Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

M

mokin

Aktiivinen jäsen
Ellen väärin muista, niin tonnista jätettä saadaan karvan alle 0.1tonnia vetyä.

10mj/kg -> 14mj/kg, toki prosessin ottama sähkö tai häviöt eivät ole tuossa mukana. Eli todellisuudessa ei yllättäen päästä yli yhden hyötysuhteeseen, vaan reilusti alle, mutta ottaen huomioon mihin maailmalla* msw yleensä menee, niin tuo on aika käänteentekevää ja luetaan "hiilinieluksi", eli negatiiviset co2-päästöt.

Ja näissä projekteissa on aika isoja firmoja mukana, Shell, Chevron, jne.

Ja osassa on ketjun aiheeseen liittyen tuulivoima vahvasti mukana, eli niille rakennetaan omat tuulivoimalat että mahdollisesti aurinkovoimalat, isohkot varastot ja muuta "vihreää", jolloin eniten sähköä kuluttavat prosessit voidaan paremmin ajoittaa noiden tuotannon mukaan. Käytännössä osa prosessista pysyy kokoajan käynnissä ja kun tulee tarpeeksi tuottoa (eli voisi ajatella kun sähkönhinta kyykkää miinukselle), aletaan ajamaan sitä osaa prosessista joka on energiasyöppö. Saadaan vihreää vetyä vihreällä sähköllä, ainakin mainospuheissa.

Itse tekniikasta jolla tuo tärkein osa tehdään, ei itsellä ole tarkempaa tietoa.

* Eurooppa on aika maailman kärkeä kierrätyksessä, jenkitkin on Eurooppaan nähden kehitysmaa
 
K

kotte

Hyperaktiivi
mokin sanoi:
Ellen väärin muista, niin tonnista jätettä saadaan karvan alle 0.1tonnia vetyä.
Klikkaa laajentaaksesi..
Onhan jätejakeissa vetyä mukana, mutta niinpä on vedessäkin n. 2/18 eli runsaat 0,1 tonnia tonnissa materiaalia. Vedyn eristäminen jätteestä on hankalaa ja vie enemmän energiaa kuin vedyn eristäminen vedestä, jota riittää jätettäkin enemmän (ei nyt ruveta saivartelemaan aavikoista ym.).

Jätteiden hävityksen ongelmana on jätteiden sisältämä hiilidioksidina vapautuva hiili (toki sitä hankalampien pienempinä määrinä esiintyvien erillistä erotusteknologiaa vaativien hankalampien haitta-aineiden ohella). Niinpä kierrätyskelvottomat hiiltä sisältävät jätteet kannattaa yleensä käsitellä niin, että hiili ja käytännössä useammin hiilidioksidiksi hapettuneena saadaan tavalla tai toisella talteen tai jopa hyödyksi mahdollisimman helpolla tavalla. Vety sen sijaan kannattaa joko jättää osaksi jätteiden sisältämää vettä tai jopa polttaa vedeksi ilman tai rikastetun hapen avulla ja erottamalla vielä jälkikäteen mahdolliset epäpuhtaudet. Veden voi sitten päästää luontoon (jos on jo riittävän puhdasta), viemäriin tai käyttää teollisuusprosessissa, miksei jopa vetyelektrolyysin lähteenäkin.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoimasta saatu hinta on laskemassa myös Ruotsissa ja hinnan volatititeetti on ongelma. Tästä johtuen investointipäätöksiä ei ole tehty ainuttakaan viimeiseen pariin kvartaaliin. Rakentaminen kuitenkin jatkuu jo olemassa olevien investointipäätösten voimin. Myös korot ja hinnat vaikuttavat.
Kehitys vaikuttaa samalle kuin Suomessa.

montelnews.com

RWE: Tufft för landbaserad vindkraft i Sverige

– Vi ser att det inte tagits ett enda investeringsbeslut på marknaden under de två senaste kvartalen, sa han. Oskar Eidem hänvisade till låga elpriser och en allt större utmaning med volatilitet. – Låga elpriser har varit en utmaning i år. Fram till i början av september hade vi 437
montelnews.com
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ruottissa merituulivoimaa paljon jäihin pv:n toimesta.

1730752877078.png

www.offshorewind.biz

Sweden Rejects 13 Offshore Wind Farms, Greenlights Vattenfall's Poseidon Project

The Swedish government has rejected 13 applications to build offshore wind farms in the Baltic Sea due to defence concerns while approving one project on the west coast, being developed by a joint venture between Vattenfall and Zephyr.
www.offshorewind.biz www.offshorewind.biz
www.tekniikkatalous.fi

Puolustusvoimat torppasi 13 merituulipuiston rakentamisen Ruotsissa – vain yhdelle lupa

Tutkahäirintä estää lukuisten tuulivoima-alueiden rakentamisen Ruotsin vesille Itämerellä.
www.tekniikkatalous.fi www.tekniikkatalous.fi
 
Viimeksi muokattu:
F

fraatti

Hyperaktiivi
Kaikenmoista. Tuuli kehnointa asennettuun tehoon nähden 40 vuoteen euroopassa. Hinnat sitten korkealla varsinkin keskieuroopassa. Keskieuroopan imu sitten hilaa muiden hintoja ylös.

1730840809170.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:
Husky

Husky

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Kaikenmoista. Tuuli kehnointa asennettuun tehoon nähden 40 vuoteen euroopassa. Hinnat sitten korkealla varsinkin keskieuroopassa. Keskieuroopan imu sitten hilaa muiden hintoja ylös.

katso liitettä 101373
Klikkaa laajentaaksesi..
Maksaako noita Keski-Euroopan hintoja kuinkahan moni?
Onko siellä sama systeemi, että yksityinen voi ottaa kiinteän, pörssin tms ja tuskin firmoja koskee pörssihinnat siellä sen enempää kuin Suomessakaan
 
T

tet

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
Maksaako noita Keski-Euroopan hintoja kuinkahan moni?
Onko siellä sama systeemi, että yksityinen voi ottaa kiinteän, pörssin tms ja tuskin firmoja koskee pörssihinnat siellä sen enempää kuin Suomessakaan
Klikkaa laajentaaksesi..

Mistä tämä ajatus kumpuaa, ettei firmoja koske pörssihinnat? Lähtökohtaisesti juuri firmat sieltä pörssistä ostavat, eivät kuluttajat. Toki rahoituslaitoksilta on mahdollista ostaa suojauksia hinnoille, mutta silloinkin pörssihinnat koskevat firmoja - sähköfirmojen sijaan rahoitusfirmoja.
Joillain (yleensä isoilla) firmoilla on myös sopimuksia suoraan tuottajien kanssa kiinteillä hinnoilla. Mutta minusta on kyllä aikamoista mutkien oikomista sanoa, että pörssihinnat eivät koske firmoja, joita ne juuri lähtökohtaisesti koskevat. Parin vuoden takainen tieto kertoo, että 70-75% kaikesta sähköstä meillä kulkee pörssin kautta.
 
V

VesA

In Memoriam
tet sanoi:
Parin vuoden takainen tieto kertoo, että 70-75% kaikesta sähköstä meillä kulkee pörssin kautta.
Klikkaa laajentaaksesi..

Helen joskus julisti että myyvät kaiken itse tuottamansa sähkön pörssiin - ja ostavat sitä takaisin tarpeen mukaan. Eli puskuroivat tuolla tavoin.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
tet sanoi:
Mistä tämä ajatus kumpuaa, ettei firmoja koske pörssihinnat? Lähtökohtaisesti juuri firmat sieltä pörssistä ostavat, eivät kuluttajat. Toki rahoituslaitoksilta on mahdollista ostaa suojauksia hinnoille, mutta silloinkin pörssihinnat koskevat firmoja - sähköfirmojen sijaan rahoitusfirmoja.
Joillain (yleensä isoilla) firmoilla on myös sopimuksia suoraan tuottajien kanssa kiinteillä hinnoilla. Mutta minusta on kyllä aikamoista mutkien oikomista sanoa, että pörssihinnat eivät koske firmoja, joita ne juuri lähtökohtaisesti koskevat. Parin vuoden takainen tieto kertoo, että 70-75% kaikesta sähköstä meillä kulkee pörssin kautta.
Klikkaa laajentaaksesi..
Voisin vannoa että tällä palstalla on ollut kirjoituksia, että yrityksillä on mahdollista sopia omat sopimuksensa. Tarkoitan hitusen isompia firmoja.

Omasta työpaikasta on tieto mitä sähkö maksaa, ei ole pörssi ja on halpaa sähköä silti. Tuskin on yksittäistapaus
 
T

tet

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
Voisin vannoa että tällä palstalla on ollut kirjoituksia, että yrityksillä on mahdollista sopia omat sopimuksensa. Tarkoitan hitusen isompia firmoja.

Omasta työpaikasta on tieto mitä sähkö maksaa, ei ole pörssi ja on halpaa sähköä silti. Tuskin on yksittäistapaus
Klikkaa laajentaaksesi..

1. Kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä 70+% kulkee pörssin kautta.
2. Pörssissä kauppaa käyvät vain yritykset, eivät yksityiset ihmiset.

Nämä kaksi faktaa yhdistämällä pitäisi olla aika selvää, että yrityksistä suurin osa ostaa sähkönsä pörssistä. Kuten edellä totesin, hinta voi myös olla suojattu, mutta itse sähkö tulee silti pörssistä pörssihinnalla. Kuka lopulta maksaa hintasuojatusta sähköstä ja mitä, se on johdannaiskaupan osapuolten välinen asia. Yrityksiä ovat silti molemmat, eli yritys sen pörssihinnan joka tapauksessa lopulta maksaa - oli se sitten rautakauppa (=sähkön käyttävä yritys) tai pankki (=suojauksen tappiolla myynyt yritys).

Yhden yksittäisen yrityksen näkökulmasta voi siis sanoa, että se ostaa kiinteällä hinnalla. Silloinkin oikeasti joku yritys sen pörssihinnan maksaa, se vain voi olla joku muu yritys kuin se, joka sähkön käyttää. Pörssin ohi tosiaan tulee vain pieni osa sähköstä, nämä ovat niitä suurten toimijoiden suoraostoja tuottajilta pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
EU on hyväksynyt jotta Virossa rakennettavalla merituuliwoimalle voitaisiin maksaa tukia.

Mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Mulle ei aukea tuo juttu kokonaisuudessaan.
The aid will be granted on the basis of a transparent and non-discriminatory bidding process. The aid will take the form of a variable payment under two-way contracts for difference (“CfD”) concluded for a period of 20 years. The aid amount will be calculated by comparing a strike price, determined in the tender offer of the selected beneficiary, to the market price for electricity. When the strike price exceeds the reference market price, the difference (price premium) is paid by the Estonian State to the beneficiary on top of the market price, with a maximum amount of aid granted capped at 65 €/MWh. Conversely, when the reference market price exceeds the strike price, the beneficiary will have to pay the difference to the Estonian authorities. There will be a limitation on the annual volume supported for a given year (set at a maximum of 2 TWh/year).
ec.europa.eu

Commission approves €2.6 billion Estonian State aid scheme to support renewable offshore wind energy to foster the transition to a net-zero economy

The European Commission has approved a €2.6 billion Estonian scheme to support renewable offshore wind energy to foster the transition towards a net-zero economy. The scheme was approved under the Sta
ec.europa.eu ec.europa.eu
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Mulle ei aukea tuo juttu kokonaisuudessaan.
Klikkaa laajentaaksesi..
Itselleni jäi käsitys, että Virolle sallitaan käyttää syöttötariffia, jossa tuottajalle maksetaan 65€ takuuhinta, mutta PPA-tyyppisellä rakenteella, eli hinta on aina 65€ ja valtio korvaa erotuksen, jos hinta jää alle ja perii 65€ ylittävän osan tuottajalta. En tosin saanut selvää, kuitataanko tulos vuosittain vai jollakin lyhyemmällä tai pitemmällä jaksolla. Joka tapauksessa sopimus kattaa korkeintaan 2TWh vuosittain (mutta onko tuo kokonaisuudessaan vai per sopimusosapuoli ja voiko sopimuksia tehdä monta? 2TWh on toki paljon sähköä, mutta vuosikulutus lienee sentään Virossa useampikertainen tuohon nähden).
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
kotte sanoi:
Itselleni jäi käsitys, että Virolle sallitaan käyttää syöttötariffia, jossa tuottajalle maksetaan 65€ takuuhinta, mutta PPA-tyyppisellä rakenteella, eli hinta on aina 65€ ja valtio korvaa erotuksen, jos hinta jää alle ja perii 65€ ylittävän osan tuottajalta. En tosin saanut selvää, kuitataanko tulos vuosittain vai jollakin lyhyemmällä tai pitemmällä jaksolla. Joka tapauksessa sopimus kattaa korkeintaan 2TWh vuosittain (mutta onko tuo kokonaisuudessaan vai per sopimusosapuoli ja voiko sopimuksia tehdä monta? 2TWh on toki paljon sähköä, mutta vuosikulutus lienee sentään Virossa useampikertainen tuohon nähden).
Klikkaa laajentaaksesi..
Viron kulutus vuodessa on 10TWh luokkaa.

Aihetta liipaten -> https://www.offshorewind.biz/2024/1...-1-2-gw-offshore-wind-tender-in-january-2025/
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulwoima alkaa olemaan liian kallista ja kulutus ei täsmää tuotannon kanssa. -> rakentaminen hyytyy? Saas nähdä mitä Viron offshore voimaloille käy.


Europe Is Reaching a Limit to Its Wind Power Expansion​

  • Investors are shunning markets with too much green power
  • Power consumption needs to match better with wind supply

 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Tuulwoima alkaa olemaan liian kallista ja kulutus ei täsmää tuotannon kanssa. -> rakentaminen hyytyy?
Klikkaa laajentaaksesi..
Noin tuossa käy, ellei kulutusjoustoa saada syntymään. Kulutusjoustoa ei ole mahdollista saada merkittäviä määriä vanhoista ja nykyisistä kulutuskohteista, vaan on investoitava aitoon kulutusjoustokykyiseen ja taloudellisesti kannattavaan uustuotantoon (joka siis tuottaa muuta kuin sähköä). Tämäkin sitten riippu aivan paikallisista oloista, mihin olisi satsattava.

Suomessa nuo kaukolämmön ja teollisuushöyryn sähkökattilat ovat etupainotteinen investointikohdemahdollisuus numero 1, kun käyttö vanhojen lämmönlähteiden rinnalla on äärimmäisen joustavaa, sillä moisten kattiloiden rakentaminen ja liittäminen on yleensä edullista säästömahdollisuuksien taustaa vasten.

Kohde numero 2. ovat edulliset ja kohtuulliseen kulutusjoustoon pystyvät elektrolyysilaitokset, jotka tuottavat vetyä peruskemikaalien tuotantoon. Suomessa on erikoisen hyvät mahdolisuudet kerätä bioenergiaa polttavien laitosten kuten selluntuotannon soodakattiloiden tai puutähteiden polttamisen hiilidioksidi lähtökemikaaliksi orgaanisten peruskemikaalien tuottamiseksi. Ainakin synteettisen metaanin valmistukseen on teollinen prosessi, jota voidaan ajaa joustavasti eri tehoilla vedyn saatavuuden mukaan (vetyä on vaikea varastoida, hiilidioksidin varastoiminen taas on melko yksinkertaista). Metaani on nykyisinkin kaiketi tärkein synteesien lähtöaine ja kohtuullisen hyvin puskuroitavissa LNG:n ja kaasuputkistojen tilavuuden avulla osin kaasumaisena.
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa alhainen hinta vielä kyllä jarruttaa projekteja hetken aikaa?

1734553403083.png

1734553448109.png

0,43$/kWh on tuo luku viimeisenä.

Wind Costs

www.irena.org www.irena.org

Vertailuksi luku auringolle. Saksa oli lähin maa mitä pystyi valitsemaan. 0,6$/kWh
1734553639501.png
 
K

kotte

Hyperaktiivi
fraatti sanoi:
Taitaa alhainen hinta vielä kyllä jarruttaa projekteja hetken aikaa?
Klikkaa laajentaaksesi..
Pörssihinnalla tehtävän vedyn tuotantoinvestointeja sähkön hintatilanne voisi sen sijaan kiihdyttää, kunhan sovellettava teknologia mahdollistaa maksimaalisen kulutusjouston ja on siinä määrin edullista rakentaa ja ylläpitää, että lyhyet ja katkonaiset käyttöjaksot eivät taloutta raunioita. Vetyelektrolyysilaitos on parhaimmillaan melko edullinen tehoyksikköä kohden esim. akkuihin verrattuna. Jos vedyn jalostusketjukin saadaan toimimaan kulutusjoustavasti ja kohtuuinvestoinnein, säästetään erityisesti kalliista varastointikustannuksista, jos prosessin tuotteiden varastointi on puolestaan edullista tai ne voidaan välittää eteenpäin.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Kas, vai nyt vasta tuulivoima on ylittänyt vesivoiman vuositasolla. Tällä palstalla kun on vesivoimasta jotakin kommentoinut niin on erittäin vahvasti tullut olo, että vesivoima on yhtä kuin nolla. Mm. kun on ollut puhe vesivoiman lisäämisestä, niin on sanottu ettei vaikuta yhtään mitään, että yksi potkuri jo voittaa tehossa
 
T

tet

Hyperaktiivi
Husky sanoi:
Kas, vai nyt vasta tuulivoima on ylittänyt vesivoiman vuositasolla. Tällä palstalla kun on vesivoimasta jotakin kommentoinut niin on erittäin vahvasti tullut olo, että vesivoima on yhtä kuin nolla. Mm. kun on ollut puhe vesivoiman lisäämisestä, niin on sanottu ettei vaikuta yhtään mitään, että yksi potkuri jo voittaa tehossa
Klikkaa laajentaaksesi..

Pitänee paikkansa, mutta johtuu siitä, että lisäysmahdollisuudet ovat aika nollassa. Litteä maa on litteä maa, eikä täällä ole isoja vapaita vesistöjä joihin merkittäviä määriä vesivoimaa voisi vielä rakentaa. Mikä on erittäin hyvä juttu, koska vesivoima on luonnolle ihan toisen mittakaavan katastrofi kuin vaikkapa tuulivoima. Maisema-arvot sitten erikseen.

Kemijoella olisi se Sierilä, jota on soudettu ja huovattu, mutta eihän sekään olisi kuin 44 MW teholtaan. Ja kuopattuhan tuo hanke on, ainakin tällä hetkellä.
 
M

maanma

Vakionaama
Itse olen joskus haave-pyöritellyt isohkoa latva-allasta Haltin laskualueelle. Olisi ainakin osittain pelkkä valuman säännöstely alue. Voipi toki kannattaa paremmin jossain alempana.
 
K

kotte

Hyperaktiivi
maanma sanoi:
tse olen joskus haave-pyöritellyt isohkoa latva-allasta Haltin laskualueelle. Olisi ainakin osittain pelkkä valuman säännöstely alue. Voipi toki kannattaa paremmin jossain alempana.
Klikkaa laajentaaksesi..
Eikös tuo laske Tornionjokeen? Tornionjoki on käsittääkseni sovittu vapaaksi voimatuotannosta Ruotsin kanssa, joten voisi olla vaikea tapaus.

Uutta varsinaista vesivoimaa on vaikea rakentaa merkittävästi lisää, mutta Kemijoen ja erikoisesti Kemijärven ympäristön suuren putouskorkeuden pumppuvoimalaitosten rakentamiseen voisi olla mahdollisuuksia, jos kustannukset ja ympäristövaikutukset eivät estä hankkeita.
 
M

maanma

Vakionaama
Koskiensuojelulaki on ajalta, jolloin muu suojelulainsäädäntö puuttui.

Tulevaisuuden kuivien jaksojen vuoksi säännöstelyallas on perusteltavissa moneen paikkaan.
 
Husky

Husky

Hyperaktiivi
Ahaa, onko lopulta kuitenkin niin, ettei ole talousviisasta tuottaa tuotetta josta ei makseta silloin kun sitä voi tuottaa ja maksettaisiin silloin kun ei voi tuottaa :hmm:
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
janti sanoi:
Energiayhtiö jättää Suomen – syynä sähkön hinta
Energiayhtiön tuulipuisto on myynnissä alhaisten sähkönhintojen takia.
www.is.fi

Energiayhtiö jättää Suomen – syynä sähkön hinta

Energiayhtiön tuulipuisto on myynnissä alhaisten sähkönhintojen takia.
www.is.fi www.is.fi
Klikkaa laajentaaksesi..
Kappas, ei tuo tuttu sitten kovin kaukana ollut ajatustensa kanssa...

Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

Suurin tuulipuisto pienimpään kuntaan, Lestijärvellä. https://yle.fi/a/74-20099992?origin=rss
lampopumput.info lampopumput.info
 
Espejot

Espejot

Hyperaktiivi
Suomessa valmistui viime vuonna 235 uutta tuulivoimalaa. Määrä oli toiseksi suurin kautta aikojen. Suomen uusiutuvat ry:n mukaan se tarkoitti 1,8 miljardin euron investointeja. Kun nimelliskapasiteetti kasvoi 1 414 megawattia eli 20 prosenttia, on tuulivoiman kokonaiskapasiteetti nyt 8 358 megawattia. Uusi tuotantoennätys oli viime vuonna 7 000 megawatin kieppeillä.

Suomen uusiutuvat ry:n hankeseurannan mukaan tuulivoimarakentaminen jatkuu samalla tasolla myös tänä vuonna, ”mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia”, kuten tiedotteessa sanotaan. Tällä viitataan muun muassa ehdotuksiin, joiden mukaan tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotot pitäisi ottaa kuntien valtionosuusuudistuksessa tasausjärjestelmän piiriin ainakin osittain. Se vähentäisi kuntien intoa kaavoittaa tuulivoimaa. Vuoden 2025 lopussa tuulivoimaloita ennustetaan olevan noin 2 000 ja nimelliskapasiteetin lähes 9 500 megawattia. Rakenteilla olevia voimaloita on nyt 174 ja niiden kapasiteetti 1 129 megawattia.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin syksyn ennusteen mukaan tänä vuonna sähköä tuotettaisiin noin 90 terawattituntia. Vuonna 2030 tuotannon ennustetaan nousevan 130 terawattituntiin ja vuonna 2035 jo 175 terawattituntiin. Näin suuren kasvun edellytyksenä on voimakas kotimaisen kulutuksen kasvu, Fingrid huomauttaa.

Lähde: aamulehti.fi
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Virossa tuuli oli kattanut 71 maan kulutuksesta jonain hetkenä loppuvuonna 24. Huipputuotanto 588MWh. Hönkiikös tuolla tuuli samaan aikaan kuin suomessa? Taitaa puhallella?

In December, a new wind power production record of 588 MWh per hour was achieved. At its peak, the local wind farms covered 71 percent of consumption.
www.err.ee

Adam Erki Enok: elust elektrimaastikul Estlink 2-st päikeseelektrini

Adam Erki Enok vaatleb eelmise ja alanud aasta elektrimaastikku ning nendib, et tulevikutrendina on näha, et aina enam hakatakse tuule- ja päikeseparke koos rajama ehk ehitama hübriidparke, et samas asukohas toota elektrit nii suvel kui ka talvel.
www.err.ee www.err.ee
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
F

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin tuuliwoima yhdistyksen tilastoa rakentuvista woimaloista. Saattaapi waikuttaa myös Suomen sähkön hintaan.

1738906735899.png

1738906783246.png

investointipäätökset

1738906827149.png

svenskvindenergi.org

Statistik om vindkraftens utbyggnad - Svensk Vindenergi

Statistik om utbyggnaden av vindkraft Vi ger ut kvartalsvis statistik och prognos över den svenska vindkraftsutbyggnaden. Vi har också statistik om vindkraftens tillståndsprocess. Senaste statistik och prognoser Statistik och prognos, första kvartalet 2025 Pressmeddelande: Inga...
svenskvindenergi.org svenskvindenergi.org

8 GW paikkeilla sähkönhinta painuu alle 25 €/MWh.

1738906980460.png

Energy-Charts

Die Energy-Charts bieten interaktive Grafiken zu: Stromproduktion, Stromerzeugung, Emissionen, Klimadaten, Spotmarktpreisen, Szenarien zur Energiewende und eine umfangreiche Kartenanwendung zu: Kraftwerken, Übertragungsleitungen und Meteodaten
www.energy-charts.info www.energy-charts.info
 
F

fraatti

Hyperaktiivi
Antti Beltin juttu siitä kuinka tuuliwoima menetti 35% arvostaan viidessä vuodessa ja muista runsaan tuuliwoiman ongelmista.

www.linkedin.com

How wind power lost 35% of its value in five years – case Finland

Finnish power market has seen a tremendous shift in composition of production – we went from 7% of wind production to 24% from 2019 to 2024, resulting in number of negative price hours to grow from 0 to 700+ last year. With it, capture price for wind has collapsed from 90+% to 65%.
www.linkedin.com www.linkedin.com
 
Sinun on kirjauduttava sisään tai rekisteröityä kirjoittaaksesi tänne.
Back
Ylös Bottom