppu ei pelleile, raa'alla voimalla vaan. Jos asus päiväntasaajalla nii vois tarvitakin näin tehokasta viilennintä

 

[Legis]

Tossun meininki taas on, että yritän tässä hissuksiin hyrskyttää 300-350w ottoteholla viileetä taloon vaikka omanki anturin mukaan oon parin asteen päässä pyynnistä ollu jo "kolmatta päivää" (oikeesti 3-4 asteen päässä pyynnistä), mutta mihinkä tässä kiire on. Voihan sitä pyytää 17 astetta, mutta jos ei vaan huvita nostaa kompuran kierroksia Pienet 25-30m2 autotallin ja saunan ne sentään jaksaa viilentää pyyntiin.

Mikähän noissa alkas yskiä jos viilennystehoa ottas oikeesti ulos kunnolla, kun sitä on näin paljon rajotettu Ei sillä pääse vähänkään isommassa tilassa noihin alhasiin pyynteihin jos vaikka saunan vilvottelualueen haluis viilentää oikein viileeks.

 

[magitsu]

Ehkä tuo 18 on myös poikkeuksellisen alhainen tavoite kun suurin osa hakee jotain 21 astetta. Tai jopa 24 superhelteellä.
Mutta eihän se tehon olemassaolo haittaa... itsellä vain päinvastainen tarve kun melkein Seiya 13:n ykköspuhallus on liian tehokasta 24 pyynnillä.

 

[HalkoholistinHaamu]

Tossun meininki taas on, että yritän tässä hissuksiin hyrskyttää 300-350w ottoteholla viileetä taloon vaikka omanki anturin mukaan oon parin asteen päässä pyynnistä ollu jo "kolmatta päivää" (oikeesti 3-4 asteen päässä pyynnistä), mutta mihinkä tässä kiire on. Voihan sitä pyytää 17 astetta, mutta jos ei vaan huvita nostaa kompuran kierroksia Pienet 25-30m2 autotallin ja saunan ne sentään jaksaa viilentää pyyntiin.

Hyvin jaksaa viilentää n. 100 neliötä, ja vieläpä kaikkein hitaimmalla puhalluksella, eli kuivaustilalla.

Siihen kaken numeroon ei ole mitään taikaa, ei viilennyksellä eikä lämmityksellä.
Asetus säädetään tarpeen mukaan, ei numeron mukaan.

 

[Legis]

Kolmen pumpun viilennys-koppeja ja tehoja. Tossu ja mitsu oli molemmat kaikki asetukset täysillä, daikinia ajelin minimitarvepyynnillä eka, sit toinen on "hiljainen ulkoyksikkö" tilassa muuten asetukset täysillä ja sit laitoin maksimille ja nappailin matkan varrella pisteitä ylös käsipelillä kun se nosti hitaasti kompuraa hyppäyksissä muutaman minuutin välein. Ottoteholla kesti ainakin 15min saavuttaa maksimi.

Mitsu FD antaa näistä pumpuista näemmä eniten viilennystehoa hyvällä yli 5:n EER:illä. Daikinilla EER-tulos on korkea pikkutehoilla ja laskee lineaarisesti suuremmilla tehoilla. Tossun viilennysteho aika vaatimaton. Siitäkin pitäis saada 3,5kw jäähdytystehoa, mutta en tiiä miten sellasen määrän sais ulos - pitääkö sisälämpötilan olla 30 ja ulkolämpötilan lähempänä 20 kuin 30 tjsp.

Ottoilman lämpötila 22-23 kaikilla. Kaikissa laskuissa ilman tiheytenä käytetty 1,25kg/m3.

Tossu Pre25+
- pyynti 17, hi power, max puhallus (670m3/h)

Dt 9deg (ulostuloilman lämpötila 12,6 astetta)
Otto 367w
Anto 2100w
Eer 5,7

Mitsu FD35
- pyynti 16, max puhallus (750 m3/h 672m3/h)

Dt 14,3deg (ulostuloilman lämpötila 8,3 astetta)
Otto 723w
Anto 3723w 3336w
Eer 5,15 4,6

Daikin Perfera N40
- pyynti 18, max puhallus (906m3/h)

"Tarvepyynti 40%"
Dt 5,9deg
Otto 287w
Anto 1856w
Eer 6,46

"Hiljainen ulkoyksikkö"
Dt 8,5
Otto 511w
Anto 2670w
Eer 5,23

Ilman rajottimia muutama pistemittaus

1)
Dt 11,5deg
Otto 884w
Anto 3617w
Eer 4,09

2)
Dt 12,5deg
Otto 1000w
Anto 3930w
Eer 3,93

3)
Dt 14,2deg
Otto 1300w
Anto 4467w
Eer 3,43

4)
Dt 16 (ulostuloilman lämpötila 6,2 astetta)
Otto 1670w
Anto 5033w
Eer 3,01

Edit. Korjattu mitsu oikein

 

[janti]

Mitsu FD antaa näistä pumpuista näemmä eniten viilennystehoa hyvällä yli 5:n EER:illä. Daikinilla EER-tulos on korkea pikkutehoilla ja laskee lineaarisesti suuremmilla tehoilla. Tossun viilennysteho aika vaatimaton. Siitäkin pitäis saada 3,5kw jäähdytystehoa, mutta en tiiä miten sellasen määrän sais ulos - pitääkö sisälämpötilan olla 30 ja ulkolämpötilan lähempänä 20 kuin 30 tjsp.

Mitsu FD35
- pyynti 16, max puhallus (750 m3/h)

Dt 14,3deg (ulostuloilman lämpötila 8,3 astetta)
Otto 723w
Anto 3723w
Eer 5,15

Mitsun FD35 maksimipuhallus jäähdytyksellä on kylläkin 672 m³/h,

https://scanoffice.fi/wp-content/uploads/2023/09/Huolto-ohje_MSZ-FD.pdf

 

[Derae]

Mulla sattuu olemaan tallissa vanha Toshiban raato. Ajattelin tuosta repiä antureita irti ja alkaa hahmottelemaan jos tähän premiumiin saisi tehtyä jonkinlaisen sulatushuijauksen, mutta tämä projekti menee varmaan ensi talvelle.

Palataas tähän, nyt on anturit irti raadosta ja osat tilattu sulatushuijausta varten. Service manualista löytyi myös kiinnostava kohta paisuntaventtiilin säädöstä niin ajattelin samalla kokeilla varovasti, jos pienellä viilauksella cop tekisi ihmeparantumisen. Tästä tulee muutamaa pykälää monimutkaisempi keissi kun Mitsubishi vastaavasta, mutta kaiken järjen mukaan tämän luonnoksen pitäisi toimia. Pikkuhiljaa pakkasia odotellessa

 

[V]

Ei tämä kyllä maksa itseään koskaan takaisin. 8% vuodessa säästää sähkölaskussa. (no ok, menee sen 20v että maksaisi itsensä. Ei taida kestää sinne asti.)

Voiko tuo toimia oikein? otettu siis raakasti edellisen vuoden ja tämän vuoden kulutus kun pumppu ollut käytössä. Eihän vuodet toki ole samanlaisia, mutta odotukset oli huomattavasti paremmat.

Muuten ei ole ollut sähkön käytössä eroa noiden vuosien välillä.

 

[puuteknikko]

Jos vertaat viime ja sitä edeltävää talvea niin lämmitystarve on ollut ihan eri luokkaa niiden kesken eteläisessä Suomessa saakka.

Kokeilepa laskea vaikka lämmitystarvelukujen kautta, että kuinka monta kilowattituntia on kulunut per lämmitystarveluvun piste eri vuosina.

Lämmitystarveluvut - Ilmatieteen laitos

Lämmitystarvelukujen avulla voit vertailla energian kulutusta eri vuosina.

www.ilmatieteenlaitos.fi

 

[V]

Täytyypä kokeilla laskea tuolla.

Lisäyksenä vielä edelliseen että muut lämmitys muodot ollu kokonaan pois päältä, lattialämpö ja patterit

Toki kylppärissä lattialämpöpäällä

 

[HalkoholistinHaamu]

Ei tämä kyllä maksa itseään koskaan takaisin. 8% vuodessa säästää sähkölaskussa. (no ok, menee sen 20v että maksaisi itsensä. Ei taida kestää sinne asti.)

Voiko tuo toimia oikein? otettu siis raakasti edellisen vuoden ja tämän vuoden kulutus kun pumppu ollut käytössä. Eihän vuodet toki ole samanlaisia, mutta odotukset oli huomattavasti paremmat.

Muuten ei ole ollut sähkön käytössä eroa noiden vuosien välillä.

Kuten yllä todettu, lienee laskutavassa vikaa, tai sitten käytetään jotenkin väärin pumpun kanssa talon muita lämmitysjärjestelmiä.
Voi olla sekä ja että.

Kyllä ainakin tämä ilman plussaa oleva 25 preimiumi maksoi itsensä takaisin n. kolmessa vuodessa. Ja ihan halpojen sähkösopimusten aikaan vielä kaiken lisäksi. Eri vuosia ei sellaisenaan voi verrata, on otettava huomioon lämmityskausien erilaiset vaatimukset.

Vuosittainen säästö n. 4700-5000kWh.

 

[Husky]

Itsekin olen hakenut optimaalista laskutapaa. Oli vähän luulo, että säästöä näyttäisi kaikki lähestymistavat. Hakemalla löysi yhden tavan, jolla säästi samanverran kuin meidän tehottomalla takalla nostamalla puunkulutusta 25% (eli kolmeen pinokuutioon).
No ilpin käyttötavoissa on varmasti vielä hieromista 1.5 talven jälkeenkin (vaikka on tullut paneuduttua kyllä)

 

[tuulinen]

Hei. Meille on tulossa 2006 vuonna rakennettuun suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon alakertaan Toshiba Premium +25 ja yläkertaan Toshiba Aurora pumppu. Pinta-ala jakautuu karkeasti puoliksi ylä- ja alakerran välillä.

Alakerrassa on varaava takka sekä suorasähköllä toimiva lattialämmitys. Yläkerrassa on neljä 750 W seinäpatteria ja ei lattialämmitystä.

Toiveet ovat kovat sähkönkulutuksen vähentämisen suhteen.

Muutamia varmistuksia lämmityksen pääperiaatteista, olenko ymmärtänyt oikein:

- Pumput kannattaa lähtökohtaisesti pitää aina päällä.
- Alakerran varaava takka otetaan säiden kylmetessä vakiokäyttöön niin, että polttaa siinä pesällisen tai kaksi päivittäin.
- Alakerran pumpussa hyödynnetään takkatoimintoa jolloin sen sähkönkulutus pienenee.
- Alakerran lattialämmöt kannattaa käyttää päällä vain välillä VAI pitää pienellä teholla jatkuvasti?
- Yläkerran sähköpatterit kannattaa säätää esim. +15 asteeseen, mutta lähtökohtaisesti ne eivät ole päällä.
- Kylpyhuoneessa pidetään jatkuvasti lattialämpö päällä.

Onko pyynneissä tai käytössä jotain helppoja perusperiaatteita jotka olisi hyvä sisäistää jo heti alussa? Itsellä menevät sähkötermit ja laitteiden kulutuksen mittaukset yli hilseen, mutta olisin kiinnostunut kuulemaan hyvät perusneuvot käyttöön.

 

[Husky]

.
- Alakerran lattialämmöt kannattaa käyttää päällä vain välillä VAI pitää pienellä teholla jatkuvasti?
- .

Mikä on lattian pintamateriaali? Jos laatta, niin on hyydyttävää sukankin läpi se lämpötila mihin varsin helposti ajautuu ilman jonkin tason lattialämmitystä.

Jos talo kostealla paikalla, niin mielestäni kannattaa huomioida lattialämmityksen kuivattava vaikutus lattiassa/seinien alaosassa. Moni on tästä eri mieltä ja samaan hengenvetoon sanoo että älä vaan sammuta märkätiloista.
Lähinnä että miettii asiaa hieman, että jos vuosien päästä tulee joku kosahdus, ettei harmita jos ei noteeraa etukäteen

 

[tuulinen]

Kiitos vinkistä. Lattiamateriaali on vinyylilankku. Tämän alla askeläänieriste ja betoni.

 

[HalkoholistinHaamu]

Pumpulla, tai pumpuilla lämmitetään kaikki mahdollinen mihin ne vaan pystyy.
Kaikki muu "pois päältä", tai siis varalla pitää olla jotakin lämmönlähteitä pumppujen lisäksi, ettei talo ja putket jäädy jos tulee teknistä ongelmaa pumppuun.

Eli pumpuilla tehdään työt mihin pystyy, ja mihin ei pysty, siellä voi ottaa käyttöön muitakin lämmönlähteitä.

Ja tosi on, lattialämmitys ei kosteuden takia ole välttämätön kuin pesuhuoneessa.
Jotakin on isosti pielessä jos lattialämmityksellä "kuivatetaan" maasta nousevaa kosteutta.

Edit, takalla voi toki tuottaa sen mihin takka kykenee. Sen järkevyys riippuu siitä kuuluisasta halkojen hinnasta.

 

[repomies]

Hei. Meille on tulossa 2006 vuonna rakennettuun suorasähkölämmitteiseen omakotitaloon alakertaan Toshiba Premium +25 ja yläkertaan Toshiba Aurora pumppu. Pinta-ala jakautuu karkeasti puoliksi ylä- ja alakerran välillä.

Alakerrassa on varaava takka sekä suorasähköllä toimiva lattialämmitys. Yläkerrassa on neljä 750 W seinäpatteria ja ei lattialämmitystä.

Toiveet ovat kovat sähkönkulutuksen vähentämisen suhteen.

Muutamia varmistuksia lämmityksen pääperiaatteista, olenko ymmärtänyt oikein:

- Pumput kannattaa lähtökohtaisesti pitää aina päällä.

Tuo nyt vähän riippuu rakennuksesta ja siitä miten se yläkerran pumppu on asennettu, ja mitä sillä on tarkoitus saavuttaa. Jos se yläkerran pumppu on asennettu vain jäähdyttämään, niin sen voi sammuttaa talvella, ellei sitten tavoitteena ole kierrättää sen voimin ilmaa. Ikävä kyllä pumpuissa on useimmiten pohjavastus ulkoyksikköä lämmittämässä, joten pelkkänä ilman kierrättäjänä ne ovat aika energiatehottomia talvisin. Puhallin ottaa joku 15-30W mutta vastus ulkoyksikön pohjalla esim 70W, joissain malleissa enempikin. Toisaalta jos se auttaa pitämään patterit pois päältä, niin kannattaahan se silti.

Jos rakennus on sellainen, jossa lämpö leviää alhaalta yläkertaan, ei yläkerran pumpulle jää talvisin paljon tehtävää. Sitten taas jos yläkerran pumppu on asennettu siten että se lämmittää aluetta johon alhaalta ei syystä tai toisesta lämpöä ulotu, tilanne muuttuu kokonaan.

Itse sammuttelen pumppuja aika vapaasti sähkön säästämisen nimissä, milloin niillä ei ole mitään virkaa. Isosta säästöstä ei silloin ole kyse, mutta kun kaikki pumput on etäohjattavien pistorasioiden perässä, niin miksipä ei.

Jotta saavuttaisit merkittäviä säästöjä sähkönkulutukseen, alakerran lattialämmitys on saatava käytännössä pois päältä ilmalämpöpumpun vaikutusalueelta, kunnes sitten ILPin ja takan yhteistehot loppuvat kesken.

 

[Tosipaha]

Lähtökohtaisesti kannattaa lattialämmöt pitää pois päältä muualta kuin pesuhuoneesta.

Kuulostaa kyllä erikoiselta tuo maasta nousevan kosteuden kuivattaminen lattialämmityksen turvin.

 

[Husky]

Ja tosi on, lattialämmitys ei kosteuden takia ole välttämätön kuin pesuhuoneessa.
Jotakin on isosti pielessä jos lattialämmityksellä "kuivatetaan" maasta nousevaa kosteutta..

Otatko vastuun, oletko varma jos talon alla ei ole oikea kapillaarikatko ja on kostea paikka? Entä jos paikat ovat juuri ja juuri pysyneet kunnossa lattialämmityksen turvin ja sen sammutus katkaisee kamelin?

En usko että tänne saisi ketään asiantuntijaa sanomaan tuota vastuullisesti.

 

[tuulinen]

Hei.

Emme käytä yläkerran pumppua ilman kierrättämiseen vaan tarkoitus olisi käyttää sitä lämmittämiseen, jotta yläkertaa ei tarvitsisi lämmittää sähköpatterein. Yläkerta on rakenteeltaan sellainen, että alakerran lämpöpumpulla sinne ei leviä lämpö.

Pesuhuoneen lattialämmöt pidämme päällä jatkuvasti ja myös muun alakerran lattialämpöä voi käyttää päällä. Lähtökohtaisesti talo on uudehko ja lattiaa ei pitäisi joutua pitämään kuivana pelkästään lämmityksen turvin.

Tarkoitukseni oli kysyä yleisiä periaatteita pumppujen käytöstä, jotta mahdollisimman suuri hyöty niistä sähkön säästäjinä tulisi esiin.