Sähkön siirtoyhteyksistä juttua
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
- Keskustelun aloittaja
- #562
Norjalaiset ovat kummissaan, kun sähkö virtaa kalliimmalta alueelta kymmenenkertaa halvemmalle hinta-alueelle uuden laskennan myötä.
Norway bidding zone latest area to see “counterintuitive” flows
Tuesday’s NO3 area has an average spot price of only EUR 0.63/MWh and the price dropped even further to EUR 0.16/MWh on Wednesday – making it the lowest priced bidding zone in the Nordic region on both days, Nord Pool data showed. Yet, the region has been a net importer
montelnews.com
Parhaillaankin NO3 alueelle viedään sähköä joka suunnasta kalliimmilta aluelta.
Eikä tuossa ole mitään kauttakulkuakaan kysessä koska sisään virtaa enenmmän kallista kuin ulos halpaa. Kai tuo jotenkin liittyy siihen että sitten toisaalla voidaan tehdä suuria voittoja kun NO3 on saatu täytettyä pienin tappioin.
Aiemmin illalla NO3 oli hinnaltaan negatiivinen ja sinne puskettiin tuotakin enemmän sähköä.
Eikä tuossa ole mitään kauttakulkuakaan kysessä koska sisään virtaa enenmmän kallista kuin ulos halpaa. Kai tuo jotenkin liittyy siihen että sitten toisaalla voidaan tehdä suuria voittoja kun NO3 on saatu täytettyä pienin tappioin.
Aiemmin illalla NO3 oli hinnaltaan negatiivinen ja sinne puskettiin tuotakin enemmän sähköä.
- Keskustelun aloittaja
- #564
Tuossa lienee tuohon selitys.
Morten Pindstrup on LinkedIn: #flowbased #sdac #electricitymarkets #nordics #powermarket
So, you have probably all seen that Nordic #Flowbased has gone live last week and it seems to work as intended I would say. This does not mean that there is…
www.linkedin.com
Käsittääkseni sähköä yksinkertaisesti kierrätetään Oslon NO1:lle ja sieltä edelleen alueelle NO2:lle vietäväksi ulkomaille. Sattumalta NO5 pystyy tuottamaan ylenmäärin, mutta johdot eivät riitä viemään kaikkea pois. Toisaalta NO5:lle on varastoaltaita ja tässä vaiheessa vielä sulavia jäätiköitä vaikka muille jakaa ja jos tuonne mahtuu lisääkin, ei ole tarvetta dumpata hintaa, vaan pitää kiinni kunnon hinnasta (jonka voi kiskoa Keski-Euroopasta ja Britanniasta Tanskan ohella).
Valtava voimajohtoverkosto rakentuu läpi Suomen, jotta vihreä siirtymä korvaisi Etelä-Suomen fossiilista energiaa
Järvilinjan vahvistaminen on lähes 300 kilometrin työmaa Pohjois-Pohjanmaan Vaalasta Pohjois-Savon eteläosiin. Valmista pitäisi olla vuoden 2026 lopulla.
yle.fi
Mm Aurora-linjasta ja järvilinjasta juttua.
Harrastelija
Vakionaama
Saa nähdä miten tuon kanssa käy.
Toki saadaan lisää ”tuotantoa” mutta hinta per MWh todennäköisesti korkeampi kuin alunperin ajateltiin.
Mitä olen katsellut, niin viime päivinä ja viikkoina alueen SE2 hintataso on järjestään sijoittunut alemmas kuin alueen SE1. Lieneekö tuossa aikaisemmassa arvelussani sittenkin perää (oma lehmä ojassa ...)?
- Keskustelun aloittaja
- #569
Tuottajille kelpaisi varmasti parempi hinta sähköstään, mutta kuluttajat eivät välttämättä ole innoissaan asiasta. Norjassa vastustusta Tanska Norja kaabelin uusimiseen. Se on tulossa käyttöikänsä päähän.
montelnews.com
Regional Norway officials oppose renewal of Denmark power link
“We are not opposed to the power cables as such, but the consequence [they have for local power prices in southern Norway],” Mathias Bernander, mayor of Kristiansand from the Conservative party, told Montel. The Skagerrak 1 and 2 links (500 MW) were commissioned in 1976 and 1977 respectively and...
montelnews.com
Eikö tuo ole juurikin tuottajan etu? Sähköhän on tuottajan 'omaa', ei kyseisellä alueella asuvien 'omaa'.
On tuo siirtoverkosto Norjallekin hyvä hätävara. Joskus toistakymmentä vuotta sitten oli tilanne, kun vesi loppui Norjan länsiosista kuivuuden takia ja sitten sinne oli raahattava suuria konttisähkögeneraattoreita ympäri maailmaa, että sähköt pysyivät päällä (arvaa, mitä tuo maksoi joille kuille norjalaisille, vaikka rahasta ei pulaa ollutkaan). Ei sähkön vienti sinällään eroa öljynkään viennistä: Jollei öljyä vietäisi, Norjassa saisi periaatteessa öljyäkin halvemmalla, mutta eipä öljynporausta ja muuta infrastruktuuria olisi ollut varaa rakentaa. On sähkön vientituloilla varmaan rakennettu uusia voimalaitoksia ja vastaavia sähköntuotantoa lisääviä järjestelmiäkin.
Tottakai yritysten etu. Mutta ei kannata ihmetellä sitä että sitten normaali kansa rupeaa vastustaan tällaisia asioita ja koko homma pyörii populismin ympärillä. Mutta eihän siinäkään mitään järkeä ole lopulta että suomalaisten sähkönmyyjien voitoilla ei käytännössä ole mitään merkitystä sen suhteen että mitä niiden sähkön tuottaminen maksaa, koska tuotot arvotaan sitten sähköpörssissä. Ydinvoimalan pyörittäminen maksaa varmaan aika vakion per päivä ja tulot onkin sitten, no... kaikkea maan ja taivaan väliltä. Mahdotonta ennustaa.
- Keskustelun aloittaja
- #574
Ruotsissa ja erityisesti Norjassa kalliit sähkönhinnat ovat aiheuttaneet paljon parranpärinää. Siellä olisi tahtotilaa(tai painetta) rajoittaa siirtoyhteyksiä, jotka ovat hilanneet Norjalaisten sähkönhinnat ennätystasolle.
www.ft.com
Norway campaigns to cut energy links to Europe as power prices soar
Country’s energy minister describes ‘shit situation’ as domestic prices hit highest level since 2009
www.ft.com
Sen takia tää Euroopan sähköhimmeli onkin aivan järjetön ja rikki jo oletusarvoisesti, kun se kallistaa sähköä siellä, missä ei ole mitään loogista syytä kärsiä kalliista hinnoista. Halpuuden pitäisi levitä niin pitkälle kun sen on mahdollista levitä, ei kalliuden. Tähän tää nykyinen himmeli tulee vielä kaatuun joku päivä. Vaihtoehdot on melkein että joko muutetaan koko paskan logiikkaa tai sitten oikeasti lopputulos on se, että asiansa hyvin hoitaneet irtautuvat Euroopasta ja siiloutuvat omiin poteroihinsa. Oikeastaan molemmissa vaihtoehdoissa voittajana on itänaapurimme eikä kukaan muu.
FLOW? Kaikki normaalihintainen sähkö virtaa polkumyytyyn Pohjois Norjaan vaikka siellä halvempaa sähköä riittääkin. Onko siellä joku virtuaalinen siirtoyhteys jonnekin kalliimpaan paikkaan? Ettei ne vain täytä pumppuvoimaloitaan samaan aikaan kun muualla on sähköstä pulaa?
Tuottajat voisivat siirtää tuotantolaitoksensa Saksaan, jos paikallinen toiminta tuntuu liian köyhältä. Tämä nyt on tätä, jos liian iso osa tuotannosta on sidottu tuurivoimaan, jota on saatavilla silloin kun aurinko sattuu paistamaan tai tuulee.Tuottajille kelpaisi varmasti parempi hinta sähköstään, mutta kuluttajat eivät välttämättä ole innoissaan asiasta. Norjassa vastustusta Tanska Norja kaabelin uusimiseen. Se on tulossa käyttöikänsä päähän.
Regional Norway officials oppose renewal of Denmark power link
“We are not opposed to the power cables as such, but the consequence [they have for local power prices in southern Norway],” Mathias Bernander, mayor of Kristiansand from the Conservative party, told Montel. The Skagerrak 1 and 2 links (500 MW) were commissioned in 1976 and 1977 respectively and...
Tiedetään, että Saksassa riittää pöljiä ihmisiä, mutta jotenkin kuvittelisi että kukkaro ohjaisi äänestämään järkevämmän energiantuotannon puolesta. Onko sitten niin, että liian iso osa ihmisistä saa rahansa ja sähkönsä seinästä siten, että joku muu maksaa? Ei ole mitenkään vaikeaa vastustaa ydinvoimaa ja puolustaa tuulivoimaa, jos sossu maksaa sähkölaskun.
Saksassa ja lähes koko Euroopassa lämmitetään maakaasulla. Ei kai sähkön hinta Suomessakaan hirveästi kiinnosta niitä, jotka maksavat vain käyttösähkön? Tietysti sähköautoilijoita myös. Hiukan eri meneekö sähköä 1000-5000 kWh (ei lämmitetä sähköllä) vai 10+ MWh (suurin osa lämpöpumpputaloista) tai 20+ MWh (suurin osa suorasähköistä).
Aika harvaa taitaa hirveästi kiinnostaa meneekö vuodessa satanen vai tonni sähköön. Sitten kun aletaan puhua useista tonneista, alkaa jo useampia kiinnostaa. Tosin ei kai sekään nyt lopulta niin kamalasti muihin asumiskuluihin nähden ole. Meillä vaikkapa yhtiövastike rahoitusvastikkeineen on jo 1757 €/kk, niin ei siinä ihan hirveästi kiinnosta paljonko ko. kämpän alle 4000 kWh/v sähköt maksaa.
Rahoitusvastikkeen sisältämän lyhennyksen laskeminen nyt ei ehkä ole kovin hedelmällistä vertailua juokseviin kuluihin. Lyhennyshän voi olla aivan mitä tahansa ihan riippuen takaisinmaksuajasta. Jos taloyhtiön vauhti on liian kova, yleensä voi neuvotella pankista oman lainan, ja maksaa rahoitusvastikkeen pois sillä. Paitsi tietysti, jos on persaukinen, ja omat velat on vedetty tappiin jo ilman rahoitusvastikkeen huomiointia. Välttämättä ei kuitenkaan kannata, ainakaan jos kyse on sijoitusasunnosta, johtuen porsaanrei'istä verotuksessa.
Korkojen osuuden huomiointi ja omistuskämpän osalta sitoutuneen pääoman osalta menetetyn tuoton murehtiminen voi olla jossain määrin järkevää tietysti. Lyhennykset sitten oman säästämisinnon mukaan.
Miten kaasulla voi pidemmän päälle lämmittää, jos on nielaissut koukkuineen ilmastonmuutos-dogman? Vai puhutaanko siellä EU:n ytimessä yhtä ja tehdään toista?
Sähköautoilun suosio Saksassa on kyykähtänyt tukiaisten loputtua. Juuri nyt nähtävillä sähkön hinnoilla asia ei hirveästi yllätä, ja vuositasollakin taitaa olla tänne verrattuna suhteellisen kallista.
On tietysti. Mutta on tuo pelkkä vastike + vesimaksukin 800 €/kk ja suurin osa rahoitusvastikkeesta on linjasaneerauksesta 20 v lainalla eli ei sitä nyt kovin paljoa saa pidemmäksi.
Ja jos nyt joku ostaa/rakentaa OKT:n pääkaupunkiseudulta 400 k€ -> miljoonia, ei siinä paljoa tonnin sähkökulut vuodessa liikuta. Paljon oleellisempaa on rahoituskulut, arvonkehitys jne.
Keski-Euroopassa on vielä pitkä matka vihreässä siirtymässä ja maakaasu on ollut osa sitä. Eihän tuolla lämpöpumppujakaan ole, kun niillä lämmittäminen on kalliimpaa kuin maakaasulla jo käyttökuluissa. Sama juttu polttis vs. sähkis, joten ei ihme, että sähköautoja ei mene. Varsinkin Saksassa, jossa on paljon moottoritietä.
Norjassa lienee ihan tosissaan mietitään kaapelien katkaisemista etelään…
www.ft.com
Norway campaigns to cut energy links to Europe as power prices soar
Country’s energy minister describes ‘shit situation’ as domestic prices hit highest level since 2009
www.ft.com
Kyse on siis siitä, että Norjassa on hyvät vesivoimalaitokset ja mainiot varastoaltaat, mutta "surkeat" sähkösiirtoyhteydet. Maantiedehän tuonkin selittää. Norjalaiset siirtävät sähköään ja Pohjois-Ruotsin sähköä etelän hinta-apajille, mistä nyt siirtoyhteydestä pikkuisenkin löytyy mutkien kautta vapaata. Omat laitokset ajetaan alas siltä osin kuin pystytään, jos naapurista saa samalla hinnalla. Kartan hinnat ja ajankohtaisen siirtotilanteen kartat eivät välttämättä vastaa toisiaan, eli päiväsisäiset markkinat ja säädöt voivat aiheuttaa lisää "epäloogisia siirtosuuntia", kun esimerkiksi tuulivoima tuottaa muuta, kuin mitä edellisenä päivänä ennakoitiin. Hintakin on silloin toinen ja se, joka kykenee nappaa edut, jos pystyy tarjoamaan säätökapasiteettia muuttuneen tilanteen tarpeisiin.
puuteknikko
Vakionaama
Erikoista on, että Norjalla on ollut pitkään valtavasti ylimääräistä rahaa, mutta eivät ole investoineet sisäiseen sähköinfraansa. Nyt on sitten hätä kädessä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Toisaalta kannustavat Norjassa (kuten myös Ruotsissakin) sijoittamaan energiavaltaista teollisuutta ja ehkä jopa asutustakin sinne missä sitä energiaa luontaisesti on.
Harrastelija
Vakionaama
Vaikuttaako pörssin ulkopuolella tehdyt kaupat/sopimukset noihin flow virtoihin enemmän kuin pörssihinta? Ainakin joissain tilanteissa?
Aluinperinhän flow-virrat määriytyvät kiinteänä osana vuorokausimarkkinoiden ts. "pörssihintojen" muodostumista. Reaaliaikainen toteutuma voi sitten itse ajankohtana olla toinen, kun tuotanto, kulutus ja häiriöt osoittautuvatkin enemmän tai vähemmän poikkeavaksi edellisen vuorokauden puolella ennakoidusta.
Tämä ei ehkä ole vastaus ihan siihen, mitä kysyit, mutta itse kysymys koskettelee mielestäni niin laajaa aihepiiriä, että siihen ei ole lyhyttä, yksinkertaista tai yksikäsitteistä vastaustakaan.
"Norjalaiset ovat kyllästyneet huolehtimaan Keski-Euroopan ja Britannian sähkön saannista. Sähkön hinta nousi eteläisimmän Norjan NO2-hinta-alueella torstaina korkeimmalle tasolleen sitten vuoden 2009. Illalla klo 18 aikaan sähkö maksoi 90 senttiä kilowattitunnilta ilman arvonlisäveroa.
Kun esimerkiksi Saksassa on tyyntä, tai kun Saksassa oli kolme vuotta sitten ankara kaasupula, sähkön hinta nousee korkeuksiin myös Pohjoismaissa."
www.hs.fi
Kun esimerkiksi Saksassa on tyyntä, tai kun Saksassa oli kolme vuotta sitten ankara kaasupula, sähkön hinta nousee korkeuksiin myös Pohjoismaissa."
Energia | FT: Norjan hallitus saattaa sulkea tai rajoittaa sähkön siirtoyhteyksiä Keski-Eurooppaan
Sähkön hinta nousi torstaina Norjassa lähelle euroa kilowattitunnilta. Norjan hallitus harkitsee jopa sähkön siirtoyhteyksien katkaisemista Keski-Eurooppaan ja Britanniaan.
www.hs.fi
- Keskustelun aloittaja
- #590
Näyttää kuitenkin hintapiikin aikana myös Viroon kelpaavan 500MW teholla sähköä. Mitä luulet että tuossa tapauksessa jos piuhat Viroon olisi poikki, olisiko Suomen hinta a) korkeampi, b) matalampi?
Ehkäpä hain tuossa enemmänkin sitä että mikä määrittää huomisen hinnan. Epäilen itse että se ei tule Suomesta, vaikka tuotantoa ei olekaan riittävästi kattamaan kulutusta.
12.12 taisi olla hiukan vastaava tilanne, sillä erotuksella että vientiyhtetydessä Viroon oli rajoitteita ja hinnat taisivat tulla Saksasta asti Viroon, mutta jäivät sitten lopulta rajalle.
Viimeksi muokattu:
Suomessa voitaisiin aloittaa myös Norjan malliin keskustelu Viron kaapelin katkaisusta... Pohjoismaat voisi perustaa oman alueen ja siiloutua
Vitsinä ehkä ok, tosimaailmassa muutama kerta vuodessa nähtäisi kunnon piikki Suomessa. Ja kapasiteettikakan ei pahana päivänä riitä ilman Viron tuontia.Suomessa voitaisiin aloittaa myös Norjan malliin keskustelu Viron kaapelin katkaisusta... Pohjoismaat voisi perustaa oman alueen ja siiloutua
Tänään harvinainen tilanne kun kovan hinnan aikaan viedään Viroon. Normisti kovan hinnan aikana toisinpäin.
Espejot
Hyperaktiivi
Ei helpompaa olisi kansalistaa energiasektori....Suomessa voitaisiin aloittaa myös Norjan malliin keskustelu Viron kaapelin katkaisusta... Pohjoismaat voisi perustaa oman alueen ja siiloutua
Hiukan voisivat hinnat olla alhaisemmat. Kuitenkin esimerkiksi juuri nyt Suomeen tuodaan sähköä nettona ulkomailta enemmän kuin, mitä Baltiassa kokonaisuudessa kulutetaan. Baltiaan toki tuodaan sähköä huomattavasti, pääasiassa Etelä-Ruotsista ja jopa välillisesti tavallaan Tanskasta (missä on tällä hetkellä tuotantoylijäämää enemmän, mitä Baltia bruttona kuluttaa). Keski-Euroopassa hinnat ovat sikäläisittäin kohtuullisella tasolla (itse asiassa kaikkialla lähialueilla paitsi Suomessa ja Baltiassa).
Toisaalta sitten keskimäärin Suomessa hinnat voisivat jopa olla nykyistä korkeammat, koska tuulivoimaan on investoitu enemmän, kun kannattavaa menekkiäkin on ollut tiedossa enemmän. Vaikka moinen ei tänään auta, yleensä se auttaa paljon, kun investoijat ovat voineet luottaa, että Viroon voi aina myydä sähköä johdon täydeltä. Varsin usein moiseasta sitten nautitaan vain Suomen puolella ja kuluneena syksynä huomattavan usein.
Viimeksi muokattu:
Kyllähän tuolla Baltian yhteydellä on väkisinkin hintaa nostava vaikutus kun hyvin harvoja poikkeuksia lukuun ottamatta siirron suunta on sinne päin.
Eikä se sähkö loppumaan pääsisi jos tuota yhteyttä ei olisi tai se ajettaisiin suunnitellusti alas koska tällöin olisi rakentunut/rakentuisi korvaavaa kapasiteettia. Itse asiassa linjan voisi katkaista jo ensi keväällä kun loppuvuodesta valmistuu Aurora linja joka paikkaisi tuon Baltian yhteyden
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Vaikka tuo voi nostaakin hintaa, kovin arveluttavaa eriytyä omilleen. Jos yhteys on, kai se toimii ja sitä käytetään molempiin suuntin.
Ei tuossa omilleen jäätäisi vaan suurin piirtein sama siirtokapaa kuin nykyäänkin?
Toisaalta sähköntuottajat (lähinnä ydinvoiman omistajat) menettäisivät, jos sähkön vientiä rajoitettaisiin huippuhintojen vallitsessa poliittisluontoisilla päätöksillä. Moinen voisi johtaa sellaisiinkin seurauksiin, että ruotsalaisetkin rupeaisivat ajoittain rajoittamaan sähkön vietiä Suomeen, jolloin lähinnä hukka perisi Suomessa.
Jaa meinaat että Aurora ratkaisee meidän sähköongelmat. Minkäs takia sitten se Aurora 2 on jo suunnittelussa...?
Miten muuten vientiin menevän sähkön hinnoittelu menee?
Eikös viennistä lasketa pullonkaulatuloja, jotka jaetaan kantaverkkoyhtiöiden välillä. Tarkoituksena on varmistaa siirtoyhteyksien investoinnin rahoittaminen. Miten pullonkaulatulon perushinnan määrittäminen tehdään?
Samalla logiikalla voisi kai karsia kotimaan hinnasta "vientilisän" pois ja vaikka sosialisoida. Yllättävää että tätä logiikkaa ei ole tuotu esille esim vientiyhteyksien nostamien hintojen kohdalla - esim Norjan & Suomen eteläosa.