Aurinkopaneelit vesikatteeksi

Tifo

Vakionaama
Tarkoitatko, että paneelin reunalista ikäänkuin roikkuu hiukan irralleen jätetyn kannan päällä? Ainakin helppo ratkaisu, jos ei muuta ja pääsee elämään. Ei vain kuilosta kauhean vankalta, mutta mikäpä nuo ylöspäin nostaisi.
Tätä juuri tarkoitin tai siis kannan alla.
17422217424724122705844976884084.jpg


Noi kuvan ruuvit on 4,8 mm paksuja kaksi minimi per paneeli mutta mikään ei estä laittamasta vaikka neljää per paneeli jos laskelmat siltä näyttävät. Tuon muotoinen kanta on hyvä tähän. Ruuveilla se piilokiinnikekin on kiinni. Ylemmän paneelin alareuna ei tarvitse kiinnikettä jos se kitataan alempaan kiinni. Alin paneeli pitää kiinnittää alareunasta.
 
K

korsteeni

Vieras
Tuuli luo kyllä melkoisesti nostetta.
tuuli ei nosta katolla yhtään, jos sitten ei ole alla kattoa/aluskatetta niin kiinnityshän on tietysti erilainen kun ne voi alapuolelta kiinnittää

tässä vierekkäin kaksi tapaa, vasemmalla päältä ruuvattu laudanpätkä ja paneli liuutettu sen alle, oike viereinen taasen pieni laudanpätkä mikä ei nyt kuvassa näy mutta ruuvi näkyy minkä voi taasen suorittaa alapuolelta
välissä sika

1742229669701.png
 
Viimeksi muokannut ylläpidon jäsen:

HelaKammo

Vakionaama
Itse kehitin tässä sellaisen, että ylös ja toiseen sivuun J-profiilia reiluhko pätkä, lopuksi lukitaan lukkomutterilla soikeita reikiä käyttäen profiilittomat sivut lautaan, tähän voinee käyttää myös vaikka kateruuveja paneelin profiilin sisältä varoen lenkkiavaimella kiristäen.

Nämä on älyttömän isoja, nämä minun paneelit, ei mitään kevyitä käsitellä.
 

kotte

Hyperaktiivi
Joo, sen takia kattotiilejäkään ei kannata naulata kiinni.
Eikä peltikatotkaan myrskyssä kuoriudu ja lennä naapurustoon tai kauemmas? Aurinkopaneeli muistuttaa fyysisiltä ulkoisilta ominaisuuksiltaan aika tavalla aaltopeltipaneelia (paljon lähemmin kuin kattotiiltä, jollaiset on pinottu vielä toisiaan tukemaan sen ohella, että on pinta-alaansa nähden paljon painavampi).
 

Tifo

Vakionaama
Tuulikuorma katolle on noin 0,6 kN/m2. Räystäillä tupla. Se voi siis olla myös imua. Tähän vielä kakkonen varmuuskertoimeksi. Paneelit on noin 2 neliötä, siitä voi laskea kokonaiskuorman.
 

HelaKammo

Vakionaama
Omassa tapauksessa vielä pergola, joka irti talosta, mutta likellä. ihan ruuvien päälle lukitsematta en lähtisi laittamaan, mietintämyssy edelleen päässä. J-listat ja ympä kehyksen kattava kannatus ruotein ja palkein, paneelin alta auki, jos siitä kaksipuoleisiudesta saa sillä jotain irti.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Tuulikuorma katolle on noin 0,6 kN/m2. Räystäillä tupla. Se voi siis olla myös imua. Tähän vielä kakkonen varmuuskertoimeksi. Paneelit on noin 2 neliötä, siitä voi laskea kokonaiskuorman.
Hyvin karkea yleistys. Riippuu sijainnista, maasto-olosuhteista, katon muodosta ja rakennuksen mittasuhteista ym, mutta näin se tosiaan menee. Imua tulee ja usein enemmän kuin ylipainetta.
 
K

korsteeni

Vieras
Hyvin karkea yleistys. Riippuu sijainnista, maasto-olosuhteista, katon muodosta ja rakennuksen mittasuhteista ym, mutta näin se tosiaan menee. Imua tulee ja usein enemmän kuin ylipainetta.

tänne kalkkiviivoille saakka olen käytännössä seurannut ja kokenut tuulia ja myrskyjä trombejakin osunut kohille.
puita kaatunut, pihapiiristäkin kymmeniä
koskaan ei ole vielä tuuli eikä alipaine vienyt lumia katoilta eikä vienyt tiiliä eikä peltejä
katolla on 8 vuotta ilman mitään kiinnikkeitä aurinkopanelit kestäneet ja avonaisella alustalla kahdella terassiruuvilla
mennyt ei ole tietenkään tae tulevasta, noissa pörssihommissa sanotaan näin
 

Tifo

Vakionaama
Tuurilla moni asia pysyy paikallaan pitkäänkin mutta normien tarkoitus on että kaikki mökit pysyy paikallaan kaikissa olosuhteissa ja tarkasteltava aikajakso on tyyliin 50 vuotta. Tasakatoille paneleita laitetaan painojen kanssa eli ei kiinnitetä ollenkaan.
 
K

korsteeni

Vieras
Tuurilla moni asia pysyy paikallaan pitkäänkin mutta normien tarkoitus on että kaikki mökit pysyy paikallaan kaikissa olosuhteissa ja tarkasteltava aikajakso on tyyliin 50 vuotta. Tasakatoille paneleita laitetaan painojen kanssa eli ei kiinnitetä ollenkaan.
niin 50 vuotta, minun aikajakso lähentelee miltei tuplat ja kattopinta-alaakin puoletoista tuhatta neliöä ikähaitari katoilla 1890 - 2003 ja panelikatteet 2017 - 2021
normien tarkoitus on toki hyvä mutta arkijärki päihittää normitkin
perustelen aina sanomani.
uimahallien niskaan tippuneet katot, huoltoasemien sortuneet katot, romahtaneet maneesit yms löytyy pilvin pimein ovat kaikki normien mukaan tehtyjä. myös kunnantalomme sortunut korkea tiiliseinä oli huippuosaajien ja suunnittelijoiden tekosia eikä ollut vilä vanha
ei millään pahalla, luotan enempi itseeni ja kokemukseeni
 

Tifo

Vakionaama
niin 50 vuotta, minun aikajakso lähentelee miltei tuplat ja kattopinta-alaakin puoletoista tuhatta neliöä ikähaitari katoilla 1890 - 2003 ja panelikatteet 2017 - 2021
normien tarkoitus on toki hyvä mutta arkijärki päihittää normitkin
perustelen aina sanomani.
uimahallien niskaan tippuneet katot, huoltoasemien sortuneet katot, romahtaneet maneesit yms löytyy pilvin pimein ovat kaikki normien mukaan tehtyjä. myös kunnantalomme sortunut korkea tiiliseinä oli huippuosaajien ja suunnittelijoiden tekosia eikä ollut vilä vanha
ei millään pahalla, luotan enempi itseeni ja kokemukseeni
1890 tehdyt talot on tehty ilman normeja mutta pitkällä kokemuksella, ne kestää. Normit on ennen muodostettu paljolti kokemusperäisestä tiedosta ja nykyään tietysti enimmäkseen kokeiden ja laskelmien perusteella.
Jos meillä olisi tuhat korsteenia ympäri Suomea niin osa niistä romahtaisi, ei millään pahalla.
 
K

korsteeni

Vieras
1890 tehdyt talot on tehty ilman normeja mutta pitkällä kokemuksella, ne kestää. Normit on ennen muodostettu paljolti kokemusperäisestä tiedosta ja nykyään tietysti enimmäkseen kokeiden ja laskelmien perusteella.
Jos meillä olisi tuhat korsteenia ympäri Suomea niin osa niistä romahtaisi, ei millään pahalla.
vanhanliiton menetelmillä on satojatuhansia romahtamattomia rakennuksia yhä käytössä, ne rommanneet ovat juuriki uudempia "normi" rakennelmia
normit ovat siksi kun ei ole osaajia, nuorilla ei ole kokemusta eikä perimätietoa vaan toimivat normien mukaan
eihän se paha ole, parempi kun ilman normeja

nuo rimoista kampanaulatut kattoristikot ovat hyvä rautalankamalli normi rakenteesta, teoriassa kestävät mutta käytännössä ovat juuri niitä rakenteita jotka pettävät riskitilanteessa
 

Tifo

Vakionaama
nuo rimoista kampanaulatut kattoristikot ovat hyvä rautalankamalli normi rakenteesta, teoriassa kestävät mutta käytännössä ovat juuri niitä rakenteita jotka pettävät riskitilanteessa
Ostin joulukuussa ristikot katokseen, 11 kpl. Kysyin mitä maksaa jos mitoitetaan puolitoistakertaiselle lumikuormalle. Sata euroa lisää! Sillä tilasin. Pitää muistaa että normit määrää vain minimi kuormituksen. Aina voi lyödä lisää löylyä rakenteisiin.
 

Tifo

Vakionaama
normit ovat siksi kun ei ole osaajia, nuorilla ei ole kokemusta eikä perimätietoa vaan toimivat normien mukaan
Oppipoika, kisälli, mestari. On hyvä järjestelmä, jota ei ole enää olemassa mutta ei korvaa normeja. Nuorissa on kuitenkin tulevaisuus. Olen koittanut siirtää omille lapsilleni tietoa.
 

Karga

Aktiivinen jäsen
Ok. Minä olem nähnyt
Ostin joulukuussa ristikot katokseen, 11 kpl. Kysyin mitä maksaa jos mitoitetaan puolitoistakertaiselle lumikuormalle. Sata euroa lisää! Sillä tilasin. Pitää muistaa että normit määrää vain minimi kuormituksen. Aina voi lyödä lisää löylyä rakenteisiin.
Sata euroa suunnittelusta vai ristikoista lisää? Halvalta kuulostaa, jos jälkimmäinen. Melko lähelle tuon lienee saisi, kun laittaisi ristikoita 1,5 kertaisen määrän (=16 tai 17). Ei välttämättä ole kyllä halvin keino.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Taisit Tifo saada samanlaiset ristikot mutta tekijä satasen enemmän.

Noista kattoristikoista sen verran että etelä-ja pohjoissuomen vaatimukset lumikuorman suhteen ovat erilaiset ja olen vahvasti sitä mieltä että jos se ristikko tehdään omakotitaloon lujuuslaskettujen piirustusten pohjalta oikeista materiaaleista niin eihän ne petä,teullisuushalleissa lähes sama.
Oikein pahana lumitalvena kun lumet kastuvat ja paino lisääntyy voi joku halli kärsiä vahinkoja mutta eiköhän niissäkin ole jotain valmistus-tai iän tuomaa vikaa.
Kattopeltien vaurioita ei taida voida myrskytuhoilta estää millään ja jos ne paneelit pysyvät siellä katolla pyhällä hengellä niin ei se paikka ole kaikista pahimmista päästä tuulien suhteen aukealla eivät pysy takuulla.
Maalaisjärki on tarpeellista ja jopa suotavaa mutta monissa asioissa kyllä ainakin itse kallistun lukeneiden puoleen (käytännösä tosi harvoin) ja sinne "laskukoneen" puolelle.
 

Tifo

Vakionaama
Ok. Minä olem nähnyt
Sata euroa suunnittelusta vai ristikoista lisää? Halvalta kuulostaa, jos jälkimmäinen. Melko lähelle tuon lienee saisi, kun laittaisi ristikoita 1,5 kertaisen määrän (=16 tai 17). Ei välttämättä ole kyllä halvin keino.
Ristikoista. Vain heikoimmat sauvat on ristikoissa tarvinnut vahvistaa.
 

Luukku

Vakionaama
vanhanliiton menetelmillä on satojatuhansia romahtamattomia rakennuksia yhä käytössä, ne rommanneet ovat juuriki uudempia "normi" rakennelmia
normit ovat siksi kun ei ole osaajia, nuorilla ei ole kokemusta eikä perimätietoa vaan toimivat normien mukaan
eihän se paha ole, parempi kun ilman normeja

nuo rimoista kampanaulatut kattoristikot ovat hyvä rautalankamalli normi rakenteesta, teoriassa kestävät mutta käytännössä ovat juuri niitä rakenteita jotka pettävät riskitilanteessa
Olen kyllä @korsteeni kanssa samaa mieltä. Aikoinaan, kun aloin remontoida tämän talon yläkertaa asuintiloiksi niin ihmettelin, kun kattovasat oli tehty pyöreistä puista ja puutavara ei ollut mitenkään tasalaatuista, mutta tässä tämä on seissyt jo 1924 vuodesta lähtien. Silloin tiedettiin mitä tehtiin. Kerran olin talkoissa omakotitalon kattoristikoita nostelemassa, mutta siellä vasta ihmettelinkin kuinka rimpulaa tavaraa laitettiin. Eihän nykytimpurit saa 4 tuuman naulaakaan vasaralla pohjaan asti, aina pitää olla joku pyssy ja miljoona niittiä.
 

Jule

Vakionaama
Olen kyllä @korsteeni kanssa samaa mieltä. Aikoinaan, kun aloin remontoida tämän talon yläkertaa asuintiloiksi niin ihmettelin, kun kattovasat oli tehty pyöreistä puista ja puutavara ei ollut mitenkään tasalaatuista, mutta tässä tämä on seissyt jo 1924 vuodesta lähtien. Silloin tiedettiin mitä tehtiin. Kerran olin talkoissa omakotitalon kattoristikoita nostelemassa, mutta siellä vasta ihmettelinkin kuinka rimpulaa tavaraa laitettiin. Eihän nykytimpurit saa 4 tuuman naulaakaan vasaralla pohjaan asti, aina pitää olla joku pyssy ja miljoona niittiä.
Toisaalta nää nykyrimpulat ovat naulapyssyillä asennettuna siinämäärin tasalaatuisia etteivät sorru, toisin kuin nuo 100 vuotta sitten tehdyt, jotka ovat käytännössä kaikki sortuneet tai muuten purettu. Tietysti ne harvat vielä pystyssä olevat rakennelmat saavat jotkut kuvittelemaan että se olisi jotenkin entisajan rakennuskulttuurin ansiota, eikä yksittäinen poikkeus.
 
K

korsteeni

Vieras
Toisaalta nää nykyrimpulat ovat naulapyssyillä asennettuna siinämäärin tasalaatuisia etteivät sorru, toisin kuin nuo 100 vuotta sitten tehdyt, jotka ovat käytännössä kaikki sortuneet tai muuten purettu. Tietysti ne harvat vielä pystyssä olevat rakennelmat saavat jotkut kuvittelemaan että se olisi jotenkin entisajan rakennuskulttuurin ansiota, eikä yksittäinen poikkeus.
heitä nyt edes jotain linkkiä tai muuta uskottavaa että 100 vuotta sitten rakennettu rakennus on sortunut. minä en tiedä yhtään ja näillä kylilla valtaosa on juurikin niitä
toisin 30 vuoden ikäisiä rakennuksia voin heti esittää kymmenittäin jotka ovat asumiskiellossa ja odottavat purkua
 

Jule

Vakionaama
heitä nyt edes jotain linkkiä tai muuta uskottavaa että 100 vuotta sitten rakennettu rakennus on sortunut. minä en tiedä yhtään ja näillä kylilla valtaosa on juurikin niitä
toisin 30 vuoden ikäisiä rakennuksia voin heti esittää kymmenittäin jotka ovat asumiskiellossa ja odottavat purkua
Vähän vaikea heittää linkkiä 70-90 vuotta vanhoihin uutisiin. Silloin pian pystyttämisen jälkeenhän ne ongelmat ovat esiin tulleet, ja jos rakennus on muuten ollut hyvä, ne on korjattu, ihan niin kuin tänäpäivänäkin. Jos talo on jo 100v ikään päässyt, on selvää että siinä ei ole rakenteellisia virheitä, joko korjauksen ansiota, tai alunperinkin hyvän rakenteen ansiosta, ja jos se sortuu, se johtuu puutteellisesta ylläpidosta.

Moniko niistä 30 vuotta vanhoista taloista on sortumisvaarassa siksi että rakenne olisi liian heikko? Jotain maneeeseja oli, mutta ne nyt ovat rakenteita joita ei 100 vuotta sitten pystytty edes tekemään, mutta nekin korjattiin.

Kyllä rakentamisessa virheitä tehdään, enhän mä sitä kiellä, ja kun ollaan näin ahtaassa maassa, jossa taloja on pakko rakentaa suolle, kaatopaikoille ja vanhojen myrkkyjen päälle, kun vapaata tilaa ei yksinkertaisesti ole muualla, niin noista kyllä seuraa ongelmia, mutta rakentamisen laatu on kuitenkin käytännössä parantunut.
 
K

korsteeni

Vieras
normi on niin kauan hyvä kun lumikuormat ja tuulet ovat normia.
sitten kun poistutaan mukavuuslueelta, normilta, luonnonvoimien tai jonkun käytännön osalta tilanne muuttuu.
sitten selitellään että oli asetusten/normien jne mukaat tehty mutta näin kävi, omistaja maksaa.
nuo vanha paksummasta tavarasta tehdyt ei taasen normeista välitä, kestävät kyllä.
kunnantalo on ~1990 tehty, korkea tiiliseinä sortui muutama vuosi sitten, me kuntalaiset maksettiin korjaus, ei arkkitehti, rakennusvalvoja(vastuuhenkilö) eikä rakennuksen rakentanut rakennusliike.
siinä olisi norminvääntäjälle kustannuspaikka, eipä maksa...........se niistä normeista
 

RPekka

Aktiivinen jäsen
nuo vanha paksummasta tavarasta tehdyt ei taasen normeista välitä, kestävät kyllä.
Kaveri (lisä-)eristi ullakon 50-luvulla tehdystä talosta. Toimitti nykytilannekuvat rakennesuunnittelijalle joka päivitteli että normien mukaisesti tämän rakenteen ei pitäisi kestää nykyisiäkään kuormia ja mitoitti sinne lisätukia niin että täyttää vaatimukset. Lisää purkaessa paljastui että ei se rakenne ollutkaan kestänyt vaan oli painunut niin että kuormat kulki aivan eri reittejä kuin suunnitelussa oli ajateltu. Kuvat uudestaan rakennesuunnittelijalle ja vielä vähän lisää tukia kun sitä murtunutta kattovasaa ei enää voinut käyttää laskennassa.

En tiedä miksi "ennen oli kunnollista" istuu niin tiukassa, ei ollut. Ennen oli kurjaa ja köyhää. Nyt on erilailla kurjaa ja köyhää.
 

MarkkuJ

Aktiivinen jäsen
Moro

Joo,en montaakaan asiaa kaipaa sieltä lapsuudesta/nuoruudesta eli sieltä -50 luvulta tai nuoruudesta-60 luvulta ainoa mitä haaveilee on sen aikaiset morsiamet iältään.
Autot oli paskoja,ulkohuussit,paremmilla teillä oli saviasfaltti,ei kai tämä nykyinenkään aina niin mukavaa ole mutta parempaa kuin ennen,tulevaisuus voi olla jopa aika rankkaa vaikkei se keskilämpötila nousisikaan mutta kun on noi pari huligaania.
 
K

korsteeni

Vieras
Moro

Joo,en montaakaan asiaa kaipaa sieltä lapsuudesta/nuoruudesta eli sieltä -50 luvulta tai nuoruudesta-60 luvulta ainoa mitä haaveilee on sen aikaiset morsiamet iältään.
Autot oli paskoja,ulkohuussit,paremmilla teillä oli saviasfaltti,ei kai tämä nykyinenkään aina niin mukavaa ole mutta parempaa kuin ennen,tulevaisuus voi olla jopa aika rankkaa vaikkei se keskilämpötila nousisikaan mutta kun on noi pari huligaania.
ehkä jonkin asteen käänne kun niitä kestopäällysteteitä jyrsitään sorateiksi, täytyy myöntää että parempia ovat kuin huono kestopäällyste
minä en vänkää/ole vängännyt niinkään muusta kuin ns normeista
 
K

korsteeni

Vieras
Eiköhän nuo osaa tehdä oikeat kuormitusyhdistelmät. ;)
hieman sivuaa
otin talteen kuljetuslaatikon kun oli tukeva hyväkuntoinen.
huomasin blankot tarrat molemminpuolin ja repäisin pois ja eikun yllätys, tarroilla oli peitetty tekstit mitkä ilmaisivat laatikon sisällön.
ei epäilystäkään ettei tässä ole kierretty jotain normi/määräystä joka nostaisi kuljetuksen hintaa, ei ollut rahtikirjoissa mitään merkintää sisällöstä.
sama se on lujuuslaskelmissa, normeissa, laitetaan pahvia lautojen väliin niin muuttuvat lankuiksi joista tehdään kattoristikoita

1742413482017.png
 
K

korsteeni

Vieras
et ole sitten ilmeisesti nähnyt kattoristikoita missä ko materiaalia on käytetty.
täytyypä etsiä jos löydän kuvan, on nimittäin pojan käkikellotalossa sellaiset, tuli ilmi kun otettiin yläkerran vc n lattia auki.
ristikon alapaarre oli sellainen rakenne, ihan teollisesti tehdyt ristikot, päältä katsoen kuin aaltopahvi välissä.
ruuvatessa tarkkana kun keskellä onttoa, jompaankumpaan laitaa löytyi kovaa
 

Tifo

Vakionaama
et ole sitten ilmeisesti nähnyt kattoristikoita missä ko materiaalia on käytetty.
täytyypä etsiä jos löydän kuvan, on nimittäin pojan käkikellotalossa sellaiset, tuli ilmi kun otettiin yläkerran vc n lattia auki.
ristikon alapaarre oli sellainen rakenne, ihan teollisesti tehdyt ristikot, päältä katsoen kuin aaltopahvi välissä.
ruuvatessa tarkkana kun keskellä onttoa, jompaankumpaan laitaa löytyi kovaa
Taidat tarkoittaa levyuumapalkkia, jota on joskus valmistettu. Siinä uuma on saattanut olla kovalevyä. Muistan että joskus oli sellainen palkki missä uuma oli aallotettu kuin aaltopellissä. Tällä haettiin parempaa lommahduskestävyyttä.
Pitkästä tavarasta rakentaneet eivät näitä tuotteita ole nähneet mutta joissain talopaketeissa niitä voi olla. Lisäksi eräs urheiluselostaja käytti lätkämatsissa termiä "vietiin kuin reporankaa". Kaiken tietävä google ei tiennyt näistä mitään.
 

Jule

Vakionaama
Jossain näin irtonaisena sellaisia "kakkosnelosia" jotka oli silmämääräisesti kasattu laittamalla lahden laudan väliin jokin puukuitusoiro. Se oli kyllä normi koolinkin verrattuna ihan helvetin jämäkkää tavaraa.
 
Back
Ylös Bottom