Sähkön siirtoyhteyksistä juttua

F

fraatti

Hyperaktiivi
Kun Ruotsin ja Saksan välistä kaapelia ei rakennetakaan niin täällä oli kuitenkin jotain mainintaa hintavaikutuksesta kumpaakin maahan, jos kaapeli olisi rakennettu. Jotenkin epäilen näiden paikkansapitävyyttä. Norjassa kävin aivan toisin kuin mitä ennusteet kertoivat.

Without the construction of the cross-border link between Mecklenburg-Western Pomerania and southern Sweden, the average spot power price per year in Sweden could average EUR 54.23/MWh in the 10 years from the planned commissioning in 2028, EUR 1.06 below the price if it was constructed.

The average spot price per year in Germany could average EUR 63.26/MWh over that period compared with EUR 62.53/MWh if the sea cable was built, the analysis showed.
montelnews.com

Rejection of Swede-German cable has “negligible” price impact

Without the construction of the cross-border link between Mecklenburg-Western Pomerania and southern Sweden, the average spot power price per year in Sweden could average EUR 54.23/MWh in the 10 years from the planned commissioning in 2028, EUR 1.06 below the price if it was constructed. The...
montelnews.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Mitäs ne ennusteet Norjassa kertoivat? Tuosta selvisi, että jonkinlaista hintojen yhtymistä UK-Norja tapahtui, vaan mikä oli se ennustettu tilanne johon viittasit?
Klikkaa laajentaaksesi..
Tänne samaan ketjuun oli laittanut että nousun piti olla arvioiden mukaan noin 2€/MWh North sea linkin tapauksessa. Toteuma on ollut enemmän ja aihe on ollut kuuma peruna myös Norjassa. Aiheesta näytti olevan jotain myös wikipediassa.

In 2014, the Norwegian energy service provider Markedskraft analysed the impact of two interconnectors under construction from Norway: the North Sea Link and NorGer, a submarine cable of identical capacity connecting Norway with Germany. The electricity will at any moment flow towards the country with the highest price and these price differentials generate income for the interconnector whether the electricity flows one way or the other. Markedskraft estimated that while the Norwegian import and export via NorGer will zero out in 2020, the annual net export to the UK via North Sea Link is projected to be about 10 TWh, i.e. almost all of the interconnector's annual capacity. Markedskraft go on to estimate that the increased demand for Norwegian electricity via North Sea Link will increase the price of electricity in Norway by 25 NOK/MWh[26] (ca. 2.6 €/MWh). A 2016 study expects the two cables to increase price in South Norway by 2 øre/kWh, less than other factors.[30][31] Statnett said in March 2022 that the very high European gas prices were the main factor of the large increase in electricity prices in Southern Norway in late 2021. The two new cables NSL and NordLink, were responsible for €5―15/MWh, or 10% of the increase for the entire year. Statnett predicted more hours with imports of zero price electricity, as the rest of Europe gets more solar and wind power,[32] and this happens sometimes,[33] allowing South Norway to act as a "battery" and transit area between shifting high and low price areas in Europe.[29] June 2023 was the first time the cable "bought" power in Norway at negative prices.[34]
en.wikipedia.org

North Sea Link - Wikipedia

en.wikipedia.org en.wikipedia.org

Tuolla oli myös ennakkotutkimusta aiheesta: https://www.duo.uio.no/bitstream/handle/10852/69225/Vagner-Dalibor.pdf?sequence=1&isAllowed=y

North Connectin (1400MW) vaikutus oli arvioitu jotakuinkin samansuuruiseksi. Tuossahan Norskit vetivät käsijarrua ja linjan rakentaminen on toistaiseksi jäissä.
watt-logic.com

Can Norway be the battery of Europe?

European electricity interconnection is growing, but can Norway really provide back up to the rest of the Continent?
watt-logic.com watt-logic.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
janti sanoi:

Repairs on EstLink 2 will begin in May​

Elering has been making preparations throughout spring in order to restore the Estonian-Finnish EstLink 2 electricity interconnection, which has resulted in finalising the prerequisites for starting repair work on the Estonian coast.
elering.ee

Repairs on EstLink 2 will begin in May | Elering

elering.ee elering.ee
Klikkaa laajentaaksesi..
Tuo korjauksesta olisi mukava nähdä joku timelapse että mitä siellä on tapahtunut. Monimutkaisen kuuloinen projekti.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Suomi maksaa voimalinjan Ruotsiin, mutta viekö Ruotsi hyödyn? Professori: ”Lopullinen etu on vähän hämärä”​

Pohjois-Ruotsissa sähkön tarpeen odotetaan kasvavan rajusti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan myös Suomi hyötyy silti ensi vuonna valmistuvasta Aurora line -voimalinjasta.

"Olli taas korostaa, että Pohjois-Ruotsiin suunnitelluilla investoinneilla on sähköpula. Hän uskoo, että jo vuosina 2026–2027 sähköä tulee menemään käytännössä vain Suomesta Ruotsiin." :oops:

yle.fi

Voimalinjan pitäisi tuoda halpaa sähköä Ruotsista, mutta asiantuntija pelkää, että Suomi jää nuolemaan näppejään

Pohjois-Ruotsissa sähkön tarpeen odotetaan kasvavan rajusti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan myös Suomi hyötyy silti ensi vuonna valmistuvasta Aurora line -voimalinjasta.
yle.fi yle.fi
 
T

tet

Hyperaktiivi
^ Tuo nyt on taas vähän tuollaista nurkkakuntalaista pohdiskelua. Olemme osa yhteiseurooppalaista sähkömarkkinaa, jossa lähtökohtaisesti kaikilla pitäisi olla sama hinta. Mikä se hinta on, riippuu koko alueen kysynnän ja tarjonnan tasapainosta, ja siitä mitä energiamuotoja käytetään. Käytännössä hinta vaihtelee eri maiden välillä, koska niiden välillä on pullonkauloja, eli siirtorajoitteita. Uusien linjojen rakentaminen vähentää niitä hetkiä, jolloin eri maissa on eri hinta.

Jos katsotaan tätä nimenomaista linjaa, ja sen päitä eli Suomea ja Ruotsia, niin mututuntumalta väitän että useammin Ruotsissa on ollut halvempi hinta, kuin Suomessa. Kun hinnat yhtenäistyvät siirtokapasiteetin lisäyksen myötä, se tarkoittaa keskimääräisen hinnan laskua Suomessa verrattuna Ruotsiin. Tapahtuuko myös absoluuttista hinnan laskua, ei riipu siirtoyhteydestä niinkään, vaan muista seikoista. Jos hinta nousee Suomessa, se todennäköisesti nousee vielä enemmän Ruotsissa - ja sekös aina maaotteluhengessä porukan mieltä lämmittää. :)
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
janti sanoi:

Suomi maksaa voimalinjan Ruotsiin, mutta viekö Ruotsi hyödyn? Professori: ”Lopullinen etu on vähän hämärä”​

Pohjois-Ruotsissa sähkön tarpeen odotetaan kasvavan rajusti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan myös Suomi hyötyy silti ensi vuonna valmistuvasta Aurora line -voimalinjasta.

"Olli taas korostaa, että Pohjois-Ruotsiin suunnitelluilla investoinneilla on sähköpula. Hän uskoo, että jo vuosina 2026–2027 sähköä tulee menemään käytännössä vain Suomesta Ruotsiin." :oops:

yle.fi

Voimalinjan pitäisi tuoda halpaa sähköä Ruotsista, mutta asiantuntija pelkää, että Suomi jää nuolemaan näppejään

Pohjois-Ruotsissa sähkön tarpeen odotetaan kasvavan rajusti. Kantaverkkoyhtiö Fingridin mukaan myös Suomi hyötyy silti ensi vuonna valmistuvasta Aurora line -voimalinjasta.
yle.fi yle.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Tästä samasta oli taannoin HS:ssa juttu, joka perustuu tuohon: https://policyinstitutet.se/2024/01...ns-planer-hotar-nordens-elpriser-och-ekonomi/

Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat​

Sähkömarkkinat|Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.

LKAB, SSAB ja Vattenfall ovat rakentaneet yhdessä Luulajaan vanhaan kaivoskuiluun vetyvaraston. Vetyä varastoidaan, kun sähkö on halpaa. Valtion omistamalla LKAB:lla on massiiviset investointisuunnitelmat Pohjois-Ruotsissa. Ne vaikuttavat myös Suomeen. Kuva: Magnus Laupa
Kuuntele juttu
Anni Lassila HS

30.1. 8:00 | Päivitetty 30.1. 21:29
RUOTSIN suunnitelmat vihreän teräksen ja kemikaalien tuotannosta Ruotsin pohjoisosissa voivat johtaa sähkön jyrkkään kallistumiseen Suomessa ja myös koko pohjoismaisella markkinalla.

Taloustieteilijä David Sundénin selvityksen mukaan pelkästään neljän ruotsalaisyrityksen investointiaikeiden toteutuminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa vuoteen 2030 mennessä, vaikka uutta sähkön tuotantoa syntyisi runsaasti.

Sundén on pyrkinyt mallintamaan, mitä Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n, teräsyhtiö SSAB:n, H2 Green Steelin ja lannoiteyhtiö Fertiberian suunnitelmat hiilettömän rautasienen, teräksen, ammoniakin ja lannoitteiden tuotannosta Pohjois-Ruotsissa tarkoittaisivat Pohjoismaiden sähkömarkkinoille.

SUOMESSA sähkön hinta on usein hyvin riippuvainen Pohjois-Ruotsin eli SE-1-alueen hinnasta. Pohjois-Ruotsin ja Suomen välillä kulkee sähkön runsaan tuhannen megawatin siirtoyhteys, ja uusi 800 megawatin Aurora-siirtoyhteys on valmistumassa ensi vuonna.

Pohjois-Ruotsin edullinen vesivoimalla tuotettu sähkö tasapainottaa Suomen järjestelmää erityisesti silloin, kun tuulituotantoa on vähän.

Ruotsissa on neljä hinta-aluetta, koska maan sisäiset siirtoyhteydet ovat puutteellisia. Pohjoisessa SE-1-alueella on yleensä ylituotantoa, ja hinta on siksi halpa. Suomi on yhtä hinta-aluetta, joten Pohjois-Ruotsin hinnat vaikuttavat suoraan koko Suomen sähkön hintaan.

POHJOIS-RUOTSIN edullinen sähkö on houkuttelemassa alueelle jo lähivuosina ennennäkemättömän teollisten investointien aallon. Kaikki yritykset ovat menossa alueelle juuri edullisen sähkön vuoksi. Halpa sähkö voi kuitenkin olla investointien myötä historiaa.

Sundénin mukaan nykyiset investointisuunnitelmat kasvattaisivat sähkön kulutusta SE-1-alueella jo vuoteen 2026 mennessä 20 terawattitunnilla.

Suhteessa koko Suomen sähkön kulutukseen 20 terawattituntia on noin neljäsosa. Jo tämä määrä uutta sähkön kulutusta tarkoittaisi sähkön hinnan kallistumista rajusti. Sundénin analyysin mukaan SE-1-alueella sähkön hinta nousisi 176 prosenttia eli lähes kolminkertaistuisi.

Suomessa tämä johtaisi sähkön hinnan noin 50 prosentin nousuun verrattuna siihen, ettei näitä investointeja tehtäisi.

SUNDÉN käyttää hintakehityksen pohjavuotena vuotta 2018, sillä kahtena viime vuonna sähkön hintakehitys on ollut energiakriisin vuoksi poikkeuksellista.

Suomessa sähkö on ollut jo viime aikoina selvästi kalliimpaa kuin vuonna 2018, jolloin sähkön verollinen keskihinta sähköpörssissä oli 5,8 senttiä kilowattitunnilta. Viime vuonna keskihinta oli 6,7 senttiä.


VUODEN 2026 kulutuksen kasvu on vasta alkua. Ruotsalaisyritysten investointisuunnitelmat kasvattaisivat Sundénin mukaan sähkön kulutusta Pohjois-Ruotsissa vuoteen 2030 mennessä noin 40 terawattituntia ja vuoteen 2050 mennessä peräti 90 terawattituntia nykytilaan verrattuna.

Valtaosasta suunnitelmia vastaa Ruotsin valtion kaivosyhtiö LKAB.

90 terawattituntia on jo enemmän kuin koko Suomen nykyinen sähkönkulutus.

Vihreitä teollisuusinvestointeja hamutaan kiivaasti myös Suomessa. Ajatuksena on ollut, että sähkön kulutusta kasvattavat investoinnit johtavat nopeasti myös uuden sähkön tuotannon syntymiseen.

Jos Sundénin laskelmat pitävät paikkansa, yhtälöstä ei silti ole tulossa helppo.

VUOTEEN 2030 ulottuvassa laskelmassa hän olettaa, että uutta tuuli- ja aurinkosähkön tuotantoa on syntynyt koko pohjolassa lisää 70 terawattitunnin vuosituotannon edestä. Se vastaa noin kuuden Olkiluodon kolmosreaktorin kokoisen ydinreaktorin vuosituotantoa, eli kyseessä olisivat massiiviset energiainvestoinnit.

Vaikka sähkön tuotanto nousisi näin paljon, Pohjois-Ruotsin teollisten investointien toteuttaminen johtaisi sähkön hinnan kaksinkertaistumiseen Suomessa verrattuna vuoden 2018 tasoon.

Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa hinta peräti nelinkertaistuisi.

Suomessa sähkön kuluttajat kärsisivät Pohjois-Ruotsin investointien takia noin 2,7 miljardin euron tappion vuodessa, Sundén laskee. Myös hinta ruotsalaiselle yhteiskunnalle olisi suuri.

TEOLLISUUDEN piirustuspöydällä on valmiita suunnitelmia vielä vuodesta 2030 eteenpäinkin. Erityisen massiivisia ovat LKAB:n hankkeet vihreän vedyn tuotannon, varastoinnin ja vetyä hyödyntävän rautasienen tuotannon suhteen.

Sundén laskee, että pelkästään LKAB:n vuoteen 2050 asti kerrotut suunnitelmat vaatisivat 70 terawattitunnin lisäksi noin 42 terawattituntia lisää pohjoiseen sijoittuvaa sähkön tuotantoa. Vaihtoehtoisesti Ruotsin sisäisiä sähkön siirtoyhteyksiä pitäisi vahvistaa 140 prosentilla nykyisestä. Kustannus olisi valtava.

TUTKIJAN johtopäätös on, että erityisesti LKAB:n investointisuunnitelmien mittaluokka on epärealistinen. Investoinnit johtavat sähkön hinnan niin suureen nousuun, ettei ainakaan vihreän teräksen tuotanto olisi enää kilpailukykyistä.

”Yritysten lyhytnäköiset investointisuunnitelmat eivät nähtävästi ole ottaneet huomioon sitä, että niiden omat tai toisten yritysten suunnitelmat ovat niin suuria, että niillä on merkittävä vaikutus koko pohjoismaiseen sähkömarkkinaan”, Sundén kirjoittaa.

Hän laskee, että Pohjois-Ruotsin teolliset suunnitelmat johtaisivat käytännössä siihen, että fossiilisia polttoaineita jouduttaisiin käyttämään sähkön säätövoimana entistä enemmän ja se olisi myös taloudellisesti kannattavaa.

Erityisesti näin kävisi Suomessa, kun tähän asti Pohjois-Ruotsista saadun vesisähkön hinta nousisi ja saatavuus heikkenisi. Lopulta näiden vihreiden investointien vaikutus päästöihinkin voisi siis olla vähemmän suotuisa.

Sundénin raportti julkaistiin tiistaiaamuna, mutta HS sai tutustua siihen etukäteen.

Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä ei ole nähnyt raporttia, mutta hän toteaa HS:lle, että mikä tahansa mallinnus joutuu tekemään paljon oletuksia kulutuksen ja tuotannon kehityksestä. Siksi tuloksiin liittyy suurta epävarmuutta.

”Itse olen kuullut arvion, että sähkön pääkulkusuunta kääntyy [Suomesta Ruotsiin], kun Ruotsin teolliset investoinnit etenevät”, Leskelä sanoo.

Hän uskoo silti, että uutta sähköntuotantoa syntyy nopeasti teollisten investointien perässä.

”Pullonkauloja ovat verkkoinvestoinnit ja ehkä myös rakentamisprojektien vaatima henkilöstö ja erikoistekniikka”, Leskelä arvioi.

ITSENÄISENÄ konsulttina työskentelevän David Sundénin raportin on tilannut Skandinaviska Policyinstitutet -tutkimuslaitos. Etelä-Ruotsin kauppakamarin viime vuoden lopulla perustaman laitoksen taustavoimana on ruotsalaisen elinkeinoelämän raskas sarja.

Rahoittajiksi kerrotaan muun muassa Marianne ja Marcus Wallenbergin säätiö sekä useita talouselämän vaikuttajia.

Raportti on kolmas osa tutkimuslaitoksen rahoittamasta sarjasta, joka tarkastelee kriittisesti erityisesti terästeollisuuden vihreän siirtymän investointien perusteita sekä taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Muita tutkimuksia Policyinstitutet ei ole toistaiseksi julkaissut.
www.hs.fi

Sähkömarkkinat | Selvitys: Sähkö uhkaa kallistua rajusti Suomessa, syynä Ruotsin suunnitelmat

Ruotsin valtion kaivosyhtiön LKAB:n ja kolmen muun yhtiön suunnitelmat kasvattaisivat tuoreen raportin mukaan sähkön kulutusta Ruotsin pohjoisosissa 40 terawattituntia jo vuoteen 2030 mennessä. Se voisi nostaa sähkön hintaa rajusti etenkin Suomessa.
www.hs.fi www.hs.fi
Klikkaa laajentaaksesi..


1721485401205.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tästä samasta oli taannoin HS:ssa juttu, joka perustuu tuohon: https://policyinstitutet.se/2024/01...ns-planer-hotar-nordens-elpriser-och-ekonomi/
Klikkaa laajentaaksesi..
Skånestä käsin asiat voivat näyttää raportissa esitetyltä, mutta jos kerran on tarkoitus käyttää vetyprojekteissa suuria maanalaisia luolavetyvarastoja, tuskinpa vetyä tehdään silloin, kun lämmityssähköllä on Suomessa kova menekki ja pohjoisessa tuulee huonosti, vaan silloin puretaan vetyvarastoja. Samalla vedyn tuotannon energiakustannukset keskimäärin laskevat (vaikkakin invenstointeja luultavasti tarvitaan selvästi lisää) ja syntyy taloudellista kannustetta investoida lisätuulivoimaan, kun negatiiviset tai hyvin alhaiset sähkön hintajaksot lyhenevät tai harvinaistuvat. Tällöin tehdään suurella kapasiteetilla vetyä varastoon ja turvataan näin tuulituotannon kannattavuutta karsimalla kaikkein halvimpia hintajaksoja markkinoilta.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen

Puoli vuotta korjattavana ollut Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 palaamassa käyttöön 13. syyskuuta – Fingrid: Tästä syystä vika syntyi​

demokraatti.fi

Puoli vuotta korjattavana ollut Suomen ja Viron välinen sähköyhteys Estlink 2 palaamassa käyttöön 13. syyskuuta – Fingrid: Tästä syystä vika syntyi

Suomen ja Viron välinen sähkönsiirtoyhteys Estlink 2 irtosi verkosta pian puolenyön jälkeen 26. tammikuuta. Uusi arvio on, että tasasähköyhteys palaa kaupalliseen käyttöön perjantaina 13. syyskuuta. Yksikön päällikkö Kimmo Nepola kantaverkkoyhtiö Fingridistä vahvistaa asian Demokraatille. –...
demokraatti.fi demokraatti.fi
 
H

huugo

Vakionaama
vaikutus
  • keskihinta nousee = 1000MW vietävä Viroon, että hinta irtoaisi kalliista Virosta. Käytännössä 1000MW pois Suomen tuotannosta.
  • pahimmat piikit poistuvat = ne harvat hetket jolloin Virosta tuotaisi sähköä.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
^ Korjausprojekti on kestänyt luvattoman kauan (ei tosin ole juurikaan haitannut Suomessa, Baltiassa sitäkin enemmän). Kaapeleista pitäisi olla varmuusvarastossa vähintään muutaman kilometrin pätkä ja useamman liitännän tekoon tarvittavat osat ja materiaalit, jotta korjaus voitaisiin tarpeen tullen tehdä järkevässä ajassa, jos vain nostolaitteita ja -laivasto saadaan jostakin saatavissa/vuokratuksi paikalle. Tässä tapauksessa jälkimmäinen osuus oli vielä melko helposti järjestettävissä, kun oltiin lähellä rantaa.
 
T

tet

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
^ Korjausprojekti on kestänyt luvattoman kauan (ei tosin ole juurikaan haitannut Suomessa, Baltiassa sitäkin enemmän). Kaapeleista pitäisi olla varmuusvarastossa vähintään muutaman kilometrin pätkä ja useamman liitännän tekoon tarvittavat osat ja materiaalit, jotta korjaus voitaisiin tarpeen tullen tehdä järkevässä ajassa, jos vain nostolaitteita ja -laivasto saadaan jostakin saatavissa/vuokratuksi paikalle. Tässä tapauksessa jälkimmäinen osuus oli vielä melko helposti järjestettävissä, kun oltiin lähellä rantaa.
Klikkaa laajentaaksesi..

Niin, itse vikapaikkahan oli ihan rannalla, noin 10 metriä rantaviivasta ja 7-8 metriä maanpinnan alapuolella. Mutta puolen kilometrin pätkä sitä uusittiin, ja mitä ilmeisimmin toinen jatkos tuli tehtäväksi merellä (vaikka missään en ole nähnyt asiasta varmaa mainintaa).

Virolaiselta sivustolta löytyy juttua aiheesta, mutta tuostakaan ei varmuudella selviä, missä kohtaa toinen jatkos on. Toinen on selvästikin siinä melko rantaviivalla, kuten jutun kuvasta näkee. Mutta enemmän kuin mainitut 10 metriä rannasta, joten tuosta merelle päin se uusi pätkä mitä ilmeisimmin on. Kuvaa klikkaamalla aukeaa hyvä kuvagalleria, jossa tarkkoja kuvia Püssin sähköasemasta ja kaapelin rantautumiskohdasta.

news.err.ee

Estlink 2 cable fault caused by internal short circuit

The failure of the Estlink 2 undersea electricity cable was caused by an internal short circuit that may have been created by the position of the cable.
news.err.ee news.err.ee
 
K

kotte

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Niin, itse vikapaikkahan oli ihan rannalla, noin 10 metriä rantaviivasta ja 7-8 metriä maanpinnan alapuolella. Mutta puolen kilometrin pätkä sitä uusittiin, ja mitä ilmeisimmin toinen jatkos tuli tehtäväksi merellä (vaikka missään en ole nähnyt asiasta varmaa mainintaa).

Virolaiselta sivustolta löytyy juttua aiheesta, mutta tuostakaan ei varmuudella selviä, missä kohtaa toinen jatkos on. Toinen on selvästikin siinä melko rantaviivalla, kuten jutun kuvasta näkee. Mutta enemmän kuin mainitut 10 metriä rannasta, joten tuosta merelle päin se uusi pätkä mitä ilmeisimmin on. Kuvaa klikkaamalla aukeaa hyvä kuvagalleria, jossa tarkkoja kuvia Püssin sähköasemasta ja kaapelin rantautumiskohdasta.

news.err.ee

Estlink 2 cable fault caused by internal short circuit

The failure of the Estlink 2 undersea electricity cable was caused by an internal short circuit that may have been created by the position of the cable.
news.err.ee news.err.ee
Klikkaa laajentaaksesi..
Kuva paikasta on aika valaiseva selityksen ohella. Paikka on luultavasti kaapelin mekaanisten rasitusten kannalta hyvin vaativa eikä näitä ole alun perin otettu riittävästi lukuun toteutusta suunniteltaessa. Korjauskin on silloin hyvin vaativaa, kun kaikki pitänee suunnitella uudelleen maanrakennustöistä alkaen.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tuollainen loistehon kompesointiyksikkö olisi rakenteilla tähän lähettyvillä. Sähköasemasta ehkä 5 km päähän. Mistä johtuu että näille tulee tarve maakaapeloinnin yhteydessä? Jännä että tuota ei rakenneta sähköaseman yhteyteen vaan etäämmälle.
1725558695783.png


Loistehon kompensointi - Ensto

Maviko on kehittänyt ratkaisut myös loistehon kompensointiin. Toimitamme halutun tehoisia reaktoreita loistehon kompensointia varten.
www.maviko.fi www.maviko.fi

”Elenia rakentaa maakaapeloimalla säävarmaa sähköverkkoa turvatakseen asiakkaiden sähkönsaannin. Nyt hankittavilla reaktoreilla ratkaisemme lisääntyvän kaapeloinnin tuomat haasteet loistehotasapainossamme”
www.maviko.fi

Maviko Oy toimittaa loistehon kompensointireaktoreita Elenia Oy:lle - Ensto

Elenia Oy ja Maviko Oy ovat allekirjoittaneet kolmevuotisen sopimuksen loistehon kompensointireaktoreiden toimituksesta. Sopimus kattaa kaikki Elenian vuosina 2018–2020 tarvitsemat loistehon kompensointireaktorit. Sopimuksessa on optiot myös vuosille 2021-2024. Kompensointireaktoreita on kahta...
www.maviko.fi www.maviko.fi
 
mimique

mimique

Tekninen taiteilija
Olisikohan niin, että maakaapeleissa on huomattavasti suurempi kapasitiivinen kuorma kuin ilmakaapeleissa, tätä täytyy sitten kompensoida induktiivisilla kuormilla (https://en.wikipedia.org/wiki/Loading_coil) loistehon aiheuttamien häviöiden minimoimiseksi. Koska kaapeli tuottaa tasaisesti koko matkalla kapasitiivista kuormaa, kompensointiakin pitäisi olla tasaisesti.
 
G

grendy

Vakionaama
www.salkunrakentaja.fi

Alv-korotus jysäytti sähkönsiirron hintaerot ennätykseen – laaja vertailu

Arvonlisäveron nousun merkitys korostuu välttämättömyyshyödykkeissä. Sähkönsiirrossa se aiheuttaa historiallisen isot hintaerot Suomen eri alueiden välillä.
www.salkunrakentaja.fi www.salkunrakentaja.fi
^Hyvä juttu taas näistä riistofirmoista Caruna/Elenia jne.

"Arvonlisäverokannan korotus lisää sähkönsiirron hintaongelmaa. Kun alueita kohdellaan jo nyt epätasa-arvoisesti, veronkorotus nostaa kalliimpien alueiden hintoja euromääräisesti enemmän kuin edullisten alueiden."
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
mimique sanoi:
Olisikohan niin, että maakaapeleissa on huomattavasti suurempi kapasitiivinen kuorma kuin ilmakaapeleissa, tätä täytyy sitten kompensoida induktiivisilla kuormilla (https://en.wikipedia.org/wiki/Loading_coil) loistehon aiheuttamien häviöiden minimoimiseksi. Koska kaapeli tuottaa tasaisesti koko matkalla kapasitiivista kuormaa, kompensointiakin pitäisi olla tasaisesti.
Klikkaa laajentaaksesi..
Mikä maakaapelin rakenteessa johtaa tuohon? Se että nuo on niin lähellä toisiaan ?

1726578829883.png

1726578885995.png

 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Mikä maakaapelin rakenteessa johtaa tuohon? Se että nuo on niin lähellä toisiaan ?
Klikkaa laajentaaksesi..
Nimenomaan johtimien keskinäinen läheisyys. Käytettäviä jännitteitä kestävä eristemateriaali vielä tyypillisesti pahentaa tilannetta paljon. Ilmassa kaukane toisistaan olevat johtimet aiheuttavat varsin minimaalisen kapasitiivisen rinnakkaiskomponentin per johtometri tuohon nähden.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Nimenomaan johtimien keskinäinen läheisyys. Käytettäviä jännitteitä kestävä eristemateriaali vielä tyypillisesti pahentaa tilannetta paljon. Ilmassa kaukane toisistaan olevat johtimet aiheuttavat varsin minimaalisen kapasitiivisen rinnakkaiskomponentin per johtometri tuohon nähden.
Klikkaa laajentaaksesi..
Jonkun sähköyhtiön sivuilla oli vielä mainittu kesä ja alhainen kulutus haasteeksi. Tuossa lienee selitys siihen. Loistehoa syntyy vakiotahtia, mutta jos kaapelia ei kuormiteta niin kaapeli ei itse kuluta loistehoa. Näinollen sekä aurinkopaneelit että maakaapelointi pahentaa ongelmaa. Jossain oli maininta että jos verkkoyhtiö ei hankkiudu loistehosta itse eroon niin sen voi ostaa myös FG:ltä. Tuo tullee luonnollisesti kalliimmaksi.
1726601176928.png

 
A

anders

Vakionaama
fraatti sanoi:
Mikä maakaapelin rakenteessa johtaa tuohon? Se että nuo on niin lähellä toisiaan ?
Klikkaa laajentaaksesi..

Se että ovat lähellä, ja että ovat maassa, ts. kaapelirakenteen ja maaperän dielektriset ominaisuudet yhdessä, vs ilmakaapeli ilmassa.

Merivedessä tilanne korostuu entisestään -> merikaapeleilla on maksimipituus, jos AC:ta.
 
G

grendy

Vakionaama
yle.fi

Energiavirasto laittoi sähkön siirtohinnat kuriin â Carunan omistajat haastavat Suomen oikeuskäsittelyyn

Jos kantelijat voittavat, Suomen valtio joutuu todennäköisesti maksamaan Carunan omistajille suuret vahingonkorvaukset. Omistajia ovat ulkomaiset sijoittajat ja eläkeyhtiö Elo.
yle.fi yle.fi

"Energiavirasto laittoi sähkönsiirron hinnat kuriin viime vuoden lopussa."

Niin, ettäs tiedätte! Nyt on sähkönsiirrot kurissa eikä tarvi enää Carunasta tai Eleniasta stressata vaikka hinnat nouseekin jatkuvasti

Aargh..
 
K

kotte

Hyperaktiivi
Tätä oikeudenkäyntihaastetta vasten lienee ollut aika viisas päätös, että energiavirasto ei poistanut kaikkien sähkäverkkolaiteinvestointien indeksisuojaa taannehtivasti, vaan vasta päätöksessä mainitusta tulevasta päivämäärästä lähtien. On varsin merkillistä ja kestämätöntä, ellei hallinnollisia määräyksiä saisi lainsäädännöllä muka koskaan muuttaa omistajien etua heikentäväksi edes tulevaisuudessa.

Itse ihmettelin, miksi tuotakin hassua sääntöä ei olisi voinut muuttaa myös vanhojen investointien osalta, mutta tässäpä syy. Tuon Ylen jutun mukaan juttu on todellakin kinkkinen oikeusmielessä. Luxemburgin bulvaanien kautta tehdyt omistukset nyt ovat Suomen valtion kannalta jo turvallisella puolella, koska EU:n säädökset katkaisevat valittajien siivet. Brexit-Britannia on kummallisempi tapaus, kun ei oikein voi tietää, minkä lakien ja sopimusten pohjalta tuokin asia pitäisi ratkaista ja missä järjestyksessä mitäkin on tapahtunut.
 
B

bungle

Vakionaama
grendy sanoi:
Niin, ettäs tiedätte! Nyt on sähkönsiirrot kurissa eikä tarvi enää Carunasta tai Eleniasta stressata vaikka hinnat nouseekin jatkuvasti
Klikkaa laajentaaksesi..
Näistä yhtiöistä ei koskaan kuulu mitään hyvää. Rahaa hillotaan kasin käsin ja siirretään ylihintaisina osakaslainoina yms. veroparatiiseihin ja itketään aina perään, että ei ole rahaa ja kukaan ei lainaa ja näkyvyyttä ei ole.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tietääkö kukaan että mistä tässä on kyse? Ilmeisesti siirtoverkkojen kapasiteetti lasketaan jollain eri tavalla ja tämä saattaa vaikuttaa sähkönhintaan?

The electricity giant warns of a price shock in the winter
Electricity can get really expensive this winter when the new electricity transmission system is introduced. Almost three times higher electricity prices can be the consequence, test runs show.

"And that's when you use the most electricity," says Jan Rönnback at Fortum.
www.di.se

Eljätten varnar för prischock till vintern

Elen kan bli riktigt dyr i vinter när det nya systemet för elöverföring införs. Nästan tre gånger högre elpris kan bli konsekvensen, visar testkörningar.”Och det är då man använder som mest el”, säger Jan Rönnback på Fortum.
www.di.se www.di.se

https://twitter.com/x/status/1837735092942250313
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
fraatti sanoi:
Tietääkö kukaan että mistä tässä on kyse? Ilmeisesti siirtoverkkojen kapasiteetti lasketaan jollain eri tavalla ja tämä saattaa vaikuttaa sähkönhintaan?
Klikkaa laajentaaksesi..
www.svk.se

Flödesbaserad kapacitetsberäkningsmetod

Svenska kraftnät är den myndighet som ansvarar för att elöverföringssystemet är säkert, miljöanpassat och kostnadseffektivt – i dag och i framtiden.
www.svk.se www.svk.se
nordic-rcc.net

Flow-based - Nordic Regional Coordination Centre

Nordic Capacity Calculation Methodology Project The Nordic Capacity Calculation Methodology (CCM) project is responsible for the methodology development of the Nordic Capacity Calculation Methodologies for the Long-Term (LT), Day-Ahead(DA), and ...
nordic-rcc.net nordic-rcc.net
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
janti sanoi:
www.svk.se

Flödesbaserad kapacitetsberäkningsmetod

Svenska kraftnät är den myndighet som ansvarar för att elöverföringssystemet är säkert, miljöanpassat och kostnadseffektivt – i dag och i framtiden.
www.svk.se www.svk.se
nordic-rcc.net

Flow-based - Nordic Regional Coordination Centre

Nordic Capacity Calculation Methodology Project The Nordic Capacity Calculation Methodology (CCM) project is responsible for the methodology development of the Nordic Capacity Calculation Methodologies for the Long-Term (LT), Day-Ahead(DA), and ...
nordic-rcc.net nordic-rcc.net
Klikkaa laajentaaksesi..
Ilmeisesti kyse on ykinkertaistettuna siitä että siirtoverkkojen kapasiteettia saadaan käytettyä tehokkaammin? Ja tuon mukaan Forttumilla ainakaan tuosta ei olla innoissaan kun Saksalaisten kehnot verkkoinvestointien tulokset tulevat sitten herkemmin pohjoismaisille markkinoille? Eli kallimmat hinnat.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Ja tuon mukaan Forttumilla ainakaan tuosta ei olla innoissaan kun Saksalaisten kehnot verkkoinvestointien tulokset tulevat sitten herkemmin pohjoismaisille markkinoille? Eli kallimmat hinnat.
Klikkaa laajentaaksesi..
Fortumin Ruotsin vesivoimalat varmaan joutuvat kovempaan kilpailuasetelmaan Norjan keski- ja pohjoisosien vesivoimaloiden kanssa? Tuostahan F. ei paljon ääntä pidä, mutta hintojen nousu sinällään tuskin huolestuttasi Fortumia? Olisiko niin, että joskus käy noin, toisinaan taas toisin päin? Vaikea uskoa, että juuri Suomeen asialla olisi suurta vaikutusta ainakaan hintoja nostamaan sen jälkeen, kun Aurora on käytettävissä, vaikka kaapeli FI->SE3 rupeasisikin entistä useammin siirtämään sähköä Suomesta Ruotsiin? Norjastakin varmaan olisi saatavissa enemmän sähköä alueella SE1 ja tukkimaan siirtoa alueelta SE2 etelään, mikä hyödyttäisi Suomessa.
 
T

tet

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tietääkö kukaan että mistä tässä on kyse? Ilmeisesti siirtoverkkojen kapasiteetti lasketaan jollain eri tavalla ja tämä saattaa vaikuttaa sähkönhintaan?

The electricity giant warns of a price shock in the winter
Electricity can get really expensive this winter when the new electricity transmission system is introduced. Almost three times higher electricity prices can be the consequence, test runs show.

"And that's when you use the most electricity," says Jan Rönnback at Fortum.
www.di.se

Eljätten varnar för prischock till vintern

Elen kan bli riktigt dyr i vinter när det nya systemet för elöverföring införs. Nästan tre gånger högre elpris kan bli konsekvensen, visar testkörningar.”Och det är då man använder som mest el”, säger Jan Rönnback på Fortum.
www.di.se www.di.se

https://twitter.com/x/status/1837735092942250313
Klikkaa laajentaaksesi..

Yritin tarjota yllä olevaa artikkelia kuukkelikääntäjälle, kääntäen ruotsista englanniksi. Tuli niin hilpeä virheilmoitus, että pakko laittaa se tähän. :p

1727067114414.png
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Yritin tarjota yllä olevaa artikkelia kuukkelikääntäjälle, kääntäen ruotsista englanniksi. Tuli niin hilpeä virheilmoitus, että pakko laittaa se tähän. :p

katso liitettä 100023
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä tuo mulla osasi tuon kääntää.

The electricity giant warns of a price shock in the winter​

Electricity can get really expensive this winter when the new electricity transmission system is introduced. Almost three times higher electricity prices can be the consequence, test runs show.
"And that's when you use the most electricity," says Jan Rönnback at Fortum.
Published: September 21, 2024, 7:36 am


A new system for electricity transmission threatens to give up to three times higher electricity prices, according to Fortum's expert.

A new system for electricity transmission threatens to give up to three times higher electricity prices, according to Fortum's expert. Photo: Jonas Ekströmer/TT
With just over a month left until the system goes live, so-called flow-based capacity calculation, critics continue to try to make their voices heard. They do not understand why Svenska kraftnät is pushing so hard on a system that no one in the electricity market seems to want.

"It is remarkable that both producers and consumers are negative about this," says Jan Rönnback, energy market expert at energy company Fortum.
Who are the winners then?
"Pure crunch, the model means that you can transfer more electricity. This means that you can export even more to the continent. It is somewhere south of the Nordic region that you can look for the biggest winners," says Jan Rönnback.
He also sees a closer winner.
"Norway has a certain advantage. You get paid better for your hydropower. You can use the Swedish trunk network more efficiently. You have a very weak network in Norway. And this gives access to more transmission capacity via Sweden.”
For a few years, Svenska kraftnät has been running the new proposed system in parallel with the current one to see what, among other things, the price consequences will be. More expensive in northern Sweden and in electricity area 3, which includes Svealand and northern Götaland, the test runs show. However, it should be somewhat cheaper further south.
But just like several other critics who have analyzed Svenska kraftnät's models, Jan Rönnback does not buy that analysis. Sure, somewhat cheaper, occasionally during the summer when electricity consumption is low it can be, but considerably more expensive when the electricity system is put to the test.

During a few cold winter days last winter, electricity in southern Sweden sometimes cost around 3 kroner per kilowatt hour, kwh.
"But in flowbased it was 8 in this parallel run," says Rönnback.
Svenska kraftnät, which together with its counterparts in the Nordic countries is behind the new model, defends the decision by saying that electricity transmission will be more efficient and that Europe as a whole will emerge as a winner. But perhaps not always Sweden, the authority has previously admitted to TT.
Certainly, more electricity will be able to be transported in the same lines, according to Jan Rönnback. But there is another side to the matter:
"As you increase the transmission capacity, you will import even more higher prices from other countries."
Another disadvantage of the new system is that it will be more difficult to predict prices on the electricity market. It will make it more difficult to manage the water in the power dams, according to Jan Rönnback.
Klikkaa laajentaaksesi..
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Fortumin Ruotsin vesivoimalat varmaan joutuvat kovempaan kilpailuasetelmaan Norjan keski- ja pohjoisosien vesivoimaloiden kanssa? Tuostahan F. ei paljon ääntä pidä, mutta hintojen nousu sinällään tuskin huolestuttasi Fortumia? Olisiko niin, että joskus käy noin, toisinaan taas toisin päin? Vaikea uskoa, että juuri Suomeen asialla olisi suurta vaikutusta ainakaan hintoja nostamaan sen jälkeen, kun Aurora on käytettävissä, vaikka kaapeli FI->SE3 rupeasisikin entistä useammin siirtämään sähköä Suomesta Ruotsiin? Norjastakin varmaan olisi saatavissa enemmän sähköä alueella SE1 ja tukkimaan siirtoa alueelta SE2 etelään, mikä hyödyttäisi Suomessa.
Klikkaa laajentaaksesi..
Kyllä tässä muutkin ovat samaa mieltä kuin Fortum. Pohjolassa tuolla on hintoja nostava vaikutus ja Alakomaista saadaan sitten lisää aurinkosähköä negativiisilla hinnoilla. :D
Flow-based market connection is to be introduced in the Nordics on 29 October , after several years of planning and delays.

- On average, you can expect a somewhat higher system price as a result of flow-based market linking, said Nordic market expert Priyanka Shinde in Montel Analytics at a webinar on Wednesday.

The simulations are based on parallel runs that have been carried out over the past 18 months.

In the case of flow-based market coupling, the market clearing in the spot market will to a greater extent take into account the physical characteristics of the network throughout the Nordic region at the same time. This results in a greater match between market flow and physical flow in a system that receives an ever-increasing element of wind and solar power.

Shinde pointed out that exports are expected to increase from the Nordic countries to the Netherlands and Germany, which will raise the system price somewhat on average, compared to the current model.

Flow-based will, however, be able to provide some increased imports in the winter to the Nordics, in addition to increased imports during hours of high solar production in the Netherlands, she added.
---

Suomelle vaikutukset saattasivat olla suotuisia....
- Finland sometimes needs increased imports which are taken into account more under flow-based, said Shinde.
---

Etelä-ruotsissa taas vaikutukset eivät välttämättä olisi niin suotuisia.....
Swedish market participants have criticized the flow-based plans, as they fear it will increase prices in Southern Sweden (SE3) by almost 20 per cent, in addition to making less capacity available for the intraday market.
montelnews.com

Montel Analytics: Flytbasert vil heve systemprisen

Flytbasert markedskobling skal innføres i Norden 29. oktober, etter flere år med planlegging og forsinkelser. – Man kan i gjennomsnitt forvente en noe høyere systempris som resultat av flytbasert markedskobling, sa nordisk markedsekspert Priyanka Shinde i Montel Analytics på et webinar onsdag...
montelnews.com
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Etelä-ruotsissa taas vaikutukset eivät välttämättä olisi niin suotuisia.....
Swedish market participants have criticized the flow-based plans, as they fear it will increase prices in Southern Sweden (SE3) by almost 20 per cent, in addition to making less capacity available for the intraday market.
Klikkaa laajentaaksesi..
SE3-aluetta voi pitää myös Keski-Ruotsina, vaikka ulottuu aika etelään kuten Göteborgin seudulle. Aivan uskottavaa, että tuolla hintataso nousisi, kun Norjasta ja pohjoisesta tai Suomesta tuotua sähköä voisi myydä enemmän "todelliseen" Etelä-Ruotsiin, eli alueelle SE4, mistä se löytäisi tiensä Tanskaan, Puolaan, Liettuaan, Saksaan ja välistä mutkan kautta vastasuuntaan Norjaankin (NO1). Luulisi hintojen vastaavasti alenevan alueella SE4, mihin olisi syytäkin. Pullonkaulan muodostuisi merikaapeleihin Ruotsista eteenpäin.
 
janti

janti

Moderaattori
Ylläpidon jäsen
Tällainen lasku tällä kertaa siirrosta kesämökiltä, veroa verolle ja huoltovarmuusmaksullekin ALV-korotus.
1729408951977.png
 
Viimeksi muokattu:
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom