Victron Energy

[Espejot]

Käyttöliittymä on päivittynyt Venus OS v3.50... mitä mieltä ollaan kannaattaako toi asentaa. Systeemi ei ole vielä toiminassa mutta "älä korjaa jos ei ole rikki" -ohje mietityttää.

Edit: Päivitin Venus OS 3.52... paljon responsiivisempi. Eli onnistunut päivitys.

Venus OS v3.50 - New User Interface, Security and Generator Improvements - Victron Energy

We are excited to announce the release of Venus OS v3.50. A massive milestone and improvement for our range of GX control and monitoring solutions. Whether you’re managing a system at home, in a marine environment, or on an industrial site, this release has something for you. The new user...

www.victronenergy.com

 

[anders]

Käyttöliittymä on päivittynyt Venus OS v3.50... mitä mieltä ollaan kannaattaako toi asentaa. Systeemi ei ole vielä toiminassa mutta "älä korjaa jos ei ole rikki" -ohje mietityttää.

En itse heti päivittäisi, jos ei mitään pakottavaa syytä.

Noissa ollut aina välillä issueita.

 

[Espejot]

Victron and Node-Red​

 

[Espejot]

Laitetaan tämäkin video tänne talteen... tabletin muuttaminen GX kosketusnäytöksi.

 

[haraldh]

Olipa ajankohtainen, kiitos. Ihan webisivulla olen etäkäyttänyt vielä vaan.

edit: Tuo APK tippui ihan suoraan selaimesta vanhaan Android GO pädiin mikä minulla oli. Mahtava parannus, mutta uudess UI;ssa ei näy enää kennojen jännitteet. Miksiköhän?

Muoks: piti päivittää serialbattery lisäasennus Beta-versioon niin Cell Voltages näkyy taas. Näin Linux 1.1.x ajoilta mukana ollut arvostaa kyllä tätä Victronia.

 

[Espejot]

Muutin sulakkeen kokoa 6--> 10A ja kun latausvirta 100A niin kylähän inun siinä lämpenee että flekti kuuluu olkariin 2,5h käytön jälkeen. Inu lämpötila 31C ja akut 28C että pitänee hieman rajoittaa tehoja. Osaako kukaan sanona onko Limit Inverter Power -asetus inukohtainen vaiko kokonaisraja? 100A viralla latasi 5,06 kWh teholla kaksi tuntia ja 3,84 teholla sitten loput että laskurin mukaan melkein 15,94 kWh sähköä. Lataus aloitettu kun SoC 4%.

 

[Espejot]

SmartShunt 300A lienee oikea kokoluokka MP2 3kVA? Jos rinnalle tulee toinen patterisetti niin saa tarkemmin monitoroitua...

Victron SmartShunt ip65 300A/50mV battery monitor with bluetooth

The intelligent SmartShunt ip65 300A from Victron Energy is a versatile battery monitoring device that allows you to conveniently call up all relevant battery data on your smartphone or via the VictronConnect app. This gives you access to important param…

frenchman-energy.eu

 

[-Teme-]

Smartsunt 300A lienee oikea kokoluokka MP2 3kVA? Jos rinnalle tulee toinen patterisetti niin saa tarkemmin monitoroitua...

Victron SmartShunt ip65 300A/50mV battery monitor with bluetooth

The intelligent SmartShunt ip65 300A from Victron Energy is a versatile battery monitoring device that allows you to conveniently call up all relevant battery data on your smartphone or via the VictronConnect app. This gives you access to important param…

frenchman-energy.eu

Jos 3* MP-II 3kVA niin niiden yhteenlaskettu ampeeri määrä on hieman vajaa 200A

 

[markok]

Osaako kukaan sanona onko Limit Inverter Power -asetus inukohtainen vaiko kokonaisraja?

Kokonaisraja

 

[markok]

Onko kukaan kokeillut mitä tapahtuu jos ESS on päällä ja kytkee Multi Plussaan syötön aggregaatista? Pidemmissä sähkökatkoissa olen ajatellut liittää AC IN liitäntään aggregaatin ja sähköistää kriittiset laitteet AC OUT:n kautta. Tuli vaan mieleen, että pitääkö ESS saada kytkettyä pois päältä ennen kuin aggregaatin voi kytkeä tuottamaan? Minulla Victron ei saa edes sähkön kulutustietoa sähkökatko tilanteessa. Yrittääkö Victron työntää sähköä akusta AC IN liitännän suuntaan tässä tilanteessa?

 

[anders]

Onko kukaan kokeillut mitä tapahtuu jos ESS on päällä ja kytkee Multi Plussaan syötön aggregaatista? Pidemmissä sähkökatkoissa olen ajatellut liittää AC IN liitäntään aggregaatin ja sähköistää kriittiset laitteet AC OUT:n kautta. Tuli vaan mieleen, että pitääkö ESS saada kytkettyä pois päältä ennen kuin aggregaatin voi kytkeä tuottamaan? Minulla Victron ei saa edes sähkön kulutustietoa sähkökatko tilanteessa. Yrittääkö Victron työntää sähköä akusta AC IN liitännän suuntaan tässä tilanteessa?

1. ESS introduction & features

www.victronenergy.com

"ESS in a system with a generator

Configuring ESS in a system that uses a diesel generator as a backup for extended mains failures is also possible. Grid code and loss of mains (LOM) configuration will need special attention; see the VEConfigure: grid codes & loss of mains detection documentation.

On the GX device, select 'Generator' as the AC Input type in the Settings → System setup menu. The system will then enable generator charging, ensure that the generator is properly loaded, and will be automatically shut down as soon as parameters are met."

 

[negge]

Itse tekisin tuossa tapauksessa niin että generaattori kytketään erilliseen invertterilaturiin mikä on ainoastaan tätä varten, tai vaihtoehtona generaattori kytketään tasasuuntaajan kautta tasavirtakiskoon. Näistä tasasuuntaaja on halvin ja helpoin vaihtoehto. Tällä tavalla ei haittaa vaikka ESS:än tarvitsema virtamittari ei toimi sähkökatkon aikana, eikä tarvita erillistä kuormanvaihtokytkintä.

 

[anders]

Itse tekisin tuossa tapauksessa niin että generaattori kytketään erilliseen invertterilaturiin mikä on ainoastaan tätä varten, tai vaihtoehtona generaattori kytketään tasasuuntaajan kautta tasavirtakiskoon. Näistä tasasuuntaaja on halvin ja helpoin vaihtoehto. Tällä tavalla ei haittaa vaikka ESS:än tarvitsema virtamittari ei toimi sähkökatkon aikana, eikä tarvita erillistä kuormanvaihtokytkintä.

Varmastikin fiksu vaihtoehto.

Samalla mahdollistaa generaattorin säännölliset koekäytöt tai vaikka muuten vaan rinnalla käytön kalliiden tuntien aikana, ilman että koko laitosta tarvitsee irroittaa verkosta.

 

[negge]

Juuri näin. Ohjelmoitava tasasuuntaaja mahdollistaa myös kuorman säätäminen juuri sopivasti tietylle generaattorille.

 

[anders]

Juuri näin. Ohjelmoitava tasasuuntaaja mahdollistaa myös kuorman säätäminen juuri sopivasti tietylle generaattorille.

Ja jos ko. tasasuuntaaja ei ole kranttu sisäänmenevälle taajuudelle, voi genun kierroksia säätää vapaammin kuorman mukaan, eikä tarvitse sohottaa tasakierroksilla "turhaan".

Moni genu käy sanotaan vaikka 1100 - 2000 rpm alueella pienin muutoksin, ja tehoalue kasvaa kutakuinkin samassa suhteessa. Riippuu tietysti mallista.

 

[markok]

Onko kellään käytössä Victroniin yhdistettynä Basen Green akkuja? Speksien mukaan näyttäisi olevan tuki Victronille ja maininta "using Pylontech protocol". Onko asennus yhtä suoraviivainen kuin Pylontechin tapauksessa? Victronin puolelta tuo ei taida olla kuitenkaan tuettujen akkujen listalla.

Onko nuo Basen Green akut muuten laadultaan Pylontechiin verrattavia? Kennot varmaan on samoja, mutta onko nämä rakenteen ja BMS:n osalta yhtä laadukkaita?

 

[-Teme-]

Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta eikö pylontechin akut olleet niitä 15-kennoisia 48volttisia? kun Basenin on 16-kennoisia 51.2v kuten tyypillisesti muutoinkin.
Basenilla on eri BMS laitetta käytössä, osassa malleissa on suoraan Victron protokolla tarjolla. Eli riippuu mikä BMS laitteessa on että mitä pitää käyttää

 

[Espejot]

Onko kellään käytössä Victroniin yhdistettynä Basen Green akkuja? Speksien mukaan näyttäisi olevan tuki Victronille ja maininta "using Pylontech protocol". Onko asennus yhtä suoraviivainen kuin Pylontechin tapauksessa? Victronin puolelta tuo ei taida olla kuitenkaan tuettujen akkujen listalla.

-Teme- tossa sanoikin että BMS määrää. Base Greenillä on erilasia akkukoteloita mutta veikkaan että kennot täytyy itse laittaa sisälle ja BMS johdottaa. Ja BMS asetukset itse BMS:ään ja Victroniin, voisi kuvitella että BMS:n asetykset löytyy manuaalista kun ne on universaaleja. Mulla taitaa Victron ohjata akkuja ja samat arvot on pikkusen korkeamalla/matalamalla tasolla JK BMS:ssä että jos Victron sekoaa niin BMS on turvarajat. Pylontechiin nämä BMS asetukset taitaa olla rautakoodattuja että sikäli ne on helpompia. Mutta itse en ole ottanut käyttöön akkuja mutta sivusta seurannut... edistyneemmät harrastajat korjatkoon.

Onko nuo Basen Green akut muuten laadultaan Pylontechiin verrattavia? Kennot varmaan on samoja, mutta onko nämä rakenteen ja BMS:n osalta yhtä laadukkaita?

Taitaa olla kolmea eri laatua: akkukennojen laatu, BMS:n laatu ja kotelon mekaaninen laatu. Halutessaan nämä kaikki voi ostaa erikseen. Eniten minä mietin kotelon laatua, varolaitteitta jne. Muuten BMS:t ja kennot on sitä mitä markkinoilla on tarjolla. Mun kotelo on pienpajatuotantoa.

 

[Espejot]

Järjestelen nettiä uuten uskoon ja haluan muuttaa Gerbon kiinteää osoitetta... tarvitseeko sitä syöttää Victroniin minnekkään vai tajuaako itse jos osoite muuttuu?

Edit: löysin manuaaliset asetukset. Gerbo täyty buutata asetusten muuttamisen jälkeen.

 

[Espejot]

Venus OS 3.53 julkaistu. Asensin päivityksen ja ainkin MQTT asetukset service kohdassa muuttuneet.

 

[anders]

Taitaa olla kolmea eri laatua: akkukennojen laatu, BMS:n laatu ja kotelon mekaaninen laatu. Halutessaan nämä kaikki voi ostaa erikseen. Eniten minä mietin kotelon laatua, varolaitteitta jne.

Kyllä kotelon laatu jakaantuu vielä pellin laatuun ja sähköosiin, ja nekin passiivisiin (piuhat, liittimet jne) ja aktiivisiin (stotsit, sulakkeet).

Jälkimmäiset on helppo vaihtaa kunnollisiin eikä kustannus kaada venettä. Minä vaihdoin omasta.

BMS:n vaihto on itsellä kesken, jos saan suositella niin Electrodacus on aivan huippu, olen käyttänyt ennenkin, ainoa että 48V täytyy laittaa kaksi koska tukee max 24V mutta tehtävissä.

 

[Espejot]

Onko tietoa minkälainen hyötysuhde Victronin akkulatureilla on pienillä tehoilla? Perinteisesti MP2 lataus voidaan säätää optimialueelle mutta mitenkäs MPPT lataussöäätimen... onko kenelläkään käyrää lautauksen hyötysuhteesta lataustehon funktiona? Lähteet sanoo että hyötysuhteeseen vaikuttaa ennenkaikkea PV ja akuston jännite. Optimi olisi suunnilleen Vmp = 1.5X akun nimellisjännite. Toisaalta jänniteen nostaminen vähentää häviöitä johdoissa.

Lähde: communityarchive.victronenergy.com

 

[anders]

Lähteet sanoo että hyötysuhteeseen vaikuttaa ennenkaikkea PV ja akuston jännite. Optimi olisi suunnilleen Vmp = 1.5X akun nimellisjännite. Toisaalta jänniteen nostaminen vähentää häviöitä johdoissa.

En usko että voi yleistää, koska tuossa niin monta monta muuttujaa, ja vaikutus varmasti monimutkainen kaikkien kesken.

Ja mitä hyötysuhdetta edes haetaan, auringon säteily -> lataus akussa vai pelkkä PV DC -> akun DC?

 

[Espejot]

En usko että voi yleistää, koska tuossa niin monta monta muuttujaa, ja vaikutus varmasti monimutkainen kaikkien kesken.

Ja mitä hyötysuhdetta edes haetaan, auringon säteily -> lataus akussa vai pelkkä PV DC -> akun DC?

Onko tietoa minkälainen hyötysuhde Victronin akkulatureilla on pienillä tehoilla? Perinteisesti MP2 lataus voidaan säätää optimialueelle mutta mitenkäs MPPT lataussäätimet... onko kenelläkään käyrää lautauksen hyötysuhteesta lataustehon funktiona?

Lataussäätimen hyötysuhdetta omasta mielestä kyselin. Olen kysellyt aikasemminkin liityen minkä kokoinen latausäädin olisi optimi ja onko ylimitoitamisesta haittaa mutta silloin ein saanut edes epäileviä komenteja että eteenpäin ollaan menty.

 

[anders]

Lataussäätimen hyötysuhdetta omasta mielestä kyselin. Olen kysellyt aikasemminkin liityen minkä kokoinen latausäädin olisi optimi ja onko ylimitoitamisesta haittaa mutta silloin ein saanut edes epäileviä komenteja että eteenpäin ollaan menty.

Tässäkin on mitä haetaan, koska optimoinnissa törmätään aina johonkin rajoitteeseen...

Ts. ylimitoittamalla lataussäädin saa varmasti hyödynnettyä paneelit maksimaalisesti, mutta lisäämällä paneeleita ei kerätty energia yleensä vähene.

Loputon suo. En usko että jännite sinänsä että esim mainittu jännitekerroin pv vs akku ratkaisee lopulta dramaattisesti, ja ainoa tapa olisi verrata suoraan kahta vaihtoehtoa käytännössä niin, että vain yhtä muuttujaa muuttaa kerrallaan.

Luulen että varsinainen vastaus on että optimoi vain sellaista, mikä on ensin tiedostettu ongelmaksi. Täydellisyys on liikkeellelähdön vihollinen ja hyvä on nollaa parempi.

 

[Espejot]

Tässäkin on mitä haetaan, koska optimoinnissa törmätään aina johonkin rajoitteeseen...

Ts. ylimitoittamalla lataussäädin saa varmasti hyödynnettyä paneelit maksimaalisesti, mutta lisäämällä paneeleita ei kerätty energia yleensä vähene.

Loputon suo. En usko että jännite sinänsä että esim mainittu jännitekerroin pv vs akku ratkaisee lopulta dramaattisesti, ja ainoa tapa olisi verrata suoraan kahta vaihtoehtoa käytännössä niin, että vain yhtä muuttujaa muuttaa kerrallaan.

Luulen että varsinainen vastaus on että optimoi vain sellaista, mikä on ensin tiedostettu ongelmaksi. Täydellisyys on liikkeellelähdön vihollinen ja hyvä on nollaa parempi.

Jos käyttää mitoitusohjelmaa niin asetuksista voi valita otetaanko mukaan yli 130% mitoitukset. Mitoitusohjelma ei edes tarjoa ylijänniteelisiä vaihtoehtoja vaan kernaati tarjoaa mitoutusta yli 100%. Mitoitusohjelma on lisäksi muuttunut siten että tarjoaa nykyään vai yhtä vaihtoehtoa. Tämä MPPT nostaminen pöydälle on lähinnä puntarointia DC/AC koplatujen syteemien välillä. Eli heikkeneekö MPPT hyötysuhde pienillä tehoilla vai onko tosiaankin että jännite määrää.

 

[tepa]

Hyötysuhteesta en osaa sanoa muuta, kuin että MPPT säätimet ovat häviöiltään todella pieniä. Sen verran kuitenkin hyödyllistä tietoa, että ylijännitteestä nämä ovat todella tarkkoja, tulee erään asentajan kokemuksen mukaan toimintasavu ulos jos jännitealue ylitetään. Kannattaa siis mitoittaa kovimpien pakkasten mukaan jännitteet, talviauringosta ei hirveitä tehoja välttämättä saa mutta kuormittamattoman piirin jännite nousee kyllä kipakasti.

 

[anders]

Sen verran kuitenkin hyödyllistä tietoa, että ylijännitteestä nämä ovat todella tarkkoja, tulee erään asentajan kokemuksen mukaan toimintasavu ulos jos jännitealue ylitetään.

Kyllä, ylijännite tuhoaa säätimen varmasti.

Sen sijaan ylivirtaa ts rinnakkaisia paneeleja nämä kestävät ilmeisen hyvin. Säädinhän sitä virtaa lopulta rajoittaa. Vikatilanteita varten jos yli 2 rinnakkaista sulakkeet lasiputket tms per paneeli hyvä idea.

 

[kotte]

Vikatilanteita varten jos yli 2 rinnakkaista sulakkeet lasiputket tms per paneeli hyvä idea.

Itse olen laittanut edellisen ohella myös mikroinvertterin sisäänmenokanaville noita suuremmat sulakkeet (siltä varalta, että invertterin sisäänmeno pettäisi ja menisi oikosulkuun ja runkojohdotusta sekä liittimiä pitäisi suojata vaarallisen ylikuumenemisen riskiltä).

 

[anders]

Itse olen laittanut edellisen ohella myös mikroinvertterin sisäänmenokanaville noita suuremmat sulakkeet (siltä varalta, että invertterin sisäänmeno pettäisi ja menisi oikosulkuun ja runkojohdotusta sekä liittimiä pitäisi suojata vaarallisen ylikuumenemisen riskiltä).

Sulakkeiden kanssa ei voi kyllä laittaa liikaa, varsinkin kun lasiputket tms ovat käytännössä ilmaisia!

Vielä kun joku kehittäisi valmiin kompaktin sulakeliittimen, jonka saisi puristettua johtoon ja joka olisi IP67, saisi olla kertakäyttöinen aivan hyvin, tällaiseen käyttöön.

 

[kotte]

Vielä kun joku kehittäisi valmiin kompaktin sulakeliittimen, jonka saisi puristettua johtoon ja joka olisi IP67, saisi olla kertakäyttöinen aivan hyvin, tällaiseen käyttöön.

Sama toive on itselläni. Tuollaisten puutteessa olen käyttänyt johdossa roikkuvia autosulakkeita ja minisulakkeita, joissa on periaatteessa kosteutta eristävä ja (joskus jopa O-renkaalla) tiivistetty kansi. Tässä tapauksessa myös jännitetasot on speksattu käytön kannalta riittäviksi. Ainoa, mistä en pidä, että tuollaisen asentaminen edellyttää yleensä vähintään yhtä ylimääräistä johtoliitosta verrattuna tilanteeseen, että ei ole mitään sulaketta.

 

[anders]

Sama toive on itselläni. Tuollaisten puutteessa olen käyttänyt johdossa roikkuvia autosulakkeita ja minisulakkeita, joissa on periaatteessa kosteutta eristävä ja (joskus jopa O-renkaalla) tiivistetty kansi. Tässä tapauksessa myös jännitetasot on speksattu käytön kannalta riittäviksi. Ainoa, mistä en pidä, että tuollaisen asentaminen edellyttää yleensä vähintään yhtä ylimääräistä johtoliitosta verrattuna tilanteeseen, että ei ole mitään sulaketta.

Joo ideaali olisi joku geelitäytteinen puristettava liitin, jossa sisäinen hidas kertakäyttösulake. Luulisi että käyttökohteita piisaisi.

 

[Käyttäjä89]

Näin se menee, riittää että kolmesta invertteristä yksi on GX mallinen. Siksi ostin itsekin ensimmäisen invertterin jossa GX laite, voi sitten jatkaa tarvittaessa tavallisilla inverttereillä.

En nyt tiedä mikä vika tuossa kuviossa olisi. Raspi löytyy kanssa, mutten ole vielä keksinyt yhtään syytä asentaa siihen VenusOS:sää ja ottaa sitä käyttöön tuon sisäänrakennetun GX:n tilalle.

Ja onko vielä niin että kannattaa ottaa ennemmin vielä Cerbo GX, kuin invertteri GX:llä? Enemmän laajennusvaraa tai jotain?

Tuossa vähän tutkailin niin paremmin on laajentumisvaraa jos on erillinen Cerbo GX. Uudessa mallissa vielä hieman paremmin noita VE.Can portteja tai jotain tai se kolmesta usb portista nyt kaikki ilmeisesti käytettävissä ja jotain pientä.

• two fully functional CAN bus ports, called VE.Can 1 and VE.Can 2. Instead of one VE.Can and one BMS-Can port.
• VE.Can 1 is isolated. On previous models, there was no isolated canbus port.
• RJ-45 sockets have been rotated 180 degrees, so its easier to take the cables out.
• All three USB ports are fully functional. Instead of two functional and one for power (to a GX Touch) only.
• Digital inputs can do pulse counting.

So to recap, we now have 3 models of Cerbo GX, and they are all differentiated around the CAN bus, and priced accordingly.
The Cerbo-S GX only has a single VE.Can port (note this is a significant limitation as if using a managed lithium battery).

The Cerbo GX has a single VE.Can port and a BMS-Can port.

The Cerbo GX MK2 has two VE.Can ports.

Toisessa ketjussa oli ihan hyvä kysymys / ajatus siitä että josko olisikin niin että invertterit olisivat kaikki itsenäisiä eikä ketjutettu, mutta sitä en tosiaan osaa sanoa voisiko esim 2 tai 3 invertteriä ohjata itsenäisesti yhdellä Cerbo GX laitteella vai vaatisiko se tosiaan useamman laitteen ja miten paljon noita portteja nyt sitten loppujen lopuksi tarvitaan jos on akku ja sitten vielä sähkömittarin kautta tuleva tieto suoraan piuhalla eikä ns langattomasti.

Varmaan jos on Shelly EM3 Pro tai Homewizard P1 niin silloin säästyisi yksi portti.

 

[negge]

Käsittääkseni yksi GX-laite pystyy ohjaamaan vain yhtä VE.Bus "järjestelmä", eli joko yksittäinen invertteri tai monta rinnakkain tai kolmivaihekonfattuna. Tästä syystä ei ole järkevää käyttää monta invertteriä itsenäisesti ellei ole todella hyvää syytä siihen. On mahdollista lisätä VE.Bus USB dongle GX-laitteelle mutta kaikki ESS-säädöt jne. koskevat vain ensimmäinen VE.Bus.

 

[markok]

Miten muilla käyttäytyy Multiplus 2 kytketyn akun jännite kun akku on täysi? Olen asettanut 16s LiFePo4 akulle absorption jännitteeksi 55,2V ja float jännitteeksi 55V. Nyt kuitenkin akun jännite menee 56V:iin asti, jonka jälkeen tulee "cell over voltage" huomautus ja lataus pysähtyy. Kennojännite on tällöin 3,5V ja ilmeisesti tuo on laitettu BMS:n rajaksi. Miten saan estettyä jännitteen nousun yli 55,2V:n rajoittamatta muuten lataustasoa? Kuvittelin ensin asian johtuvan kennojen balansoinnin puutteesta, mutta nyt on kennot balansoitu hyvin eikä ongelma silti poistunut.

 

[negge]

Käytätkö kommunikaatiota akun ja invertterin välillä?

 

[markok]

Käytätkö kommunikaatiota akun ja invertterin välillä?

Kyllä. Akun BMS on Victron yhteensopiva ja kommunikaatio näiden välillä näyttäisi toimivan ihan hyvin. Laitoin nyt Remote Consolista DVCC jänniterajaksi 55,5V ja näyttäisi sille, että nyt tuo toimii ilman jännitteen nousua liian korkealle.

 

[negge]

Missä konffasit float jännitteen? Akussa vai VE.Configurella? Kun akku ohjaa Victronia niin VE.Configurella asetut latausparametrit eivät ole käytössä. Ainakin itsellä niin akku ei pysty kertomaan Victronille että nyt pitäisi siirtyä float vaiheeseen. Sitä on mahdollista automatisoida itse asettamalla DVCC maximum charge voltage haluttuun arvoon kun akku on täynnä, niin kuin huomasitkin.

 

[markok]

Missä konffasit float jännitteen? Akussa vai VE.Configurella? Kun akku ohjaa Victronia niin VE.Configurella asetut latausparametrit eivät ole käytössä. Ainakin itsellä niin akku ei pysty kertomaan Victronille että nyt pitäisi siirtyä float vaiheeseen. Sitä on mahdollista automatisoida itse asettamalla DVCC maximum charge voltage haluttuun arvoon kun akku on täynnä, niin kuin huomasitkin.

VE.Configurella tein latausasetukset. Tuo on uutta, että nämä eivät vaikuttaisi lataukseen silloin kun akku ohjaa Victronia. Tekemäni havainnot kyllä tukee tätä tietoa. Minkähän takia esimerkiksi Pylontechin ja BYD:n akkujen kytkentäohjeissa nuo kuitenkin käsketään asetuksiin syöttää?

 

[Hoymilettäjä]

@negge ja @markok Mistä asetuksesta nyt on tarkemmin kyse?

Otin itseltä tuon "Configured for VE.Bus BMS" ruksin pois heti aluksi ja syötin lataustiedot alla olevasti:

Float jännite 53.6V (3,35V/kenno) on Australian Andyn mukaan se optimaalinen, joten sitä olen käyttänyt asetuksissa:
https://off-grid-garage.com/my-settings/

Lataan normaalisti akun vain 95%, joten en ole sen tarkemmin tutustunut miten tuo oikeasti käyttäytyy, täytyy seuraavalla täydellä latauksella katsoa tilanne.