En tätäkään ymmärrä... ajatuksenahan on ajaa mahdollisimman ilmaisella sähköllä mahdollisimman paljon energiaa talteen. Sen kummemmin miettimättä, milloin sitä tullaan käyttämään.
Täytyy kuitenkin pitää talo sopivan lämpimänä ja toimittava ehdoilla, mihin lämpöpumppu pystyy.
Mietiskelin lisää noita ehdotuksiani ja tuli kyllä lopputulemaan, että en keksi riittävän yksinkertaista ratkaisua vihjaamaltani pohjalta. Jos lähdetään olettamuksesta, että on matalalämpötilainen lämmönjako lattialämmityksen kautta riittävällä virtaamalla niin, että menoveden ja paluuveden ero on vain joitakin asteita sekä unohdetaan "ylimääräiset kotkotukset" kuten asiaa suuresti hankaloittava monitoimivaraaja tämän varaston yhteydessä (varaajan voi erikseen kytkeä vaikkapa aurinkopaneelisähkön, aurinkokeräimen tai varavastuksen tarkoituksiin päämääränä käyttöveden valmistaminen ja siitä voi vetää jonkin apuhaaran sopivalta korkeudelta tai lämmönvaihdinkierukan kautta myös lämpöpumpun lähdön perään sarjakytkentään), niin olisikohan seuraava ratkaisu riittävän toimiva ja tehokas:
- Lämpöpumppu ja varasto kytkettynä rinnan; lämpöpumppu painaa normaalivarusteillaan vettä varastoon, jos varaston säätöventtiili on auki. Paluu on lämpöpumpun imupuolelle.
- Lämpöpumpun lähtöpuolella on em. laitteiden yhdysputken jälkeen shuntin kuuma haara; shuntin keskihaara on yhdistetty lämmitysverkon, lämpöpumpun imupuolen ja varaston paluuputken yhdyshaaraan; ennen noita on lämmitysverkon paluussa ylimääräinen kiertopumppu.
- Varastoa ladataan niin, että lämpöpumpun tavoitelämpötila nostetaan varaston tavoitelämpötilaan täyteen varattuna ja varaston sulkuventtiili avataan täysin (jos varasto valmiiksi edes suhteellisen lämmin) tai sitten osittain (jos varasto on hyvin kylmä).
- Menopuolen shuntti pidetään aina tavoitelämmityskäyrän mukaan ohjattuna; jos se on auki, lämpö tulee pumpulta (tai varastosta pumpun lävitse imupuolelta lähtöpuolelle); muussa tapauksessa shuntti alentaa varastosta tulevan tai lämpöpumpun tuottaman veden lämpötilaa sopivaksi lämmitysverkon menolle.
- Kun varastoa puretaan, varaston venttiili voi olla täysin auki; jos lämpöpumpun oma kiertopumppu sattuisi olemaan pelkkä latauspumppu (seisoo, kun kompressori ei käy), täytyisi lämpöpumppu sammuttaa ja tämän jommassa kummassa haarassa ehkä olla magneettiventtiili, jotta em. ylimääräinen kiertopumppu lämmitysverkon paluussa päästää vettä vain varaston lävitse -- tässä tapauksessa siis vastakkaiseen suuntaan kuin ladattaessa (tällä ei liene väliä lopputuloksen kannalta, paitsi, että varasto tyhjee täydellisemmin kuin regeneratiivinen varaaja ja varaston venttiili pitää sulkea, kun lämpötila on pudonnut hyödyllisyysrajan alle). Jos taas lämpöpumpun kiertovesipumppu pyörii aina, varasto purkautuu lähtöpuolelta imupuolelle ja lämpöpumppu voi toimia varaston rinnalla; lämpöpumpulla voisi olla suunnilleen sama tai hiukan korkeampikin lämmityskäyrä kuin yllä mainitulla shuntilla.
Tietenkin tämä täytyisi piirtää auki ja tutkia mahdolliset sudenkuopat tarkemmin.
-
