Kastuuko muilla sokkeli?

[Husky]

Vasta huomasinkin, että kuvassa tuo paksumpi katkoviiva on se radonsulku ja siinä on ohut viiva se höyrynsulku ja se ei mene niin pitkälle laatan alle.

Mutta jos ajattelee tuota radonsulkua, niin estäähän se tyystin ilman kulkemisen laatan reunan kautta sisätilaan tai seinän kautta ulos. No noissa tapauksissa on putkitus pihalle, että ilma kulkee sitä kautta. Sellainen olisikin hyvä olla joka talossa vaikkei olisi radonia

 

[Espejot]

Asiaan liittyen, olen nyt kk zuumailut eri ikäisiä asuntoja... pihan kivetys tai asvaltti auttaa kun vesi ei imeydy maahan. Aika usein maatäyttö vanhassa taloissa on joo hienoa hiekkaa. Vähän uudemissa, se mikä nyt eroaa on sokkelin viereinen täyttö, tehdäänkö laatalla vai sepelillä... kumpaakin näkyy. Mutta sepelin alla on usein sitten hiekkaa. Missä vaiheessa kapilaarikatkot tuli sokkelin viereisiin maatäyttöihin, josku 2000-luvin jälkeen vai?

 

[Husky]

Meillä 1997 kuvissa on kapillaarikatko merkitty lattiavalun alle, mutta tuosta sokkelin viereisestä ei ole mainintaa.

Siinä hiekkaista sepeliä.

Noita laattoja pohtinut tuohon pintaan laitettavaksi, mutta lienee turhaa jos sitten heti alla hiekkainen maa johdattaa laattojen alla kuitenkin kosteuden. Että täytyisi laajemmalle mennä laatoitus.

Oliko tässä ketjussa se maininta, että jos on karkea sepeli sokkelin vieressä, niin sitten on salaojien pakko toimia erittäin hyvin, kun sittenhän jokainen vesitilkka uppoaa syvyyteen. Ja jos savi ympärillä niin tulee uima-allas.

 

[Espejot]

Meillä 1997 kuvissa on kapillaarikatko merkitty lattiavalun alle, mutta tuosta sokkelin viereisestä ei ole mainintaa.

Siinä hiekkaista sepeliä.

Noita laattoja pohtinut tuohon pintaan laitettavaksi, mutta lienee turhaa jos sitten heti alla hiekkainen maa johdattaa laattojen alla kuitenkin kosteuden. Että täytyisi laajemmalle mennä laatoitus.

Oliko tässä ketjussa se maininta, että jos on karkea sepeli sokkelin vieressä, niin sitten on salaojien pakko toimia erittäin hyvin, kun sittenhän jokainen vesitilkka uppoaa syvyyteen. Ja jos savi ympärillä niin tulee uima-allas.

Eikös salaoja aseneta sepeliin niin vaikea nähdä ettei toimisi. Toinen asia on sadevesi ja sadevesikaivot... kasvien juuret hakeutuu veden luokse eli joku muu piha kuin "hiekkapiha" on siinäkin mielessä "hyvä" ratkaisu.

 

[Husky]

Juu toimii ns uutena mutta vanhemmiten sitten.
Meilläkin ihan peltosalaojaa vain nuo mistä esim juuret menee läpi tai liiskaantuu usein littiin.

Mutta tosiaan tuo positiivinen pointti litimärästä mutaliejusavesta talon ympärillä: siinähän on vettä puun juurille joka paikassa niin ei tarvii etsiytyä salaojiin (ja kuvauksessa ei meillä ollutkaan mikä aika harvinaista tuossa putkessa ja iässä).
No kyllä silti asuisi muualla kuin tällaisessa paikassa vaikka puolensa kaikessa kun alkaa hakea

 

[roud-ari]

Sokkeli ei kastu mutta saumat kastuu? Leca-harkkoa taitaa olla perustus. Näyttäisi olevan syksyinen ilmiö. 1990 rakennettu talo, neljä vuotta ollaan asuttu.

 

[Husky]

katso liitettä 100613

Sokkeli ei kastu mutta saumat kastuu? Leca-harkkoa taitaa olla perustus. Näyttäisi olevan syksyinen ilmiö. 1990 rakennettu talo, neljä vuotta ollaan asuttu.

Noniin, kiinnostavaa. Tässä on samaa ilmiötä kun meillä.
Ja huomionarvoista, että samanlainen slammaus pinnassa, että näkyykö siinä jotenkin poikkeuksellisen hyvin tuo, eli jos olisi tuo mitä joka ikisessä muussa talossa täällä eli laasti plus sokkelimaali, niin eikö vaan näy siinä niin helposti.

Teilläkin näyttää olevan hienoa hiekkaa sokkelin vierus.

Minulla on vielä paremmin tekemättä se testi, että laittaa levyn seinää vasten niin näkee kastuuko sen takaa. Täytyy laittaa kapeahko levy, ettei tarvii jossitella että se estäisi sateen menemisen maahan sokkelin lähelle ja sitä kautta estäisi maan kautta kulkevan. Että saisi selville kastuuko sateesta vai maan kautta.

 

[RPekka]

Minulla on vielä paremmin tekemättä se testi, että laittaa levyn seinää vasten niin näkee kastuuko sen takaa. Täytyy laittaa kapeahko levy, ettei tarvii jossitella että se estäisi sateen menemisen maahan sokkelin lähelle ja sitä kautta estäisi maan kautta kulkevan. Että saisi selville kastuuko sateesta vai maan kautta.

Laita toki kapea ja leveä levy jotta ei tarvitse jossitella kumpi on se isompi ongelma. Jos ison levyn takaa on kuiva niin ongelma on maasta nouseva kosteus ja jos kapean levyn takaa on kuiva niin märkyys on roiskevettä.

 

[HalkoholistinHaamu]

katso liitettä 100613

Sokkeli ei kastu mutta saumat kastuu? Leca-harkkoa taitaa olla perustus. Näyttäisi olevan syksyinen ilmiö. 1990 rakennettu talo, neljä vuotta ollaan asuttu.

Hämääkö kuva, vai eikö tuossa ole alimmassa tiilirivissä jätetty aukinaisia saumoja ollenlkaan, jotta ilma kiertää ulko ja sisäseinän välistä?

 

[pokeri]

katso liitettä 100613

Sokkeli ei kastu mutta saumat kastuu? Leca-harkkoa taitaa olla perustus. Näyttäisi olevan syksyinen ilmiö. 1990 rakennettu talo, neljä vuotta ollaan asuttu.

Laittakaa kumpiki ne sepelit sokkelin reunaan niin loppuu kostuminen, siis ketjun aloittaja myös

 

[Husky]

Pariin kohtaan olen lapiohommana laittanut karkeaa sepeliä. Vähän jäänyt vaikutus epäselväksi (sokkeli kastuu vähån milloin mistäkin yms). Kun siinä lähistöllä on hiekkaista vanhaa sepeliä niin sekoittuukin pirun helpolla siinä möyriessä ja ajan saatossa myös.

Mutta yhdestä kohtaa, missä joskus tuntuu pientä hajua, otin jalkalistan pois. Siellä oli suunnitelman mukainen rakenne, paitsi että ei ollut silikonia.
Ihan kunnon rako oli paikoitellen. Rautalanka meni luokkaa 5cm paikoitellen.
Nyt kun nuuskin sitä, niin ei haissut yhtään tällä kertaa. Oikeastaan mielestäni suunnaton ihme ettei tuollainen haise koko ajan.
No, laitoin silikonia, kun se on suunnitelmaan merkitty, niin pitäisi olla ok laittaa.
Menikin siihen syöveriin kaksi tuubia 9m matkalle.
(Silikoni haisee nyt pirusti ja tuli rankkaa noottia operaatiosta. Miten tuo niin haiseekin. No eiköhän kuivuttuaan tokene)

Valokuvassa näkyykin se muovi siinä.

 

[janti]

No, laitoin silikonia, kun se on suunnitelmaan merkitty, niin pitäisi olla ok laittaa.

Oikeampi aine olisi elastinen saumausmassa. Kannattaa tiivistää kaikki perustuslaatan ulkoseinien saumat ja lattian läpiviennit. Tämä auttaa myös mahdollisissa radon-ongelmissa.

Sikaflex®-11 FC Purform®

Sikaflex®-11 FC Purform® on 1-osainen kosteuskovettuva elastinen liima- ja tiivistemassa. Sitä käytetään sisä- ja ulkotilojen monikäyttöiseen liimaukseen ja liitosten tiivistämiseen/saumaamiseen. Sillä on hyvä ja kestävä tarttuvuus useimpiin rakennusmateriaaleihin.

fin.sika.com

 

[Husky]

Tässä ketjussa, ja jossakin muussakin, on ollut puhe, että ei pitäisi olla tarvetta lattialämmitystä pitää päällä siinä mielessä, että pitäisi lattian ja seinien alaosan kuivana. Taustana tuossa märkä tontti ja epätietoisuus onko kapillaarikatko talon alla.

Nyt tuli vastaan 2006 tehty talo (todella hyvin tehdyn näköinen, ettei voisi kuvitella että mitään vikaa on, esim kunnon sepelit sokkelin vieressä ja toimivat salaojat) jossa oli pahoja homeongelmia lattiassa ja seinien alaosassa. Varsin massiivisella korjausoperaatiolla oli homehtuneet materiaalit poistettu ja varsinainen ratkaisu ongelmaan näytti olevan lattialämmityksen laitto. Tunnettu hyvämaineinen firma oli remontin tehnyt.
Tuo oli vieläpä kuivassa kansgasmaastossa hitusen ympäristöä ylempänä, että ei voi kuin ihmetellä että wtf.

Ei tämä varmastikaan ole mikään yleistettävä esimerkki, mutta siinä mielessä, että on lattialämmityksellä märkätilojenkin ulkopuolella merkitys ns ammattilaisten mielestä.

 

[Antero80]

pahoja homeongelmia lattiassa ja seinien alaosassa.

Ilmeisesti rossipohja kun lattiakin homehtunut? Eikös jossain pakettitalossa ollut näiden kanssa isoja ongelmia.
Tosi ikäviä caseja kun noin uudessa talossa asiat tuolla tolalla

Oletko miettinyt että portaat lattiaan reiän ja tutkit rakenteen / onko kapilaarikatkoa?

 

[rawpower]

Ilmeisesti rossipohja kun lattiakin homehtunut? Eikös jossain pakettitalossa ollut näiden kanssa isoja ongelmia.
Tosi ikäviä caseja kun noin uudessa talossa asiat tuolla tolalla

Oletko miettinyt että portaat lattiaan reiän ja tutkit rakenteen / onko kapilaarikatkoa?

Omatalon rossipohjissa taisi olla ongelmia juurikin tuossa 2000 luvun alussa ennen kuin meni konkurssiin. Tuo 2006 rakennusvuosi sopisi iältään ainakin omataloksi ja todennäköisesti rossipohja.

Edit: Finndomo se olikin.

 

[Espejot]

Ilmeisesti rossipohja kun lattiakin homehtunut? Eikös jossain pakettitalossa ollut näiden kanssa isoja ongelmia.
Tosi ikäviä caseja kun noin uudessa talossa asiat tuolla tolalla

Oletko miettinyt että portaat lattiaan reiän ja tutkit rakenteen / onko kapilaarikatkoa?

Omatalon rossipohjissa taisi olla ongelmia juurikin tuossa 2000 luvun alussa ennen kuin meni konkurssiin. Tuo 2006 rakennusvuosi sopisi iältään ainakin omataloksi ja todennäköisesti rossipohja.

Edit: Finndomo se olikin.

Asialla ei ole oieastaan mitään tekemistä rossipohja rakenteen kanssa vaan materiaaleissa. Vähän sama asia jos rakennat talon oljista niin taloissa on ongelmia. Rossipohja on toki luokiteltu riskirakenteeksi mutta vain jos tietyt reunaehdot täyttyvät.

 

[Antero80]

Asialla ei ole oieastaan mitään tekemistä rossipohja rakenteen kanssa vaan materiaaleissa. Vähän sama asia jos rakennat talon oljista niin taloissa on ongelmia. Rossipohja on toki luokiteltu riskirakenteeksi mutta vain jos tietyt reunaehdot täyttyvät.

Tuo lienee selvä että materiaali vaikuttaa, jos on esim. teräsperusteinen tuulettuva rossipohja niin ei se homehdu millään.

Miksi kukaan rakentaisi Suomessa taloa oljista?

 

[Espejot]

Tuo lienee selvä että materiaali vaikuttaa, jos on esim. teräsperusteinen tuulettuva rossipohja niin ei se homehdu millään.

Miksi kukaan rakentaisi Suomessa taloa oljista?

Miksi kukaan laittaa rossipohjaan puurakenteen? Säästösyistä tietenkin. Rossipohjan ongelmat betonirakenteita käyttäen liittyy ihan muihin juttuihin kuin lattian homehtumiseen. Eli täytyy erottaa rakenteelliset ja materiaalien ongelmat kahdeksi eri asiaksi.

 

[Antero80]

Miksi kukaan laittaa rossipohjaan puurakenteen? Säästösyistä tietenkin. Rossipohjan ongelmat betonirakenteita käyttäen liittyy ihan muihin juttuihin kuin lattian homehtumiseen. Eli täytyy erottaa rakenteelliset ja materiaalien ongelmat kahdeksi eri asiaksi.

Oliko tuossa Huskyn mainitsemassa talossa käytetty betonirakenteita rossipohjassa?
Epäilen suuresti jos siellä oli pahoja homeongelmia.
Ja tuskin oli seiniä 2006 rakennettu oljista.

 

[Espejot]

Oliko tuossa Huskyn mainitsemassa talossa käytetty betonirakenteita rossipohjassa?
Epäilen suuresti jos siellä oli pahoja homeongelmia.
Ja tuskin oli seiniä 2006 rakennettu oljista.

Eli nokkela tekee nopeasti päätelmän että ongelma on ihan muualla kuin rossipohjan rakenteeelisessa ratkaisussa.

 

[Hempuli]

Ja tuskin oli seiniä 2006 rakennettu oljista.

Kurioseettina, ettei varmaan 2006 ole tehty olkiseiniä, mutta 2012 löytyi.

Seinää savesta ja oljista

Tuhansia vuosia vanhaa rakennustapaa eivät selätä edes modernit rakennusmääräykset.

yle.fi

 

[Antero80]

Eli nokkela tekee nopeasti päätelmän että ongelma on ihan muualla kuin rossipohjan rakenteeelisessa ratkaisussa.

Mistä sellaisen päätelmän teit?
Jos kyseessä on @rawpower mainitsema Finndomo niin kyse on nimenomaan rakenteesta, tuosta löydät Googletamalla lisää tietoa.

 

[Antero80]

Kurioseettina, ettei varmaan 2006 ole tehty olkiseiniä, mutta 2012 löytyi.

Seinää savesta ja oljista

Tuhansia vuosia vanhaa rakennustapaa eivät selätä edes modernit rakennusmääräykset.

yle.fi

Näyttäisi saavan ihan elementteinäkin, voihan se olla että tuolla on sitten ollut olki seinät

PS. Näköjään mennyt konkurssiin tuo yritys

Savi ja oljet käyvät modernin talon rakennusaineiksi – "terveellisiä, myrkyttömiä ja päästöttömiä ratkaisuja"

Rakentamisen laatu ja terveellinen asuminen ovat kestopuheenaiheita Suomessa. Raaseporilaisyritys tarjoaa uudenlaista rakennusmateriaalia ratkaisuksi rakentamisen ongelmiin.

yle.fi

 

[Espejot]

Mistä sellaisen päätelmän teit?
Jos kyseessä on @rawpower mainitsema Finndomo niin kyse on nimenomaan rakenteesta, tuosta löydät Googletamalla lisää tietoa.

Ihan maalaijärkeä. Rakenteen ongelma ei ole rossipohja vaan materiaalit. Eli ongelma ei kulminoidu rossipohjaan vaan materiaaliin. Tämä on varsin selvää jos ymärtää kuukletuksen tuloksen. Aikoinani keskustelin asiasta rakennesuunnitelijan kanssa. Ruotsisahan käytetään lämmitimiä jos rossipohjan matreriaaleina on puuta. Ja niin se korjattiin Suomessakin.

Kurioseettina, ettei varmaan 2006 ole tehty olkiseiniä, mutta 2012 löytyi.

Seinää savesta ja oljista

Tuhansia vuosia vanhaa rakennustapaa eivät selätä edes modernit rakennusmääräykset.

yle.fi

Eli talo on ongelmarakenne. Ei olla kaukana totuudesta.

 

[Antero80]

Ihan maalaijärkeä. Rakenteen ongelma ei ole rossipohja vaan materiaalit. Eli ongelma ei kulminoidu rossipohjaan vaan materiaaliin. Tämä on varsin selvää jos ymärtää kuukletuksen tuloksen. Aikoinani keskustelin asiasta rakennesuunnitelijan kanssa. Ruotsisahan käytetään lämmitimiä jos rossipohjan matreriaaleina on puuta. Ja niin se korjattiin Suomessakin.

Eli tuolla perusteella kaikki puusta rakennetut rossipohjat on homeessa?
Niitähän on rakennettu satoja vuosia. Jos tuuletus toimii oikein se ei homehdu.

 

[Espejot]

Eli tuolla perusteella kaikki puusta rakennetut rossipohjat on homeessa?

No niin, pääsit päätelyketjussa maaliin mutta et maltanut pysähtyä vaan jatkoin pari kierrosta lisää

Niitähän on rakennettu satoja vuosia. Jos tuuletus toimii oikein se ei homehdu.

Jos lisäät sokkelin niin tuuletus hieman vaikeutuu. Ja kyllä se puu homehtuu vaikka tuuletus toimisikin jos kosteusrasitusta on tarpeeksi. Kokeile vaikka ja jätä puun palanen ulos.

 

[janti]

Jos tuuletus toimii oikein se ei homehdu.

Tai kuivaimet.

Tuossa yritys joka suunnittelee rakentavansa olkikerrostalon

https://research.tuni.fi/uploads/2023/10/be029412-266.pdf

Projektit

Kestävä rakentaminen sopii mihin tahansa maahan. Katso meidän projekteja ja inspiroidu.

ecococon.eu

 

[Espejot]

Tai kuivaimet.

Lämpö on se avainsana. Ja kosteusrasitus. Jos ne ei ole balansissa niin puu alkaa kärsimään. "Nykyaikaisessa" rossipohjassa tuuletus ei oikeastaan auta, ei yksin jos lattia on puuta.

 

[Antero80]

Kokeile vaikka ja jätä puun palanen ulos.

Minulla on autotallissa puuverhous ja se ei ole homeessa..

Tai tuo kelohirsi saunamökki on parempi esimerkki kun ei ole edes pinnoitettua puuta

 

[Harrastelija]

Finndomo se olikin.

Eikös Älvbylläkin ollut kosteusongelmaa? Tosin niillä ei tainnut olla puuta siellä mätänemässä. Mutta jotain kuivureita laittoivat lattian alle.

 

[Husky]

Ilmeisesti rossipohja kun lattiakin homehtunut? Eikös jossain pakettitalossa ollut näiden kanssa isoja ongelmia.
Tosi ikäviä caseja kun noin uudessa talossa asiat tuolla tolalla

Oletko miettinyt että portaat lattiaan reiän ja tutkit rakenteen / onko kapilaarikatkoa?

Ei, ei ollut rossipohja, vaan tämä käsittääkseni Suomessa suht yleinen ratkaisu, että lattiavalun yläpuolella on eristeet. Saa korjata jos tuo käsitykseni on väärä yleisyydestä (olen ennenkin kysellyt asiasta mutta jäänyt epäselväksi).
Vähän ihmettelen miksi noin tehdään, kun eihän siinä oikein säästä mitään ja lattiavalu tulee turhaan n. 10cm alemmas.
Ei valesokkelia sellaisena miten minä sen ymmärrän.
Ja seinät olivat hirttä.

Olen vakavasti harkinnut tarkastusreiän tekemistä omaan lattiaan, mutta millähän halkaisijalla pitäisi olla....
Vähän hankaloittaa, kun on lattialämmityskaapelit joka paikassa.

Rakennusaikana on valokuvattu todella hyvin tämä talo, mutta kerpele kun perustusvaiheesta ei ole kuin yksi kuva ja siinä on hiekka näkyvissä (ja sen päälle styroksit), mutta voihan tuo olla vain tasoitehiekka. Eikös aina kapillaarisepelin päälle tule hiekka tuohon väliin kuitenkin?

 

[fraatti]

Rakennusaikana on valokuvattu todella hyvin tämä talo, mutta kerpele kun perustusvaiheesta ei ole kuin yksi kuva ja siinä on hiekka näkyvissä (ja sen päälle styroksit), mutta voihan tuo olla vain tasoitehiekka. Eikös aina kapillaarisepelin päälle tule hiekka tuohon väliin kuitenkin?

Ei mulla ole hiekkaa missään sisätäytöissä. Tävä valmistui n 10v sitten.

Työkaverilla oli hiekkaa kapillaarin sijaan. Talon rakennusajakohdan mukaan sisätäytössä olisi pitänyt olla kapillaaria. -> Tämä meni oikeuteen ja kymmenien tuhansien selvityskulut ja oikeudenkäyntikulut menivät talon rakentaneen rakennusalan yritystä pyörittäneen henkilön piikkiin. Tästä seurasi myös kaupanpurku.

 

[HelaKammo]

Eikös Älvbylläkin ollut kosteusongelmaa? Tosin niillä ei tainnut olla puuta siellä mätänemässä. Mutta jotain kuivureita laittoivat lattian alle.

Näitä kuivureita on myös kotimaisissa maakuopparossipohjissa. Osa kuivia ilman osa ei ehkä ole? Maakuopparossit on edelleen kait yleisiä.

 

[Antero80]

Kyllä ne eristeet yleensä on laatan alapuolella, joskus rakennettiin kaksoislaattaa missä ne on roskavalun ja lattiavalun välissä.

Sen kokoinen reikä riittää että saat sinne endoskooppikameran.
Jos kosteussulku on laatan alla ja muovia niin siitä näkynee porauksen aikana jo muovi roskaa.

PS. Jos se talon alla oleva täyttö kiinnostaa niin onko liian syvä jos kaivaa lapiolla seinän vierestä, helpostihan sen routaeristeen korjaa.

 

[Husky]

Ei mulla ole hiekkaa missään sisätäytöissä. Tävä valmistui n 10v sitten.

Työkaverilla oli hiekkaa kapillaarin sijaan. Talon rakennusajakohdan mukaan sisätäytössä olisi pitänyt olla kapillaaria. -> Tämä meni oikeuteen ja kymmenien tuhansien selvityskulut ja oikeudenkäyntikulut menivät talon rakentaneen rakennusalan yritystä pyörittäneen henkilön piikkiin. Tästä seurasi myös kaupanpurku.

Kääk.
Tuo vähän pohdituttaa tässä tuo kapillaarikatko, kun tosiaan litimärkä räme tämä paikka.

Suunnitelmakuvissa tässäkin on sanottu yli 20cm kapillaarikatko. Vm1997. Sokkelinvierukset pentele ovat kyllä ihan hiekan ja sepelin sekoitusta.

 

[fraatti]

Kääk.
Tuo vähän pohdituttaa tässä tuo kapillaarikatko, kun tosiaan litimärkä räme tämä paikka.

Työkaverilla ongelmana oli muistaakseni irtovat lattialataat. Niitä taisi olla useammassakin paikassa. Hän teki reijän lattiaan ja löysi sieltä vain hiekkaa.
Rakennusajankohta määrittää millaiset vaatimukset rakennusajankohtana on ollut. Tuossa tapauksessa kuvien ja rakentamismääräysten mukaan olisi pitänyt käyttää kapillaaria.

 

[harrastaja]

Ei mulla ole hiekkaa missään sisätäytöissä. Tävä valmistui n 10v sitten.

Työkaverilla oli hiekkaa kapillaarin sijaan. Talon rakennusajakohdan mukaan sisätäytössä olisi pitänyt olla kapillaaria. -> Tämä meni oikeuteen ja kymmenien tuhansien selvityskulut ja oikeudenkäyntikulut menivät talon rakentaneen rakennusalan yritystä pyörittäneen henkilön piikkiin. Tästä seurasi myös kaupanpurku.

Kaipa sen sisätäytön voi hiekasta tehdä jos kapilaarikatko tehty jo aikaisemmin.

 

[Husky]

Työkaverilla ongelmana oli muistaakseni irtovat lattialataat. Niitä taisi olla useammassakin paikassa. Hän teki reijän lattiaan ja löysi sieltä vain hiekkaa.
Rakennusajankohta määrittää millaiset vaatimukset rakennusajankohtana on ollut. Tuossa tapauksessa kuvien ja rakentamismääräysten mukaan olisi pitänyt käyttää kapillaaria.

Et olisi maininnut irtoavia laattoja

No jotenkin luulen, että kun meillä ihan pirusti kopolaattoja jo 1999 kun tähän muutettiin, niin olisi vain levitetty liika isolle alueelle laasti ja mennyt ketuiksi tms laatoituskäpyä. Ei oikein ole tuntumaa, että olisi kosteuden takia tuo ongelma, mutta mutua tuo on.
Yksi (33x33cm) laatta vain irronnut.
(Lukemattomia muita liimasin saumoista ruiskuttamalla jollakin kerpeleellisellä myrkyllä. Ei meinannutkaan ns asiantuntijoista kukaan tietää tuosta asiasta eikä googlettamallakaan. Jos joku tarvii neuvoja tuohon, niin voin kertoa)

 

[Antero80]

Suunnitelmakuvissa tässäkin on sanottu yli 20cm kapillaarikatko. Vm1997. Sokkelinvierukset pentele ovat kyllä ihan hiekan ja sepelin sekoitusta.

Jos siellä ei ole pestyä salaojasoraa alla niin helposti se tuon 20cm nostaa kosteutta

 

[Antero80]

Ei meinannutkaan ns asiantuntijoista kukaan tietää tuosta asiasta eikä googlettamallakaan. Jos joku tarvii neuvoja tuohon, niin voin kertoa

Tämä kiinnostaisi, laatoittaja onnistui muutaman laatan jättämään kopoksi kodinhoitohuoneessa kun oli kuulemma väärää laastia