Toshiba Premium+ 35 / 25 (plus) kokemukset

oltsandeeri

Jäsen
Aika loistavat säästöt. Jos siirto maksaa normaalin 7 senttiä, ja ostosähkö on joku "halpa" kiinteähintainen 8 senttiä /kWh niin saadaan yhteisluku 15c/kWh josta rahalliseksi säästöksi vuositasolla 1125€. Ei voi olla monta vuotta TMA, joten voitolle jää koneiden käyttöiän aikana vähän väkisinkin.

Pörssisähköilijän TMA lienee hieman pidempi.

2,5 SCOP. Ei mitään mullistavaa, mutta toki ihan OK.

Ilman näitä :prkl: jumeja olisin tyytyväinen laitoksiin kokonaisuutena, vaikka hölmöjä ratkaisuja muutenkin riittää:

- pohjalevyn sulatusvastus aina päällä, kun ulkolämpötila <0c
- kellosulatukset pakkasella

Tunnelma on, että Toshiba on pelannut seiftiä näiden kanssa. Eli pyrkinyt tekemään mahdollisimman toimintavarman vempeleen arktiselle vyöhykkeelle. Osittain kopperoiden ja skopperoiden kustannuksella.

Muutenhan nämä omat pumput toimivat kuin se kuuluisa kiskoilla kulkeva saniteettitila. Syksyllä laittaa lämmittämään ja keväällä kääntää jäähdytykselle, muuten ei tarvi kakeihin koskea. Ja kämppä pysyy alati sopivan lämpöisenä (pl. pitemmät jumit).
 

repomies

Hyperaktiivi
2,5 SCOP. Ei mitään mullistavaa, mutta toki ihan OK.
Ei se SCOP yksin liikoja merkitse, lisäksi pitää saada pumpun lämmitys kattamaan käytännössä koko lämmitysala, mikäli noin hyvään tulokseen mielii päästä. Yhdellä pumpulla harvoin onnistuu, kahdella tai kolmella alkaa onnistuakin. Olet suunnitellut ilmalämpöpumpuilla lämmityksen oikein.
 

oltsandeeri

Jäsen
Ei se SCOP yksin liikoja merkitse, lisäksi pitää saada pumpun lämmitys kattamaan käytännössä koko lämmitysala, mikäli noin hyvään tulokseen mielii päästä. Yhdellä pumpulla harvoin onnistuu, kahdella tai kolmella alkaa onnistuakin. Olet suunnitellut ilmalämpöpumpuilla lämmityksen oikein.

Juu, toki. Meillä ei pumppujen lisäksi taloa lämmitä mikään muu kuin kylppärin lattialämmitys, joka on aina päällä maltillisella pyynnillä. Muut lattialämmitykset ja kattolämmitykset ovat vain backuppina. Kuten myös varaava takka. Koriste-esine lähinnä. Ja katastrofeja varten hyödyllinen sellainen.

SY:t on sijoitettu niin, että ilma pääsee leviämään hyvin tehokkaasti joka huoneeseen (väliovien ollessa auki). Ja puhallus on manuaalipuhalluksella 5/5 koko lämmityskauden. Todellinen toteutuva puhallusnopeus vaihtelee sitten masiinoiden vedonestologiikan mukaan.

Pumppu per kerros on must jo pelkästään tehokkaan viilennyksen takia.
 

repomies

Hyperaktiivi
No ei se automaattitoiminnolla jäähdytykselle käänny noiden antureiden vaihdon takia. ;)
Ei tietenkään, mutta se voi automaattitoiminnolla kääntyä jäähdytykselle ihan muista syistä. Eikä kukaan täyspäinen halua koneen säätävän EEV:tä päin seiniä, jos nyt ylipäätään kukaan täyspäinen ei ehkä halua jäähdytellä talvisin. Niin olisi ehkä parempi varmuuden vuoksi olla käyttämättä lämmityskaudella sitä automaattitoimintoa, varsinkin silloin jos tapana on vaihdella anturien paikkoja sisäyksikössä.
 

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
tapana on vaihdella anturien paikkoja sisäyksikössä.
TC-anturi taitaa nyt sijaita kennokierron keskellä ja tuo TCJ-anturi taas kennokierron alussa. Tulistuksen säätöön osallistuu lähinnä tuo TC-anturi. Eikös tuo tulistus pienene jos TC:n siirtää TCJ:n paikalle. Olisiko tuo lämpötilaero noin 5-10C ero kennokierron alussa ja keskellä? :hmm:
 

repomies

Hyperaktiivi
TC-anturi taitaa nyt sijaita kennokierron keskellä ja tuo TCJ-anturi taas kennokierron alussa. Tulistuksen säätöön osallistuu lähinnä tuo TC-anturi. Eikös tuo tulistus pienene jos TC:n siirtää TCJ:n paikalle. Olisiko tuo lämpötilaero noin 5-10C ero kennokierron alussa ja keskellä? :hmm:
Pumpulla on jäähdytyksellä kaksi vaihtoehtoa, joko se mittaa imukaasun lämpötilaa ulkoyksikössä, jolloin matkalla on mahdollisesti 20 metriä putkea ennen höyrystintä, tai sitten se mittaa pelkästään sisäyksiköltä kahden anturin voimin. Tavoitteena on saada höyrystimen sisään sopiva täytös. Riippuu vähän tästä toisen mittauksen sijainnista, miten pahasti ristiin laitetut sisäyksikön anturit sotkisivat toimintaa jäähdytyskäytössä.

Jos mittaukset olisi molemmat sisäyksiköstä, niin lopputulos olisi lähinnä katastrofi, koska mitattu tulistus olisi negatiivinen eikä pumpun ohjaus saisi sitä järkeväksi millään. Ohjaus saattaisi lähteä yrittämään väärään suuntaan, EEV:tä kiinni jolloin mittaus menisi entistäkin negatiivisemmaksi.

Jos toinen mittaus olisi ulkoyksiköllä niin sitten menisi tulistus huti ehkä vaan pahemman kerran, mutta EEV takaisinkytkentä ohjauksesta sentään toimisi ehkä oikeaan suuntaan.
 
Viimeksi muokattu:

Derae

Jäsen
Tuossa on miten ainakin premium+ logiikka toimii tuon säädön kanssa:

1729049725511.png
 

puuhis

Vakionaama
Vähemmän kuitenkin kuin P+ 25?

Kaipa se on rekkulakirjelmää alettava laittamaan asennusliikkeelle. Ikävä vain, jos ei vaihdollakaan kokonaan poistu. Tai tällä hetkellä huoltokakessa sisällä olevilla päivityksillä.
Vähemmän. Jumit mitä olen huomannut ovat kaikki olleet aivan nollan tuntumassa. Yhtään jumia en ole havainnut jos lämpötila on enemmän pakkasella. Katsellaan ensi talvena josko tämä on sääntö vai ei.
 

Derae

Jäsen
Nyt oli Lahden seudulla vähän pakkasta viimeyönä ja Toshiba paineli 2h+ siivuja huijauksen kanssa :sille:. Proof of concept on siis toimiva. Tilasin nyt lisää komponentteja ja teen tästä huijauspalikasta parannellun version. Palailen asiaan tämän tiimoilta, kun saan tuon versio kakkosen kasattua ja hieman vielä testailtua tuota lisää.
 

puuhis

Vakionaama
Nyt oli Lahden seudulla vähän pakkasta viimeyönä ja Toshiba paineli 2h+ siivuja huijauksen kanssa :sille:. Proof of concept on siis toimiva. Tilasin nyt lisää komponentteja ja teen tästä huijauspalikasta parannellun version. Palailen asiaan tämän tiimoilta, kun saan tuon versio kakkosen kasattua ja hieman vielä testailtua tuota lisää.
Oho, aika hyviä uutisia. Minä Juudas tätä epäilin kun pakkasella sulattelee kellon mukaan. Mielenkiinnolla oottelen mitä teit :)
 

oltsandeeri

Jäsen
Vähemmän. Jumit mitä olen huomannut ovat kaikki olleet aivan nollan tuntumassa. Yhtään jumia en ole havainnut jos lämpötila on enemmän pakkasella. Katsellaan ensi talvena josko tämä on sääntö vai ei.

Hyvä.

Sitten herääkin kysymys, että miksi niitä on vähemmän?

Kuvittelisi, että toimintalogiikka ja ohjelmisto laitteissa olisi sama.

Laitteiden speksien välillä on myös hyvin vähän eroa. Äkkiseltään en havaitse muuta merkittävää kuin eron minimiottotehossa, P+35 = 200W ja P+25 = 150W.
 

puuhis

Vakionaama
Meillä myös meni tuo pumpun vaihto kakepäivityksen kautta - se ei auttanut yhtään mitään. Ei muuta kuin rustaamaan reklamaatiota, pumput menee vaihtoon ja mitä ilmeisimmin tulee P35+:t tilalle.
 

tet

Hyperaktiivi
Selvä. Se on jo merkityksellinen ero sinänsä, mutta sekään ei taida millään pystyä selittämään muutosta jumitusten esiintymistiheydessä?

Tai ehkä tuohon jonkun teorian pystyy rakentelemaan :hmm:

Isompi kompressori -> suurempi tuotto minimikierroksilla -> suurempi paine -> korkeampi lauhtumislämpötila, joka useammin ylittää vedoneston rajan?
 

oltsandeeri

Jäsen
Meillä myös meni tuo pumpun vaihto kakepäivityksen kautta - se ei auttanut yhtään mitään. Ei muuta kuin rustaamaan reklamaatiota, pumput menee vaihtoon ja mitä ilmeisimmin tulee P35+:t tilalle.
Rekkula-spostia laitettu asennusliikkeelle ongelmakuvauksineen ja ratkaisuehdotuksineen päivineen.

Katsotaanpas, mitä tapahtuu.
 

Derae

Jäsen
Muutaman yrityksen, vikakoodien paukkumisen ja säätöjen jälkeen nyt näyttää olevan toimiva versio toshiban sulatushuijauksesta käytössä.
Pitää kirjoitella jossain vaiheessa tarkempi kuvaus kytkentäkaavioineen tuonne omat viritykset osioon, mutta voin nopeasti avata logiikkaa tähän.

Tämä olikin vähän vaikeampi homma, koska pumppu seuraa TS (compressor suction) ja TE (heat exchanger) antureiden arvoja ja jos nuo eivät näytä järkeviltä niin pumppu heittää vikakoodin. Näiden antureiden deltan perusteella myös säädetään PMV:tä eli kylmäaineen määrää, joka menee ulkokennolle. Lyhyesti miten tämä toimii: 4 kanavaisella releellä kytketään TS, TE ja TO (ulkoilma) antureiden tilalle vastukset niin, että TO on lukittu noin 3c asteeseen (~28,3kohm), TE noin 2c (~29,4kohm) ja TS sensorin tilalle 21k + 10k X9C103 digitaalinen potentiometri. Noiden kyseisten anturien viereen laitoin nippusiteillä DS18B20 anturit, jolla säädetään TS ja TE anturien mukaan tuota potikkaa niin, että kyseisten anturien delta näyttää järkevältä pumpulle. Tämä logiikka hyppää päälle, kun ulkoilma painuu alle kahden asteen.

Lyhyesti: aikamoinen viritys, en tiedä jääkö tästä loppupeleissä mitään säästöä, mutta eipähän sulatella kellolla.

1730442623724.png
 

oltsandeeri

Jäsen
Rekkula-spostia laitettu asennusliikkeelle ongelmakuvauksineen ja ratkaisuehdotuksineen päivineen.

Katsotaanpas, mitä tapahtuu.

2 viikkoa on nyt mennyt reklamaation lähettämisestä sähköpostitse.

Ainoa vastaus myyjältä/asennusliikkeeltä tähän mennessä on 4 päivän jälkeen saamani vastaus, jossa suositeltiin olemaan yhteydessä maahantuojaan.

He tuotteen myyjänä ja asentajana ovat luonnollisestikin vastuussa aiemman myyntiportaan kuten valmistajan tai maahantuojan antamasta takuusta samoin kuin omastaankin.

Ehdotinkin, että HE ovat yhteydessä maahantuojaan. Tämän jälkeen yrityksen vastuunpakoilu on jatkunut mykkäkoulun merkeissä.

Kyseessä n. 6 M€/v liikevaihtoa takova LVIS-puulaaki. Itse asennuskaan ei mennyt heiltä ihan putkeen ja laskutusasioissa jouduin vääntämään ihan tosissaan, että saatiin siihen joku tolkku.

Onko meillä forumilla, joku "wall of shame", johon voi ilmiantaa tämän kaltaisia ammatillisesti ja vastuullisesti epäpäteviä yrityksiä? Tosin tässä tapauksessa vastuunpakoilu ja venkoilu taitaa henkilöityä yhteen palkansaajaan yrityksen sisällä. Se tuli huomattua jo alun perin asennuksen ja sen laskutuskuvioiden yhteydessä.
 

repomies

Hyperaktiivi
Muutaman yrityksen, vikakoodien paukkumisen ja säätöjen jälkeen nyt näyttää olevan toimiva versio toshiban sulatushuijauksesta käytössä.
Pitää kirjoitella jossain vaiheessa tarkempi kuvaus kytkentäkaavioineen tuonne omat viritykset osioon, mutta voin nopeasti avata logiikkaa tähän.

Tämä olikin vähän vaikeampi homma, koska pumppu seuraa TS (compressor suction) ja TE (heat exchanger) antureiden arvoja ja jos nuo eivät näytä järkeviltä niin pumppu heittää vikakoodin. Näiden antureiden deltan perusteella myös säädetään PMV:tä eli kylmäaineen määrää, joka menee ulkokennolle. Lyhyesti miten tämä toimii: 4 kanavaisella releellä kytketään TS, TE ja TO (ulkoilma) antureiden tilalle vastukset niin, että TO on lukittu noin 3c asteeseen (~28,3kohm), TE noin 2c (~29,4kohm) ja TS sensorin tilalle 21k + 10k X9C103 digitaalinen potentiometri. Noiden kyseisten anturien viereen laitoin nippusiteillä DS18B20 anturit, jolla säädetään TS ja TE anturien mukaan tuota potikkaa niin, että kyseisten anturien delta näyttää järkevältä pumpulle. Tämä logiikka hyppää päälle, kun ulkoilma painuu alle kahden asteen.

Lyhyesti: aikamoinen viritys, en tiedä jääkö tästä loppupeleissä mitään säästöä, mutta eipähän sulatella kellolla.

katso liitettä 101189
Miten oikein säädät tuota TS anturin näkemää arvoa, yritätkö pitää todellisen tulistusarvon vai annatko sen näyttää pieleen? EEV:n toiminnan kannalta olisi relevanttia että pumpun näkemä tulistus olisi edes sinnepäin.
 

Derae

Jäsen
Miten oikein säädät tuota TS anturin näkemää arvoa, yritätkö pitää todellisen tulistusarvon vai annatko sen näyttää pieleen? EEV:n toiminnan kannalta olisi relevanttia että pumpun näkemä tulistus olisi edes sinnepäin.

Mikrokontrolleri säätää tuota digipotikan arvoa ja pyrkii pitämään pumpun näkemän tulistuksen oikeana tai vikakoodi pamahtaa päälle. Tuolla ratkaisulla saadaan noin -1c <-> +5.5c säätöalue, joka riittää. Loput säädöt pumppu hoitaa TD anturin perusteella. Tässä on myös mahdollisuus itse viilata tulistusta ja alan perehtymään tuohon seuraavaksi nyt kun perustoiminta on luotettavaa.
 

repomies

Hyperaktiivi
Mikrokontrolleri säätää tuota digipotikan arvoa ja pyrkii pitämään pumpun näkemän tulistuksen oikeana tai vikakoodi pamahtaa päälle. Tuolla ratkaisulla saadaan noin -1c <-> +5.5c säätöalue, joka riittää. Loput säädöt pumppu hoitaa TD anturin perusteella. Tässä on myös mahdollisuus itse viilata tulistusta ja alan perehtymään tuohon seuraavaksi nyt kun perustoiminta on luotettavaa.
Noin se on tehtävä jos EEV:n haluaa toimivan jotenkin järkevästi. Ja jokainen varmasti haluaa. Toivottavasti EEV-säädössä ei ole ulkolämpötilaan liittyviä hienosäätöjä, koska ne tuossa sitten meni. Mutta eiköhän tuo vähintäänkin jotenkin toimi. Mielenkiintoista kuulla, miten pumppu pärjää sitten kovemmilla pakkasilla mitä lämmön tuottoon tulee.
 

Derae

Jäsen
Noin se on tehtävä jos EEV:n haluaa toimivan jotenkin järkevästi. Ja jokainen varmasti haluaa. Toivottavasti EEV-säädössä ei ole ulkolämpötilaan liittyviä hienosäätöjä, koska ne tuossa sitten meni. Mutta eiköhän tuo vähintäänkin jotenkin toimi. Mielenkiintoista kuulla, miten pumppu pärjää sitten kovemmilla pakkasilla mitä lämmön tuottoon tulee.
Service manualin mukaan jos TO anturi näyttää outoja tai otetaan irti arvo lukitaan -10c ja meno jatkuu, joten en usko että on mitää ulkolämpötilaviilauksia. Kunnon pakkaset kiinnostaa täälläkin, että mitä tapahtuu. Tuolla EEV viilauksella voisi teoriassa saada tämän pumpun onnetonta coppia fiksailtua, mutta katsotaan :hmm:
 

repomies

Hyperaktiivi
Service manualin mukaan jos TO anturi näyttää outoja tai otetaan irti arvo lukitaan -10c ja meno jatkuu, joten en usko että on mitää ulkolämpötilaviilauksia. Kunnon pakkaset kiinnostaa täälläkin, että mitä tapahtuu. Tuolla EEV viilauksella voisi teoriassa saada tämän pumpun onnetonta coppia fiksailtua, mutta katsotaan :hmm:
Eikös siinä ollut sellainen omituisuus, että COP paranee sulatusvälin loppua kohden? Ehkä tuo modauksesi auttaa jo ihan sellaisenaan COPin osalta.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Pakkaset tuli ja tossujen pohjavastusten shellyt heräs, ajan niitä siitä tossujen typerästä pakkasella aktivoituvasta vastusten lähdöstä. Täytyy antaa tulla jääpuikkoja (ehkä joskus joulukuussa vasta saattaa näkyä) ja sit kattoo kauan sulatukseen menee ja tehdä ajastin arvioidulla sulatusvälillä joka lie jotain 5-10 päivää:cool: Talvessa kolme pumppuu imasis pohjavastuksiin sellaset 1200kwh, shellytettynä meniskö ees 40kwh jos kuvitellaan että sulatus on 4h ja tapahtuu 5pv välein. Shellyt maksaa ittensä takas yhdessä talvessa, eikä vaan kertaalleen vaan kahesti:D

IMG_9376.jpeg
 

make1

Tulokas
Pitäis vanhan Super Daiseikain tilalle ostaa uusi ilppi. Ajatus on ollut jatkaa Toshiballa, mutta toimiiko 25 premium+ riittävän luotettavasti? Vai pitääkö kääntyä Mitsun RW tai Panan HZ sarjaan?
 

_keijo_

Jäsen
Pitäis vanhan Super Daiseikain tilalle ostaa uusi ilppi. Ajatus on ollut jatkaa Toshiballa, mutta toimiiko 25 premium+ riittävän luotettavasti? Vai pitääkö kääntyä Mitsun RW tai Panan HZ sarjaan?
Joillakin on jumi-ongelmaa ja hyötysuhde voi olla pakkasella kaukana luvatusta, mutta pääongelmana pitäisin 100 watin harakka-grilliä, joka siis pakkasella paahtaa 24/7. Jos pitäisi ostaa taloon toinenkin pumppu, se olisi varmaan RW tai Daikin uusin nepura.
 

Derae

Jäsen
Pitäis vanhan Super Daiseikain tilalle ostaa uusi ilppi. Ajatus on ollut jatkaa Toshiballa, mutta toimiiko 25 premium+ riittävän luotettavasti? Vai pitääkö kääntyä Mitsun RW tai Panan HZ sarjaan?
Henk koht. Premium+ pumpun omistajana jättäisin tämän mallin ostamatta.
 

Legis

Aktiivinen jäsen
Joo Daikini mielummin ku tossu.

En oo vielä täällä N40:llä lämmitelly ku puusauna on pitäny studion lämpimänä, mutta toisella, pian vuokralle menevällä 100m2 80-luvun talolla on kans uus N40 asennettu tänä vuonna ja se vaikuttaa etänä kateltuna tosi hyvältä.

Tän vuoden maaliskuussa siellä oli vielä vanha ultimaten pumppu alimmalla 16 asteen pyynnillä ja patterit jossain 10-13 asteella. Pumppu ei jaksanu lämmittää niin patterithan siellä on naksunu. Kulu 25-35kwh päivässä maaliskuussa ja oli paljon nollan tienoon päiviä, kuten poimittu päivä, jollon meni melkein 30kwh.

IMG_9410.jpeg



Nyt siellä on Daikini 14 asteen pyynnillä ja patterit säädetty vähän alemmas ettei ne naksuis päälle, mutta kylppärin lattialämmitys on nyt kokoajan päällä alimmalla teholla mitä maaliskuussa ei ollu. Se imasee ehkä 3kwh päivässä. Silti kulunu vain 12-13kwh tän kuun 1. ja 2. päivä, eli hurja pudotus vs. maaliskuu.


IMG_9409.jpeg
 

puuhis

Vakionaama
Pitäis vanhan Super Daiseikain tilalle ostaa uusi ilppi. Ajatus on ollut jatkaa Toshiballa, mutta toimiiko 25 premium+ riittävän luotettavasti? Vai pitääkö kääntyä Mitsun RW tai Panan HZ sarjaan?
Täälläkin ollut ensin 25 premium+ joka sittemmin vaihtui 35+ pumppuun. En suosittele hankkimaan Toshibaa, suorituskyky on sieltä huonoimmasta päästä pumppuja. Pumput lisäksi pysähtelee eikä niihin ole korjausta olemassakaan. Itse jos nyt valitsisin pumppua niin Mitsun RW25, ehdottomasti.
 
Täälläkin ollut ensin 25 premium+ joka sittemmin vaihtui 35+ pumppuun. En suosittele hankkimaan Toshibaa, suorituskyky on sieltä huonoimmasta päästä pumppuja. Pumput lisäksi pysähtelee eikä niihin ole korjausta olemassakaan. Itse jos nyt valitsisin pumppua niin Mitsun RW25, ehdottomasti.

En tiedä miksi plus versiossa on koppia saatu huonommaksi?
Tässä aiemmassa versiossa on kyllä aivan ok suorituskyky, ja lisäksi Toshibassa on oikeasti hyvin toimiva ilman ohjaus kahteen eri suuntaan eli "sivuille", mikä on tässä talossa välttämätön johtuen pumpun sijoituspaikasta, ja lisäksi taitaa edelleen olla ainoa pumppu jossa sisäyksikön saa oikeasti puhaltamaan asetettua nopeutta, mikä myös on välttämätön tässä talossa.

Laite toiminut takkatilaa käyttämällä erinomaisen hyvin ja luotettavasti.
Joskushan tästäkin laitteesta aika jättää, ja sitten katsotaan onko toshiba saanut taas suorituskyvyn palautettua samalle tasolle kuin tässä plussattomassa versiossa joka nyt on käytössä. Jos näin tapahtuu niin toshiba on aika varma valinta jatkossakin.
 
Ensimmäinen kirjoitukseni tälle foorumille.

Minustakin tulee nyt Premium plus 35 omistaja, kone ei ole vielä saapunut, mutta hommasin nyt heti alkuun Nediksen IP44 wifi-mittarin. Itsekään en palstaa lukenut _ajoissa_ vaan luotin valmistajan antamiin lukemiin. Toivon kyllä että tästä ei tule murhetta.

Aiempia kokemuksia on kolmesta eri pumpusta:

-Vanhassa rivarikämpässä oli IVT-merkkinen kone, tästä ei ole mitään pahaa sanomista, pomminvarma lämmittäjä ja jäähdyttäjä
-Nykyisessä omakotitalossa oli alkuun liian pieni Mitsu Heavy Industries, jonka rikkoi salama, ei varsinaisesti muuta vikaa kuin ulkoyksikkö pyöri jatkuvaan äänekkäästi.
-Sen jälkeen hommasin Hitachin Shirokuma 35:n, jota on vaivannut koko sen olemassolon alitehoisuus, joka johtunee elektroniikasta tai antureista, konetta on rassattu pari kertaa vaihtamalla sisäyksikkö ja viimeiseksi tarkastettu putkien virtaukset (ettei ole mutkalla) ja nesteet vaihdettu. Käytännössä ei jaksa jäähdyttää kuin about 25-asteeseen kun ulkona on 30-astetta tai vastaavasti kovemmalla pakkasella (alle -10) sisäkenno ei käytännössä mene lämpimäksi. 5-vuotta ollut tämä käytössä, mutta ei ole ollut niin kauheaa tarvetta vaihtaa, paitsi tänä kesänä kuumuus alkoi kiusata.

Ennen aurinkopaneelien hommaamista en juuri jaksanut katsella kulutuksia, mutta nyt kiinteällä 9,5 sentin sähkösopparilla on tämäkin alkanut kiinnostamaan. Raporttia ja mittauksia tulee heti kun saan käyttöön.
 
Eiköhän noihin verrattuna Toishiba ole selvästi korkeammalla tasolla.
Pitää vaan jomman kumman takkatilan päällä niin kone muistaa touhuta sulatuksien jälkeen myös pienellä lämmitystarpeella...
 
Back
Ylös Bottom