Pienen uudis-OKTn lämmitysjärjestelmä

Mikki sanoi:
Muista vetää takalle korvausilmaputki ulkoa! Siinä vielä yksi suunnitteluohje. :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Tarvittaneen jos saat talosta tosi tiiviin.
Varaudu kuitenkin siihen että saat hyvin tukittua putken ulkopuolelta, jos tulee mahdollisia ongelmia siitä että putkea myöten tulee -20 asteinen ilma pakkasilla. Ja sitten voit kokeilla takkaa ilman tuota erillistä korvausilman syöttöä.
Itse en aikanaan korvausilmaputkea laittanut. Ei ole tarvinnut.
Kylmällä piipulla (8m)/sytyttäessä tarvitsee joskus LTO:n takkakykintä tai ikkunaa hetkeksi raolleen
Syttymisen jälkeen vetää tosi hyvin ikkunat kiinni /LTO normiasennossa.
Vetänee tarvittavan lisäilman tuloilmakanavien kautta ja mahdollisesti myös vuotavista kosteussulkujen saumoista (itse saumattu "vanhoilla" teipeillä)
 
pökö sanoi:
MLP ja talon kulutus tottakai nousi muttei suinkaan 22,5% vaan noin 10-15% max.
Klikkaa laajentaaksesi...
Tjaa, omituista :huh:
Olettaisin että lämmityksen kulutus olisi noussut vähintään lämmitystarpeen suhteessa, koska ei kai se COP patterilämmitystalossa ole ainakaan parantunut ilmojen kylmetessä. Tietysti jos on suuri muu sähkön käyttö niin se voi tasata.
Täällä lämmönkulutus nousi 1/2023 5096 kWh:sta -> 2024 tammikuun 6411 kWh:iin eli 26%

Pakkanen ei sitten Poriin ulottunut vai lisättiinkö villasukkia ?
 
pökö sanoi:
MLP ja talon kulutus tottakai nousi muttei suinkaan 22,5% vaan noin 10-15% max.

Kokonaissähkönkulutus nousi tuon 22,5% ja siihen syynä on webastoauton vaihto lohkis+sisädefa autoon jota lämmitettiin joka aamu 2h ja välillä illallakin hetki.
Klikkaa laajentaaksesi...
No täällä kulutuksen nousu 1/2023 vs 1/2024 oli 32,53%, sähkönä 326 kWh (1002 kWh vs 1328 kWh, luvuista putsattu hybridin lataus pois). Puuta tuli varmasti poltettu muutama takallinen enemmän. Euroina toi nousu oli omalla pörssihinnalla 38,56 € … kestin ja maksoin sen kuin mies ;)
Keskilämpötila 1/2023 - 1,1° vs 1/2024 -7,6° eli ehkä lämmitystarve oli korkeampi ja vaikka olis ollut MLP niin nousua sähkönkulutukseen olis tullut.
 
Skata sanoi:
No täällä kulutuksen nousu...
Klikkaa laajentaaksesi...
Selvennyksenä vielä, että edellisessä vastauksessani muutos tarkoitti lopullista lämpöenergiaa, joka on tuotettu sekä VILP:llä että kattilalla. Sähköä kului jopa vähemmän, kun öljykattila lämmitti ja autotkin tallissa.

Kireät pakkaset ja säänvaihtelut näkyvät yksittäisen kuukausien vaihteluna mutta lähestulkoon tasaantuvat olemattomiin vuositasolla. VILPin tukilämmitksen vaihtelun tarve on kyllä suhteellisesti suurta myös vuositasolla, ihan sen mukaan miten se sattuu pakkaseen pyssäämään.
 
AKivija sanoi:
Tarvittaneen jos saat talosta tosi tiiviin.
Varaudu kuitenkin siihen että saat hyvin tukittua putken ulkopuolelta, jos tulee mahdollisia ongelmia siitä että putkea myöten tulee -20 asteinen ilma pakkasilla.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuo on aika itsestäänselvää, että uusi talo tehdään tiiviiksi ja varsinkin tuollainen EPS-talo on tosi tiivis. Meillä se korvausilmaputki on suoraan takassa "kiinni", on siis Tulikiven takkamallissa se mahdollisuus.

Takan luukku on "tiivis", eli siitä ei korvausilmaa tule. Kun pelti on kiinni, tuossa takan sisällä toki voi hieman liikkua ilmaa kun pelleissä on pakollisena se häkäreikä. Mutta näin muutoin ei mitään ongelmaa ole ollut, paitsi että takka vetää vähän liiankin kovaa, että pitää pellillä jarruttaa jos on ulkona kylmä.
 
Jule sanoi:
Miksi tällaisia lausuntoja, kun ei noille kuitenkaan oikeasti mitään perusteita ole? Ei liene markkinoilla ollut koskaan pilppiä, joka nollakelillä olisi vain lto+suorasähkö tasoa, vaikka joitain surkeita laitteita onkin ollut.
Klikkaa laajentaaksesi...
No vaikkapa tuo EC9 ei yleensä pakkaselle jäteilmaa saa lainkaan. Nollakelillä LTO tuottaa +4 C jäteilman. Jos ilmaa vaihtuu vaikkapa 60 l/s, tuosta 4 C erosta saa 300 W ilmaista tehoa käyttöveteen ja lämmitykseen. Tuo on siis se etu EC9:stä suorasähköön ja LTO:hon verrattuna. -10 C:ssä sama etu kääntyy suorasähkön puolelle, kun se pystyy -4 C jäteilmaan EC9:n edelleen ollessa 0 C:ssä.

Asunnon koosta ja eristyksistä riippuen lämmmitystarve käyttövesineen on 0 -10 C:ssä muutamia kW eli tuo 300 W on aika mitätön ero. Vaikkapa 2 kW tarpeella sähköä kuluu suorasähkön 2,0 kW sijaan 1,7 kW eli todellinen COP hurjat 1,2, kun muilla lämpöpumpuilla se on 3-5.

Niben halvemmat PILPit eivät juuri Nilanista eroa. F750 on sitten eri maata eli voi saada jopa 2 kW ylimääräistä lämmitystehoa.
 
Impivaara sanoi:
Suunnitteilla noin 80-100 m2 energiatehokas OKT eteläiseen Suomeen. Nykyisessä, kolmisen kertaa suuremmassa talossa on 15 vuoden ajan hyvin palvellut MPL + aurinkokeräimet, mutta pienillä neliöillä se ei taida kannattaa (?)

Faktat / vaadittavat speksit:

- lämmitys vesikierrolla lattiaan
- pörssin hintavaihtelut saatava hyödynnettyä suht vaivattomasti (ei pellepeloton-patentteja)
- muutenkin plussaa "älykkäistä"ominaisuuksista
- lämmintä vettä 2 hengen tarpeisiin
- viilennysmahdollisuus iso plussa (mieluiten suoraan iv-kanavaan)

Ajatuksia?
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos kukaan ei vielä ole ehdottanut:
-kylppäriin vesikierron (suljettavissa) lisäksi sähkölämmitys lattiaan; ei paljoa maksa mutta on mukava jos muualla jähdyttää lattioita.
- laattalattiat jolloin lämmönsiirto lattiasta huoneilmaan on tehokkainta; huono? puoli on se että lattiat tuntuvat viileiltä jopa pakkasilla; meillä lattiat tuntuvat lämpöisiltä (25 astetta) vasta -15 asteessa
- lattiaviilennys kyllä toimii helteillä, lienee mahdollista myös pilpillä
Pörssin hintavaihteluiden hyväksikäyttö ei ole helppoa:
- riippuu oleellisesti myös siirtohinnasta kannattaako varata suoraa sähköenergiaa yöllä/vs jatkuvatoimiseen lämpöpumppuun
- ja paljonko yöllä pitäisi saada energiaa päivää varten talteen: lämpöpumpuilla tarvittaisiin suuri vesivaraaja sillä saatava/tarvittava lämpötilaero on pieni; betonin varauskyky on heikko veteen verrattuna ja lattioiden lämpötilavaihtelu epämiellyttävää ja saattaa rasittaa pinnotteita
Pilp:n hinnassa pitäisi ottaa huomioon että ilman sitä pitäisi kuitenkin hankkia LTO-laite ilmanvaihtoon (2-3000€), sekä käyttöveden lämmitys/tulistusvaraaja (300-1000€)
Lopputuloksen on että esim meillä n 90m2 , kuution varaaja jossa 6+6 kw , 6kw Vilp, siirtohinta 10c/kwh: pörssisähkö ei kannata vaan kiinteällä hinnalla mennään niin ei tarvitse murehtia pakkasia.
Laskin viime vuodelta kulutusvaikutuksen kun taas harkitsen seuraavaa sopimusta: oli 25 % eli neljännes pörssin keskihintaan lisää.
 
Kellarinlämmittäjä sanoi:
Tjaa, omituista :huh:
Olettaisin että lämmityksen kulutus olisi noussut vähintään lämmitystarpeen suhteessa, koska ei kai se COP patterilämmitystalossa ole ainakaan parantunut ilmojen kylmetessä. Tietysti jos on suuri muu sähkön käyttö niin se voi tasata.
Täällä lämmönkulutus nousi 1/2023 5096 kWh:sta -> 2024 tammikuun 6411 kWh:iin eli 26%

Pakkanen ei sitten Poriin ulottunut vai lisättiinkö villasukkia ?
Klikkaa laajentaaksesi...
Sisälämpö meillä 21C, sen alle ei mennä.
Onhan tuo MLP tehnyt kuitenkin ehkä 250 kWh enemmän lämpöä kuin 2023.

Jos meidän COP ajattelee niin ei se isosti muutu. Menovesi 0C noin 33C ja -20C se on n 40C ja keruu melko vakiolämpö. Lämpöpumppu ottaa aina varaajasta tasaisesti viileintä mahdollista ja palauttaa sen n. 10C lämpimämpänä lämmitykseen..
 
Viimeksi muokattu:
jmaja sanoi:
No vaikkapa tuo EC9 ei yleensä pakkaselle jäteilmaa saa lainkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Sun varmaan kannattaa viedä se huoltoon kun mun oma tekee nappia painamalla :) Tietty jos on mennyt laittamaan sen 160m2 taloon niin voi olla nihkeetä.

jmaja sanoi:
Nollakelillä LTO tuottaa +4 C jäteilman. Jos ilmaa vaihtuu vaikkapa 60 l/s, tuosta 4 C erosta saa 300 W ilmaista tehoa käyttöveteen ja lämmitykseen. Tuo on siis se etu EC9:stä suorasähköön ja LTO:hon verrattuna. -10 C:ssä sama etu kääntyy suorasähkön puolelle, kun se pystyy -4 C jäteilmaan EC9:n edelleen ollessa 0 C:ssä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Mä alan epäilemään ettei noi uudet talot ehkä kuitenkaan ollut niin tuttuja sulle. Omasta IV-designista kun vähentää (kuivia)huoneita niin että ollaan 80m2 koossa on tarvittava IV 30 l/s. 2 kW budjetilla pääsee paljon pidemmälle kun virtausta on vain puolet.

Nollan alla olevia on jo tosi vähän vuodesta ja -10C tunteja ei edes joka vuosi. Talvisotaan mitoittaessa niistä saa hirveän hyödyn, mutta ei Etelä-Suomessa.

Nilanin LVV tulee aina kompuralla ja tosi kylmillä keleillä kun IV lämmitys ei riitä joudutaan sitä tulemaan muilla, kuten täällä mainituilla takalla tai ILP:llä ennen kun tarvii suorasähköä suuremmin. LTO:lla (ilman VILP tai MLP) sen sijaan LVV käy aina suorasähköllä.
jmaja sanoi:
Asunnon koosta ja eristyksistä riippuen lämmmitystarve käyttövesineen on 0 -10 C:ssä muutamia kW eli tuo 300 W on aika mitätön ero.
Klikkaa laajentaaksesi...
Nyt mä alan nyt oikeasti epäilemään ettei uudisrakentaminen ole tuttua. Omassa, selkeästi isommassa ollaan ~1,7 kW:ssä nollakelillä, tuohon vielä hupisähkön lämmitysvaikutus, reilusti pienemmät neliöt, tiiviimmät seinät ja auringon lämmitysvaikutus niin 300 W ei ole ”mitätön” ero.
 
Hegsa sanoi:
Omasta IV-designista kun vähentää (kuivia)huoneita niin että ollaan 80m2 koossa on tarvittava IV 30 l/s.
Klikkaa laajentaaksesi...
En puhunut erityisesti tästä 80 m2 kokoisesta. Niissäkin tosin tunnutaan laittavan varsin suuria IV-määriä EC9:ssä.
Hegsa sanoi:
Sun varmaan kannattaa viedä se huoltoon kun mun oma tekee nappia painamalla
Klikkaa laajentaaksesi...
Mulla ei Nilania ole, mutta aika monen arvoja olen täällä nähnyt ja niiden perusteella tuon kirjoitin. Miten kylmäksi sulla sitten jäteilma menee? Tai siis kenno, kun eihän tuo edes jäteilmaa mittaa. Jäteilma lienee siitä asteen pari lämpimämpää.
 
jmaja sanoi:
En puhunut erityisesti tästä 80 m2 kokoisesta. Niissäkin tosin tunnutaan laittavan varsin suuria IV-määriä EC9:ssä.

Mulla ei Nilania ole, mutta aika monen arvoja olen täällä nähnyt ja niiden perusteella tuon kirjoitin. Miten kylmäksi sulla sitten jäteilma menee? Tai siis kenno, kun eihän tuo edes jäteilmaa mittaa. Jäteilma lienee siitä asteen pari lämpimämpää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Minun jo vainaa Nilan vei jäteilman (tai siis patterin) lämpötilaa tasapainoisessa ilmanvaihdossa seuraavien sääntöjen mukaan
- tuloilman lämpötila yli nollan: 3-4 astetta tuloilmaa lämpimämpi
- pakkaskelillä nolla tai plussalla
- yli 15 astetta pakkasta sulatusta tiheään ha sulatuksen virheitäkin.

Kohde yli 160 neliötä ja tasapainoinen ilmanvaihto.

Kuristamalla tuloilmaa tuloilma lämpenee vaikka -30 asteessa halutuksi. Tosin silloin korvausilman tulee paikasta x - tuosta on pitkät keskustelut toisaalla.

Kuristamalla poistoa jäteilmaa saa alas, mutta miinuksilla ainakin minun Nilanissa seurasi jatkuva sulattelu.

Kuten täälläkin kuvattu kesän käyttöveden lämmitys on Nilanin juttu. Talvi on sitten sellainen tasapainottelu. Näiden asioiden suurutta voi vertailla ja pohtia jokainen...
 
Kaikkien PILP:ien kanssa pitäisi määrätä pakolliseksi se maapiiri ja kanavapatteri. Sen jälkeen on ne ihan kelpoja lämmittimiä nykyaikaiseen hyvin eristettyyn taloon.

Varsinkin jos Nilaniin menee, niin se suorastaan huutaisi sitä kanavapatteria. TOSIN se että lämmin ilma tuodaan ilmanvaihdon kautta olisi minulle ainakin "no go". Se jäähdytys toki ymmärrettävästi vaatii tuon tyyppisen rakenteen.

Jos ketjun aloittaja ei ole jo täysin sekaisin, niin ihmettelen. Sehän palstan suurin anti on, että aluksi jos ajatukset on kirkkaat, niin hetken päästä ei enää ymmärrä mistään mitään :)
 
Mikki sanoi:
Jos ketjun aloittaja ei ole jo täysin sekaisin, niin ihmettelen. Sehän palstan suurin anti on, että aluksi jos ajatukset on kirkkaat, niin hetken päästä ei enää ymmärrä mistään mitään :)
Klikkaa laajentaaksesi...
Olet täysin oikeassa. Täällä vanhemmat jäsenet valmentaa uuden nimimerkin henkisesti ylikuntoon parissa illassa ihan hyvää tarkoittaen :)
 
Mikki sanoi:
Tuo on aika itsestäänselvää, että uusi talo tehdään tiiviiksi ja varsinkin tuollainen EPS-talo on tosi tiivis. Meillä se korvausilmaputki on suoraan takassa "kiinni", on siis Tulikiven takkamallissa se mahdollisuus.

Takan luukku on "tiivis", eli siitä ei korvausilmaa tule. Kun pelti on kiinni, tuossa takan sisällä toki voi hieman liikkua ilmaa kun pelleissä on pakollisena se häkäreikä. Mutta näin muutoin ei mitään ongelmaa ole ollut, paitsi että takka vetää vähän liiankin kovaa, että pitää pellillä jarruttaa jos on ulkona kylmä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Eikös takassa ole todellakaan muuta palamisilman säätöä kuin savupelti jossain korkealla piipussa? Mikä takka?
 
AKivija sanoi:
Eikös takassa ole todellakaan muuta palamisilman säätöä kuin savupelti jossain korkealla piipussa? Mikä takka?
Klikkaa laajentaaksesi...
On siinä takassa säätövipu, mutta se pelti on omaan käteen yhtä helppo tai helpompi.

Tulikiven Vaala sarjan takka. Piippuna HärmäAirin teräspiippu lähtö takan päältä.
 
Mikki sanoi:
Jos ketjun aloittaja ei ole jo täysin sekaisin, niin ihmettelen. Sehän palstan suurin anti on, että aluksi jos ajatukset on kirkkaat, niin hetken päästä ei enää ymmärrä mistään mitään :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Kieltämättä, pää on nyt kuin Haminan kaupunki.. Olen jopa katsellut vesitakkoja :)
 
Impivaara sanoi:
Kieltämättä, pää on nyt kuin Haminan kaupunki.. Olen jopa katsellut vesitakkoja :)
Klikkaa laajentaaksesi...

Selvästi sinusaa on siis aika ainesta palstalaiseksi.

Mutta vesitakasta.... Pannuhuone olohuoneessa on aikamoinenn innovaatio. Se että vesittakalla lämmitys tuo kunnolla säästöjä, vaatii aikamoista kuutiomäärää poltettavaksi.

Jos sinua kuitenkin kiinnostaa sekä pörssiohjailu että tuollaiset vesitakkahommt, niin molempiin kyllä tarvitaan varaajatilaa.

Yksi oikein hyvä paketti olisi tekniseen tilaan Jäspi GTV 500 ja 300l käyttövesivaraaja rinnakkain. Jäspiin 6kW sähkövastus alaosaan. Molemmat kontaktorien taakse ja Shelly Pro 3 ohjaamaan niitä.

Lämmityksen ohjaus ja säätö vaikka Oumanilla. Ihan perus käyräohjaus on hyvä. Näin olisi yhteensä 9kW lämmitystehoa halvimmille tunneille ja laajennusmahdollisuutta mihin lämmityslaitteeseen vain.

Siihen saisi sen Vesitakan kiinni ja ei se välttämättä älytön ole jos on halua reiluun takan polttoon. Katsoo vain että takla ei luovuta liikaa huoneeseen lämpöä ja takka olisi hyvä suunnitella teknisen tilan lähelle.
 
roots sanoi:
Vesitakka meiningit tähän kohteeseen kuulostaa kaikkein overkillimmältä mitä on esiintynyt.
Klikkaa laajentaaksesi...
Jos pitää takan polttamisesta ja on ilmaisia puita, niin pienessä hyvin eristetyssä EPS talossa siinä voi olla järkeä, koska muutoin menee tosi herkästi ylilämmön puolelle varaavalla takalla. Tai ainakin takka pitäisi olla iso ja raskas ettei luovuta liikaa lömpöä huoneeseen.
 
Mikki sanoi:
Jos pitää takan polttamisesta ja on ilmaisia puita, niin pienessä hyvin eristetyssä EPS talossa siinä voi olla järkeä, koska muutoin menee tosi herkästi ylilämmön puolelle.
Klikkaa laajentaaksesi...
Siis missä olisi järkeä? Jos itse tekisin tuonne puutulisijan käyttömahdollisuuden, niin asentaisin koko kattilalaitteiston pihalle ja lämpöeristäisin sen hyvin kivivillalla tms. Takkatulta katsoisin tv:n ruudulta sisällä (ei vie turhaa tilaakaan eikä hukkaa lämpöä ja voi katsoa ruudlta mielenkiintoisempaakin ajanvietettä).

Jos monoblock-vilpin saa pysymään sulana luonnollisella kierrolla varaajasta sähkönkatkon aikana, miksei sitten tuollaista eristettyä puutulisijaakin.
 
kotte sanoi:
Siis missä olisi järkeä? Jos itse tekisin tuonne puutulisijan käyttömahdollisuuden, niin asentaisin koko kattilalaitteiston pihalle ja lämpöeristäisin sen hyvin kivivillalla tms. Takkatulta katsoisin tv:n ruudulta sisällä (ei vie turhaa tilaakaan eikä hukkaa lämpöä ja voi katsoa ruudlta mielenkiintoisempaakin ajanvietettä).
Klikkaa laajentaaksesi...
Tai puukattila tekniseen tilaan. Ei se ole edes hirnu kallis jos Virosta tilaa.

torujyri.ee

Malmkatel KY 4 Rima - Toru-Jüri

Pääasiassa puun polttamiseen tarkoitettu kattila, jossa voit lämmittää tehokkaasti myös hiiltä, brikettejä jne. Palamisilmaa säätelee lämpösäädin, joka sisältyy kattilasarjaan Mukava ja leveä lastausovi ja tilava polttokammio Lämmityspinta n. 80m2 Korkea hyötysuhde Helppo puhdistaa ja asentaa.
torujyri.ee torujyri.ee

jmaja sanoi:
Eli sitten kun huomaa tulleen lämmin pitää hikoilla vuorokausi?
Klikkaa laajentaaksesi...

Niin.... Se on kyllä just tuo, että jos haluaa polttaa reilusti puuta, niin se kannattaisi tehdä muualla kuin olohuoneessa.
 
Mikki sanoi:
Tai puukattila tekniseen tilaan. Ei se ole edes hirnu kallis jos Virosta tilaa.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu, tuollainenkaan ei falskaa huomattavaa osaa lämmöstä suoraan sisälle (kuten vesitakat), polttoaineen käsittely ei roskaa sisätiloja eikä vie asuintilaa kuten sisätakat ja vastaavat (siivoustarvetta kuitenkin lisää sijoitustilassa ja ehkä muuallakin). Vähintään laskennallisesti tuo kuitenkin aiheuttaa lisäkustannuksia ja teknistä tilaa on laajennettava. Palomääräyksistä en tiedä, mutta siitäkin voi tulla lisävaatimuksia ja -kustannuksia.
 
Jos sisäseinät on kiveä (harkkoa) eli varaavat /imevät hyvin lämpöä ja talo vähän lämpöä kuluttava, ei puuta tarvitse kauheasti polttaa, ja siitäkin lämmöstä menee puolet vesikiertoon, ei tilanne ole sama kuin perinteisesti hikoillaan tulisijojen vieressä, varsinkin jos suunittelee tulisijan sopivan avaraan tilaan ja käyttää osan lämmön muodostukseen KV-sopimuksen halpoja tunteja.
 
Niin jos puuta haluaisi pitää lämmityksen tukena, niin pistäisi GTV 500n vastuksen pörssiohjaukseen vaikka kolme halvinta tuntia, mikä toisi 18kWh lämpöä varaajaan joka päivä 6kW lämpöparonilla.

Sen tietää sitten että lämmitykseen mensi max. Noin 550kWh kuukaudessa ja halvimmille tunneilla kaikki.

Nyt sitten puun määrää pitäisi säätää ulkolämmön mukaan ja siihen varmaan muodostuisi aika hyvä perstuntuma nopeasti. Olipa sitten varaava takka, vesitakkahomma tai kattila. Kattila olisi nopein tapa... Varmaan yksi pesällinen ja varaaja olisi kuuma.

Puun määrää voisi sitten vastaavasti säätää lisäämällä tai vähentämällä vastustunteja.
 
Kun hyvin eristetyssä pienessä talossa polttelee sisällä puuta vesitakassa tai takassa ilman vettä, puuta joka tapauksessa kuluu niin vähän ja lyhyitä aikoja jopa kohtuullisilla pakkasillasillakin, että lain vaatima häkäviiste savupellissä tuhlaa ulos suunnilleen kaiken lämmön, mitä puusta saa vuorokauden mittaan, kun välttää takan sijoitustilan muuttumista saunaksi. Jollei puuta polta, vaikka laitteet on, häviöt ehkä puolittuvat, mutta tuskin enempää.
 
Kyllä @kotte oikeilla jäljillä olet. Vaikka paloilman ottaa ulkoa, niin se pieni ilmavirta menee kokoajan ja jäähdyttää takkaa, mikä jäähdyttää taloa.

Itselleni takka on loppujen lopuksi aika leikkikalu. Sillä voi tunnelmoida, ja joskus kovilla pakkasilla tukea lämmitystä. Mutta missään nimessä se ei ole mikään lämmityslaite.

Joa puuta haluaa polttaa enemmän, mikä ihan kivaa on (jos ei ole pakko), niin oikea kattila on ylivoimainen kaikin puolin.

Ja sitten on tämmöisiä myös, mitkä palaa pidempään ja luovuttaa lämpöä kauan:

K10 pitkään palaava puukattila Puukattila [L10] - €2,299.00 : Kotituli.fi, Kotituli.fi - kamiinat, hellat, takat, puukattilat, savupiiput, nuotiopaikat, grillit

puukattila
www.kotituli.fi
 
Viimeksi muokattu:
Pitää tehdä 'häkäpilli' peltiviisteen tilalle, jonka läpi menevä huiku jäähtyy joko veteen tai sisäilmaan, ja takan luukku hyvällä tiivisteellä.
 
Pientä puukattilaa olen oikeastikin harkinnut, aikaa ja tahtoakin puunpolttoon olisi, ja vieressä on kymmenkunta hehtaaria joka tapauksessa harvennettavaa nuorta metsää. Projekti on siinä vaiheessa, että poikkarihakemus on jätetty, ja mikäli lupa heltiää, teetän maaperätutkimuksen tai kaivelen itse. Jos on hyvä tuuri, niin talon alle (rinne) tulee osittainen kellari, eli pannuhuoneen koko voisi olla kuinka suuri tahansa. Muutoin joutuu pysyttelemään tavanomaisessa komeronkokoisessa.
 
Impivaara sanoi:
Pientä puukattilaa olen oikeastikin harkinnut, aikaa ja tahtoakin puunpolttoon olisi, ja vieressä on kymmenkunta hehtaaria joka tapauksessa harvennettavaa nuorta metsää.
Klikkaa laajentaaksesi...

No sittenhän homma on selvä. Kunnon puukattila ja kunnon varaaja kellariin. Niillä saa kulutettua puuta tehokkaasti.

Jättää takan pois (säästöä) ja rakennat vaikka pihalle nuotiopaikan, missä voi tunnelmoida.

Minusta tuossa on paljon järkeä, tehdä pienehkö hyvin eristetty talo ja laittaa hyvä IV kone, hyvä varaaja vastuksilla ja käyttöveden esilämmitylsellä, erillinen KV varaaja priimaukseen. Ja puukattila jos on puuta tarjolla varmasti. Puutahan ei kulu paljoa jos kulutus on pieni --> ei mahdoton työmäärä.

Laitteet kestää vuosikymmeniä pienellä huollolla.
 
Viimeksi muokattu:
kotte sanoi:
Kun hyvin eristetyssä pienessä talossa polttelee sisällä puuta vesitakassa tai takassa ilman vettä, puuta joka tapauksessa kuluu niin vähän ja lyhyitä aikoja jopa kohtuullisilla pakkasillasillakin, että lain vaatima häkäviiste savupellissä tuhlaa ulos suunnilleen kaiken lämmön, mitä puusta saa vuorokauden mittaan, kun välttää takan sijoitustilan muuttumista saunaksi. Jollei puuta polta, vaikka laitteet on, häviöt ehkä puolittuvat, mutta tuskin enempää.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ettei menisi ihan mutuiluksi niin tässä oman takan lämmitystehosta mittausdataa mikä ei tue tätä arviota:
1722759372035.png

Korvausilma tulee piipusta ja luukut on tiiviit eli asuntiloista ei lämpö siirry konvektiivisesti, ainoastaan johtumalla. Lämmityssyklien ulkopuolella mitään lämpövuota ei oikein saa mitattua tuolle eli ei ne johtumisen hukkalämmöt kovin isot ole.

Takka about keskellä taloa, ei mene saunaksi mikään tila.
 
Hegsa sanoi:
Korvausilma tulee piipusta ja luukut on tiiviit eli asuntiloista ei lämpö siirry konvektiivisesti, ainoastaan johtumalla. Lämmityssyklien ulkopuolella mitään lämpövuota ei oikein saa mitattua tuolle eli ei ne johtumisen hukkalämmöt kovin isot ole.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ei sellaista varaavaa takkaa ole keksittykään, jossa lämpö siirtyisi kiviaineksisen vaipan lävitse vain sisäsuuntaan eikä hormiin. Hormi on aluksi hyvin kuuma tuli- ja savukanavan puolelta ja pienikin virtaus pellin rakosista piippuun vie huomattavan määrän lämpöä hukkaan. Tuota voi hyvinkin vertailla tyypilliseen öljykattilaan käyttöveden valmistamisessa kesäisin, jonka häviöiksi väitetään jopa kymmeniä prosentteja poltetun öljyn energiamäärästä. Tuossahan sentään sisäosat ovat metallia ja jäähtyvät nopeasti jonnekin 70 asteen vaiheille tulen sammuttua ja aivan hyödyksi kuuman käyttöveden valmistamiseen.

Vielä enemmän saa toki hukkautumaan, jos takka ottaa palamisilman ulkoa (pellin reikähän ei siitä umpeutune?). Jos ilman ottaa sisältä, jokainen ymmärtää, että takka on ilmavaihdon reitti ohi lto-laitteen ja korvausilma tulee raakana ulkoa.

Järkevän puulämmityksen a&o on kunnollinen vesivaraaja kunnollisine eristeineen säilyttämässä lämmön kättöön polttokertojen välissä sekä puuta tehokkaasti hyvällä hyötysuhteella mahdollisimman saasteetta polttava ja hyvällä hyötysuhteella lämpöä tuottava kattila (tyypillisesti alapalo-sellainen).
 
kotte sanoi:
Ei sellaista varaavaa takkaa ole keksittykään, jossa lämpö siirtyisi kiviaineksisen vaipan lävitse vain sisäsuuntaan eikä hormiin. Hormi on aluksi hyvin kuuma tuli- ja savukanavan puolelta ja pienikin virtaus pellin rakosista piippuun vie huomattavan määrän lämpöä hukkaan.
Klikkaa laajentaaksesi...
Laskimen kun ottaa käteen niin litra sekunnissa ilmaa vaatii ~1W lämmitystehoa per aste ja ei siellä kova humina käy. Nopeasti mutuiltuna sanoisin kymmeniä wattia kun taloon siirtyy kilowattia-kahta ja kylmänä aivan pähkinöitä.

Moderni on takka ottaa hyödyllisenä energiana talteen noin 80% paloenergiasta, VTT:llä on hyvät mittaukset tästä https://tsy.fi/wp-content/uploads/2...yotysuhteet_erilaisissa_kayttotapauksissa.pdf
 
No noo, jos on tuo peltoon kaivuu mahdollisuus. Yleensähän sitä ei ole, vain poikkeuksellisesti ja porausala on tämän erittäin hyvin sisäistänyt. Nykyisinhän landelle ei rakenneta eikä suuremmin saneeratakaan kun mitään kiinteistömarkkinaa ei ole näköpiirissä.
 
Hegsa sanoi:
Laskimen kun ottaa käteen niin litra sekunnissa ilmaa vaatii ~1W lämmitystehoa per aste ja ei siellä kova humina käy. Nopeasti mutuiltuna sanoisin kymmeniä wattia kun taloon siirtyy kilowattia-kahta ja kylmänä aivan pähkinöitä.
Klikkaa laajentaaksesi...
Lämmityksen jälkeen lämpötilaero on pakosta satojakin asteita, jotta takalla yleensä tekee mitään. Satoja watteja tuossa menee kunnon tovon verran.

Otin laskimen käteen ja tulin tulokseen, että 1l/s pystyy polttamaan jotakin 1/2kg puuta tunnissa? Liekö ilmavirta sitten riittävä normin kannalta? En ole tutkinut. Polton loppuvaiheessa ilmaa tarvitaan moninkertaisesti, joten tuo hukkalämmön määrä voi hyvinkin olla ennen pellin sulkemista kilowattien luokkaa.
 
kotte sanoi:
Lämmityksen jälkeen lämpötilaero on pakosta satojakin asteita, jotta takalla yleensä tekee mitään. Satoja watteja tuossa menee kunnon tovon verran.

Otin laskimen käteen ja tulin tulokseen, että 1l/s pystyy polttamaan jotakin 1/2kg puuta tunnissa? Liekö ilmavirta sitten riittävä normin kannalta? En ole tutkinut. Polton loppuvaiheessa ilmaa tarvitaan moninkertaisesti, joten tuo hukkalämmön määrä voi hyvinkin olla ennen pellin sulkemista kilowattien luokkaa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Asiasta nyt on jonkin verran kokemusta. Kyllä varaava takka lämmittää eikä se lämmin mene piipusta harakoille vaikka kuinka väität. Onhan taloja lämmitetty iät ja ajat erilaisilla uuneilla, huoneisiin sijoitettuja yleensä kakluuneiksi nimitettiin kunnes nykyään takoiksi on ristitty.
 
Sinun täytyy kirjautua sisään tai rekisteröityä voidaksesi vastata viestiin.
Takaisin
Ylös Bottom