Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä

Kotten huomio äänistä on erittäin hyvä. Kohde tulee siis olemaan vakituiseen asumiseen tarkoitettu, mutta nykyisin paikalla on kesämökki. Äänimaisemaan en kaipaa yhtään suhisijaa, pärisijää tai humisijaa.

Porukan arviot lämmityksen vuosikulutuksesta ovat aika isoja. Itselläni tällä hetkellä n 250m2 talo (2008 ) maalämmöllä ja 45m2 talli ILP:llä. Ostan sähköä vuodessa n 13-14000 kWh, lisäksi 5.5 kWp paneelit. Tässä on mukana auton käyttämä ~4000 kWh. Kyllä kai kolmasosan kokoinen (paremmin eristetty) alle monen käyttämän 8000 kWh:n menee
 
Osa sähkönkulutuksesta on ”kiinteä” joka ei juuri muutu talon koon mukaan. Esim TV, pesukoneet, kylmälaitteet ja osa valoista.
Tuohon kiinteään osaan vaikuttaa enemmänkin asukkaiden määrä.
 
Kyllä kai kolmasosan kokoinen (paremmin eristetty) alle monen käyttämän 8000 kWh:n menee

Kyllä se voi hyvin mennä alle, kunhan tekee sen eristyksen huolella ja kunnon tavaralla. Ja ilmanvaihdon lämmön talteenotto joko hyvällä LTO koneella tai sitten esilämmittämällä tuloilmaa (maapiiri), jolloin se kompensoi selkeästi huonompaakin LTO konetta.

Sen maapiirin fiksuutta on vaikea ylikorostaa... pumppu ottaa sen 10-11W tehoa ja vaikka se pyörisi koko vuoden niin ottaa vain ~100kWh sähköä. Mutta kaikki sään ääri-ilmiöt se kyllä ilmanvaihdosta paijaa sileäksi hyvällä kanavapatterilla.

Tai sitten painovoimainen ilmanvaihto. Sen tosiaan nykyään saa taas tehdä ja sehän ei humise eikä pärise, eikä vaadi huoltoa. Vaatii vain asiaan perehtyneen suunnittelijan että tulee hyvä ja menee läpi rakennusvalvonnasta.
 
Osa sähkönkulutuksesta on ”kiinteä” joka ei juuri muutu talon koon mukaan. Esim TV, pesukoneet, kylmälaitteet ja osa valoista.
Tuohon kiinteään osaan vaikuttaa enemmänkin asukkaiden määrä.

Totta kai. Käsittääkseni 8MWh arviot olivat nimenomaan lämmityksen (ml vesi) kulutukseen. Katsoin juuri 9 vuotta paikallaan olleen MLP:n mittarilukeman, 52000 kWh on mennyt pumpulle vuoden 2013 jälkeen. Tuona aikana ihmisiä on ollut keskimäärin 3-4.
 
Totta kai. Käsittääkseni 8MWh arviot olivat nimenomaan lämmityksen (ml vesi) kulutukseen. Katsoin juuri 9 vuotta paikallaan olleen MLP:n mittarilukeman, 52000 kWh on mennyt pumpulle vuoden 2013 jälkeen. Tuona aikana ihmisiä on ollut keskimäärin 3-4.
Tämä on arvio. Pelkkä lämmitys lämmöntarve -> ~ 8000 kWh. Lämminkäyttövesi päälle lämmöntarve -> ~ 3000 kWh. Lämpöenergian tarve yhteen 11000 kWh - 12000 kWh / a. Maalämmöllä tehtynä ottaa sähköverkosta 2670 kWh / a. Sähkölasku (siirto+energia 0.16 € / kWh) yht. 427 € / a. tähän käyttösähkö päälle esim. 3500 kWh -> 560€. IV-Kone 1200 kWh - 192 €, Sähkölasku yhteensä vuodessa 1179 € / a maalämmöllä.
 
Viimeksi muokattu:
Tämä on arvio. Pelkkä lämmitys lämmöntarve -> ~ 8000 kWh. Lämminkäyttövesi päälle lämmöntarve -> ~ 3000 kWh. Lämpöenergian tarve yhteen 11000 kWh - 12000 kWh / a. Maalämmöllä tehtynä ottaa sähköverkosta 2670 kWh / a. Sähkölasku (siirto+energia 0.16 € / kWh) yht. 427 € / a. tähän käyttösähkö päälle esim. 3500 kWh -> 560€. IV-Kone 1200 kWh - 192 €, Sähkölasku yhteensä vuodessa 1179 € / a maalämmöllä.
On se maalämpö kallis. Kaivoin ensimmäisen asumisvuoden luvut 111 m2:stä pelkällä Nilanin PILP:llä (takka kylmänä koko tammi-helmikuun, ei ILP:ä, ei paneeleita) ja kiinteällä 7 snt/kWh sopparilla sähköön meni 1640 €. Tuossa oli vielä raksan jäliltä paikat kosteina eli lämmityksen lisäksi ylimääräistä vettä haihdutettiin urakalla.

Pitäisi mennä kokonaiskoron alle 3% ja siltikin satkun/vuosi säästöllä maksettaisiin 150 vuotta isompaa investointia eikä myöskään ole ulkona yksikköä pitämässä ääntä.
 
On se maalämpö kallis. Kaivoin ensimmäisen asumisvuoden luvut 111 m2:stä pelkällä Nilanin PILP:llä (takka kylmänä koko tammi-helmikuun, ei ILP:ä, ei paneeleita) ja kiinteällä 7 snt/kWh sopparilla sähköön meni 1640 €. Tuossa oli vielä raksan jäliltä paikat kosteina eli lämmityksen lisäksi ylimääräistä vettä haihdutettiin urakalla.

Pitäisi mennä kokonaiskoron alle 3% ja siltikin satkun/vuosi säästöllä maksettaisiin 150 vuotta isompaa investointia eikä myöskään ole ulkona yksikköä pitämässä ääntä.
PILP vei siis 23429 kWh / a. -> joka tekee 16 sent / kWh hinnalla 3749 € / a.
 
Eikö tuonkokoisen pienen talon kokonaiskulutus ole 18-20000 kWh suorasähköllä?

Huh huh.. 5MWh hupisähköä meillä menee niin lämmityskö siis 13-15MWh?

No on tuo PILP sitten hyvä kun ei se voi ottaa kuin 4-5MWh vuodessa kokonaiskulutukseen 10MWh noin. Ja maalämpö sittten ottaisi ehkä sen 2,5-3MWh lämmitykseen (LTO kulutus pitää laskea myös!!!!). No realistista kyllä ja säästö taas sitten on aika mitätön.

Niinkuin olen monet kerrat sanonut niin jos sama investointi tehdään niin PILP + paneelit kuluttaa vähemmän kuin MLP+LTO uudessa talossa, jossa hupisähkö näyttelee niin isoa osaa.

Jos lompsa on lyönnissä niin sitten toki kaikki parasta, eli MLP, pyöriväkennoinen ja paneelit. Ja vielä ISO varaaja että voi ajaa MLPtä vain halpoina viikkoina vuodesta.
 
Viimeksi muokattu:
Huh huh.. 5MWh hupisähköä meillä menee niin lämmityskö siis 13-15MWh?

No on tuo PILP sitten hyvä kun ei se voi ottaa kuin 4-5MWh vuodessa kokonaiskulutukseen 10MWh noin.
Mitäs kummaa huhuttelua tuossa on, ihan todellinen tuo 18-20 MW on suorasähköllä niillä josta eivät anna sisälämmön laskea pakkasella kuten esim sinä teit koko viime talven.

On se pilppi sinulla hyvä, ei vaan ole ihan vakio kun on tuunattu maapiirillä ja radonilmoilla, onko se silloin ihan vertailukelpoinen?


Jos lompsa on lyönnissä niin sitten toki kaikki parasta, eli MLP, pyöriväkennoinen ja paneelit. Ja vielä ISO varaaja että voi ajaa MLPtä vain halpoina viikkoina vuodesta.
Kyllä, nämä löytyy, paitsi että on keräimet.
 
Kyllä "ne unohdetut puut" kaikki PILP talot vie todellisuudessa tuon poltetut puut mukaan laskettuna -> pelkästään PILP läpi syötettynä sähkönä.
Tähän legendaan kyllä puuttuisin... MISSÄ ihmeessä on se tutkimus missä osoitetaan lämmitysmuodoittain keskimääräinen puunkulutus?

Kyllä tuossa lähellä olevassa uudisalueessa joka talossa on hormi ja joka talossa kalliina kylminä päivinä piipuista savua tulee. Eikä taatusti ole joka talossa PILP. Hyvä jos yhdessäkään kun on isohkoja taloja.
 
Millähän tavalla takka hukkaa lämpöä? Tämä tulisijojen vastus täällä on kyllä ihmeen pontevaa vaikka takka löytyy melkein jokaisesta talosta ja monesti useampikin, jopa puolentusinaa on nähnyt.
Tulisija poltto huonontaa LTO hyötysuhdetta koska osa korvausilmasta tulee LTO:n ohi. Asialla ei ole mitään tekemistä puolesta tai vastaan, se vain on fakta. Merkittävyyten en ota kantaa. Minä näen takan merkityksen pösrssisähkön korkeiden hintojen vältelynä mikä sekin on aika marginaalista. Muutenkin, uudehkon asunnon lämmityskulut on aika kohtuuliset verratuna esim auton ylläpitokustanuksiin että sitä vasten "mikä lämmitysmuoto" keskustelu saa helposti uskonnollisia piirteitä.

Tähän legendaan kyllä puuttuisin... MISSÄ ihmeessä on se tutkimus missä osoitetaan lämmitysmuodoittain keskimääräinen puunkulutus?

Kyllä tuossa lähellä olevassa uudisalueessa joka talossa on hormi ja joka talossa kalliina kylminä päivinä piipuista savua tulee. Eikä taatusti ole joka talossa PILP. Hyvä jos yhdessäkään kun on isohkoja taloja.

Joo, voin vahvistaa havainnon. Täällä ei taida missää talossa olla PILP:jä nyt kun minun ja naapurin PILP:t ovat rikkoutuneet. Tai, no tuli tohon rivari missä taitaa olla PILP:t ja uudet autot pihassa. En ole kysynyt mikä PILP.
 
Viimeksi muokattu:
Näinhän se on, että aika hurmoksellista pilkunn... tämä on. Ja muuten kyllä kaikkien pumppuken osalta noin 15-20v välein tehtävä uusinta jätetään kanssa huomiotta käyttökuluissa. Jos se on 10000€ töineen, niin se on 500€/v 20v ajalta. Sillä ostaa muutama tuhat kWh suorasähköä.

Joten jos palataan tähän aiheeseen, niin pieneen EPS taloon minun mielestä kannattaa satsata 1) normitason ylittävään eristämiseen 2) Hyvään LTOhon ja 3) pitkäikäiseen ja luotettavaan lämmittimeen. Tässä ei suorasähköä parempaa ole.

MUTTA: suorasähkön asennus "lämpöpumppu-ystävällisesti, eli valmius asentaa helposti lisälämmönlähde jos tuntuu että lompuukissa on löysää. Tämä järjestyisi paluulinjan haaroituksilla ja suluilla.
 
Viimeksi muokattu:
MISSÄ ihmeessä on se tutkimus missä osoitetaan lämmitysmuodoittain keskimääräinen puunkulutus?
Suurissa maalämpötaloissa olen nähnyt omin silmin ja erilaisissa myyntiesitteissä / tilanteissa useampia takkoja + puu ja sähkökiukaita samoissa saunoissa. Käytöstä - siis puunkulutuksesta - en niin kauheasti tiedä kertoa mutta ainakin niitä mahdollisuuksia puiden tuhkaamiseen.
 
Kukaan ei ole vielä maininnut tässä ketjussa vesitakkaa, se taitaa vaatia sen erillisen varaajan johon varata sen takan tuottamaa lämpöä.
EPS-harkoista talo, MLP, massavaraaja, vesitakka, pyöriväkennoinen, paneelit ja akusto.
Kertalämmitteinen puukiuas vielä saunaan niin varsin pienellä ja optimoidulla sähkönkulutuksella pääsee.
Oletuksena että puut saa omasta metsästä
 
Kyllä, nämä löytyy, paitsi että on keräimet.
Maalämmön kanssa aurinkokeräimien asentamisessa saa haluta investoida melko väkisin. Isolla rahalla investoitu MLP jauhaa 4-5 COP:lla lämmintä vettä aina kun aurinkopaneelit tuottaa säähköä niin montaa sataa euroa ei saa mennä tai paneelit muuttuu kannattavammaksi.
Joo, voin vahvistaa havainnon. Täällä ei taida missää talossa olla PILP:jä nyt kun minun ja naapurin PILP:t ovat rikkoutuneet. Tai, no tuli tohon rivari missä taitaa olla PILP:t ja uudet autot pihassa. En ole kysynyt mikä PILP.
Piti avata verhot ja kurkata ikkunasta ulos kun omassa korttelissa on reilut 30 2022 jälkeen valmistunutta kohdetta. Aika tasan menee jako PILP/VILP/MLP kanssa maalämpöjen painottuessa isompiin ja PILP:n pienempii, tosin useampikin 150+ m2 okt on VILP:llä. Nämä valtaosin itselle rakennettuja vaikka on siellä useampi gryndikohde joukossa.

Takkoja aika siellä täällä ja meilläkin varaava takka lähinnä leivinuunin takia vaikka niitä legendaarisia ilmaisia puita sivutoimisena metsätalousyrittäjänä on tarjolla :)
 
Viimeksi muokattu:
Maalämmön kanssa aurinkokeräimien asentamisessa saa haluta investoida melko väkisin. Isolla rahalla investoitu MLP jauhaa 4-5 COP:lla lämmintä vettä aina kun aurinkopaneelit tuottaa säähköä niin montaa sataa euroa ei saa mennä tai paneelit muuttuu kannattavammaksi.
Kuka hullu tekee kompuralla kuumaa vettä ja myy sähköä tappiolla samalla kun voisi käyttää sen sähkön kokonaan itse vettä lämmittäen?

Keräinmies antaa kompuran levätä keväästä syksyyn ettei kaivo jäädy talvella.
 
Keskustelu painottuu kovasti investoinnin suuruuteen ja takaisinmaksuaikaan. Itselleni oleellisempaa on toimintavarmuus ja vaivattomuus, en aio jatkossakaan harrastaa lämmittämistä (muuta kuin polttopuilla silloin kun siltä tuntuu)
Helppo-halpa-tehokas akselilta saa valita yhden tai kaksi, ei kaikkea kolmea. Jos haluaa helpon ja halvan niin @Mikki ehdottama suorasähkö on pop (oon tosin hiukan eri mieltä kuinka kannattavaa ylimääräinen eristäminen on EPS:n kanssa kun rajahyöty on pieni valmiiksi tehokkaasta ratkaisussa) ehkä jopa painovoimaisella IV:llä, mutta energiatehokkuus on aika kammo. Jos haluaa helpon ja tehokkaan niin maalämpökauppaan mars isolla pinkalla.
 
Ja muuten kyllä kaikkien pumppuken osalta noin 15-20v välein tehtävä uusinta jätetään kanssa huomiotta käyttökuluissa. Jos se on 10000€ töineen, niin se on 500€/v 20v ajalta. Sillä ostaa muutama tuhat kWh suorasähköä

Ylipäätään minkä tahansa esitetyn komponentin osalle kannattaa kokonaiskustannuksena pähkiä sitä vaihtoväliä ja huoltokustannuksia. Jos ehdotetaan pienikompuraista pilppiä, joka kerää 6000 käyttötuntia vuodessa, niin näitä paalataan 10v välein, kun tunnit on täynnä. ”Kahden tonnin kiinavilp” en odottaisi samaa ikää kuin joltain laadukkaammalta, mutta aika randompeliä on, voi kestääkin. LTO-laitteet ennenmuinoin kesti vuosikymmeniä (omani 20v ilman yhtään varaosaa tällä hetkellä), mutta nykyiset syö laakereita kuin leipää. Halpaa, jos osaa korjata itse. Jos ei, niin kallista.

Lisäksi kannattaa miettiä varmuutta siltä kantiltakin että meneekö kaikki aina roskiin, jos joku hajoaa. Erillisratkaisuissa ainakin joku osa jatkaa toimintaansa yhden hajotessa (kuten vaikka ilp tai erillinen käyttövesivaraaja tai erillinen lto.

Tässä sitten se suora hinta lappu saakin kokonaiskustannuksessa pitkälle ajalle jonkun kertoimen.
 
Eipä tuo sitä pinkkaa paljon vaadi talon kokonaisuuteen nähden, pääkomponenttien hinta nippanappa viisinumeroin ja hiluja melkos niukasti uutta taloa kun kuvittelee.
Hyvälle tontille jos tekee 80m2 taloa niin maalämpö + IV-kone on suunnilleen 10% kokonaisbudjetista vs. PILP noin 3% muuttovalmiissa, itse tehden vielä enemmän. Se on jokaisen rakentajan budjetista kiinni onko tuo paljon vai vähän.

T. 2022 rakentanut
 
Hyvälle tontille jos tekee 80m2 taloa niin maalämpö + IV-kone on suunnilleen 10% kokonaisbudjetista vs. PILP noin 3% muuttovalmiissa, itse tehden vielä enemmän. Se on jokaisen rakentajan budjetista kiinni onko tuo paljon vai vähän.

T. 2022 rakentanut
Rosenteilla koskaan mitään ostellu, mutta euro-ero muutamia tonneja 5k+/- jotain.
 
Eipä tuo sitä pinkkaa paljon vaadi talon kokonaisuuteen nähden
Tämä onkin se maalämmön paras myyntiargumentti. Jos talo maksaa 300 000 € ja tontti 200 000 €, niin kai sitä muutaman kymmentuhatta voi heittää vaikka porarin kaivoon.

Asiaa voi lähteä kelaamaan myös toisin päin. Vaikka pinkkaa olisikin, voisiko sillä ehkä tehdä jotain järkevää. Sijoittaa tulevaisuuden varalle, rakentaa samalla kertaa jotain vähän suurempaa tai saunaa tai muuta jne. Kukaan tuskin maksaa autostakaan kymppitonnia enemmän, että se kuluttaa polttoainetta 0,1 l /100 km vähemmän.

Vaikka notkumalla netissä voi löytääkin Saksta AMG mersun kaikkine tuontikuluineen muutaman tonnin halvemmalla kuin Suomesta, ehkä sittenkin se paikallisen autoliikeen metallin harmaa tavismersu 30 000 halvemalla voisi olla paljon järkevämpi ostos ja ero vain korostuu joka kerta kun sitä käyttää huollossa tai korjaamolla.
 
Ylipäätään minkä tahansa esitetyn komponentin osalle kannattaa kokonaiskustannuksena pähkiä sitä vaihtoväliä ja huoltokustannuksia.
Tämä on hyvä huomio, joskin varianssi on melko hirveä niin ennustaminen menee vaikeaksi. Joka tapauksessa kaikki komponentit pitää varauta vaihtamaan jollain aikavälillä.
Jos ehdotetaan pienikompuraista pilppiä, joka kerää 6000 käyttötuntia vuodessa, niin näitä paalataan 10v välein, kun tunnit on täynnä.
Nibeistä en osaa sanoa, mutta Nilan-foorumeita lukien tuntuu ennemmän olevan "hajoaisi jo niin saisi vaihtaa kun on liian isoon taloon asennettu" tuntuu olevan suurempi paalauksen syy kuin kompuran porsiminen 10v kohdalla. Anekdootti ei ole dataa, mutta omasta lämmityksestä ainoa parissa vuodessa porsinut komponentti oli 9 kW suoralämmitysvastus ja huoltomiehen juttujen mukaan ei oltu ensimmäistä vastuspakkaa vaihtamassa.
”Kahden tonnin kiinavilp” en odottaisi samaa ikää kuin joltain laadukkaammalta, mutta aika randompeliä on, voi kestääkin.
Kahden tonnin kiinavilp:ä voi vaihtaa 3v takuuajan jälkeen aina uuteen samalla rahalla kun muutama Eurooppalainen niistää omistaan. Bonuksena saa parin vuoden välein päivitettyä energiatehokkaammkasi.

Lisäksi kannattaa miettiä varmuutta siltä kantiltakin että meneekö kaikki aina roskiin, jos joku hajoaa. Erillisratkaisuissa ainakin joku osa jatkaa toimintaansa yhden hajotessa (kuten vaikka ilp tai erillinen käyttövesivaraaja tai erillinen lto.
Ei ne integroidut paljoa sen huonompia ole, samalla tavalla LVV:ä, kompuraa ja vastuksia saa varaosina. Logiikkakortit tietysti on single point of failure.
Rosenteilla koskaan mitään ostellu, mutta euro-ero muutamia tonneja 5k+/- jotain.
Ostan jokaisen maalämmön IV:n kanssa minkä teet tai teetätät +5 k€ hinnalla vs PILP ja pistän toisen 5 k€ katteena omaan taskuun. Y-tunnus on valmiina, yv:llä saa kiinni ;)
 
Pistetään peruslista "hinnat alkaen" paketista, jolla käyttövesi ja talo lämpiää sekä ilma vaihtuu:

Kattila:

Varaaja:

IV kone:

Yhteensä: 4869 euroa. Pörssiohjaus varaajalle ja katilalle on osina 200€. Eli viiden tonnin paketti
 
Asiaa voi lähteä kelaamaan myös toisin päin. Vaikka pinkkaa olisikin, voisiko sillä ehkä tehdä jotain järkevää. Sijoittaa tulevaisuuden varalle, rakentaa samalla kertaa jotain vähän suurempaa tai saunaa tai muuta jne.
Maalämpö on nimenomaan sijoitus tulevaan, saunan teko tai mersun osto ei sitä ole. Molemmat usein on jo ennen maalämpöä
 
Maalämpö on nimenomaan sijoitus tulevaan, saunan teko tai mersun osto ei sitä ole.
Enemmän se on Mersu kuin sijoitus: Kaupasta kun MLP:n saa kotiin ja asennettua ei siitä saa omiaan takaisin ja odotettavissa olevat elinkaarikulut ovat isommat kuin Corollassa. Sijoituksessa arvon pitäisi nousta tai ainakin tuottoa tulla nopeammin kuin arvoa hävitä.

Vakuutuksena korkeita sähkön hintoja vastaan sen voisi nähdä, mutta kallis se on sielläkin. Paneelit, pitkät kiinteät sähkösopparit ja lisäeristys nyt ainakin on samassa kategoriassa parempaa vastinetta rahalle.
 
Vakuutuksena korkeita sähkön hintoja vastaan sen voisi nähdä, mutta kallis se on sielläkin. Paneelit, pitkät kiinteät sähkösopparit ja lisäeristys nyt ainakin on samassa kategoriassa parempaa vastinetta rahalle.
Pitkät sähkösopparit ovat odotusarvoisesti puhdasta menoa kuten vakuutuksetkin, mutta toki markkinoilla on jäykkyyksiä (myyjät hinnottelevat myymänä sähkön vinoutuneesti eri syistä), jolloin joskus voi jotakin säästääkin tietyllä kulutusprofiililla. Paneeleilla saavutettu säästökin on ennemmän tai vähemmän spekulatiivista ja kuten spekulaatio yleensä, saattavat tuottaa kokonaisuutena pitemmällä jaksolla paljonkin tappiota (tai tarkemminkin heikentää mahdollisuuksia saavuttaa paljon suurempia todellisisa tai laskennallisia säästöjä käyttämättä taas rutkasti lisää rahaa).

Lisäeristys saattaa joissakin tilanteissa edustaa samaa kategoriaa kuin investointi maalämmön keruupiiriin ja kummatkin palvelevat käytännössä paljon pitempään kuin monimutkaisemmat tekniset värkit eivätkä rajoita vastaavalla tavalla mahdollisuuksia hyödyntää tulevaisuudessa muita asumiseen liittyvien kustannusten säästömahdollisuuksia.
 
Pelkkä lämmitys lämmöntarve -> ~ 8000 kWh. Lämminkäyttövesi päälle lämmöntarve -> ~ 3000 kWh. Lämpöenergian tarve yhteen 11000 kWh - 12000 kWh / a.

Kannattaa ne lautojen välit edes pikkaisen tilkkiä vaikka sammaleella, jos noin paljon menee lämmitykseen tuon kokoisessa talossa. Ei mulla mene lämmitykseen edes tuota yli kymmenen vuotta vanhemmassa 160m^2 talossa. Miksi 100m^2 menisi niin älyttömästi enemmän, jos se rakennetaan vielä nykyisillä rakennusmääräyksillä? Nyt puhutaan kuitenkin eteläisestä osasta maata.

Olisin itse veikannut lämmitykseen menevän korkeintaan 5000kWh/vuosi. Hupisähkön osuus on kuitenkin tuota suurempi nykymaailmassa ja se lämmittää samalla taloa myös osaltaan, eikä se MLP:llä tai vastaavalla investoinnilla mihinkään laske - se telkkari ei hyödy siitä MLP:stä mitenkään vaikka jonkun laskelmissa näinkin on.

Sen sijaan 5000kWh/vuosi hupisähköä on todella vähän, eläkää ihmiset. Pelkästään sähköauto syö jo tuon.
 
Onko porukalla kokemusta Panan tietoa/propaanipumpusta? Voisi sopia pieneen hyvin eristettyyn taloon... en siis suositele mitään kunhan heitän vaihtoehdon. Itselä ei nyt aikaa perhetyä mutta propaani edustaisi uutta uljasta maailmaa.
 
Hupisähkön osuus on kuitenkin tuota suurempi nykymaailmassa ja se lämmittää samalla taloa myös osaltaan, eikä se MLP:llä tai vastaavalla investoinnilla mihinkään laske - se telkkari ei hyödy siitä MLP:stä mitenkään vaikka jonkun laskelmissa näinkin on.
Tuosta lämmittävästä vaikutuksesta tuleekin mieleen, että tulin jo kauan sitten päätelmään, että talon asiallisen jäähdyttämisen tulisi perustua keskusjäähdytykseen ja nestekiertoisen järjestelmän joustavuus ja siitä johtuva suosio on suhteessa vastaava kuin nestekiertoisen tai ilmakiertoisen lämmitysjärjestelmän. Kunnollisen jäähdytyksen järjestäminen asuntoon ilppien avulla tai tuloilman jäähdytyksellä kilpistyy omaan mahdottomuuteensa jo ennakoitavien ylläpito- ja korjauskustannustensa takia.

Voihan tuollaisen perustaa vilpinkin varaan, mutta heikoilla ollaan ilman erilistä jäähdytysverkostoa. Maalämmöstä tarvittavan kylmä liuoksen saa sivutuotteena ja jäähdytyksen käyttö on käyttöveden ja tilojen lämmitykselle pelkkää plussaa keruupiiriä elvyttäen.
 
Takaisin
Ylös Bottom