pökö
Kaivo jäässä
Takanvierusta ilmeisesti ainut soppi normaalissa lämmössä koko talossa?
Ei puutu kuin kuumavesipullot kainaloista ja kampaantalja päältä niin ollaan kuin brittisarjoista.
Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä
- Viestiketjun aloittaja Impivaara
- Aloituspäivämäärä
Ei puutu kuin kuumavesipullot kainaloista ja kampaantalja päältä niin ollaan kuin brittisarjoista.
pökö
Kaivo jäässä
Eli muuraman viikon vaan pumpulla lämmitetään vuodessa? Paneelit kuitenkin on useamman kuukauden tyhjänpanttina lämmityskaudella.
Eihän tuollainen talo kuluta juuri mitään leudommilla keleillä tai jos arska paistaa. Se että pumppaako silloin vai ei, ei juuri sähkölaskussa näy.
pökö
Kaivo jäässä
Kyllä siellä koko talven on lämmityksen ja vedenlämmityksen tarve, ei siitä mihinkään pääse.
Toki. Onko muuta väitetty? Mutta jos Tomppelin laskelmasta skaalaa, niin olisikohan pikku EPS talon tarve MuTssa joku 3,5kW lämmitystehoa.
Ja jossain -10C lämmössä ~2kW. Nollassa 1kW.
Karkeasti ehkä tätä suuruusluokkaa. Ja näistäkin sitten pois takankäyttöä ja paneeliavut.
pökö
Kaivo jäässä
Mietis nyt.
Älä nyt oleta että talvella tuo talo valtavasti hyötyy paneeleista kun ei kukaan muukaan hyödy. Ei paneelit tuota juuri mitään talvikuukausina.
Ilmeisesti yrität tahallisen väärinymmäryksen maailmanennätystä?
Tomppelinkin laskelmat tukee sitä ketjussa heitettyä 8000kWh kulutusta tälle ketjun talolle. Talven sydänkuukausille joulu-helmi, kun paneelit ei auta, mennee noin puolet tuosta eli ~4000kwh. Eli karkeasti 1300kWh per kk talvikuukausina lämmitykseen suoralla sähköllä, ilman takkaa ja ILP:iä. Muut kuukaudet selvästi alle muutenkin ja paneelit auttaa enemmän tai vähemmän.
Paneelia vain reilusti itä-länsi suuntauksella, jos mahdollista, niin vuoden sähkölasku ei missään nimessä ole suuri edes suoralla sähköllä.
pökö
Kaivo jäässä
Missä tomppeli noin sanoo?
Kaikkihan riippuu paljon siitäkin, mikä on talon omistusstragegia. Jos tarkoituksena on arvonnousu ja talon myynti seuraavan nousukauden kuumentuessa (olettaen, että sellainen tulee ennemmin tai myöhemmin), kannattaa investointikustannukset minimoida samalla kun pitää käyttökustannukset siedettävinä ja siedettävällä lisätyöllä, jolloin asumismukavuudestakin kannattaa jonkin verran uhrata.
Pääosa ostajakunnasta perustaa kuitenkin hankintansa suurimmaksi osaksi laina-rahaan pienehkön tyyppitalon havittelijoina ja käytettävissä oleva kokonaispotti rajaa ehdokkaita. Sen sijaan itselleen tai perheelleen pitkäaikaista asuntoa rakentava kohtuullisen vakavarainen rakennuttaja miettii asioita hiukan toisesta näkökulmasta kuin ammattimainen pientalogrynderi, joka keskittyy toimissaan muualle kuin huippukalliin tonttimaan kohteisiin ja tavallista varakkaampiin ostajiin.
En nyt jaksa lukea 5 sivua kinastelua, mutta mun inputti on se että se talon seinämateriaali ei juurikaan vaikuta sen energiatehokkuuteen. Rakenteiden läpi johtuvasta energiasta ainoa jolla on enää jotain merkitystä on ikkunat, ja niissäkään huippuikkunat ei juurikaan muuta tilannetta, vaan tärkein on ikkunoiden pinta-ala. Perinteiset maltillisen kokoiset ikkunat on energiatehokkain ratkaisu.
Perskohtaisesti mä en edes harkitsisi mitään muuta ratkaisua kuin koko talon kattavaa jäähdytystä, kuten Nilan EC, huonekohtaisten ilppien kanssa en haluaisi köyhäillä. Toinen merkittävä asia on se että nykyaikaisen talon lattiat ovat kylmiä (ellei sitten niitä lämmitä ja samalla jäähdytä huoneilmaa), joten kiveä tms hyvin lämpöäjohtavaa lattiamateriaalia ei pidä käyttää asuinhuoneissa.
Jos lämpimät kivilattiat on ehdoton vaatimus, niin sitten pitää laittaa hirsitalo, niitä saa tehdä 70-luvun ennergiatehokkuudella, joka mahdollistaa/pakottaa lämmittämään hyvin lauhoillakin keleillä.
Keravalla 2021 valmistunut perus n100m2 talo Nilan ec9:llä kuluttanut 10000kWh vuodessa pariskunnan käytössä. Tuosta lukemasta on vaikea saada enää järkevää TMA vilpille (saatika mlp). Tuon EC9:n yksi etu on se että sen vesikiertoinen lämmitys on käytännössä erillinen yksikkönsä, vaikka samassa laatikossa onkin. Tuon rinnalle on todella helppo saneerata muu lämmitys jos siltä tuntuu.
Perskohtaisesti mä en edes harkitsisi mitään muuta ratkaisua kuin koko talon kattavaa jäähdytystä, kuten Nilan EC, huonekohtaisten ilppien kanssa en haluaisi köyhäillä. Toinen merkittävä asia on se että nykyaikaisen talon lattiat ovat kylmiä (ellei sitten niitä lämmitä ja samalla jäähdytä huoneilmaa), joten kiveä tms hyvin lämpöäjohtavaa lattiamateriaalia ei pidä käyttää asuinhuoneissa.
Jos lämpimät kivilattiat on ehdoton vaatimus, niin sitten pitää laittaa hirsitalo, niitä saa tehdä 70-luvun ennergiatehokkuudella, joka mahdollistaa/pakottaa lämmittämään hyvin lauhoillakin keleillä.
Keravalla 2021 valmistunut perus n100m2 talo Nilan ec9:llä kuluttanut 10000kWh vuodessa pariskunnan käytössä. Tuosta lukemasta on vaikea saada enää järkevää TMA vilpille (saatika mlp). Tuon EC9:n yksi etu on se että sen vesikiertoinen lämmitys on käytännössä erillinen yksikkönsä, vaikka samassa laatikossa onkin. Tuon rinnalle on todella helppo saneerata muu lämmitys jos siltä tuntuu.
^^^... Paneeleista on hyötyä talotekniikan ja muun pohjakulutuksen kompensoimisesta ja osittain "hupisähkön" tuottajana (jos vaikkapa talossa on väkeä, joka pelaa tietokonepelejä päivisin tai sitten jollakulla on mahdollista pestä ja kuivattaa pyykkiä koneellisesti päiväsaikaan). Lämmityksen tukena siitä on harvinaisen vähän hyötyä, korkeintaan aamusuihkuja suosivan talouden kulutetun käyttöveden uudelleenlämmittäjänä valoisaan vuodenaikaan ja jäähdytyksen tuottajana etenkin tapauksessa, että kotona tehdään ansiotyötä tms. jolloin jäähdytystarvetta on tavallista enemmän myös päiväsaikaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Äh. Mistä näitä utopistisia teorioita oikein kumpuaa ?
Ainakin täällä tuo veden tulistus kuluttaa tyypillisesti noin 30 % varaajan kapasiteetista. Kulutuksesta puolet kuluu häviöihin eli se yhden päivän kuuman veden kulutus voi olla noin viisinkertainen keskiarvoon verrattuna. Ei ole mitään ongelmaa mihin vuorokaudenaikaan kuumaa vettä laskee. Kuuman esilämmitys pienentää kulutusta mutta ei varsinaisesti paranna riittoisuutta. Kylmän veden haalistus sitten toki moninkertaistaa tuon kuuman veden riittävyyden.
Tässä oli muutama päivä sitten varaaja ( 220 l ) pois päältä 3 yötä kun hapotin varaajan sisältä ja tyhjennettäessä sieltä edelleen purkautui melko kuumaa vettä yläosasta. Tämän voi tehdä ihan "in situ" sitruunahapolla mahdollisten vastuksen kalkkisaostumien poistamiseksi. Yhtään liitosta ei tarvinnut avata, vain täyttää vesisuodatin sitruunahappojauheella. Kierukkakin tuli samalla hapotettua.
Tämä ei pidä paikkaansa kun betonilaattaan saa varattua ylituotannon. Jaksaessani lasken kauden jälkeen paljon meni, mutta nopeasti veikkaan 4,3 kWp järjestelmästä ehkä 500-kWh lattialämpöön. +25% jos olisi piikkitehoa niin varmaan saisi tuplat lämmitykseen ja siltikin paneelit olisi parempaa vastinetta rahalla kuin MLP. Käyttövesi tietysti tuohon päälle.
Paneelit tuottaa aamuviidestä lähtien niin helposti saa iltasuihkujen jälkeisen lämmityksen tehtyä ennen aamua. Tässä PILP auttaa, suorasähköllä ei saisi riittäviä tehoja ilman tosi isoa kenttää katolla.
On sille sähkölle käyttöä myös kesällä. Näyttäisi ~550 kWh olevan heinäkuun tuotanto, josta omaan käyttöön meni vajaa 80%. Heinäkuu oli vielä hankala kun talo oli 9 päivää tyhjillään ja kaikki pohjakulutuksen yli myytiin verkkoon.
On hyvä, että mittaan itse, jotta ei tarvitse miettiä "tämä mitoituslämpötila 40 vuotta sitten kertoi minulle asuvani pohjoisnavalla". Keskimääräinen vuotoinen laskelma kun ei pidä paikkaansa katsomalla sitä vanhentunutta Excel-kaaviota, ei nyt eikä tule pitämään tulevaisuudessakaan. Varsinkin kun laskelmassa on aivan naurettavan pieni käyttösähkön lämmitysvaikutus, 860kWh/vuosi olisi sama kuin talossa ei asuttaisi ollenkaan nykypäivänä.
Miltä veikkaat sen näyttävän, kun laitat sinne todelliset lämpötilat, paremmat eristearvot ja nostat sen käyttösähkön lämmitysvaikutuksen vaikka 3000kWh tasolle? Kas kummaa, eihän sitä paljoa jääkään enää lämmitettävää mikä on se todellinen tilanne. Ei päästä edes 6000kWh tasolle lämmityksen osalta enää sen jälkeen tuossa laskelmassa.
Onneksi uskotaan laskelmissa myös niin kovasti niihin kaikkiin muihin numeroihin, kuten PILPin ja VILPin COP 5, eikös niin? Ai niin, silloin itketään ettei laskelmat pidä paikkaansa. Valikoivaa, hyvin valikoivaa. Tahdotaan etsiä se tilanne, jossa rahoituskustannukset on aina 0, ja Helsingissä on -40C neljä viikkoa vuodessa, jotta voidaan perustella jotain mikä olisi täysin idioottimaista jos haluaisi laskea oikeilla lukemilla.
Ja vastaavasti kun joku itkee että laskelmat ovat liian kalliita, niin perinteinen toteamus onkin "no mutta Tomppelin laskelmat ovat hieman liian negatiiviset, pahimpaan tilanteeseen". Kas kummaa miten kaksinaamaista.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse en osaa muuta kommentoida kuin että tuo "kiinteistö 110 m2, .... 9560 kWh" joka tarkoittanee lämmitystä
"lämmin käyttövesi => yhteensä 13160 kWh", lienee sama kuin kaikki lämmöntuotto.
Tämä lienee vain jokin reipästy esimerkkimitoitus. Vaikka nuo tulevat taloussähkön päälle, niin eihän tässä esimerkissä nyt energiatehokkuus järin häävi ole, huonompi / neliö kuin omassani 35 vuotta vanhassa.
Mitä se lämmitystarve sitten uudessa pienessä hyvin eristetyssä talossa voisi olla ?
Onkohan tämä sitten miten hyvin toteutunut käytännössä eli kuinka hyvin suunnitelmat ovat vastanneet käytäntöä?
Eka vuosi pelkällä PILP:llä ja minimaalisella takan poltolla 12 MWh kaikkineen. Viime talven oli ILP kaverina ja juokseva 12 kk sanoisi suunnilleen 10 MWh. Aika linjassa nuo on: 5000 kWh edestä jos polttaisi puuta laskenta sanoo vajaa 10 MWh ostosähköksi ja millään ei pala noin paljoa takassa.
Tuossapa vertailuksi lähes 50 vuotiaan 110 m2 omakotitalon kulutusseurantaa
lampopumput.info
Tuossa Bergheatilla lasketut teoreettiset kulutuslukemat
Panasonic NZ25YKE Omakotitalo 110 m2 Imatra
Nyt kun isovanhemmat ovat saaneet jantin vanhan ILPin seinälle puksuttamaan on hyvä aloittaa tarkempi energiankulutuksen seuranta. Panan aiempia vaiheita löytyy tästä => linkistä. Isovanhempien omakotitalo on 1-kerroksinen 1976, puurunkoinen ja tiilivuoraus. Neliöitä on noin 110 m2, lisäksi...
Tuossa Bergheatilla lasketut teoreettiset kulutuslukemat
pökö
Kaivo jäässä
Paljonko paneeleista tulee?
Yleensä sen verran kun niissä on kapasiteettia. Noissa mun luvuissa ei ole paneeleita ollut asennettuna.
Niin kun ei haluta ymmärtää että tuo oli 110m2 talolle ja sen lämmitys oli arvioitu olevan noin 9500kWh. Ketjun talon on suunniteltu noin 80m2 ja paremmilla eristeillä. Ei se lämmitys todennäköisesti paljon yli 8000kWh ole.
Päälle sitten käyttövesi... joo.. ehkä 11-12MWh on kokonaisuus. Siitä sitten pois kaikki se mitä paneeleilla ja takalla säästetään.
Ei sinne hirmuisesti jää säästettävää yhtään millekkään lämpöpumpulle. Ainakaan niin että TMA olisi alle 100 vuotta, kun lämpöpumpun huolto ja uusimiskulut otetaan vielä mukaan.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itselläsi on paljon suurempi ja kai aika paljon vanhempi talo (koska siellä on joskus öljykattilakin ollut) ja mlp:n lämmöntuotto on ollut raportointisi mukaan jotain päälle 11 000 kWh. Ota näistä sitten selvää
pökö
Kaivo jäässä
Jotain outoa omissa luvuissani voi kyllä olla, ehkä COP on väärin laskettu. 2023 kokonaiskulutus oli alle 9300 kWh/160m2 talo vuodelta 1980.Itselläsi on paljon suurempi ja kai aika paljon vanhempi talo (koska siellä on joskus öljykattilakin ollut) ja mlp:n lämmöntuotto on ollut raportointisi mukaan jotain päälle 11 000 kWh. Ota näistä sitten selvää
Skata
Vakionaama
Aurinkokeräimillä lämmitetty vettä, maalämmöllä taloa, Fujitsu taitaa jo lepäillä. Mikä siis on talosi todellinen kokonaiskulutus? Ei nyt lasketa vaan ostosähköä, kuten ei PILP-kohteissakaan saa laskea, eli älä nyt unohda, että ne takat ja paneelit pitää lisätä kokonaiskulutukseen
pökö
Kaivo jäässä
Tuo 9300 on siis ostetun sähkön kokonaiskulutus, sisältää autojen lämmitykset, pensaiden leikkuut, työkoneiden käytöt, kaikki mihin meidän tontilla voi kulua sähköä.
En minä pelkän talon kokonaiskulutusta tiedä. Takkaa tai paneeleita ei ole.
Pohjakulutuksen ymmärrän, minkä edellä mainitsinkin. Tyypillisessä varaajassa tuo on sadan watin alle tai päälle, korkeintaan muutama sata wattia. Esimerkiksi omassa talossa lämpimän veden kierto vie 250W. Tuo on aika vähän verrattuna paneelistokokoihin ja invertteritehoihin, joita nykyisin asennetaan, Eivät kerrassaan mätsää keskenään, vaan homma perustuu sähkön (huonosti kannattavaan) myyntiin ja ostoon takaisin paljon kalliimmalla.
Milloinkahan ja kuinka useasti tuota tarvittaisiin? Lopputalvesta ja keväällä aurinko lämmittää useimmiten tehokkaasti muutenkin, lisälämpöä ei paljon tarvita. Lämpöä syntyy lämpöpumpuilla suhteellisen vähällä sähköllä sen mitä ehkä tarvitaan verrattuna sähkömäärään, että lattialaattaan yleensä saa lämpö ladatuksi (kun lämpöpumppu on huono väline tuossa suhteessa).
Isossa talossa on aina merkittävästi parempi energiankulutus neliötä kohden. Varsinkin kun on monta kerrosta ja merkittävä osa maan alla. Ulkovaipan neliötä tulee paljon enemmän suhteessa asuinpinta-alaan pienessä.
Tuossa kaivetussa laskennassa oli uuden hyvin eristetyn talon U-arvot. Ikkunat eiväy parhaat mahdolliset, mutta kuitenkin sellaiset mitä edelleen uusiin laitetaan. Ikkunapinta-alaa oli runsaasti neliöhin nähden, mikä lisää merkittävästi kulutusta.
Viittaako tuo vain 6400 kWh lämmöntarpeeseen? Riippuu tietysti paljonko menee käyttösähköä ja lämmintä vettä. Mutta eihän tuo suorasähkö ole. Jos Nilan olisi vienyt vaikkapa 8 MWh, kai se olisi tuottanut lämpöä reilusti yli 10 MWh. Yli puoli vuotta se tekee käyttövettä varsin hyvällä hyötysuhteella.
Juhannuksena, juu.
Totta kai, erilaIsen pohjakulutuksen kattamiseen (talotekniikka, kylmälaitteet, käyttövesilämmityksen häviöteho) ja "hupisähkön" tuottamiseen. Varsinaista lämmitystä ei edes tarvita, ellei sitten märkätilojen lattialämmityksiin ja vastaavaan pohjakulutukseen. Noinhan kirjoitin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Harva tietty ihan tarkalleen tietää. Itselläni jakojäännökseksi jäi 5863 kWh viime vuonna, joka on samalla suurin erittelemätön "taloussähkökulutus" sisälten IV koneen puhallinten kulutuksen. Tämä on ollut hiljalleen nousussa. Juniorin viimeisimmässä tietsikassa poweria jo 760W, saa nähdä mihin tämä johtaa. Omassa läppärissä vain 65W, joka on ainakin 2 kertaa yli keskitehon koska latautuu nopeasti myös käytön aikana.
Tätä juttua olisi mahdollista tai ainakin helpompi seurata, jos tietäisi, viittaavatko kirjoittajat kulloinkin talon kokonaisenergiakulukseen vai sähkönkulutukseen vai johonkin muuhun. Lämpöpumppuaikanahan sähkönkulutus on tyypillisesti selvästi kokonaisenergiankulutusta pienempi ja ideaalisesti vain murto-osa talon kokonaisenergiankulutuksesta. Puulämmitys ja aurinkolämpö kärjistävät asetelmaa entisestään.
Skata
Vakionaama
Täällä kului 3 hengen Nilan EC9 taloudessa vuonna 2023 ostosähköä 8350 kWh (125 neliötä + 12 neliötä + hybridin lataus + kaikki muu talouden käyttösähkö tontin rajojen sisäpuolella)
Paneelit (5,04 kWp) tuottivat vajaa 5100 kWh josta omaan käyttöön 1900 kWh.
Sekapuuta paloi vajaa 4 kuutiota, pääasiassa saunassa mistä PILP tykkää, arvioidaan saaduksi hyödyksi vaikka 3000 kWh
Yhteensä siis 13250 kWh, josta hybridiautoon noin 2000 kWh (osa ladattu mökillä, tämä huomioitu laskukaavassa) ja varastoon ~ 500 kWh. Ja kun mökki mainittu, niin mökillä meni kaikkinensa viime vuonna 1963 kWh (sähköpatterit + ILP + puusauna). Eli en pääse kahdellakaan kohteella kuin just yli 15000 kWh:n.
Eli Nilantalouden kotikulutus ilman autoa ~ 11250 kWh kun on yritetty huomioida kaikki kohteeseen käytetty energia niin lämmityksen kuin elämisen osalta. En laskenut ihmisistä tai auringosta tulevaa säteilyenergiaa. Unohdinko jotain?
Edit: huonelämpötila (haluttu 20-21°), talo vm 2011.
Viimeksi muokattu:
Ihmisistähän lasketaan kustakin syntyvän luokkaa 200W lämmitysteho. Auringosta tulee kevättalvella ja keväällä monesti varsin hyvinkin lämpöä, tapauksesta riippuen kilowattitunneista jopa kymmeniin vuorokaudessa.
Skata
Vakionaama
Joo, nämä samat toteutuvat missä lämmitysmuodossa tahansa (myös MLP-taloudessa), toki ilmansuunnat ja ikkunapinta-alat vaikuttavat. Itselläni ns. normaalit ikkunat. Lisäävät myös viilennystarvetta, jotka on hoidettu minun tapauksessa viilennykseen pystyvällä Nilanilla … ja sen sähkönkäyttö on tuossa ylläolevassa kokonaisuudessa. Tässä keskustelussa lillukanvarsia …
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Sisältyykö tähän jotain muuta esim. valaistusta tietty määrä / hlö.
"Ihmisen perusmetabolia tuottaa lämpöä noin 58 W/m² eli keskimäärin 110 W"
"Kehon jäähtyminen käynnistää lihasvärinän, joka lisää metaboliaa enimmillään noin 500 W:iin mutta käytännössä harvoin yli 250 W:iin"
"Sotilailla tehdyissä tutkimuksissa on todettu, että kun ympäristön lämpötila laskee +30:stä asteesta –30 asteeseen, vuorokautinen energiankulutus kasvaa 12,5 MJ:sta noin 20 MJ:een eli noin 105 kJ/°C (Johnson ja Kark 1947). Van Marken Lichtenbelt ym. (2001) ja Westerterp-Plantenga ym. (2002) osoittivat, että kun vaatetus vakioitiin, ympäristön lämpötilan lasku +27 asteesta +22 asteeseen lisäsi energiankulutusta keskimäärin 156 kJ/°C ja lasku +22 asteesta +16 asteeseen keskimäärin 116 kJ/°C."
12,5 MJ/Vrk = 145 W. Asunnoissa ollaan yleensä aika rauhallisesti joten oletan että ruumiin lämmöntuotto ei ole ehkä edes tuota keskimääräistä 110 Wattiakaan.
Noin se lienee varsinkin, kun nukkumisaikakin otetaan huomioon. Tuo 200W lienee peräisin normin mukaisesta varautumisesta sisätiloissa työskentelevän ihmisen aiheuttamaan jäähdytystarpeeseen ja varmaan viittaa myös aktiivisesti lihaksiaan käyttävään osaan ihmisiä, jollainen on tyypillistä vaikkapa kauppaliikkeiden henkilökunnalle, mutta miksei myös kotitaloustyötä kuten siivousta, tiskaamista tai pyykinkäsittelyä suorittavalle henkilölle.
Epäilemättä tuollainen joukko ihmisiä lisää huomattavasti myös ilmanvaihdon tarvetta ja ilmanvaihdon mukana hukkaantuvan lämmön määrää, josta vain osa pystytään palauttamaan hyödyksi lämmöntalteenottolaitteistolla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Joo, varmaan näin. Muistelin vain että ihmisen lämpöteho on suuruusluokkaa 100 W eli ~sama kuin kynttilällä kun vain ollaan ja syödään. Suurilla eläimillä kuten lehmä ja hevonen tuo lämmönkehitys on jo paljon suurempi, yli puoli kW ja näin ollen talleja ja navettoja ei tarvitse yleensä lainkaan "lämmittää" vaan ne märehtijät hoitavat sen itse sinne 10 °C:een ja vähän ylikin, mikä niille ja hoitajillekin on juuri sopivin.
Mutta jos taloon rantautuu 20 juhlavierasta jotka vielä kilistelevät niin kyllähän siinä lämmintä ja kosteutta tulee siinä määrin että varmaan muuta lämmitystä ei normaalisti tarvita.
Mutta jos taloon rantautuu 20 juhlavierasta jotka vielä kilistelevät niin kyllähän siinä lämmintä ja kosteutta tulee siinä määrin että varmaan muuta lämmitystä ei normaalisti tarvita.
Juhannuksena inu heräilee neljän aikoihin, Espoossa. Voisin myös kaivaa datat läpi ja näyttää ettei illalla ole kertaakaan vedetty pyttyä niin kylmäksi ettei seuraavalle suihkussa kävijälle riittäisi muuta kuin aurinkosähköllä lämmitettyä vettä, mutta en jaksa.
Jos käy juhannuksena ja jouluna suihkussa voi märkätilojen lattiat tietysti pitää lämmittämättömänä. Päivittäin suihkua käyttävillä tarve on eri.
Jätin ison ja lämmittävän ikkunan kanssa pois suihkutiloista vaikka muutaman kWh olisi voinut säästää lämmityksessä. Tuntui paremmalle näin.