SPRSUN 15,8kW käyttökokemuksia

LAITTEET
SPRSUN CGK-040V3L-B monoblock 15,8kW
Sulakkeet 3x16A
Varaaja ES MWT 300.4 Lvi 5398011, hybridi 300 Litraa
Kiertovesipumppu A-Collection 25-80
Ouman EH-80 patteriverkoston lämmönsäädin
Vexve ABV 4121 lämmönjakoventtiili

Mittarit:
Sähkötaulussa Shelly Pro 3EM
Putkissa Multical 303T

ESITTELY
Lämmitysverkoston vesi kiertää ulkona
Kiertovesipumppu on pannuhuoneessa ja kytkettynä pistorasiaan jota VILPi ohjaa.
Käyttövesi tulistetaan hybridivaraajan yläosassa
Käyttöveden 3kW lämmitysvastus toimii myös tarvittaessa lämmityskiertoon, jos pumpun tuotto ei riitä.
Varaajassa 3x2kW varalla.
WiFi - etähallinta kännykkäapilla
Smart Grid valmius.

Heat Pump kännykkäappi
Alkunäytöllä:
- Inlet temp
- Lämpötilapyynnin asetus
- Toimintatilan kuvakkeet
- On / Off

EDIT 8.11.
SMART GRID JA EVU
Antin Valinnan sivuilta:
"Uudessa päivitetyssä mallissa SG Ready toiminto, jolla on mahdollista ohjata ilmavesilämpöpumpun kulutusta pörssisähkön hinnan mukaan. SG Ready toiminnon hyödyntäminen vaatii esimerkiksi Shelly Pro 2 ja Shelly Pro 3EM ohjaimet jotka välittävät pörssisähkön hinnan ilmavesilämpöpumpulle. Kytkentäkaavio tuotekuvissa ilmavesilämpöpumpun ja Shelly Pro 2 välille.

Päivityksen mukana EVU toiminto on myös vakiona ilmavesilämpöpumpussa. EVU toiminto mahdollistaa aurinkopaneelien kytkemisen osaksi ilmavesilämpöpumpun järjestelmää. Ilmavesilämpöpumppu nostaa lämmitystehoa kun aurinkosähköä on saatavilla."

VILP käynnistetty 15.8.2024

Kuukausi-COP
COP 1 ei sulatuksia, COP 2 sis. sulatukset, °C kk keskilämpö, Lämmitystarveluku

	COP 1	COP 2	°C	LT
syys-24	2,7	2,6	13,2°	71
loka-24	3,2	3,1	6,8°	317
marras-24	2,8	2,7	1,9	448
joulu-24

3.10.-24 Patterikierron paluu muutettu VILPin inlettiin.
18.10.24 Inletin lämpöanturi kalibroitu. Näytti yli 2°C liian vähän jolloin VILP lämmitti "liian" lämmintä vettä. Virhettä jäi vielä n. 0,6° mutta näyttää nyt saman kuin outletin anturi.
19.10.24 Ouman sisäanturi asennettu.

Vuosikulutus 2025
SPRSUN n. 4,7 MWh, kaikki yhteensä 7,1 + 1-2 m3 polttopuuta. (Öljy + ILP kulutus oli n. 14 MWh/a)

 

[sanpsa]

Minullakin on tuo säätö, mutta se on mielestäni vain DC-pumpun nopeuteen vaikuttava asetus eli pyrkii pumppaamaan suhteessa lämmöntuottoon. Manuaali on kovin hiljaa asiasta mutta pumpun sisältä löytyy PWM-lähtö tuon ohjaukseen.

Nojoo totta. Kuitenkin pienemmällä virtauksella saadaan vähemmän lämpötehoa ja kompressoritehoa ja pidemmät käyntijaksot. Kait tuo vaan pitää tasapainoilla mieleiseksi.

 

[are]

Omassa pumpussani ei tuollaista dT sääätöä ole.

Ei kai varsinaisesti tässäkään, en tiedä jos olisi DC-kiertovesipumppu. dT:n pystyy kyllä asettamaan käyttäjän valikosta ja tavallinen kiertovesipumppu toimii se sen verran että lähtee käyntiin kun pyyntilämpötila on alitettu dT:n verran. Kännykkäapista kyllä näkee esim 75% tehoja välillä kiertovesipumpulle annettavan, mutta ei se ilman dc-pumppua vaikuta mitenkään.

 

[are]

Ottohehokäyrä ja COP 3,5 @ 10°C
Pyynti 40° dT5°, kv-pumppu 2120 l/h ja FAN NOR

Lämmitysjakson COP keskiarvo 3,5. (Alku ja loppu jaksosta ei ole mukana)
Minimi 3,2 ja maksimi 4,0. Patterikierron paluu oli suoraan VILPin Inlettiin. -> ottotehokäyrä näyttää paremmalta
Max antoteho oli 16,4kW (5:45 kohdalla) ja COP silloin 3,8. Inlet n. 35° ja Outlet 44°. Tarkkuuteen saattaa hiukan vaikuttaa se että inlet- ja outlet-lukeman saamisen välille menee n. 5-10 sek. ) 9 minuutin kohdalla oli myös hetkellinen 16,1kW antoteho.


Taulokossa alla on muutama rivi (#1 - #6) tiedostoa tästä käyntijaksosta. Ulkolämpötila oli 10°, pyynti tässä oli 40°.

TEHTAAN SPEKSEIHIN VERRATTUNA

Tehtaan speksit ->	7°	30	35	4,62 - 5,78	1,26 - 3,4
	Outdoor air °C	Inlet °C	Outlet °C	COP	Pin kW
#1	10°	29,9	34	4,0	2,83
#2	10°	30,3 (k.a.)	35,5 (k.a.)	3,3	3,50
#3	10°	30,7	37	3,7	3,56
Tehtaan speksit ->	7°	40	45	3,7 - 4,39	1,59 - 4,10
	Outdoor air °C	Inlet °C	Outlet °C	COP	Pin kW
#4	10°	36,2	45	3,5	4,39
#5	10°	37,4	46	3,4	4,54
#6	10°	39,7	48	3,3	4,75

 

[are]

HUKKATEHO KUN VILPIN KIERTOVESIPUMPPU PYÖRII TAUOTTA
@ 7°, 1800 l/h

Energiamittari näyttää vaihtelevan 0,0 - 0,1kW. -> Lämpötehon katoaminen taivaan tuuliin n. 50W + kiertovesipumpun ottoteho (2-nopeus) 50W, yht n. 100W

Riippuu tietenkin esim. putkien eristeistä. Tässä tapauksessa n. 30mm eristeet putkissa ulkona

 

[Arisoft]

Riippuu tietenkin esim. putkien eristeistä.

Tota luokkaa olen arvannut sen olevan. Samaa luokkaa siis kuin käyttövesivaraajan kulutus. Jos sen pysäyttää niin varmaan silloinkin sinne hukkuu lämpöä.

 

[are]

Jonkunverran parannusta on havaittavissa kun tein ohituslinjan lämmityskierron paluusta suoraan pumpulle 3-putkikytkennäksi.

Kiitos tästä! COP tuntuisi parantuvan n. 0,2 verran. Antotehossa tarkoittaa vajaa kW enempi käyntiajalta jos ottoteho on 4,3kW.

Minulla taitaa olla patterikierron pumppu vähän turhan kovalla kun paluulämpö sieltä on 27° (7° ulkolämpö) ja menolämpö 30°.

 

[are]

Tota luokkaa olen arvannut sen olevan. Samaa luokkaa siis kuin käyttövesivaraajan kulutus. Jos sen pysäyttää niin varmaan silloinkin sinne hukkuu lämpöä.

Tällä kelillä menee niin vähän ettei Kamstruppi rekisteröi sitä. Toinen asia on sitten se, miten Kamstruppi ymmärtää takaperoisen painovoimaisen kierron. ja riittääkö sen mittausherkkyys. Luulen, että kierto on takaperin kun vilpin pumppu on pysähdyksissä. Meno- ja paluuvesien lämpömittarit tuntuisivat tukevan tätä. VILP käynnistyy tähän takaperin tapahtuvan painovoimaisen kierron perusteella kun sen lämpötila on laskenut määrättyyn.

 

[tjani]

Tarpeeksi kun virtaa takaperin niin Kamstruppiin tulee vikakoodi. Itsekään ikinä ole nähnyt mutta mittarista näkee vikahistorian niin sieltä niitä selailin. Keväällä niitä ainakin oli tullut, oli kyllä jotain muutakin.
Mullakin siis hyvin kiertää vesi vastasuuntaan kun pumppu seisoo. Tammikuussa kun oli liki 30 pakkasta ja vastukset hehkui varaajassa niin Panan in- ja outlet anturit näytti yli 40 asteen lämpöjä. Eipä jäädy, mutta tiedä paljonko karkaa sen kautta lämpöä.

edit. Korjataan sen verta että silloin kun lämmityskierron pumppu on päällä, mutta Pana seis, niin vesi kiertää oikeaan suuntaan. Ja nyt kun kattelin käppyröitä niin taitaa se vesi lähes aina kiertää oikeaan suuntaa kun inlet on aina kuumempi kuin outlet.

 

[are]

COP @ 7° keskimäärin 3,7 (1815 l/h)
Kuvassa COP, Inlet ja Outlet ajan funtiona.

Tehdas lupaa A7/W35 normilla COPpia 4,62 - 5,78
Tehtaan arvot ottoteholle A7/W35 1259 - 3420W

5 min 30 sek kohdalla Inlet menee yli 30° ja Power In on 3,7 kW.
dT on silloin 7,4° ja COP 3,6.

VILPin kv-pumpun saa suuremmalle virtaamalle (2120 l/h), pitää vielä kokeilla sillä.
Aiempien havaintojen mukaan COP ei muutu ja dT laskee pari astetta.

Vaiheiden välistä vinokuormaa enintään 330W ja siitä pois Crank heater ja kv-pumppu, yht 110W niin vinokuormaa jää 220W.
Kumma miten sekin vaihtelee. Enimmillään ollut n. 450W.

 

[sanpsa]

Kiitos tästä! COP tuntuisi parantuvan n. 0,2 verran. Antotehossa tarkoittaa vajaa kW enempi käyntiajalta jos ottoteho on 4,3kW.

Minulla taitaa olla patterikierron pumppu vähän turhan kovalla kun paluulämpö sieltä on 27° (7° ulkolämpö) ja menolämpö 30°.

Yllättävän vähän kuitenkin Saatko jossainvälissä kokeiltua mitä tapahtuu jos pumpun vesikierron laittaa pienemmälle ja jonkin silent moodin päälle, että rajoittaa tehoa? Jos tällä pääsis lähemmäs minimitehoa ja pitkää käyntiaikaa. Joku viileämpi keli olisi hyvä, jotta vähän enemmän menisi lämpöä.

Miten kompuran nopeus, rupeaako hidastumaan kun pyynti saavutettu?

 

[are]

Saa tuosta night moden valittua. Kesäkelillä syyskuussa sillä sai torpattua ottotehojen karkaamista.

Kompuran nopeus ei taida osata ajaa itteensä jouheasti hitaammalle. Tapahtuu kyllä mutta aika jyrkästi se lopettaa lämmittämisen. Pientä ennakointia on kun pyynti on saavutettu.

Kompuran herzit tuosta pystyy livenä katsomaan. Voisi jonkun käyrän niistäkin tehdä.

Miniminottoteho pitäisi olla alle 1,3kW, mutta sillä teholla tuo ei tee mitään vaan kiirehtii paljon suurempiin tehoihin.

Teen lisää kokeita ja käyriä kun tulee 7 asteen ulkolämpö.

 

[sanpsa]

Powerworldissä löytyy asetus mitä tehdään kun ollaan pyyntilämmössä, luulis olevan joku vastaava.

 

[Arisoft]

Kompuran nopeus ei taida osata ajaa itteensä jouheasti hitaammalle. Tapahtuu kyllä mutta aika jyrkästi se lopettaa lämmittämisen. Pientä ennakointia on kun pyynti on saavutettu.

Jyrkkyys luultavasti johtuu siitä, että tehonlasku vaikuttaa viiveellä ja tulevan veden lämpö ehtii nousta vielä hetken aikaa niin että se joutuu jarruttamaan rajummin.

Omassa olen säätänyt hiljaisen tilan kierrokset minimiin 30Hz niin se ei pysty liian nopeasti nostamaan lämpöä. Jännää silti se että kun tavoite on saavutettu niin sen jälkeen se voi nostaa taajuuden suuremmaksi kuin tuo limitti. Limitti vaikuttaa vain siihen hetkeen kun lämpö ei ole vielä saavuttanut tavoitetta. Erikseen on sitten säätö tuolle hidastetulle moodille mitkä sen minimi ja maksimi kierrokset on. Niillä voi myös rajoittaa liikaa intoa. Epäkäytännöllästä silti... omassani pysty automaatiolla noita muuttelemaan ulkolämpötilan mukaan.

 

[are]

Jyrkkyys luultavasti johtuu siitä, että tehonlasku vaikuttaa viiveellä ja tulevan veden lämpö ehtii nousta vielä hetken aikaa niin että se joutuu jarruttamaan rajummin.

Tältä se vaikuttaakin kun tapahtumaa seuraa. Siinä kohdassa voi hetken cop olla aika kova

 

[are]

Miten kompuran nopeus, rupeaako hidastumaan kun pyynti saavutettu?

Kompressorin taajuus 59 Hz
Pyynti 35° tulee täyteen ajassa 9 min 10 s, kompressorin taajuus 59 Hz.
58 Hz alkaa 36,1° lämpötilasta ajassa 10 min 0 s
56 Hz alkaa 36,9° lämpötilasta ajassa 10 min 30 s
57 Hz piikki 37,2°ajassa 10 min 45 s
52 Hz 37,3° ajassa 10 min 50 s
42 Hz 37,4° ajassa 10 min 55 s
37 Hz 37,5° ajassa 11 min 5 s
0 Hz 37,5° ajassa 11 min 10 s

Kompressori ei oikeastaan ala hidastua, se vain sammuu vaiheittain 1 min 10 s ajan kuluessa.
Ulkolämpötila 8,5°.
Tässä normaali käyttömoodi ja VILPin kiertovesipumppu on täysillä
Outletin ja Inletin ero asettuu 8,6 -8,7° 7 minuutin jälkeen.

Ei se edes yritä jäädä pitämään tavoitelämpötilaa. Pitäisikö? Eikös se ole invertterin idea?

 

[sanpsa]

Kompressorin taajuus 59 Hz
Pyynti 35° tulee täyteen ajassa 9 min 10 s, kompressorin taajuus 59 Hz.
58 Hz alkaa 36,1° lämpötilasta ajassa 10 min 0 s
56 Hz alkaa 36,9° lämpötilasta ajassa 10 min 30 s
57 Hz piikki 37,2°ajassa 10 min 45 s
52 Hz 37,3° ajassa 10 min 50 s
42 Hz 37,4° ajassa 10 min 55 s
37 Hz 37,5° ajassa 11 min 5 s
0 Hz 37,5° ajassa 11 min 10 s

Kompressori ei oikeastaan ala hidastua, se vain sammuu vaiheittain 1 min 10 s ajan kuluessa.
Ulkolämpötila 8,5°.
Tässä normaali käyttömoodi ja VILPin kiertovesipumppu on täysillä
Outletin ja Inletin ero asettuu 8,6 -8,7° 7 minuutin jälkeen.

Ei se edes yritä jäädä pitämään tavoitelämpötilaa. Pitäisikö? Eikös se ole invertterin idea?
katso liitettä 100538

Joo yrittäsin tutkia löytyykö tommonen vastaava asetus minkä laitoin tossa aikasemmassa viestissä. Tuo siis just määrää, että tiputetaanko taajuutta kun pyyntilämpötila on saavutettu vaiko ei.

 

[Arisoft]

Kompressori ei oikeastaan ala hidastua, se vain sammuu vaiheittain 1 min 10 s ajan kuluessa.

Sinulla lämpö nousee niin nopeasti ettei tuossa mikään hidastaminenkaan taitaisi auttaa. Lämmönvaihdinkin pysyy kuumana hetken aikaa. Itse asiassa tuon voit kokeilla pysäyttämällä kompressorin itse juuri 35 asteen kohdalla ja seuraamalla miten kuumaksi vesi ehtii nousta.

 

[Arisoft]

Ei se edes yritä jäädä pitämään tavoitelämpötilaa. Pitäisikö? Eikös se ole invertterin idea?

Tee sama vielä hiljaisella moodilla. Näet tarkemmin mitä tapahtuu kun lämmön nousunopeus on hitaampi.

 

[are]

NOR ja Night mode;

	Comp, Hz max	FAN rpm max	DC pump speed %
FAN: NOR	60	950	100
FAN: Night	50	838	88

Kun FAN-moden muuttaa, lienee viisainta sammuttaa ja käynnistää pumputin tai odottaa yksi käyntijakso ennen tietojen keräämistä. Vaikka appi sanoi Night mode (ja laitteen ohjaustaulu), käytännössä vaihtamista seuraava veto mentiin kuitenkin NORmaaliarvoilla. Hiukan ihmettelin kun tuli aivan samanlainen kuvaaja ja kompuran herzit ym ei poikenneet aiemmasta.

DC-pumppua mulla ei edes ole mutta taulukossa näkyy sen arvot.

 

[Arisoft]

Vaikka appi sanoi Night mode (ja laitteen ohjaustaulu), käytännössä vaihtamista seuraava veto mentiin kuitenkin NORmaaliarvoilla.

Heh, mulla Appi sanoo usein että pumppu on sammuksissa vaikka se onkin käynnissä. Johtuu siitä että noissa tiedot tulee välimuistista eikä siinä oikeasti kysellä mitään pumpulta.

 

[are]

Tämä on nyt ollut Night modella eilisestä. Propellin ja kompuran kierrokset tapissa. No, onhan se night modella, eikä nyt ole yö.
Ehkä tuo ymmärtää jotain kellosta ja pumputtaa night modella kun tulee yö.
User manual ei kerro

 

[Kuuraparta]

Idealosta katsoin, että Multical maksaisi Saksassa vain reilun satkun. Onko tuosta iloa virittelyyn?

 

[Arisoft]

Tämä on nyt ollut Night modella eilisestä. Propellin ja kompuran kierrokset tapissa. No, onhan se night modella, eikä nyt ole yö.
Ehkä tuo ymmärtää jotain kellosta ja pumputtaa night modella kun tulee yö.

Omassa oli samoja oireita mutta tulkitsin asian niin, että night mode rajoittaa vain ennen kuin pumppu siirtyy "tasalämpötilaan" jossa sen vaihtelee tehoa veden lämmön mukaan. Kun se on saavuttanut tuon rajalämmon niin sen jälkeen se voi toimia täydellä skaalalla rajasta huolimatta. Vain tuuletin pyörii hitaammin.

 

[are]

Idealosta katsoin, että Multical maksaisi Saksassa vain reilun satkun. Onko tuosta iloa virittelyyn?

Voi olla että tieto lisää tuskaa. Mutta hyvä laite se on kun näkee kuin paljon pumputin antaa lämpöntehoa. Kokoluokka kai DN25 jos tavallisenkokoinen talo kyseessä. Näkee siitä virtausnopeudenkin. Kännykkään sen lukemia ei saa.

Ottopiuhoissa mulla on shelly pro 3em.

 

[are]

Omassa oli samoja oireita mutta tulkitsin asian niin, että night mode rajoittaa vain ennen kuin pumppu siirtyy "tasalämpötilaan" jossa sen vaihtelee tehoa veden lämmön mukaan. Kun se on saavuttanut tuon rajalämmon niin sen jälkeen se voi toimia täydellä skaalalla rajasta huolimatta. Vain tuuletin pyörii hitaammin.

Muistaisin lukeneeni että jossain päin maailmaa tai eurooppaa vaaditaan pumputtimelta että se osaa olla hiljainen yöllä.

 

[Arisoft]

Muistaisin lukeneeni että jossain päin maailmaa tai eurooppaa vaaditaan pumputtimelta että se osaa olla hiljainen yöllä.

Saattaa night mode olla juuri tuota varten olemassa. No ainakin se hiljentää tuuletinta, joka yleensä kai on se meluavin komponentti.

 

[are]

VANHAT LÄMMITYSPATTERIT VILPPILÄMMITYKSESSÄ
Laskin kellarikerroksellisen rintsikkatalon pattereiden mitoitustehon, yhteensä 7300W @ 70/40. 70° meno ja 40° paluu öljylämmityksellä ja sillä pirtti pysyy lämpimänä kovemmallakin pakkasella. Tuo öljylämmitysteho voisi olla mitoitettu -35°, silloin se olisi täysin linjassa oman arvioni kanssa. Olen aiemmin arvioinut pirtin lämmitystehontarpeeksi 4880W@-20°, jonka perusteella tein VILPin valintaa.

Purmon sivuilla on laskuri ja vanhoille pattereille voi laskea tehon kun tietää meno- ja paluulämmön. Voi jopa kokeilla mitä ne pitäisi olla.

VILPillä tehty lämpö on laimeampaa eikä maksimilämpöä tupaan tule yhtä paljon kuin aiemmin.
Alkuperäisestä lämmön mitoituksesta VILPpikäytöllä on jäljellä 21° huonelämmöllä:

40/35, 47%, 3400W
45/30, 42%, 3100W
45/35, 54%, 3900W
45/40, 66%, 4800W -> tämä riittäisi nykyisillä 2-lehtisillä pattereilla -20° tai vähän vaille. Pumputtimen pyynti olisi silloin 50° (maksimiasetus on 55°). Pattereista saa enemmän tehoa kun laittaa patteripiirin kiertovesipumpun kovemmalle.

SPRSUN pumputin on R32 kylmäaineella ja Panasonic kompressorilla ja sen pitäisi osata tehdä lämpöä hyötysuhteella -30 asteessakin, jos valmistajan sivuista ymmärrän, niin kiinalainen lupaus on -30° allekin. Onko kiinalainen alle -30° numeroarvolta vai lämpötilalta "alle"...

Laitteen maksimi ottoteho on speksien mukaan 5130W joka 1 COPilla riittäisi mielestäni -22° saakka. 1,2 COPilla tehoa tulee 6100W, joka on tehontarve @ -30°

UUSI LÄMMITYSPATTERI

Jotta voidaan valita tehokkaampi patteri VILPpilämmölle, pitää tietää meno- ja paluulämmöt, ja varsinkin menolämpö joka on ehkä 5-10° vähemmän kuin VILPin tuottama maksimi.

2-lehtinen 600 x 1600 vanha patteri antaa 70/40 mitoituksella 1000W
Mikä vastaa sitä 45/40 mitoituksella?
C22 600 x 1600 patterin teho 45/40 mitoituksella on 886W, joka on 11% alkuperäistä vähemmän. Jos kaikki (2-lehtiset) patterit vaihdetaan C22 pattereiksi, päästään lämmitystehoon 6500W, joka on riittävä -30° saakka. Tarjoushinta n. 330€

C21 patterieden teho on 45/40 mitoituksella on 70% alkuperäisestä mitoituksesta kun leveys ja korkeus ovat edelleen samat.
Jos kaikki (2-lehtiset) patterit vaihdettaisiin C21 pattereiksi, lämmitysteho olisi 5100W joka riittäisi -22° saakka. Riittää n. 3 astetta kylmempään kuin alkuperäisillä pattereilla VILPpilämmityksessä. C21 600 x 1600 n. 300€ tarjouksessa.

C33 600 x 1600 patterin teho 45/40 mitoituksella on 1208W ja 40/35 845W
C33 600 x 1400 patterin teho 45/40 mitoituksella on 1057W ja 40/35 740W
Jos kaikki vanhat 2-lehtiset patterit vaihdettaisiin korkeudeltaan ja leveydeltään vastaavan kokoisiin C33 pattereihin, pärjättäisiin 40/35 mitoituksella -30° ja saatu lämmitysteho olisi 6200W. C33 600 x 1600 painaa 73kg ja se tulee 177mm seinästä. Tarjoushintaa sillä on n. 550€

Lämmitysjärjestelmän hyötysuhde lisäksi hieman nousee kun patterit ja putket eivät ole tolkuttoman kuumia sekä VILPin COP paranee kun se saa viileämpää vettä.

Jos 2 yksilehtistä patteria vaihdetaan C22 pattereiksi
600 x 1600, 2 kpl 70/40, yhteensä 1134W

C22 600 x 1600 2 kpl
40/35, yht 1244W
45/40, yht 1772W
Puhallinpatterit
Niissä on sähkötoimiset propellit ja takuu on sähköosille Purmolla 2 vuotta.

 

[Harrastelija]

Eikös tuossa pidä myös huomioida myös veden virtausnopeus kun veden lämpötilaa tiputetaan ja lämpöeroa pienennetään. Jotta saadaan sama lämpömäärä virtauksen pitää kasvaa.
Riittääkö putkien halkaisija jotteivat ala kohisemaan tai liiaksi vastustamaan virtausta? Tässä tosin taisi olla vain pari patteria. Pienempikin putki riittää.

 

[are]

Eikös tuossa pidä myös huomioida myös veden virtausnopeus kun veden lämpötilaa tiputetaan ja lämpöeroa pienennetään. Jotta saadaan sama lämpömäärä virtauksen pitää kasvaa.
Riittääkö putkien halkaisija jotteivat ala kohisemaan tai liiaksi vastustamaan virtausta? Tässä tosin taisi olla vain pari patteria. Pienempikin putki riittää.

Purmolainen tehonlaskentataulukko taitaa osata huomioida virtausnopeuden muutoksen. Samaa mietin, mutta ei se kysy veden virtausnopeutta.

Koko talon patterit on kyseessä, ne pari oli siinä esimerkkinä lämmitystehoista ennen ja jälkeen ja mitä parin patterin vaihtaminen parempiin voisi vaikuttaa.

Mulla on tällä hetkellä dT 3 asteen paikkeilla ja hiukan kohisee. Kv-pumpussa on tehopykäliä vielä jäljellä eikä kohinan takia paljoa enempää viitsi laittaa mutta ei oikeastaan ole tarvekaan. Vanhat patterit on rajoittampi tekijä huonomman lämmönluovutuskyvyn takia mutta parinkympin pakkasiin riittänee silti jos VILPpi tekee 45° vettä.

 

[are]

Joo yrittäsin tutkia löytyykö tommonen vastaava asetus minkä laitoin tossa aikasemmassa viestissä. Tuo siis just määrää, että tiputetaanko taajuutta kun pyyntilämpötila on saavutettu vaiko ei.

Factory asetukset vaativat koodin jota mulla ei ole.

Yhden käyntijakson data taas kerätty.
Kun pyynti 35° on saavutettu, menee 45 sek kun kompressorin taajuus putoaa 59 -> 58Hz. 1 min 20 sek kuluttua pudottaa 58->56 Hz. 1 min 35 sek kuluttua pudottaa taajuudet useamman pykälän kautta nollaan nopeassa tahdissa.

 

[are]

3-VAIHEINVERTTERIN RAKENNE?

Kertokaapa elektroniikan osaajat, miten tuollainen kompressorin 3-vaiheinvertteri on toiminnallisesti rakennettu?

Lähinnä etsin syytä sen tai koko vilpin aiheuttamaan vinokuormaan vaiheiden välillä. 1-vaiheiset kuomat on C-vaiheella kuten @Joksa selvitti. Puhallin 120W, Chassis heater + Crank heater 50W ja kiertovesipumppu 65W = 235W + muutama Watti ohjauspiireille. Eroja on kuitenkin A ja C välillä välillä jopa 500W. A ja B vaiheiden pitäisi mielestäni olla identtiset, vai onko invertterin piirilevyllä jotakin 1-vaihekuormaa aiheuttavaa? Ero A ja B välillä voi olla esim 250W toista minuuttia ja se vaihtelee edestakaisin. Mikään sulakaapeli ei ole kytkettynä.

Mutta se invertterin periaate, tasasuunnataako eri vaiheet ensin yhdeksi tasajännitteeksi?
Jos niin silloin ero voi johtua komponenttien erilaisuudesta.
Vai onko joku muu luonnollinen selitys erilaisiin vaihekuormiin?

Yritin löytää jotakin esimerkkikytkentää kuukkelista mutta eihän niitä löydy.

 

[are]

Tee sama vielä hiljaisella moodilla. Näet tarkemmin mitä tapahtuu kun lämmön nousunopeus on hitaampi.

Tämä Night modella yöaikaan tehty lämmitysjakso

Veden lämmön nousu näkyy tässä turhan jyrkkänä mutta kyllä siitä asia selviää,
Kun pyynti 35 on saavutettu, ei tapahdu hetkeen mitään.

20 s kuluttua pyyntilämmön saavuttamisesta 49 -> 50Hz
1 min 30 s kuluttua 49 -> 48Hz
1 min 40 s kuluttua 48 -> 47Hz
2 min kuluttua 47 -> 45Hz
2 min 15 s 37°
2 min 30 s 37,1° ja 45 -> 40 Hz

Ensimmäinen 5Hz taajuuden pudotus tulee vasta kun lämpö on jo yli 2 astetta yli pyynnin.
Minusta omiuisia tuollaiset 1Hz taajuuden muutokset. Eihän ne vaikuta lämmitystehoihin mitään.

Laitoin myyjälle tiedustelun mikä on uusimman softan versionumero.

 

[Arisoft]

Minusta omiuisia tuollaiset 1Hz taajuuden muutokset. Eihän ne vaikuta lämmitystehoihin mitään.

Oletan että pudotus olisi suhteessa siihen montako astetta vesi on yli tavoitteen, mutta tuo ei näytä edes siltä. Sentään se hidasti nousua mutta ei ehtinyt sitä pysäyttämään. Ei vastaa aivan sitä mihin itse olen havainnut omassa pumpussa. Se yleensä onnistuu laskemaan taajuuden minimikierroksille asti - tosin skaala on 30-90Hz

 

[sanpsa]

Mutta se invertterin periaate, tasasuunnataako eri vaiheet ensin yhdeksi tasajännitteeksi?
Jos niin silloin ero voi johtua komponenttien erilaisuudesta.
Vai onko joku muu luonnollinen selitys erilaisiin vaihekuormiin?

Yritin löytää jotakin esimerkkikytkentää kuukkelista mutta eihän niitä löydy.

Perusperiaate lienee vieläkin 3-vaihe tasasuuntaussilta ja erilaisia konkkia ja keloja. Tästä saadaan se vajaa 600 voltin DC-jännite.

Tämmöset kuormat voi olla hankalia (halvemman) virtamittarin mitata tarkasti. Tai sitten tolle on ihan luonnollinen selitys ohjauselektroniikassa.

 

[are]

Perusperiaate lienee vieläkin 3-vaihe tasasuuntaussilta ja erilaisia konkkia ja keloja. Tästä saadaan se vajaa 600 voltin DC-jännite.

Näin sen luulisi olevan.
DC bus voltage on esim 579 V kun laite ei käy. Mutta laitteen käydessä se voi olla 534 V tai 537 V enkä ole huomannut että se muuttuisi oleellisesti laitteen käydessä, en kylläkään ole aiemmin kiinnittänyt huomiota tarkkoihin lukemiin.

Kuuluuko sen noin tehdä? Minusta on outoa että jännite noin putoaa ja sitten aika vakaasti pysyy siinä. Tehonsäätöön tuo ei tuntuisi liittyvän. Virheilmoituksia ei kuitenkaan ole tullut.

Tämmöset kuormat voi olla hankalia (halvemman) virtamittarin mitata tarkasti.

Tässä tapauksessa Shelly Pro 3EM.
2010 kun hankin invertteri-ILPin niin pitihän sille kulutusmittari saada. Joku halpa tuli hankittua ja ihmettelin kun toimii pienellä teholla. Selvisi ettei se mittari soveltunut tuollaiselle kuormalle, resistiivistä kuormaa se osasi mitata. Piti olla induktiiviselle kuormalle tehty mittari...

 

[Arisoft]

DC bus voltage on esim 579 V kun laite ei käy. Mutta laitteen käydessä se voi olla 534 V tai 537 V enkä ole huomannut että se muuttuisi oleellisesti laitteen käydessä, en kylläkään ole aiemmin kiinnittänyt huomiota tarkkoihin lukemiin.

Kuuluuko sen noin tehdä? Minusta on outoa että jännite noin putoaa ja sitten aika vakaasti pysyy siinä. Tehonsäätöön tuo ei tuntuisi liittyvän. Virheilmoituksia ei kuitenkaan ole tullut.

En olisi huolissani. Maksimijännitteeseen se pysty latautumaan vain aallon huipulla, joka kestää pienen hetken. Ilman virrankulutusta jännite pysyy kondensaattoreissa tässä huippuarvossa. Mutta kun otetaan tehoa niin sitä otetaan tasasuuntaajan avulla jokaisesta vaiheesta huippukohtaa leveämmältä.

Jännite on silloin tietenkin keskimäärin alhaisempi kuten oheinen käyrä näyttää.

 

[are]

En olisi huolissani. Maksimijännitteeseen se pysty latautumaan vain aallon huipulla, joka kestää pienen hetken. Ilman virrankulutusta jännite pysyy kondensaattoreissa tässä huippuarvossa. Mutta kun otetaan tehoa niin sitä otetaan tasasuuntaajan avulla jokaisesta vaiheesta huippukohtaa leveämmältä.

katso liitettä 100688

Jännite on silloin tietenkin keskimäärin alhaisempi kuten oheinen käyrä näyttää.

Tämä selvensi, kiitos!

 

[are]

VEDEN LÄMPÖANTURIN TARKKUUS

Inletin lämpöanturi näyttää reilu 2 astetta liian vähän.
Laitoin VILPin kiertovesipumpun pyörimään hetkeksi niin että VILPi ei käy. Pitäisi olla Inletti ja Outletti sama lukema. Ei ollut.
Kamstrupissa oli samat 1/100° tarkkuudella.

Siitähän aiheutuu että pitää vilpittää tarpeettoman lämmintä vettä ja COP kärsii.

Kai tuo on NTC-vastus? Pitäisi rinnalle laittaa vastusta että saa sen pienemmäksi.
Millä senkin selvittäis ilman sataa kokeilua mitä siihen laittais, vai oletteko trimmeriä laittaneet?
Uusikin osa kai tulee jossain vaiheessa mutta mitä senkään toleranssi sitten taas on.

Edit
Tuntuu olevan 10kohmelon NTC. Kun näyttää liian vähän, sen vastusarvo on liian suuri.
39kohmelon vastus sen rinnalle kytkettynä jätti virhettä vielä 0,6°, mutta nyt sekä inlet että outlet näyttävät saman verran väärin.

Pyysin tehtaalta uutta lämpöanturia. Tuli kielteinen vastaus myyjän kautta.
Perustelu oli ettei vaikuta oleellisesti VILPittimen toimintaan. Joten piti korjata tuo itse.

Mittasin @ 9,5°C COPin 3,91 - 4,46 ja keskiarvo 4,23 kun inletti oli 30° - 35°C. Vastaavasta lämpötilasta ei ole aiempia mittaustuloksia.
6,5°C vastaava keskiarvo-COP on ollut 3,69.

 

[Arisoft]

Joskus minullakin näyttää eri lukemaa ja joskus ei. Joskus toinen on asteen enemmän ja joskus jopa toisin päin. Ero ei välttämättä johdu anturien erosta. Voi olla myös anturin sijoittelussa eroa.

Vastuksilla tuota voi yrittää trimmata. Olishan se kiva että näyttäisi samaa lukemaa ainakin jossain lämpötilassa.

Itsellä tuli niin hirmu pitkä ulkoanturin veto muiden kaapeleiden joukossa, että ulkolämpö pomppi miten sattuu. Laitoin siihen ison kondensaattorin vaimentamaan muutoksia. Se riitti toiminnan vakauttamiseen.

 

[are]

Voi olla myös anturin sijoittelussa eroa.

Aika samoin ne on, lämmönvaihtimen takapuolelta laitettu juottaen anturitaskut meno- ja paluuputkien kohdalle. Pyöritin vettä muutaman minuutin ennen lukemia että varmasti on samat lämmöt menossa ja paluussa.
Anturit on taskussa yhensortin lattajousen voimalla. Väljän puoleiset ne anturitaskut. Outletin anturi näyttää aivan samaa kuin Kamstruppi.

Tuo kun ei ole tarkoitukseltaan pelkästään näyttää lämpötilaa vaan VILPin käynnistyminen ym saa käskyä juurikin tältä inletin anturilta niin vaikuttaa jotain toimintaankin.