Venäjän talous on edelleen kovassa iskussa ja melko varmasti tulee kasvamaan edelleen.
Pitää paikkansa, että talous on kasvanut. Tämä johtuu sotataloudesta. Kaikki resurssit kaadetaan tähän yhteen laariin, jolloin kasvua tulee, mutta se on kuin jättimäinen elvytys: ne resurssit on jostain muualta pois, eikä tämä ole pitkällä aikavälillä kestävää. Talous ylikuumenee, ne vähäiset vapaat työntekijät menevät töihin vain tälle yhdelle (ja ainoalle) sektorille, jossa pystytään maksamaan palkkoja. Valtio käyttää valtavasti enemmän resursseja kuin mihin olisi varaa -> jossain vaiheessa tulee törmäys seinään.
BRICS maat ja muut Venäjälle ystävälliset maat pitävät taloudesta huolta.
BRICS ei Venäjää pysty kannattelemaan. Tässä yksi näkemys siitä mikä BRICS on ja miten se pitäisi nähdä (toisin kuin miten Venäjä haluaa sen nähtävän):
BRICS-maat eivät ole keskenään samanmielisiä, eivät yhtenäisiä, eivät tasa-arvoisia (Kiina vs. muut). Jos jotain, niin näyttää siltä, että muut BRICS-maat auttavat Venäjää jossain määrin, mutta vaativat avustaan kovaa hintaa (ostavat öljyä, jota muut eivät osta, tekevät kauppaa sellaisilla vaihtokursseilla, jotka ovat vain heille itselleen kannattavia jne.).
BRICS-liittouma on 20 vuotta vanha ja on jäänyt alkuperäisistä tavoitteistaan.
Ja "muut ystävälliset maat" (kuten Pohjois-Korea) ovat talouksiensa koon puolesta aivan kärpässarjaa. Niiden merkitys kokonaisuudessa on aivan mitätön.
Länsimaiden pakotteet ei vaikuta juurikaan.
Inflaatio huitelee 20%:ssa. Keskuspankin ohjauskorko tänä vuonna 21% ja ensi vuonna 25%. Korkean teknologian tuotteita ei pystytä valmistamaan, koska kaikki teknologia tulee ulkoa. Osa tulee esim. Kiinasta, mutta monella teknologian alalla parhaat tuotteet tulevat länsimaista ja niitä ei pakotteiden vuoksi voi saada muuten kuin epävirallisia kanavia pitkin ja siksi vähemmissä määrin (logistiikka vähintäänkin epävarmalla pohjalla).
Pakotteilla on valtava merkitys.
Ja vielä kun noteeraa, että Venäjällä ei ole omaisuuden suojaa ja siten kaikki mikä on maassa, on Putinin omaisuutta.
Tämä pitää paikkansa. Helpolla ei kukaan kuitenkaan omaisuudestaan luovu ja vaikka perinteisesti venäläiset ovat tottuneet huonoihin oloihin ja pystyneet elintasoaan laskemaan, joutuu Putinkin edelleen miettimään myös kansan mielipidettä. Uutta mobilisaatiota ei ole tullut, sodan vastainen sentimentti on ollut kasvussa. On monia, joilla on liikaa menetettävää. Putinin sopimus kansan kanssa on ollut sellainen, jossa molemmat tarjoavat toisilleen jotain. Turvallisuutta, voitokasta armeijaa, kehittyvää taloutta, nousevaa elintasoa on vaikea nähdä Putinin etuna edes lähitulevaisuudessa, saati sitten pidemmällä tähtäimellä.
Huolestuttava on tilanne.
Yksi asia, joka itseäni huolestuttaa on se, että Venäjän suuruudesta ja voittamattomuudesta edelleen ajatellaan kuten aiemmin Neuvostoliitosta (joka sekin massiivisesti suuremmasta skaalastaan ja todellisesta teollisesta kapasiteetistaan huolimatta hajosi ja hävisi). Eiköhän se tähän liity sekin, että Euroopassa vieläkin monesta suusta toitotetaan pyrkimystä rauhaan voittamattomalta tuntuvan vastustajan edessä.
Huolestuttavaa on myös se, että objektiivisesti pystymme olemaan sekä samaa mieltä kuin sinä että samaa mieltä kuin minä. Totuus on jossain ja tulevaisuus sen näyttää missä. Mikäli Venäjän annetaan voittaa Ukrainassa, tulee ainakin minun olemaan hyvin vaikea hyväksyä sitä tilannetta, koska siihen päädytään vain siten, että me muut Euroopassa ajattelemme liian lyhyellä tähtäimellä ja ennen kaikkea vain omia etujamme. Ja siihen ajatteluun on annettu Venäjän propagandan (sekä näkyvän että hienostuneemman) vaikuttaa liiaksi.
www.twz.com
