Muistaakseni laskin että uretaanilla tuo 30cm riittäisi 80C lämpötilalla, mutta ehdotettu styrox ei riitä...
Ei vuoda. 30 cm jotain EPSin tapaista tuottaa U-arvoksi n. 0,11. Sillä 60 C lämpötilaerolla lämpövuo on vajaat 7 W/m2 eli 700 W/100 m2 ja lattiapinta on alle 1 C yli huonelämpötilan. Siksi olinkin sitä mieltä, että 100 mm eriste riittää, varsinkin, jos maltetaan pitää lämpö enintään 60 C eli 40 C lämpötilaero.
OK, kai mä sitten muistan sen väärin. Siitä nyt on useampi kuukausi kun noita laskeskelin.
Jossakin päin kallio on kuivempaa kuin Suomessa. Suomessa saa yrittää hiukan suurempaa määrää reikiä eri puolille tonttia ja seutukuntaa, jollei heti onnista. Isompi kenttä on sentään onnistuu helpommin, jollei satu kovin virtaavia pohjavesiä kohdalla eikä pusketa maaperän lämpötilaa kovin paljon keskimääräisestä (eli kyse on Suomen oloissa tyypillisestä maalämpö- ja maajäähdytystapauksesta).
Näin joulun alla moni on ehdottanut luumuhilloa.
www.talouselama.fi
Hiukka mietin samaa.
Molemmissa hyvät ja huonot puolet. Veden suurin etu on sen edullinen pumpattavuus.
Eihän lämpökapasiteetti ole ylivoimainen. Veden kanssa tulee todella suuria haasteita jos mennään yli 100C lämpötiloihin. Sen sijaan hiekalla 500C on ihan tehtävissä ja silloin se vastaan viimeistään kapasiteetiltaan vettä. 600C lämpötilalla kapasiteettia tilavuuteen nähden on jo enemmän.
On se aika hyvä näissä lämmöissä mitä me tavan tallaajat pystytään käsittelemään.
No ei ehkä niissäkään jos mietitään vaikka 5000kWh varaajan tekemistä, mitä tuo alapohjan kivituhka-laari voisi parhaimmillaan olla. Menee melkoisen haastavaksi tehdä kymmenien kuutioiden vesivaraajaa.
Ei tuo ominaislämpökapasiteettiin vaikuta.
No en ymmärrä mistä puhutaan.... ei tietenkään vaikuta ominaiskapasiteettiin, mutta jos "sokkelin" sisään kaataa 300 tonnia hiekkaa, se pysyy siellä maailman tappiin asti. Mutta saman kapasiteetin 60m3 vettä ei kyllä pysy.
Nyt ovat pojat lähteneet kilpasille aika suurten tekijöiden kanssa, https://assets.new.siemens.com/siem...f-energy-transition-for-thermal-power-pla.pdf. Tuolle on aika paljon patenttejakin kiveen säilöttyyn lämpöön liittyen (ja tietenkin koko "ravintoketjun" hallinta pääliiketoimintana).
Vesi on aivan ylivoimainen varastoaine tuollaisessa mittakaavassa hiekkaan verrattuna tuottamaan asuinrakennuksen lämpöä joka suhteessa, usko pois. Hiekka vaatii aivan vastaavan, mutta vaikeammin rakennettavan eristeen kuin vesi.
Uima-altaita ja öljysäiliöitä on rakennettu talon sokkellitilaan iät ja ajat. Helpommaksi tuli, kun rakentaa perinteisen korkean sokkelin ja sinne vaikka rautaplootusta tiiviin säiliön (suljettu säiliö kestää ainakin sata vuotta, vaikka olisi rautaa). Tuon voi mahdollisesti tukea sokkeliin, tai laittaa I-palkeista ulkoisen tukirungon. Erityksen voi tehdä foamilla (PU voisi olla turvallisin vaihtoehto sisimmäksi, jotta ainakin kestää lämmön) Ulkoa tuleva kosteus ei ole ongelma, kun lämpö kuivaa.
Nuo joka tapauksessa sulavat, ellei lämpöä kerätä kaksoiseinämän välistä veteen tms. Hiekan lämpökapasiteetti on painoa kohti 1/5 veden vastaavasta ja 1/2 tilavuutta kohti, minkä lisäksi lämpö johtuu huonosti ulos varastosta keräimeen. Tästä syystä lataus on tehtävä varsin korkeaan lämpötilaan. Osittain tästä ja pölyn sekä käryriskin takia varastosta on tehtävä aivan tiivis ulospäin (kuten vesivarastostakin). Jos käytetään vettä lämmön siirtoon, systeemi muodostaa räjähdysvaaran. Jos taas ilmaa, tarvitaan aikamoista puhallintehoa. Paineentasausta varten täytyy keksiä jonkinlainen järjestely joka tapauksessa (varaston ilmaa laajenee varastoa ladattaessa ja paisuu).
Siinä tapauksessa hiekkaan perustuva varasto on täysi lelu. Hiekkavarasto täytyy käytännössä ladata vastuksella, muutoin tulee valtavan suureksi ja etenkin painavaksi (vaatisi erikoisperustukset) ja lämmön latauksessa ja purussa materiaali vastustaa liikaa. Jos on tarkoitus varastoida lämpöpumpulla, vesi on oikea varastomateriaali.
Kalliolla toki ja jollakin moreenilla ehkä. Monilla rakennuspaikoilla on paalutettava järeämmin. Suurin ongelma on kuitenkin lämmön heikko siirtyminen varaston sisällä ja lämpöpumpulla ladattaessa tuo on aivan murhaava puute kompromississa lataustehon, latausputkistokustannusten taikka tehokkaan lämpöenergian jakautumisen (ts. varaston dynaamisen hyötysuhteen) kesken.
Kilometri lattialämmitysputkea maksaa vähän yli tonnin. Jos on hiekan seassa vaikka 5 X 200m 20mm lämmitysputkea, niin siiirtyykö muka lämpö jotenkin erityisen huonosti siihen hiekkaan?
Onko kivivillalevy hirmu kallis eriste? Se kestää kyllä 600C.
Kyllä ainakin siihen nähden kertaluokkia vähemmän, että pumppaisit lämpöä veden mukana, kun lämpö vielä on varastoitu valmiiksi tuohon veteen. Toimii toki maalämmön keräys kuivasta hiekkamaastakin, vaikkain tuota yleensä vältetään, kun lämpötilaero varastomateriaalista nesteeseen kasvaa haitallisesti.
Tuntuu harvalta, sanoisin, että väliksi korkeintaan luokkaa 15cm, mieluummin 10cm. Hiekassa on valtavasti tyhjää kiteiden välissä ja lämpö joustuu siirtymään hyvin monimutkaisia reittejä. Lämmön siirtyminen putkien väliin tai takaisin ei saisi viedä tuntikaupalla. Tosin hiekkaa parempi materiaali tällaisella vesiputkiin perustuvalla rakenteella olisi kivituhka, jossa vaihtelevan raekoon takia lämpö siirtyy ainakin omien kokemuksieni perusteella aika hyvin.
Tuokin varmaan auttaisi asiaa.
Eiköhän aika moneen taloon ole aikoinaan rakennettu 10m x 5m x 2m uima-altaita ja jotenkin nuo on saatu toimimaan. Kudosvahvistettu ilmataskuilla tms. lämpöeristetty muovikangas vain päälle ja jonkinlainen muovipussinsuljinnauhan tapainen tiiviste reunoille ja kitattuna altaan reunaan. Tuollaisen eristeen voi tosin ehkä vielä helpommin kasata urtsaamalla foam- tms. -levyjä yhteen ja kiinni altaan reunoihin (nimimerkki "Kokemusta on aiheesta").
Siis 50cm kerrosväli korkeudessa. Tottakai yhteen kerrokseen putkitus suht tiheästi kun ei putki hirmuisesti maksa. Vevorilta saa 200m 16mm putkea vähän yli satasella.