Yksi vaihtoehto olisi mitata takan energiantuotto takkalämmityksen vesikierrosta. Vaatisi tietetenkin puumäärien/laadun ja polttotavan kirjaamista pitemmällä aikavälillä.
Puun polttoa
- Viestiketjun aloittaja Husky
- Aloituspäivämäärä
Tietääkseni savukaasujen lämpötilan pitäisi olla mahdollismman alhainen (piipussa) jotta energia jäisi taloon. Puun/palavien kaasujen lämpötilan tulisi taas tulisijassa olla korkea jotta fraktiot palaisivat hyvin.
Talossani on Keddyn arinaton valurautatakkasydän jonka ympäriltä kuuma ilma kerätään lämmönvaihtimeen ja sieltä lämpö vesivaraajaan. Takkasydän on koteloitu 10cm villan sisään jolloin laitetta voi käyttää jopa kesäkuussa. Kotelossa on tietenkin kiertoilmaluukut tupakeittiön nopeaa lämmitystä varten.
Takka nokeentuu vähän sillä valurautapintojen lämpötila nousee nopeasti korkeaksi; mittasin rakenteluvaihessa takan ulkopinnalle jopa n 250 asteen lämpötiloja. Luulisi sisälämpötilankin olevan otollinen fraktioiden palamiseen.
Olisi mielenkiintoista tietää minkälaisella lataustavalla/puun laadulla/ilman säädöllä saisi parhaan kokonaistuloksen.
Kyllä silloin pitäisi huomioida piipusta lähtevä energia myös.
Vähintään EGT, mahdollisesti myös ilmavirtaus...
Luulen että EGT + CO1/2 olisi hyvä proxy, mutta löytyykö sopivaa lämpöä kestäviä antureita halvalla, on toinen juttu...
Eikos piipusta lähtevän energia huomioiminen ole tarpeetonta jos hakee suhteellisesti edullisinta (poltto)tapaa tuottaa energia eikä absoluuttisia enegiamääriä. Jos tiedetään vakio-olosuhteissa mitä syötetään ja mitataan oleellisinta ulostuloa?
No mitä haetaan lopulta?
Jos pelkkää tuottoa ja punnitsee jokaisen sisään menevän puun, niin silti pitäisi mitata myös vaipan ja piipun kautta tuleva energia, ellei takka ole äärimmäisen hyvin eristetty niin että lähes kaikki energia tulee veteen. Usein ei ole.
Mutta kai itse (naivisti) ajattelin että optimoitaisiin myös palon puhtautta ja päästöjä.
Kun puusta saa poltossa mahdollisimman paljon energiaa , oletan että palo on silloin puhdasta ja vähäpäästöistä.
Jos vakioidulla polttoaineella saa veteen siirtyvän energian määrän nousemaan polttotapaa muuttamalla , voiko sitä saavuttaa epäpuhtaammalla poltolla ?
Onko palokaasuihin ja ympäristöön siirtyvän energian määrällä tällöin merkitystä jos optimoidaan energian tuotantoa hyötykäyttöön tietyllä takalla jonka hyötysuhde on mitä on.
Polttotavalla tarkoitan puiden lataus/sytytys tapaa ja ilmansyötön säätöä.
Ehkä.
Joka tapauksessa palaminen ei koskaan ole optimaalista tulisijoissa, kun lämpö jää aivan liian pieneksi, vs. laitoskattilat jne.
Ehkä. Mahdoton sanoa varmaksi.
On kai sillä rakenteisiin siirtyvällä merkitys, koska se vääristää veteen siirtyvää määrää?
Luulisi että veteen siirrossa vaikuttaa olennaisesti mm. juuri (takan) rakenteiden lämpö?
Aivan. Mielestäni tämän varmistamiseen esim juuri EGT joka ei edes maksa motonetistä tms mitään olisi loistava lisä.
Hempuli
Töllintunaaja
Ei absoluuttisen tarkkaa mittaamista 10 kW alapalokattilan ja 500 ltr energiavaraajan kanssa, mutta otan talteen klapimäärän kiloina, saavutetun varaajan lämpötilan ja ulkolämpötilan. Ulkolämpötila korreloi varaajan alkulämmön kanssa, joten siitä saan likimääräisen varaajan lämmön nousun ja polton aikaisen kulutuksen. Idea on kuitenkin vakioida mittaus, jolloin virhekin lienee samaan suuntaan, kun mittauksen tarkoitus on lähinnä löytää poikkeamaa ja trendiä.
Hormiliitoksessa on analoginen savukaasun lämpötilan mittari poltonaikaiseen seurantaan. Käytännössä ei saavutetussa energiamäärässä varaajaan ole ollut poikkeavuutta kuin silloin, kun puun syöttö holvaantuu ja palo menee lyhyelle tummankeltaiselle tai sinertävälle liekille. Savukaasu hormissa on tuolloin tässä kombossa alle 200C, kun empiirisesti olen hyväksi todennut 275C (250-300C). Jos polttaa reippaalla vedolla, jolloin liekki on palotilan kattava ja muuttuu vaaleankeltaisesta lähemmäs valkoista, niin savukaasut nousee +350C ja jos palotila on nokinen niin jopa 400C.
Saavutetussa energiamäärässä ei ole merkittävää poikkeamaa hyväksi todetun ja liiallisella vedolla poltetun pesällisen kanssa, ainoastaan kitupoltolle päätyminen on myrkkyä käytännöllisesti katsoen.
Kattila tai takka ei määräänsä enempää voi ottaa lämpöä talteen ja meillä loput menisi tiilipiippuun, paitsi jotta öljykattilan jäljiltä hormissa on rosteriputki. Nämä klapipoltot on siksi aika tapauskohtaisia, minkä huomaa jopa eri pesällisissä, vaikka klapit on samasta puusta. Lisäksi olen ymmärtänyt, jotta ihan optimaaliseen lopputulokseen pääsemiseksi on pesällisen polton alussa ja lopussa oltava eri ensiö- ja toisioilman suhde.
Hormiliitoksessa on analoginen savukaasun lämpötilan mittari poltonaikaiseen seurantaan. Käytännössä ei saavutetussa energiamäärässä varaajaan ole ollut poikkeavuutta kuin silloin, kun puun syöttö holvaantuu ja palo menee lyhyelle tummankeltaiselle tai sinertävälle liekille. Savukaasu hormissa on tuolloin tässä kombossa alle 200C, kun empiirisesti olen hyväksi todennut 275C (250-300C). Jos polttaa reippaalla vedolla, jolloin liekki on palotilan kattava ja muuttuu vaaleankeltaisesta lähemmäs valkoista, niin savukaasut nousee +350C ja jos palotila on nokinen niin jopa 400C.
Saavutetussa energiamäärässä ei ole merkittävää poikkeamaa hyväksi todetun ja liiallisella vedolla poltetun pesällisen kanssa, ainoastaan kitupoltolle päätyminen on myrkkyä käytännöllisesti katsoen.
Kattila tai takka ei määräänsä enempää voi ottaa lämpöä talteen ja meillä loput menisi tiilipiippuun, paitsi jotta öljykattilan jäljiltä hormissa on rosteriputki. Nämä klapipoltot on siksi aika tapauskohtaisia, minkä huomaa jopa eri pesällisissä, vaikka klapit on samasta puusta. Lisäksi olen ymmärtänyt, jotta ihan optimaaliseen lopputulokseen pääsemiseksi on pesällisen polton alussa ja lopussa oltava eri ensiö- ja toisioilman suhde.
Lambda-ohjatuissa käänteispalokattiloissa kaiketi juuri ensiö- ja toisioilman suhdetta säädetään mittaustulosten perusteella.
Meillä on vanha Arimax 35 alapalokattila, jonka ensiöilmamäärää olisi varmaan suht helppo säätää jollain askelmoottorilla lambda-arvon perusteella. Kattilan toisioilman säätö tapahtuu pyöritettävillä "lautasventtiileillä" ja niiden tilalle pitäisi varmaan kehitellä jokin helpommin säädettävä systeemi, jos alkaisi rakentaa automaatiota.
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Maaliskuun alut 2024 ja 2025 mennyt hyvin samoissa ulkolämpötiloissa nollan tuntumassa. Takalla on säästänyt sen 12,5kWh/vrk kun ilmalämpöpumppu saanut enimmäkseen huilailla. Omavalmisteisten halkojen keskimääräisen hinnan kun ottaa huomioon, niin sellainen 40-50 euroa säästyy kuukaudessa. Yleisesti, ilmalämpömpumpun jäljiltä ei kovin isosti jää säästettävää puuta polttamalla, verraten sähkörohmuihin sähköpattereihin. Jos ei olisi ILPpiä, vaan pelkät sähköpatterit, niin takalla saisi karkeasti kaksinkertaisen sähkönsäästön 
Olettaen että sen takan ilman saa levitettyä.
Takka pitää olla hyvin nuohottu, ja polttaa "riittävällä" vedolla. Tämmönen iso tiilikasa välieristeellä lämpenee kyljestä hyvin nuohottuna sinne 45-46c paikkeille, mutta jos on liian vähäisellä vedolla saanut kylkikanavat ja muut nokeentumaan, jää lukema 40 asteeseen.
5-6 asteella on iso ero pinta-alaltaan isossa kivikasassa.
Pelkällä suorasähköllä lämmittäen kuluisi ~47kWh/vrk noissa vastaavissa ulkolämpötiloissa.
Olettaen että sen takan ilman saa levitettyä.Takka pitää olla hyvin nuohottu, ja polttaa "riittävällä" vedolla. Tämmönen iso tiilikasa välieristeellä lämpenee kyljestä hyvin nuohottuna sinne 45-46c paikkeille, mutta jos on liian vähäisellä vedolla saanut kylkikanavat ja muut nokeentumaan, jää lukema 40 asteeseen.
5-6 asteella on iso ero pinta-alaltaan isossa kivikasassa.
Pelkällä suorasähköllä lämmittäen kuluisi ~47kWh/vrk noissa vastaavissa ulkolämpötiloissa.
Husky
Hyperaktiivi
Täällä sama: ei ikinä ole näin vähää mennyt puita. Varmaan 15x koko talvena. Ja nyt kun vieläpä on ennätysmäärä polttopuuta pihassa. Omaa hölmöyttä varmaan etupäässä siksi, kun KV:ssa on tullut alennettua keskisähkönhintaa alitajuisesti ilpillä. Olisi voinut säästää ties kuinka paljon sähköä takalla, mutta nyt iski tällainen laiskuus 
Muistakaa pienet laiskurit tyhjentää tuhka-astiat kiukaista, tai haalikas arinoita varastoon. Ei kylläkään koske kuvituskuvassa olevaa kiuasta, jossa ei arinaa ole eikä tarvi
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Tämä tavallinen tapa saunan lämmityksessä tuhoaa kiukaan arinan
Kiukaan arina menee useimmiten vaihtoon, vaikka pelti kestäisi. Syynä on pieni laiskuus tai tietämättömyys kiukaan lämmityksessä.
www.maaseuduntulevaisuus.fi
Pelti auki, kepillä tuhkat (ja naulat) arinan päältä tuhkakippoon. Sit tuhkien tyhjennys ja lataan uutta alkupanosta. Näin iskä aikoinaan opetti, ja sillä mennään.
Kyselin mielipidettä, tuhoaako naulaisten lautojen poltto arinan. Yleisin vastaus ei. Ei tullut mieleenkään, että polttaisin "vanhojen tuhkien päälle". Hassua. Ja arina meidän kiukaaseen maksaa 28€, saatavuus hyvä. Siitä kaupassa, jonka nimessä on puu, mutta ei myy puuta.
Kyselin mielipidettä, tuhoaako naulaisten lautojen poltto arinan. Yleisin vastaus ei. Ei tullut mieleenkään, että polttaisin "vanhojen tuhkien päälle". Hassua. Ja arina meidän kiukaaseen maksaa 28€, saatavuus hyvä. Siitä kaupassa, jonka nimessä on puu, mutta ei myy puuta.
Kyllä se laiskuus välillä maksaa. Jäspin kaksoispesäkattilan arinalla oli hintaa. Katselin myös "patentteja", joiden väitettiin tehostavan palamista niin, että tuhkaa syntyy vähemmän. En kuitenkaan tullut vakuuttuneeksi.
Toinen asia jota aikanaan kummastelin, oli tuhkatilan pienuus ja ettei tyhjennykseen ollut paneuduttu. Joku kiuastyyppinen kaukalo olisi ollut luksusta.
Toinen asia jota aikanaan kummastelin, oli tuhkatilan pienuus ja ettei tyhjennykseen ollut paneuduttu. Joku kiuastyyppinen kaukalo olisi ollut luksusta.
Niin kova imu, että vie tuhkatkin pesästä?
Uusia lemmikkejä tullut tölliin, suurella todennäköisyydellä polttopuiden seassa.
Maaliskuun lopulla roudasin takan kyljessä olevan kolon täyteen sekapolttopuita kuivumaan ensi talvea varten, kun ei enää ollut takan lämmölle tarvetta. Huhtikuussa kasasta alkoi kuulumaan "narskutusta", aiemmin tuon on aiheuttanut jonkin sortin koppakuoriaisten toukat joista sitten onkin tullut koppiksia lattialle mönkimään ja ulos heitettäväksi. Ei siis aiheuttanut toimenpiteitä.
Toukokuun aikana alkoi ilmestyä isoja lähes mustia ampiaisia tasaisin väliajoin sisälle. Ei noistakaan mitään hämminkiä, yleensä hakeutuvat ikkunoihin josta helppo loukuttaa ja päästää pihalle. Noita nyt ehkä 15-20 kappaletta toimitettu pihalle ja tässä kuussa kiihtyvään tahtiin parhaimmillaan 3-4 päivässä, ei nyt sentään joka päivä vaan kerran pari viikossa kuuluu pörinää.
Jälkikasvu loukutti yhden polttopuiden raosta, ja aiemmin jo heräsi epäilys että olisiko tuo niiden pesäpaikka. Puita hakiessa tuli aika monta hylättyä ampparipesää vastaan, en niitä sen enempää putsaillut mitä siinä kottikärryyn kopistellessa putoili kyydistä. "Narskutuskin" loppuu aina hetkeksi sen jälkeen kun uusia pörriäisiä ilmestyy, sitten se alkaa taas kunnes taas joku pörrää sisällä. Nyt tahti on selvästi jo hidastunut, eiköhän tuo ole loppusuoralla nyt. Hyvää aktiviteettia kuitenkin ipanoille kun noita jahtaavat ja koittavat saada pihalle
Nuo tosiaan isompia ja melkein mustia amppareita (osalla ei keltaista erota yhtään ja osalla ihan vähän), eroaa selvästi "perinteisistä" kelta-mustista, vähän tokkuraisen oloisia ja helppo napata kiinni. Kuningattaria(kö), voiko niitä olla noin paljon talven jäljiltä keväällä herääväksi?
Googelistakaan ei oikein vastaavuutta löydy, ainoat mustat ovat "karvattomia", mutta noilla on peräpäässä kyllä mustaa karvoitusta. Ei kuitenkaan mitenkään pörröisiä kuten mehiläinen tai kimalainen.
Maaliskuun lopulla roudasin takan kyljessä olevan kolon täyteen sekapolttopuita kuivumaan ensi talvea varten, kun ei enää ollut takan lämmölle tarvetta. Huhtikuussa kasasta alkoi kuulumaan "narskutusta", aiemmin tuon on aiheuttanut jonkin sortin koppakuoriaisten toukat joista sitten onkin tullut koppiksia lattialle mönkimään ja ulos heitettäväksi. Ei siis aiheuttanut toimenpiteitä.
Toukokuun aikana alkoi ilmestyä isoja lähes mustia ampiaisia tasaisin väliajoin sisälle. Ei noistakaan mitään hämminkiä, yleensä hakeutuvat ikkunoihin josta helppo loukuttaa ja päästää pihalle. Noita nyt ehkä 15-20 kappaletta toimitettu pihalle ja tässä kuussa kiihtyvään tahtiin parhaimmillaan 3-4 päivässä, ei nyt sentään joka päivä vaan kerran pari viikossa kuuluu pörinää.
Jälkikasvu loukutti yhden polttopuiden raosta, ja aiemmin jo heräsi epäilys että olisiko tuo niiden pesäpaikka. Puita hakiessa tuli aika monta hylättyä ampparipesää vastaan, en niitä sen enempää putsaillut mitä siinä kottikärryyn kopistellessa putoili kyydistä. "Narskutuskin" loppuu aina hetkeksi sen jälkeen kun uusia pörriäisiä ilmestyy, sitten se alkaa taas kunnes taas joku pörrää sisällä. Nyt tahti on selvästi jo hidastunut, eiköhän tuo ole loppusuoralla nyt. Hyvää aktiviteettia kuitenkin ipanoille kun noita jahtaavat ja koittavat saada pihalle
Nuo tosiaan isompia ja melkein mustia amppareita (osalla ei keltaista erota yhtään ja osalla ihan vähän), eroaa selvästi "perinteisistä" kelta-mustista, vähän tokkuraisen oloisia ja helppo napata kiinni. Kuningattaria(kö), voiko niitä olla noin paljon talven jäljiltä keväällä herääväksi?
Googelistakaan ei oikein vastaavuutta löydy, ainoat mustat ovat "karvattomia", mutta noilla on peräpäässä kyllä mustaa karvoitusta. Ei kuitenkaan mitenkään pörröisiä kuten mehiläinen tai kimalainen.
Viimeksi muokattu:
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Pari hiukan vastaavaa itse tapasin pannuhuoneesta. Valtavan suuria, tokkuraisia ja hiukan lennähtelivät. Muoto ja väritys (keltamusta) muistuttivat kovasti mehiläisemoa mutta en millään keksi, miten semmoinen voisi pannuhuoneeseen joutua eikä emoja toukokuun lopussa pitäisi vielä misään lennellä. Ensimmäinen havainto oli, että veden puute vaivasi sillä jostain syystä käsien pesusta kastunut lavuaari alkoi heti kiinnostamaan. Vaikea käsittää mitä ne pilkkopimeästä pannuhuoneesta etsivät. Lentäessään pitivät erikoista hurinaa.
Ei mahdotonta, pitää kurkata nuohousluukusta kännykän kameralla. Ainakaan mitään surinaa tai pörinää ei savupelin välistä kuulu.
Yksi pimppari tosiaan loukutettu kun se ryömi ulos puupinosta, sekä ne narskutukset sieltä suunnalta indikoi kyllä vahvasti polttopuupinoa lähteeksi.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Eikös jotkin lajit pesi tai talvehdi polttopuissa ilman sitä perinteistä pesää?
Kun kantaa puita sisälle lämpimään niin luulevat että on kesä ja lähtevät liikkeelle.
Eli ovat edellisenä kesänä tai syksynä majoittuneet puihin.
Kun kantaa puita sisälle lämpimään niin luulevat että on kesä ja lähtevät liikkeelle.
Eli ovat edellisenä kesänä tai syksynä majoittuneet puihin.
HiTec
Eipä turhia höttyillä :)
Juuri näin mekin saatiin viime talvena aina välillä amppareita hätistellä pitkin talvea sisältä kun olivat siellä klapipinossa talvehtimassa. No sitten taas muisti aina kopauttaa sitä klapia liiterissä, ennen kuin laittoi sitä kantokoppaan.
Nyt on puukasa hiljentynyt, ei narskutusta kuulu enää eikä näy amppareita sisällä. Paukutin nyrkillä koko kasan läpi eikä ääntä tai liikettä syntynyt. Oliskohan homma nyt sitten finaalissa, pitää keksiä jälkikasvulle muuta puuhaa ampparijahdin tilalle, vaikka liiterin täyttämistä
Husky
Hyperaktiivi
Täällä muuten on niin elämästä vieraantunutta naapurustoa, että halkopino häiritsee niiden silmää.
Samaten jos joku on ostamassa ok-taloa, niin hyvä kysymys on kysyä vaihtaako kukaan renkaita autoonsa. Jos ei, niin T.Tulppu saattaa alkaa jahdata sinua, kun teet ite jotakin ja poikkeat häiritsevällä tavalla massasta
Samaten jos joku on ostamassa ok-taloa, niin hyvä kysymys on kysyä vaihtaako kukaan renkaita autoonsa. Jos ei, niin T.Tulppu saattaa alkaa jahdata sinua, kun teet ite jotakin ja poikkeat häiritsevällä tavalla massasta
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Jaa, täällä osa naapureista kehuu että mullahan on siistit halkopinot, ja osa valittaa selän takana että liian tarkasti ladon halot...
Ton naapuritalon edellinen omistaja oli vähän sellanen "tarkka". Se säilö polttopuut liiterissä kuorittuina ja kuivattuina pölleinä, jotka oli ladottu tiukkaan ku tiiliseinä. Milliäkään ei ollu eroa pöllin pituudessa. Siitä se teki päivän tarpeet ja aina harjas liiterin lattian putipuhtaaksi sen jälkeen ennenku lähti polttamaan niitä.
Kerran talvella piti siirtää muijan autoa pihalta, kun öljyauto tuli vähän yllättäen, niin ajoin sen hetkeksi siihen naapurin pihatielle. Vähän osu takapuskuri siihen kolattuun lumipenkkaan kun piti aika nopeesti toimia. Niin tää naapurin heppuhan kävi lapiolla korjaamassa sen puskurin jäljen pois siitä penkasta... Siis lumesta, uskotteko? Oikeesti.
Onneks ei oo halkopinoo pihassa, vaan hervoton kasa polttopuuta pihassa
Kuorma tuli, niinkuin oli sovittu. Jussin jälkeen kasaantuu. Toivottavasti kukaan ei näe punaista ku ei se kasa oikein silmää hivele. Toisaalta omakoti aluetta, niin ei pitäisi olla harvinainen näky.
Kuorma tuli, niinkuin oli sovittu. Jussin jälkeen kasaantuu. Toivottavasti kukaan ei näe punaista ku ei se kasa oikein silmää hivele. Toisaalta omakoti aluetta, niin ei pitäisi olla harvinainen näky.
Siinä jossain pahimpien aähkönhintojen aikaan oli polttopuutkin kiven takana, niin ilmeisesti maalla hiippaili aikalaillakin puuvarkaita. Maailmansivu on halkopinoja ollut siellä täällä ja semmoinen 20 metriä pitkä pari metriä korkee pino alko olla jo rahan arvoinen ja helppo vaikka käsinkin kähveltää perävaunuun.
En tiedä mikä on rosvoustilamme nykyään.
Juu voin uskoa. Meidän naapuri hinkkaa talvella oman pihatien noin 20m aina kun lunta sataa yli 5mm sitä on ihan hauska seurata talvella. Asian huono puoli sitten keväisin kun se pihatie routii ihan kunnolla montulle kun ollaan osittain savisessa maastossa
Juu, ja niinku arvaat sama oli ruohonleikkuun kanssa. Se 5mm kun alko oleen kasvustoa, niin ajolle. Ja leikkuujälki viivasuoraa, tai muuten tarkkaan muotoiltua pihan mukaan.Juu voin uskoa. Meidän naapuri hinkkaa talvella oman pihatien noin 20m aina kun lunta sataa yli 5mm sitä on ihan hauska seurata talvella. Asian huono puoli sitten keväisin kun se pihatie routii ihan kunnolla montulle kun ollaan osittain savisessa maastossa
Ja ne lumipenkat tosiaan viivasuoria ja täsmälleen saman korkusta joka paikassa. Minä en olis saanu linjalangalla sellasta aikaan kolalla.