Yleistä turinaa tuulivoiman tiimoilta

mokin

Aktiivinen jäsen
Ellen väärin muista, niin tonnista jätettä saadaan karvan alle 0.1tonnia vetyä.

10mj/kg -> 14mj/kg, toki prosessin ottama sähkö tai häviöt eivät ole tuossa mukana. Eli todellisuudessa ei yllättäen päästä yli yhden hyötysuhteeseen, vaan reilusti alle, mutta ottaen huomioon mihin maailmalla* msw yleensä menee, niin tuo on aika käänteentekevää ja luetaan "hiilinieluksi", eli negatiiviset co2-päästöt.

Ja näissä projekteissa on aika isoja firmoja mukana, Shell, Chevron, jne.

Ja osassa on ketjun aiheeseen liittyen tuulivoima vahvasti mukana, eli niille rakennetaan omat tuulivoimalat että mahdollisesti aurinkovoimalat, isohkot varastot ja muuta "vihreää", jolloin eniten sähköä kuluttavat prosessit voidaan paremmin ajoittaa noiden tuotannon mukaan. Käytännössä osa prosessista pysyy kokoajan käynnissä ja kun tulee tarpeeksi tuottoa (eli voisi ajatella kun sähkönhinta kyykkää miinukselle), aletaan ajamaan sitä osaa prosessista joka on energiasyöppö. Saadaan vihreää vetyä vihreällä sähköllä, ainakin mainospuheissa.

Itse tekniikasta jolla tuo tärkein osa tehdään, ei itsellä ole tarkempaa tietoa.

* Eurooppa on aika maailman kärkeä kierrätyksessä, jenkitkin on Eurooppaan nähden kehitysmaa
 

kotte

Hyperaktiivi
Ellen väärin muista, niin tonnista jätettä saadaan karvan alle 0.1tonnia vetyä.
Onhan jätejakeissa vetyä mukana, mutta niinpä on vedessäkin n. 2/18 eli runsaat 0,1 tonnia tonnissa materiaalia. Vedyn eristäminen jätteestä on hankalaa ja vie enemmän energiaa kuin vedyn eristäminen vedestä, jota riittää jätettäkin enemmän (ei nyt ruveta saivartelemaan aavikoista ym.).

Jätteiden hävityksen ongelmana on jätteiden sisältämä hiilidioksidina vapautuva hiili (toki sitä hankalampien pienempinä määrinä esiintyvien erillistä erotusteknologiaa vaativien hankalampien haitta-aineiden ohella). Niinpä kierrätyskelvottomat hiiltä sisältävät jätteet kannattaa yleensä käsitellä niin, että hiili ja käytännössä useammin hiilidioksidiksi hapettuneena saadaan tavalla tai toisella talteen tai jopa hyödyksi mahdollisimman helpolla tavalla. Vety sen sijaan kannattaa joko jättää osaksi jätteiden sisältämää vettä tai jopa polttaa vedeksi ilman tai rikastetun hapen avulla ja erottamalla vielä jälkikäteen mahdolliset epäpuhtaudet. Veden voi sitten päästää luontoon (jos on jo riittävän puhdasta), viemäriin tai käyttää teollisuusprosessissa, miksei jopa vetyelektrolyysin lähteenäkin.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulivoimasta saatu hinta on laskemassa myös Ruotsissa ja hinnan volatititeetti on ongelma. Tästä johtuen investointipäätöksiä ei ole tehty ainuttakaan viimeiseen pariin kvartaaliin. Rakentaminen kuitenkin jatkuu jo olemassa olevien investointipäätösten voimin. Myös korot ja hinnat vaikuttavat.
Kehitys vaikuttaa samalle kuin Suomessa.

 

fraatti

Hyperaktiivi
Ruottissa merituulivoimaa paljon jäihin pv:n toimesta.

1730752877078.png

 
Viimeksi muokattu:

fraatti

Hyperaktiivi
Kaikenmoista. Tuuli kehnointa asennettuun tehoon nähden 40 vuoteen euroopassa. Hinnat sitten korkealla varsinkin keskieuroopassa. Keskieuroopan imu sitten hilaa muiden hintoja ylös.

1730840809170.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

Husky

Hyperaktiivi
Kaikenmoista. Tuuli kehnointa asennettuun tehoon nähden 40 vuoteen euroopassa. Hinnat sitten korkealla varsinkin keskieuroopassa. Keskieuroopan imu sitten hilaa muiden hintoja ylös.

katso liitettä 101373
Maksaako noita Keski-Euroopan hintoja kuinkahan moni?
Onko siellä sama systeemi, että yksityinen voi ottaa kiinteän, pörssin tms ja tuskin firmoja koskee pörssihinnat siellä sen enempää kuin Suomessakaan
 

tet

Hyperaktiivi
Maksaako noita Keski-Euroopan hintoja kuinkahan moni?
Onko siellä sama systeemi, että yksityinen voi ottaa kiinteän, pörssin tms ja tuskin firmoja koskee pörssihinnat siellä sen enempää kuin Suomessakaan

Mistä tämä ajatus kumpuaa, ettei firmoja koske pörssihinnat? Lähtökohtaisesti juuri firmat sieltä pörssistä ostavat, eivät kuluttajat. Toki rahoituslaitoksilta on mahdollista ostaa suojauksia hinnoille, mutta silloinkin pörssihinnat koskevat firmoja - sähköfirmojen sijaan rahoitusfirmoja.
Joillain (yleensä isoilla) firmoilla on myös sopimuksia suoraan tuottajien kanssa kiinteillä hinnoilla. Mutta minusta on kyllä aikamoista mutkien oikomista sanoa, että pörssihinnat eivät koske firmoja, joita ne juuri lähtökohtaisesti koskevat. Parin vuoden takainen tieto kertoo, että 70-75% kaikesta sähköstä meillä kulkee pörssin kautta.
 

VesA

In Memoriam
Parin vuoden takainen tieto kertoo, että 70-75% kaikesta sähköstä meillä kulkee pörssin kautta.

Helen joskus julisti että myyvät kaiken itse tuottamansa sähkön pörssiin - ja ostavat sitä takaisin tarpeen mukaan. Eli puskuroivat tuolla tavoin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Mistä tämä ajatus kumpuaa, ettei firmoja koske pörssihinnat? Lähtökohtaisesti juuri firmat sieltä pörssistä ostavat, eivät kuluttajat. Toki rahoituslaitoksilta on mahdollista ostaa suojauksia hinnoille, mutta silloinkin pörssihinnat koskevat firmoja - sähköfirmojen sijaan rahoitusfirmoja.
Joillain (yleensä isoilla) firmoilla on myös sopimuksia suoraan tuottajien kanssa kiinteillä hinnoilla. Mutta minusta on kyllä aikamoista mutkien oikomista sanoa, että pörssihinnat eivät koske firmoja, joita ne juuri lähtökohtaisesti koskevat. Parin vuoden takainen tieto kertoo, että 70-75% kaikesta sähköstä meillä kulkee pörssin kautta.
Voisin vannoa että tällä palstalla on ollut kirjoituksia, että yrityksillä on mahdollista sopia omat sopimuksensa. Tarkoitan hitusen isompia firmoja.

Omasta työpaikasta on tieto mitä sähkö maksaa, ei ole pörssi ja on halpaa sähköä silti. Tuskin on yksittäistapaus
 

tet

Hyperaktiivi
Voisin vannoa että tällä palstalla on ollut kirjoituksia, että yrityksillä on mahdollista sopia omat sopimuksensa. Tarkoitan hitusen isompia firmoja.

Omasta työpaikasta on tieto mitä sähkö maksaa, ei ole pörssi ja on halpaa sähköä silti. Tuskin on yksittäistapaus

1. Kaikesta Suomessa tuotetusta sähköstä 70+% kulkee pörssin kautta.
2. Pörssissä kauppaa käyvät vain yritykset, eivät yksityiset ihmiset.

Nämä kaksi faktaa yhdistämällä pitäisi olla aika selvää, että yrityksistä suurin osa ostaa sähkönsä pörssistä. Kuten edellä totesin, hinta voi myös olla suojattu, mutta itse sähkö tulee silti pörssistä pörssihinnalla. Kuka lopulta maksaa hintasuojatusta sähköstä ja mitä, se on johdannaiskaupan osapuolten välinen asia. Yrityksiä ovat silti molemmat, eli yritys sen pörssihinnan joka tapauksessa lopulta maksaa - oli se sitten rautakauppa (=sähkön käyttävä yritys) tai pankki (=suojauksen tappiolla myynyt yritys).

Yhden yksittäisen yrityksen näkökulmasta voi siis sanoa, että se ostaa kiinteällä hinnalla. Silloinkin oikeasti joku yritys sen pörssihinnan maksaa, se vain voi olla joku muu yritys kuin se, joka sähkön käyttää. Pörssin ohi tosiaan tulee vain pieni osa sähköstä, nämä ovat niitä suurten toimijoiden suoraostoja tuottajilta pitkäaikaisilla toimitussopimuksilla.
 

fraatti

Hyperaktiivi
EU on hyväksynyt jotta Virossa rakennettavalla merituuliwoimalle voitaisiin maksaa tukia.

Mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Mulle ei aukea tuo juttu kokonaisuudessaan.
The aid will be granted on the basis of a transparent and non-discriminatory bidding process. The aid will take the form of a variable payment under two-way contracts for difference (“CfD”) concluded for a period of 20 years. The aid amount will be calculated by comparing a strike price, determined in the tender offer of the selected beneficiary, to the market price for electricity. When the strike price exceeds the reference market price, the difference (price premium) is paid by the Estonian State to the beneficiary on top of the market price, with a maximum amount of aid granted capped at 65 €/MWh. Conversely, when the reference market price exceeds the strike price, the beneficiary will have to pay the difference to the Estonian authorities. There will be a limitation on the annual volume supported for a given year (set at a maximum of 2 TWh/year).
 

kotte

Hyperaktiivi
Mitä tuo käytännössä tarkoittaa? Mulle ei aukea tuo juttu kokonaisuudessaan.
Itselleni jäi käsitys, että Virolle sallitaan käyttää syöttötariffia, jossa tuottajalle maksetaan 65€ takuuhinta, mutta PPA-tyyppisellä rakenteella, eli hinta on aina 65€ ja valtio korvaa erotuksen, jos hinta jää alle ja perii 65€ ylittävän osan tuottajalta. En tosin saanut selvää, kuitataanko tulos vuosittain vai jollakin lyhyemmällä tai pitemmällä jaksolla. Joka tapauksessa sopimus kattaa korkeintaan 2TWh vuosittain (mutta onko tuo kokonaisuudessaan vai per sopimusosapuoli ja voiko sopimuksia tehdä monta? 2TWh on toki paljon sähköä, mutta vuosikulutus lienee sentään Virossa useampikertainen tuohon nähden).
 

fraatti

Hyperaktiivi
Itselleni jäi käsitys, että Virolle sallitaan käyttää syöttötariffia, jossa tuottajalle maksetaan 65€ takuuhinta, mutta PPA-tyyppisellä rakenteella, eli hinta on aina 65€ ja valtio korvaa erotuksen, jos hinta jää alle ja perii 65€ ylittävän osan tuottajalta. En tosin saanut selvää, kuitataanko tulos vuosittain vai jollakin lyhyemmällä tai pitemmällä jaksolla. Joka tapauksessa sopimus kattaa korkeintaan 2TWh vuosittain (mutta onko tuo kokonaisuudessaan vai per sopimusosapuoli ja voiko sopimuksia tehdä monta? 2TWh on toki paljon sähköä, mutta vuosikulutus lienee sentään Virossa useampikertainen tuohon nähden).
Viron kulutus vuodessa on 10TWh luokkaa.

Aihetta liipaten -> https://www.offshorewind.biz/2024/1...-1-2-gw-offshore-wind-tender-in-january-2025/
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuulwoima alkaa olemaan liian kallista ja kulutus ei täsmää tuotannon kanssa. -> rakentaminen hyytyy? Saas nähdä mitä Viron offshore voimaloille käy.


Europe Is Reaching a Limit to Its Wind Power Expansion​

  • Investors are shunning markets with too much green power
  • Power consumption needs to match better with wind supply

 

kotte

Hyperaktiivi
Tuulwoima alkaa olemaan liian kallista ja kulutus ei täsmää tuotannon kanssa. -> rakentaminen hyytyy?
Noin tuossa käy, ellei kulutusjoustoa saada syntymään. Kulutusjoustoa ei ole mahdollista saada merkittäviä määriä vanhoista ja nykyisistä kulutuskohteista, vaan on investoitava aitoon kulutusjoustokykyiseen ja taloudellisesti kannattavaan uustuotantoon (joka siis tuottaa muuta kuin sähköä). Tämäkin sitten riippu aivan paikallisista oloista, mihin olisi satsattava.

Suomessa nuo kaukolämmön ja teollisuushöyryn sähkökattilat ovat etupainotteinen investointikohdemahdollisuus numero 1, kun käyttö vanhojen lämmönlähteiden rinnalla on äärimmäisen joustavaa, sillä moisten kattiloiden rakentaminen ja liittäminen on yleensä edullista säästömahdollisuuksien taustaa vasten.

Kohde numero 2. ovat edulliset ja kohtuulliseen kulutusjoustoon pystyvät elektrolyysilaitokset, jotka tuottavat vetyä peruskemikaalien tuotantoon. Suomessa on erikoisen hyvät mahdolisuudet kerätä bioenergiaa polttavien laitosten kuten selluntuotannon soodakattiloiden tai puutähteiden polttamisen hiilidioksidi lähtökemikaaliksi orgaanisten peruskemikaalien tuottamiseksi. Ainakin synteettisen metaanin valmistukseen on teollinen prosessi, jota voidaan ajaa joustavasti eri tehoilla vedyn saatavuuden mukaan (vetyä on vaikea varastoida, hiilidioksidin varastoiminen taas on melko yksinkertaista). Metaani on nykyisinkin kaiketi tärkein synteesien lähtöaine ja kohtuullisen hyvin puskuroitavissa LNG:n ja kaasuputkistojen tilavuuden avulla osin kaasumaisena.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Taitaa alhainen hinta vielä kyllä jarruttaa projekteja hetken aikaa?

1734553403083.png

1734553448109.png

0,43$/kWh on tuo luku viimeisenä.

Vertailuksi luku auringolle. Saksa oli lähin maa mitä pystyi valitsemaan. 0,6$/kWh
1734553639501.png
 

kotte

Hyperaktiivi
Taitaa alhainen hinta vielä kyllä jarruttaa projekteja hetken aikaa?
Pörssihinnalla tehtävän vedyn tuotantoinvestointeja sähkön hintatilanne voisi sen sijaan kiihdyttää, kunhan sovellettava teknologia mahdollistaa maksimaalisen kulutusjouston ja on siinä määrin edullista rakentaa ja ylläpitää, että lyhyet ja katkonaiset käyttöjaksot eivät taloutta raunioita. Vetyelektrolyysilaitos on parhaimmillaan melko edullinen tehoyksikköä kohden esim. akkuihin verrattuna. Jos vedyn jalostusketjukin saadaan toimimaan kulutusjoustavasti ja kohtuuinvestoinnein, säästetään erityisesti kalliista varastointikustannuksista, jos prosessin tuotteiden varastointi on puolestaan edullista tai ne voidaan välittää eteenpäin.
 

Husky

Hyperaktiivi
Kas, vai nyt vasta tuulivoima on ylittänyt vesivoiman vuositasolla. Tällä palstalla kun on vesivoimasta jotakin kommentoinut niin on erittäin vahvasti tullut olo, että vesivoima on yhtä kuin nolla. Mm. kun on ollut puhe vesivoiman lisäämisestä, niin on sanottu ettei vaikuta yhtään mitään, että yksi potkuri jo voittaa tehossa
 

tet

Hyperaktiivi
Kas, vai nyt vasta tuulivoima on ylittänyt vesivoiman vuositasolla. Tällä palstalla kun on vesivoimasta jotakin kommentoinut niin on erittäin vahvasti tullut olo, että vesivoima on yhtä kuin nolla. Mm. kun on ollut puhe vesivoiman lisäämisestä, niin on sanottu ettei vaikuta yhtään mitään, että yksi potkuri jo voittaa tehossa

Pitänee paikkansa, mutta johtuu siitä, että lisäysmahdollisuudet ovat aika nollassa. Litteä maa on litteä maa, eikä täällä ole isoja vapaita vesistöjä joihin merkittäviä määriä vesivoimaa voisi vielä rakentaa. Mikä on erittäin hyvä juttu, koska vesivoima on luonnolle ihan toisen mittakaavan katastrofi kuin vaikkapa tuulivoima. Maisema-arvot sitten erikseen.

Kemijoella olisi se Sierilä, jota on soudettu ja huovattu, mutta eihän sekään olisi kuin 44 MW teholtaan. Ja kuopattuhan tuo hanke on, ainakin tällä hetkellä.
 

maanma

Vakionaama
Itse olen joskus haave-pyöritellyt isohkoa latva-allasta Haltin laskualueelle. Olisi ainakin osittain pelkkä valuman säännöstely alue. Voipi toki kannattaa paremmin jossain alempana.
 

kotte

Hyperaktiivi
tse olen joskus haave-pyöritellyt isohkoa latva-allasta Haltin laskualueelle. Olisi ainakin osittain pelkkä valuman säännöstely alue. Voipi toki kannattaa paremmin jossain alempana.
Eikös tuo laske Tornionjokeen? Tornionjoki on käsittääkseni sovittu vapaaksi voimatuotannosta Ruotsin kanssa, joten voisi olla vaikea tapaus.

Uutta varsinaista vesivoimaa on vaikea rakentaa merkittävästi lisää, mutta Kemijoen ja erikoisesti Kemijärven ympäristön suuren putouskorkeuden pumppuvoimalaitosten rakentamiseen voisi olla mahdollisuuksia, jos kustannukset ja ympäristövaikutukset eivät estä hankkeita.
 

maanma

Vakionaama
Koskiensuojelulaki on ajalta, jolloin muu suojelulainsäädäntö puuttui.

Tulevaisuuden kuivien jaksojen vuoksi säännöstelyallas on perusteltavissa moneen paikkaan.
 

Husky

Hyperaktiivi
Ahaa, onko lopulta kuitenkin niin, ettei ole talousviisasta tuottaa tuotetta josta ei makseta silloin kun sitä voi tuottaa ja maksettaisiin silloin kun ei voi tuottaa :hmm:
 

fraatti

Hyperaktiivi
Energiayhtiö jättää Suomen – syynä sähkön hinta
Energiayhtiön tuulipuisto on myynnissä alhaisten sähkönhintojen takia.
Kappas, ei tuo tuttu sitten kovin kaukana ollut ajatustensa kanssa...
 

Espejot

Hyperaktiivi
Suomessa valmistui viime vuonna 235 uutta tuulivoimalaa. Määrä oli toiseksi suurin kautta aikojen. Suomen uusiutuvat ry:n mukaan se tarkoitti 1,8 miljardin euron investointeja. Kun nimelliskapasiteetti kasvoi 1 414 megawattia eli 20 prosenttia, on tuulivoiman kokonaiskapasiteetti nyt 8 358 megawattia. Uusi tuotantoennätys oli viime vuonna 7 000 megawatin kieppeillä.

Suomen uusiutuvat ry:n hankeseurannan mukaan tuulivoimarakentaminen jatkuu samalla tasolla myös tänä vuonna, ”mikäli toimintaympäristössä ei tapahdu merkittäviä muutoksia”, kuten tiedotteessa sanotaan. Tällä viitataan muun muassa ehdotuksiin, joiden mukaan tuulivoimaloiden kiinteistöverotuotot pitäisi ottaa kuntien valtionosuusuudistuksessa tasausjärjestelmän piiriin ainakin osittain. Se vähentäisi kuntien intoa kaavoittaa tuulivoimaa. Vuoden 2025 lopussa tuulivoimaloita ennustetaan olevan noin 2 000 ja nimelliskapasiteetin lähes 9 500 megawattia. Rakenteilla olevia voimaloita on nyt 174 ja niiden kapasiteetti 1 129 megawattia.

Kantaverkkoyhtiö Fingridin syksyn ennusteen mukaan tänä vuonna sähköä tuotettaisiin noin 90 terawattituntia. Vuonna 2030 tuotannon ennustetaan nousevan 130 terawattituntiin ja vuonna 2035 jo 175 terawattituntiin. Näin suuren kasvun edellytyksenä on voimakas kotimaisen kulutuksen kasvu, Fingrid huomauttaa.

Lähde:
aamulehti.fi
 

fraatti

Hyperaktiivi
Virossa tuuli oli kattanut 71 maan kulutuksesta jonain hetkenä loppuvuonna 24. Huipputuotanto 588MWh. Hönkiikös tuolla tuuli samaan aikaan kuin suomessa? Taitaa puhallella?

In December, a new wind power production record of 588 MWh per hour was achieved. At its peak, the local wind farms covered 71 percent of consumption.
 

fraatti

Hyperaktiivi

fraatti

Hyperaktiivi
Ruotsin tuuliwoima yhdistyksen tilastoa rakentuvista woimaloista. Saattaapi waikuttaa myös Suomen sähkön hintaan.

1738906735899.png

1738906783246.png

investointipäätökset

1738906827149.png


8 GW paikkeilla sähkönhinta painuu alle 25 €/MWh.

1738906980460.png

 

fraatti

Hyperaktiivi
Antti Beltin juttu siitä kuinka tuuliwoima menetti 35% arvostaan viidessä vuodessa ja muista runsaan tuuliwoiman ongelmista.

 
Back
Ylös Bottom