Lämmön varastoiminen & hiekka-akut

kotte

Hyperaktiivi
Pitäisi keksiä miten tuollainen massiivivaraaja saataisiin rakenteisiin tehtyä, ilman että rakennusprojekti menee vaikeaksi. Selkeät stepit mitä tehdään. Mitenkäs tämmöinen maanvarainen alapohjarakenne EPS-harkkotaloon:
Olisi hyvä vielä vetää varaajakerroksesta ilma- tai veisputket pintalaattaan, niin saisi jonkinmoista säätelyäkin tehdyksi.

Olen muuten viime päivinä jatkanut tappelua paksuhkon pohjakerroksen laatan ohjauksen kanssa tarkoituksena tuon säätäminen niin, että vastaisi lämmitystarvetta edes sinne päin, kun huoneeseen tulee säännöllisesti merkittäviä jaksoja hukkalämpöä tietotekniikasta vaihtelevin tehoin, eikä jaksotusta pysty tarkasti ennakoimaan. Veden pitää kiertää tunteja, että laattaa alkaa lämmittää kunnolla ja taas toiseen aikaa jäähtyä vielä useampia tunteja, ettei lämmittäis huonettai liikaa.
 

Arisoft

Hyperaktiivi
Lähinnä siksi, että jotta varaamisesta olisi hyötyä, pitäisi voida valita milloin purkaminen tapahtuu.

Tuollainen sopii yösähkön varastointiin hyvin. Ladataan vuorokauden rytmeissä sen verran kun tarpeesta on arviota tiedossa. Laatan lämpötila jää sen verran alhaiseksi että se purkautuu hitaasti päivän aikana. Sitähän voisi lämmittää sekä pinnasta etät pohjasta. Pinnasta saadaan nopea vaikutus sisälömpöön ja pohjasta taas viivastetty jos sisälämpö on jo sopiva.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tuollainen sopii yösähkön varastointiin hyvin. Ladataan vuorokauden rytmeissä sen verran kun tarpeesta on arviota tiedossa. Laatan lämpötila jää sen verran alhaiseksi että se purkautuu hitaasti päivän aikana. Sitähän voisi lämmittää sekä pinnasta etät pohjasta. Pinnasta saadaan nopea vaikutus sisälömpöön ja pohjasta taas viivastetty jos sisälämpö on jo sopiva.

Mutta vain vuorokausitason varastointiin. Betonilaatan lämpöä ei voi muutenkaan nostaa juurikaan hyvin eristetyssä talossa, ilman että tulee kuuma. Mutta yksinkertaistin ja parantelin vielä tätä suunnilleen "parin viikon" lämpövaraston ideaa.

Ideana siis että hybridivaraajan ja massiivisen betonilaatan välillä pidetään sama lämpö, kierrättämällä jatkuvasti siihen laattaan varaajasta lämpöä. Näin myös kun ajetaan lämpöpumppua, voi vetää pitkiä ajoja kerralla ilman että varaaja tulee täyteen. Ja laatan lämpö voidaan nostaa vaikka 50-60C luokkaan ilman että sisälle tulee kuuma.

Lämmön jakelu pintalaattaan sitten ihan normaalisti "Oumanilla". Ja varaajasta esilämmitys käyttövedelle.

1733571816674.png


40m3 betonia painaa noin 90 tonnia. Veteen muunnettuna noin 20m3 vettä. Ja siis 20kWh per aste. 30 astetta siis noin 600kWh energiaa. Hyvin eristetty 100m2 talo pysyisi sillä ainakin viikon lämpimänä pakkasillakin.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Mutta vain vuorokausitason varastointiin. Betonilaatan lämpöä ei voi muutenkaan nostaa juurikaan hyvin eristetyssä talossa, ilman että tulee kuuma. Mutta yksinkertaistin ja parantelin vielä tätä suunnilleen "parin viikon" lämpövaraston ideaa.
Varaajan alaosaahan voisi mahdollisesti vielä lämmittää joissakin tilanteissa niin, että lattiaa jäähdytetäänkin varaajan pohjalta otetulla vedellä, jos käyttöveden esilämmitys on sitä jäähdyttänyt. Mahdollisesti myös lattiakierron vettä voisi käyttää tuloilman jälkilämmityksessä lto:n kennon jälkeen. Joissakin tilanteissa jopa lämpöpumppu voisi osittain pumpata lämpöä lattian pintakierrosta. Haen siis takaa ratkaisua liian kuuman sisälämpötilan mahdollisuuteen. Toisessa ketjussa viitattiin äskettäin vuotolämmön pumppaamiseen lämpöpumpulla takaisin varastoon. Tässä tapauksessa moinen olisi perusteltua asumisviihtyvyyden parantamisen näkökulmasta turhan korkeaa sisälämpötilaa vähentäen samalla, kun hukkaenergiaa hyödynnettäisiin käyttöveden kuumentamisessa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Tärkeää olisi eristää pintalaatan ja varaajalaatan väli niin hyvin, että lämpövuoto olisi täysin minimaalinen. 300mm uretaania pitäisi riittää että jollain max. 40C lämpötilaerolla ei suurta vuotoa tapahtuisi.

Pintalaatta mahdollisimman nopeasti säätyvänä olisi hyvä ja EPS harkkotalossa lämpötila säätyisi aika nopeaan kun ei sisätiloissa olisi juuri varaavaa massaa.

Raitisilman esilämmitys hoituisi parhaiten kun vetäisi pohjalla olevan eristeen alle keruupiirin kanavapatterille.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Pintalaatta mahdollisimman nopeasti säätyvänä olisi hyvä ja EPS harkkotalossa lämpötila säätyisi aika nopeaan kun ei sisätiloissa olisi juuri varaavaa massaa.
Miksi sen tarvii olla nopeasti säätyvä? Kunhan olen itse saanut sopivat huonelämpötilat säädettyä, niin sen jälkeen säätötarvetta ei ole ollut. Siinä ne on ollut yli 10v samoissa asetuksissa.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Miksi sen tarvii olla nopeasti säätyvä? Kunhan olen itse saanut sopivat huonelämpötilat säädettyä, niin sen jälkeen säätötarvetta ei ole ollut. Siinä ne on ollut yli 10v samoissa asetuksissa.

Nopealla säätymisellä luultavasti kyllä voisi säästää energiaa. Luulisin... Menolämpötilan ohjaus "spot" ulkolämpötilan mukaan ja niin että reagoi nopeasti eikä vasta tuntien päästä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Miksi sen tarvii olla nopeasti säätyvä? Kunhan olen itse saanut sopivat huonelämpötilat säädettyä, niin sen jälkeen säätötarvetta ei ole ollut. Siinä ne on ollut yli 10v samoissa asetuksissa.
Tuo absoluuttisen välttämätöntä, jos huoneessa on muita lämmönlähteitä (kuten edes pieni ikkuna siihen suuntaan, mistä aurinko paistaa, viihde-elektroniikkaa monesta muusta lämmönlähteestä puhumattakaan; hukkalämpö kannattaisi käyttää hyväksi, mikä vaatii varsinaisen lämmityksen tehon vähentämistä). Tokihan voi antaa lämmön seilata astekaupalla, mutta yleisesti ottaen joitakin tiloja lämmitetään välillä selvästi liikaa ja toisia välillä selvästi liina vähän. Edes yhtenäisessä tilassa ei lämpö leviä paikasta toiseen, ellei lämpötilaeroakin ole astekaupalla. Tiedän, kun käytän ilmavälitteistä lämmitystä varsinaisen lämmityksen rinnalla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuo absoluuttisen välttämätöntä, jos huoneessa on muita lämmönlähteitä (kuten edes pieni ikkuna siihen suuntaan, mistä aurinko paistaa, viihde-elektroniikkaa monesta muusta lämmönlähteestä puhumattakaan; hukkalämpö kannattaisi käyttää hyväksi, mikä vaatii varsinaisen lämmityksen tehon vähentämistä). Tokihan voi antaa lämmön seilata astekaupalla, mutta yleisesti ottaen joitakin tiloja lämmitetään välillä selvästi liikaa ja toisia välillä selvästi liina vähän. Edes yhtenäisessä tilassa ei lämpö leviä paikasta toiseen, ellei lämpötilaeroakin ole astekaupalla. Tiedän, kun käytän ilmavälitteistä lämmitystä varsinaisen lämmityksen rinnalla.
Njoo, ehkäpä nuorison tietsikka (tai kryptoja louhivan isännän) olisi sellainen helpoiten mieleen tuleva asia mikä korventaa huoneen kuumaksi. Tuli tuo joskus itsekin nuoruudessa huomattua. Omapirtti on niin avoin sisäratkaisultaan että lämmöt leviää aina pitkin ja poikin.
 

anders

Vakionaama
Haen siis takaa ratkaisua liian kuuman sisälämpötilan mahdollisuuteen. Toisessa ketjussa viitattiin äskettäin vuotolämmön pumppaamiseen lämpöpumpulla takaisin varastoon. Tässä tapauksessa moinen olisi perusteltua asumisviihtyvyyden parantamisen näkökulmasta turhan korkeaa sisälämpötilaa vähentäen samalla, kun hukkaenergiaa hyödynnettäisiin käyttöveden kuumentamisessa.

Lämpöpumppuvesilämmitin suoraan?
 

pökö

Kaivo jäässä
Kauankohan muuten tuollainen 400mm paksu betoni kuivuisi että voisi jatkaa rakentamista? Vuoden? :)
Kaverin rivarissa tapahtu virolaisille rakentajille joku laskuvirhe ja laatasta tuli reippaasti ylipaksu. Muuttopäivä lykkääntyi kuukausilla ja vuoden asumisen jälkeen vaihdettiin parketit uusiin. En tiedä johtuiko parketinvaihto siitä että laatta ei ollut kuiva vai oliko siinä sählätty muuten
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kaverin rivarissa tapahtu virolaisille rakentajille joku laskuvirhe ja laatasta tuli reippaasti ylipaksu. Muuttopäivä lykkääntyi kuukausilla ja vuoden asumisen jälkeen vaihdettiin parketit uusiin. En tiedä johtuiko parketinvaihto siitä että laatta ei ollut kuiva vai oliko siinä sählätty muuten

Tuossa kuvan rakenteessa kuitenkin uretaanit estäisi raskaan laatan kuivumisen ylöspäin. Alaspäin se pääsisi kuivumaan salaojasoran sekaan, josko sinne laittaisi "radonputken", joka sitten toki tulpattaisiin ainakin muuttotarkastuksen jälkeen.

Aika takuuvarmasti ei radonit pomppaisi maaperästä noiden rakennekerrosten läpi.
 

anders

Vakionaama
40m3 betonia painaa noin 90 tonnia. Veteen muunnettuna noin 20m3 vettä. Ja siis 20kWh per aste. 30 astetta siis noin 600kWh energiaa. Hyvin eristetty 100m2 talo pysyisi sillä ainakin viikon lämpimänä pakkasillakin.

Mikä on muuten tämän 90t betonilaatan funktio vs saman lämmön varastoiminen salaojasepeliin tai hiekkaan?

Ainakin betoni painaa, ja kuivumista saa tosiaan odotella sen viikon per sentti paksuutta nyrkkisääntönä. Kovettumiseenhan kuivuminen ei vaikuta, rakennusterveyteen sitäkin enemmän.

Lisäksi paksuissa - tosin usean metrin kai - valuissa pitää jo alkaa huomioida jäähdyttäminen, ettei halkea, tosin nuo lämmitysputket hoitaisivat sen. Betonihan lämpenee kovettuessaan kemiallisesti.
 

anders

Vakionaama
Aika takuuvarmasti ei radonit pomppaisi maaperästä noiden rakennekerrosten läpi.

Rakenteen paksuus ei takaa sinänsä radontiiviyttä. Kaasuna radon diffusioituu paksunkin rakenteen läpi, ellei rakenne ole täysin kaasutiivis, mitä harvoin lattiat ovat.

Tärkeintä on jälkimittaus rakennuksen valmistumisen ja määräajoin asumisen jälkeen. Mittarit ovat halpoja, nykyään.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Mikä on muuten tämän 90t betonilaatan funktio vs saman lämmön varastoiminen salaojasepeliin tai hiekkaan?

Hyvä kysymys... Kestäisiköhän lämmitysputket (esim. 20mm lattialämmitysputket) esimerkiksi täryttämisen kunnolla. Jos kestäisi niin sitten toki se kivituhka olisi erittäin kustannustehokas ratkaisu.
 

Jule

Vakionaama
Suurissa lämpövarastoissa ei kannata lähteä laskemaan TMA:ta... se on varmaa.... kyse olisi lähinnä hauskasta harrastuksesta miettiä miten saisi mahdollisimman halvan kWh hinnan lämmitykselle.

Muttta itse arvioisin, että tuollaisen alapohja-varaston tekisi jollain 20kEUR:lla valmiiksi asti. Se että onko se kallis vai ei talon eliniäksi, on sitten makuasia ja lompakkokysymys. Karkeastihan joskus laskettiin, että tuollainen määrä kivituhkaa voisi 100m2 pohjapinta-alan talossa varata jonkun 2500kWh energiaa 30-60C välisellä alueella.
Mä olen pohdiskellut tuota talon perustuksen valjastamista energiavarastoksi.. Kustannus ei ole ehkä niin iso, kun perustus pitää joka tapauksessa tehdä, ja TMA:ta voi miettiä osana koko talon elinkaarta..

Puhtaasti laskennallisesti ei ole mikään ongelma varata omakotitalon lämmityskauden energiantarvetta sen perustukseen. Mä mietin tuota isona vesisäiliönä, jolloin sen massa ei tule ongelmaksi, toisin kuin esim hiekkavaraajassa, mutta tietysti sen veden pysyminen siellä säiliössä on oma hommansa.. Tai lähinnä se kuinka paljon se vuotaa alaspäin, ja samalla myös tehdä riittävän tehokas vesieristys ylöspäin ettei kosteus nouse asuntoon.
 

anders

Vakionaama
Hyvä kysymys... Kestäisiköhän lämmitysputket (esim. 20mm lattialämmitysputket) esimerkiksi täryttämisen kunnolla. Jos kestäisi niin sitten toki se kivituhka olisi erittäin kustannustehokas ratkaisu.

Jos ei kestä, metri kivituhkaa, lätkällä kasaan, siihen ohut muutaman sentin valu jossa keruu/luovutusputket ja toinen metri kivituhkaa päälle, eristeet koko sämpylän alle ja päälle?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Puhtaasti laskennallisesti ei ole mikään ongelma varata omakotitalon lämmityskauden energiantarvetta sen perustukseen. Mä mietin tuota isona vesisäiliönä, jolloin sen massa ei tule ongelmaksi, toisin kuin esim hiekkavaraajassa,

Eihän massa ongelmaksi hiekan kanssa tule. Maapallon varasssa se kasa olisi. Aivan tolkuttoman paljon helpompi olisi vain tehdä hiekalla kuin vedellä.se varasto.

Mitä tulee eristeiden painumiseen. Kaksi metriä tiivistä kivituhkaa voi painaa 4-5tonnia neliölle.

Se ei ole mitenkään mahdottoman paljon Finnfoam tyyppiselle eristeelle. F-300 eristeen pitkäaikainen puristuslujuus on 13tonnia per m2.

En yrittäisi sitä että kesällä varatulla lämmöllä menisi talven yli. Jo muutaman viikonkin pakkasjakson yli menevä lämpövarasto olisi kova sana. Eli sanotaan vaikka 1500kWh varasto.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Eihän massa ongelmaksi hiekan kanssa tule. Maapallon varasssa se kasa olisi. Aivan tolkuttoman paljon helpompi olisi vain tehdä hiekalla kuin vedellä.se varasto.

Mitä tulee eristeiden painumiseen. Kaksi metriä tiivistä kivituhkaa voi painaa 4-5tonnia neliölle.

Se ei ole mitenkään mahdottoman paljon Finnfoam tyyppiselle eristeelle. F-300 eristeen pitkäaikainen puristuslujuus on 13tonnia per m2.

En yrittäisi sitä että kesällä varatulla lämmöllä menisi talven yli. Jo muutaman viikonkin pakkasjakson yli menevä lämpövarasto olisi kova sana. Eli sanotaan vaikka 1500kWh varasto.
Tietysti jos talon pääsee kalliolle rakentamaan, mutta suurin osa taloista kuitenkin rakennetaan johonkin suonsilmään.

Kausivaraston hohtohan olisi siinä että se lämpöenergia ei olisi vaan halpaa, vaan oikeastaan ilmaista.
 

anders

Vakionaama
Mitä tulee eristeiden painumiseen. Kaksi metriä tiivistä kivituhkaa voi painaa 4-5tonnia neliölle.

Se ei ole mitenkään mahdottoman paljon Finnfoam tyyppiselle eristeelle. F-300 eristeen pitkäaikainen puristuslujuus on 13tonnia per m2.

En yrittäisi sitä että kesällä varatulla lämmöllä menisi talven yli. Jo muutaman viikonkin pakkasjakson yli menevä lämpövarasto olisi kova sana. Eli sanotaan vaikka 1500kWh varasto.

5t kivituhkaa taitaa olla neliölle enemmän kolme kuin kaksi metriä?

Mutta sillä määrällä pitäisi päästä n. 1kWh per m2 per aste. Eli 50C deltalla ja 100m2 varastolla 5000kWh?

Se alkaisi jo olla merkittävä määrä energiaa säilössä, ja mahdollistaisi monenmoista optimointia.

Ja deltahan voisi olla mahdollisesti yli 50C jos käytetään lämpöpumppua purkuun, ts. jäähdytetään viileäksi, ja vastuksia yläpään priimaukseen. Mutta tiedä onko tässä järkeä, enää.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ja laatan lämpö voidaan nostaa vaikka 50-60C luokkaan ilman että sisälle tulee kuuma.
Eihän tuo tarvitse mitään 300 mm eristettä. 100 mm uretaania tai jopa styreeniä riittää pitämään lämpövuon kohtuullisena (100 m2 kämpässä 1 kW luokassa). Laittaisin siis sen paksun eristeen tuon alle, jotta lämpö ei karkaa maahan.
 

anders

Vakionaama
Eihän tuo tarvitse mitään 300 mm eristettä. 100 mm uretaania tai jopa styreeniä riittää pitämään lämpövuon kohtuullisena (100 m2 kämpässä 1 kW luokassa). Laittaisin siis sen paksun eristeen tuon alle, jotta lämpö ei karkaa maahan.

Toki maahan karanneesta osa tulee aikanaan takaisin ts maa toimii osin tietynlaisena lisävarastona?
 

Mikki

Hyperaktiivi
Miten ja millä tälläinen iso kivituhka-akku ladataan kuumaksi?

Hiekan seassa voisi olla useampikin lämmityspiiri. Lattialämmitysputkilla on useimmiten 70C jatkuvan lämpötilan kesto ja lyhyesti 90C tms.
Lämpöpumpulla ensin lämpö varaajaan ja varaajasta sitten lämpö tungetaan hiekka-akkuun.

Jos tarpeeksi paljon olisi putkea hiekan seassa ja virtaus riittävä, niin isollakin lämpöpumpulla voisi ajaa lämpöä varaajan kuin "pohjattomaan kaivoon". Eli aina kun sähkö olisi halpaa (tai ilmaista paneeleista), ajetaan lämpöä kuin viimeistä päivää talteen.

Ja tämmöisen akun kanssa voisi kokonaan lopettaa lämmön jakelun säätämisen hintojen mukaan. Riittäisi kun keskittyisi ainoastaan lämmön tuotannon ajoittamiseen halvoille ajoille.

1733737132974.png
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Kerro nyt miten, pitäisi kuitenkin saada halvalla kuumaksi.
No mikä sitten on halpaa.... Käytännössä luulen että vuodessa olisi tarpeeksi nollahintaisia tunteja, että lämmityksen sähköstä ei tarvitsisi maksaa mitään.

Siirtohinnassa sitten on alueelliset erot, mutta hyvällä lämpöpumpulla hinta per tuotettu kWh ei kovin suureksi jäisi. Ja puolet vuodesta lataus menisi ilmaiseksi jos olisi paneeleja tai aurinkokeräimiä.
 
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Ja puolet vuodesta lataus menisi ilmaiseksi jos olisi paneeleja tai aurinkokeräimiä.

Kyllä se jonkin aikaa jopa yli puoli vuotta menisi "ilmaiseksi", jos loka-marraskuussa saisi vielä ladattua PV:llä sen 5000kWh tms lämpöä odottamaan varastoon.

PV:n ylituottoa ts kun menee yli pumpun kapasiteetin varten varastossa voisi olla ihan vastuslankaa, mihin polttaa hetkellinen ylituotto ja/tai priimata varaston lämpötilaa yli mihin pumppu yksin pystyy.

Tuohan olisi ihan tehtävissä ja mitoitettavissa - jos hintaa ei tarkastella - riittämään koko talven yli. 10t - 15t kWh riittäisi jo isoonkin torppaan.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Noniin... dokumentoin vielä tähän keskustelujen ja kommenttien pohjalta, mikä mielestäni olisi helpoin rakentaa ja ei toisi rakentamiseen mitään ylimäärisiä kuivumisaikoja tai työvaiheita, missä tarvittaisiin erityisosaamista.

Eli kivituhka-akku rakennettaisiin ontelolaatta alapohjaisen EPS-harkkotalon kellariin. Kivituhkan "syvyys" tulisi olla mahdollisimman syvä, koska tilavuus lisää massaa nopeasti. Kivituhkan sekaan laitettisiin lattialämmitysputkea useampaan kerrokseen: pohjalta pinnalle. Ja lämpö siirretään varaajan ja alapohjan välillä jatkuvalla pyörityksellä, että lämpötila on molemmissa sama.

Tässä rakenteseessa ei olis mitään kovin kallista, poislukien että rakentaminen ylipäätänsä on kallista :)

1733739732060.png
 
Viimeksi muokattu:

anders

Vakionaama
Noniin... dokumentoin vielä tähän, mikä mielestäni olisi helpoin rakentaa ja ei toisi rakentamiseen mitään ylimäärisiä kuivumisaikoja tai työvaiheita, missä tarvittaisiin erityisosaamista.

Eli kivituhka-akku rakennettaisiin ontelolaatta alapohjaisen EPS-harkkotalon kellariin. Kivituhkan "syvyys" tulisi olla mahdollisimman syvä, koska tilavuus lisää massaa nopeasti. Kivituhkan sekaan laitettisiin lattialämmitysputkea useampaan kerrokseen: pohjalta pinnalle. Ja lämpö siirretään varaajan ja alapohjan välillä jatkuvalla pyörityksellä, että lämpötila on molemmissa sama.

Kyllä lisäisin tuohon jonkin eristyksen myös kakun päälle ja kylkiin, jottei lämpö karkaa niistä rakenteisiin aivan vapaasti.

Sitten lämmönjakoa kakun sisällä voisi miettiä. Jos on paksu kivituhkapeti, menevät varmaan kiertoputket helposti painon alla ruttuun. Ne voisi tosiaan valaa ohueen valuun kakun keskelle, ehkä, suojaisi putkia? Tai asentaa betonikourujen sisään puolikkaan kivituhkakakun päälle ja dumpata toinen puolikas päälle? Tällaiset kourut voisivat ehkä kestää kasan allakin, mutta onko se tarpeen?

Sitten pystysuuntaista lämmön johtumista voisi ehkä jotenkin lisätä. Pystyyn harjaterästankoja tms muuta hyvin lämpöä johtavaa?

Ainakin olisi eksoottinen viritys.

Mutta silti ehkä olisin itse rakentamassa tuollaisen mielummin talon ulkopuolelle, silti. Vähentää riskejä melkoisesti.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Kyllä lisäisin tuohon jonkin eristyksen myös kakun päälle ja kylkiin, jottei lämpö karkaa niistä rakenteisiin aivan vapaasti.
Sitten lämmönjakoa kakun sisällä voisi miettiä. Jos on paksu kivituhkapeti, menevät varmaan kiertoputket helposti painon alla ruttuun.

Kyljissähän on jo 300mm EPS:ää + takana maaperä eristämässä. Tuota eristettä kakun päälle en ihan välttämättömäksi näkisi, kun ontelolaatan lämpeneminen ei vielä huonetta lämmitä. Ontelolaatat itsessään on hyvää varaavaa massaa myös.

Tuo putkien lyttääntyminen on toki kysymysmerkki. Toki jonkinlaista lisäsuojausta voisi tehdä myös niin, että vetää tasoitettuun ja tiivistettyyn kivituhkaan uran, minkä pohjalle lämmitysputken asettaa. Ja sitten kaataa uran täyteen jotain nopeasti kuivuvaa löysää lattiatasoitetta.
 

Jule

Vakionaama
Kyllä jo vain joku 30°C lämpöinen lattia lämmittää huonetta jo aivan tolkuttomasti. Jos kakku varataan esim 80°c lämpöiseksi, se vuotaa vielä nollakelillä liikaa 30cm eristeellä.

Tuollainen talon alla oleva lämpöakkuhan pitää eristää hyvin ylöspäin jo siksi ettei kaikki säästö huku sen talon jäähdytykseen, joka ei 0C kelissä juuri maksa, mutta loppukesästä kun päivällä on 20 nurkilla kämppä olisi ihan sauna.
 
Back
Ylös Bottom