Keskustelua sähköautoista

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja Mikki
  • Aloituspäivämäärä Aloituspäivämäärä
Shellillä/St1 hyvät ruuat, eikä ruuhkaa latureilla. Hinnat lataukselle joko 36 tai 39c/kWh.
Kappas. Näyttäis että ovat vakioineet hintoja? Olikohan se vielä syksyllä, kun tais maksaa yli 50 senttiä, kun vakiopaikalle viereiselle Nesteelle ei mahtunut. Nythän sitä näemmä valinnanvara kasvoi justiinsa huomattavasti. Nice.
 
en tiedä, arvelen kuitenkin että sähkön "pumppuhinnat" tasaantuvat ajan saatossa nopeastikin ja asettuvat kysyntää vastaavalle tasolle koska operaattorit ostavat sähkön pitkillä sopimuksilla ja hinnoitteluun vaikuttavat silloin suuresti muutkin kriteerit.
tulisiko siitä uusi Juhla Mokka ja hinnoittelu euro edellä sopii nykytyyliin 10kWh/€ tarjouksilla tai kahvi ja munkki lataajalle tyyliin
 
tulisiko siitä uusi Juhla Mokka ja hinnoittelu euro edellä sopii nykytyyliin 10kWh/€ tarjouksilla tai kahvi ja munkki lataajalle tyyliin
Sauton latauksen kustannusrakenne erinomainen sisäänheittotuotteelle. Marginaalikulu suht pieni.

Ainut haaste on, että latauskapasiteetti hyvin rajattu. Esim 6 asiakasta lisää markettiin ei paljoa tunnu.

Joku type2 tarjous lienee siis todennäköisempi. Kapasiteettia enemmän ja lisää myös viipymää kaupassa.
 
Ainut haaste on, että latauskapasiteetti hyvin rajattu. Esim 6 asiakasta lisää markettiin ei paljoa tunnu.
Ei mutta ravintolassa/kahvilassa ehkä tuntuu. 10 s/kWh hinnan tiputus vaikuttaa luokkaa 5 €/lataus, mutta tuo jokaista latausta kohden 1-5 henkeä puoleksi tunniksi paikalle. Paljon parempi mahdollisuus kuin polttoaineen muutama minuutti.

Millainen mahtaa olla latausasemien TMA tai tuotto? Ei kai ne sähköstään siirtoineen yli 10 s/kWh maksa? Pääseeköhän helposti 1 MWh/vrk/tolppa? Tuolloin sähköstä saisi 30 s/kWh marginaalilla 300€/vrk ja 100 000 €/v. Kuulostaa kultakaivokselta. No ehkä toi 40 kWh keskiteho on aivan liikaa, mutta on puoletkin tai 1/4 tuosta jo paljon.
 
Kappas. Näyttäis että ovat vakioineet hintoja? Olikohan se vielä syksyllä, kun tais maksaa yli 50 senttiä, kun vakiopaikalle viereiselle Nesteelle ei mahtunut. Nythän sitä näemmä valinnanvara kasvoi justiinsa huomattavasti. Nice.
Molemmat ovat tuottaneet, sekä St1 että Neste. Kaikki alle 40c/kWh. Meille tuo on ihan ok, kun näitä pikalatauksia tulee ehkä kerran vuosineljänneksessä. Muuten menee kotisähköllä.
 
Sauton latauksen kustannusrakenne erinomainen sisäänheittotuotteelle. Marginaalikulu suht pieni.

Ainut haaste on, että latauskapasiteetti hyvin rajattu. Esim 6 asiakasta lisää markettiin ei paljoa tunnu.

Joku type2 tarjous lienee siis todennäköisempi. Kapasiteettia enemmän ja lisää myös viipymää kaupassa.
Tiirön uudistuneella kentällä oli lauantaina 11 autoa, tilaa oli vielä runsaasti. Toijalan ABC jää meillä jatkossa väliin, koska 6 paikkaa on viikonloppuna tiukassa.
 
Siis ilmeisesti auton ilmoittama? Oletko verrannut mitä menee pikalaturilta mitattuna?

Paljonkos on todellinen nopeus vakkarin näyttäessä 132?
No tuosta voi vähentää jotain 5-8km/h, en ole katsonut gepsillä. Loppu menkööt tutkan marginaaliin, puuttumiskynnykseen jne, siis jos olettaisi että olen ajanut tuollaista vauhtia En ole katsonut mitä laturi sanoo myyneensä, kun ei sillai kiinnosta niin tarkasti. Varmaan jokusia kilowattitunteja menee lämpönä taivaan tuuliin
 
Tänään reilut 300 km Rellu Zoella. Hyvin menee, mutta lataus on edelleen ongelmallinen. 44 kwh akku ja laturi 22 kw, Pitäisi olla ihan jees. Mutta kun akussa alkaa olla yli 50 %, niin rellu alkaa vähentämään pikku hiljaa tehoja. Yli 80%, niin mennään jo alle 10 kw teholla ja vähenee edelleen latauksen edetessä. Elikkä latausaika hidastuu niin paljon, että kannattaa pysähdellä useammin. Tarkoittaa, että ns. range on käytännössä paljon lyhyempi, kuin voisi äkkiä laskeskella. Tänään taisi mennä n. 1,5 tuntia lataukseen. Kävin hoitamassa kaupat ja syömässä, niin ei kovin paljoa jäänyt luppoa. Mutta kiireiselle miehelle ei tällaiset pikkuakkuiset sähkärit sovi ollenkaan. Sitä paitsi nytkin oli jokaisessa paikassa vain yksi paikka vapaana. Saas nähdä, miten käy kesällä, kun alkaa porukka liikkua enemmän. Joutuuko jonottamaan vielä latausajan lisäksi. Onneksi polttis pihalla, joka otetaan tarvittaessa käyttöön.

Paikallisajossa Zoe on todella rautaa. Etenkin, kun aurinkopaneelisähköllä on nyt jo jonkin aikaa ajeltu paikallisajot.
 
No kokonaisuus, jolla saadaan edes 50 kW keskilatausteho tekee pidemmän matkan ajosta järkevää. Paljon oleellisempaa kuin akkukoko.
Yleensä mitä isompi akku sen enemmän se myös ottaa latausvirtaa vastaan, jos kemia ja lämmitys/jäähdytys sama. 1C lataus 80kwh akulla tarkoittaa 80kW tehoa ja vastaavasti 50 kwh pikkuakkuisella kinnerillä 50kW. Ero 60% ja marginaalit huomioiden käytännön ero vieläkin enemmän.

Eli kokonaisuuteen tarvitaan iso akku hyvällä kemialla ja lämmönhallinnalla.
 
Yleensä mitä isompi akku sen enemmän se myös ottaa latausvirtaa vastaan, jos kemia ja lämmitys/jäähdytys sama. 1C lataus 80kwh akulla tarkoittaa 80kW tehoa ja vastaavasti 50 kwh pikkuakkuisella kinnerillä 50kW.
Zoe ei kuitenkaan vaikuta ottavan edes 0,5C 50% varaustasolla. Vaikkapa e-Golfin pienempi akku ottaa paljon suuremman virran. Ja onhan noita 2-3C ottavia.

Siis tuollainen 44 kWh voisi hyvin ottaa 100 kW huipputehon ja vaikkapa 70 kW keskitehon, jolloin 10-80% menisi puolessa tunnissa.
 
Ja korkeampi jännite myös auttaa ison akun kanssa.

Iso jännite tarvitaan latauskaapelin liitännän virtarajoituksen ohitamiseen. Kaapeli ja liitin kuumenee sitä vähemmän mitä suuremmalla jännitteellä (ja pienemmällä virralla) ladataan. Siellä on raja mitä ei voi ylittää. Akku näkee aina saman noin 4 volttia volttia per kenno.
 
Tämä Rellu Zoe kokemus on kyllä kullan arvoista. Mistään mediajutuista ei pääse samaan ymmärrykseen, kuin käytännön kautta. Olihan tossa joku aika takaperin juttua jostain pohjoisen taksiyrittäjästä, joka meni konkurssiin, kun vaihto dieselit isoihin sähkäreihin. Ei ollutkaan käytännön range siellä päinkään. Pidemmät kyydit jäi saamatta. Kilpailija putsasi pelikentän.
 
Tämä Rellu Zoe kokemus on kyllä kullan arvoista. Mistään mediajutuista ei pääse samaan ymmärrykseen, kuin käytännön kautta. Olihan tossa joku aika takaperin juttua jostain pohjoisen taksiyrittäjästä, joka meni konkurssiin, kun vaihto dieselit isoihin sähkäreihin. Ei ollutkaan käytännön range siellä päinkään. Pidemmät kyydit jäi saamatta. Kilpailija putsasi pelikentän.
Dieselit ei vaihtunut isoihin vaan (liian)pieniin sähkäreihin ja konkurssi tuli sen jälkeen kun vaihtoi sähkärit mersuihin eikä vähentyneillä ajoilla enää pystynyt dieselmersuja ylläpitämään. Mutta ei se mitään jos internetissä vähän asioita liioittelee.
 
Dieselit ei vaihtunut isoihin vaan (liian)pieniin sähkäreihin ja konkurssi tuli sen jälkeen kun vaihtoi sähkärit mersuihin eikä vähentyneillä ajoilla enää pystynyt dieselmersuja ylläpitämään. Mutta ei se mitään jos internetissä vähän asioita liioittelee.
Jutun perusteella kuitenkin sähkärihankinta oli syynä konkurssiin. Voihan olla, että olisi mennyt muutenkin konkkaan.
 
50 henkeä työllistävä firma eli lienee ollut ainakin 20 autoa. Hankki kolme sähköautoa juuri ennen koronaa. Huono sijoitus varmasti, mutta tuskin pääsyy.
 
Millaiset laturit tuli?
Kävin katsomassa paikkoja autohallissa. Plugit on toi pääte millä ladataan. Siitä saa ulos 32A vaihtovirtaa eli 22 kW. Naapuri sanoi että hänen Audi ottaa vaihtovirtaa vastaan max 11 kW, isommat tehot ladataan tasavirralla teholatureissa. Johdonsuojat 3*32A, yhteen purkkiin mahtuu kahden paikan johdonsuojat. Keskimmäisessä kuvassa näkyy palovaroitinjärjestelmä katossa. Se lisättiin sinne myöhemmin sähköautojen takia, jos ymmärsin oikein niin se menee palolaitokselle. Olivat kalliimpia kuin tavalliset kotihälyttimet, erilainen herkkyys tms.
Latausjärjestelmä on sellainen että viimeisenä lataukseen tullut auto saa tarvittaessa enemmän virtaa ja lopputuloksena on aamulla kaikilla akut täynnä. Sähköautoilijoille tuttuja juttuja, mulle uutta tietoa.
 

Liitetiedostot

  • IMG_20250414_192236.jpg
    IMG_20250414_192236.jpg
    62,4 KB · Lukukerrat: 52
  • IMG_20250414_192306.jpg
    IMG_20250414_192306.jpg
    98,9 KB · Lukukerrat: 61
  • IMG_20250414_190508.jpg
    IMG_20250414_190508.jpg
    51,5 KB · Lukukerrat: 52
Sauton latauksen kustannusrakenne erinomainen sisäänheittotuotteelle. Marginaalikulu suht pieni.

Ainut haaste on, että latauskapasiteetti hyvin rajattu. Esim 6 asiakasta lisää markettiin ei paljoa tunnu.

Joku type2 tarjous lienee siis todennäköisempi. Kapasiteettia enemmän ja lisää myös viipymää kaupassa.
annetaan niille ämpäri joille ei piuhaa riitä niin taasen on jono asiakkaita
suomalaiseen pätee minkä vain kun saa ilmaiseksi vaikka kokonaisuus ei niin edullinen olisikaan
 
eikohän sinne kainuun suunnallekin rantautuneet ne kevytrakenteisemmalla kustannusrakenteella, apilla toimivat taksifirmat jotka toivat markkinahäiriön tullessaan ja lätivät häntä koipien välissä hissukseen
täältä häipyivät ainakin
 
Viimeksi muokannut moderaattori:
Jutun perusteella kuitenkin sähkärihankinta oli syynä konkurssiin. Voihan olla, että olisi mennyt muutenkin konkkaan.
Mikään klikkiotsikko ei muuta sitä faktaa, että tämä yritys kaatui töiden loppumiseen ja suurin syy oli korona. Autot oli liisattu joten niiden kulut oli helposti ennakoitavissa. Ja onhan sitä säästöä polttoainekuluissa varmasti tullut sen vastapainoksi jos on joskus joutunut jostain keikasta kieltäytymään. Lopullinen kuolinisku oli kalliiden dieselmersujen hankkiminen heikentyneessä kysynnässä.

Autot oli kyllä taksiajoon liian pienellä akulla varustettu.
 
Eli kokonaisuuteen tarvitaan iso akku hyvällä kemialla ja lämmönhallinnalla.
Wanha kunnon Fat-Tron :)
Iso jännite tarvitaan latauskaapelin liitännän virtarajoituksen ohitamiseen. Kaapeli ja liitin kuumenee sitä vähemmän mitä suuremmalla jännitteellä (ja pienemmällä virralla) ladataan. Siellä on raja mitä ei voi ylittää. Akku näkee aina saman noin 4 volttia volttia per kenno.
Eikös noissa hurjimmissa ole jo nestejäähdytteiset kaapelitkin tuon vuoksi ettei ne lämpenisi liikaa
 
annetaan niille ämpäri joille ei piuhaa riitä niin taasen on jono asiakkaita
suomalaiseen pätee minkä vain kun saa ilmaiseksi vaikka kokonaisuus ei niin edullinen olisikaan
Sanoisin kyllä että suomalainen juoksee keskimääräistä vähemmän ilmaisen perässä.

Jotkut avajaisten ilmaiset ämpärit ovat kyllä lähes kaikkien ymmärtämä vitsi. Erilaiset avajaiset ovat aina ja kaikkialla kansanhuvia, jonne mennään myös ilman ämpäriä.

Vaikka onhan se ilmainen ämpäri aina tietysti parempi kuin maksettu.
 
Eikös noissa hurjimmissa ole jo nestejäähdytteiset kaapelitkin tuon vuoksi ettei ne lämpenisi liikaa

On joo... sen vuoksi ne onkin niin paksuja ja painavia ja se kahva iso kuin mikä. Arvaan että kahvassa voisi olla nestejäähdytys myös latausliittimelle. Sehän tässä on kaikkein kovimmalla rasituksella.
 
Tuon jutun perusteella helposti ymmärtää sähköautojen syyksi tapahtuneen.
Tää onkin Hesari. Siellä myös pelotellaan tehomaksuilla kun yhtäkkiä kaikilla 250 huoneistolla on sähköauto ja kaikki tulee samaan aikaan kotiin, ja kaikkien pitää ladata ja kuormanhallinnastakaan ei ole mitään tietoa. Piti vähän tämän suhteen "valistaa" työkaveria. En tiedä tallentuiko sinne persu-mersu kovalevylle lopulta yhtään mitään. Aivan sama lopulta itselleni. Ärsyttävää vaan kun media ei ole mitään vastuuta tiedon oikeellisuudesta.
 
Siinä vaiheessa kun talviranget ovat 500 km -20 C pakkasessa uusilla autoilla ja 12 vuotta ajetuilla 450 km, niin ollaan tyydyttävässä/ hyvässä tasossa.

Kuitenkin suomalaisten autojen keskimääräinen päivittäinen ajomatka on 40-50 km. Puhut selkeästi vähemmistön ongelmista. Toki vähemmistötkin pitää aina mahdollisuuksien mukaan huomioida, ei siinä mitään.
 
Kuitenkin suomalaisten autojen keskimääräinen päivittäinen ajomatka on 40-50 km. Puhut selkeästi vähemmistön ongelmista. Toki vähemmistötkin pitää aina mahdollisuuksien mukaan huomioida, ei siinä mitään.
Joo, kehä kolmosen puolella asuu susia jne. Mutta puhut aika isosata vähemistöstä kun maaseudulla asuu 1 437 403 ihmistä (Tilastokeskus, 2023) joista suurin osa käyttää omaa autoa kun taas kaupinkilaiset käyttää paljon julkista liikenettä.
 
Miten paljon he sitten ajavat keskimäärin päivässä? Ja kuinka monella vaikka 200 km talvirange olisi ongelma?
Se miksi sähköautoja menee kaupasin pääkaupunkiseudulla eniten suhteessa väestöön kuvaa aika hyvin ketkä hyötyy EV eniten eli kaupunkilaiset. Ei tarvitse olla dippainsi että tajuaa syyn.
 
Se miksi sähköautoja menee kaupasin pääkaupunkiseudulla eniten suhteessa väestöön kuvaa aika hyvin ketkä hyötyy EV eniten eli kaupunkilaiset. Ei tarvitse olla dippainsi että tajuaa syyn.
Kaupunkilaisethan juuri eivät hyödy, kun ovat pääosin julkisten latausasemien varassa. Sähköautot ovat paljolti pientaloasujien juttu.

Sähköautot ovat edelleen kalliita ja syrjäseuduilla autokanta on aina ollut halvempaa, mikä lienee merkittävä syy siihen, ettei sähköautot ole yleisiä pienillä paikkakunnilla.

Toki ajettaessa lähinnä ruuhkattomia ja liikennevalottimia 80/100 km/h teitä sähköautosta ei hirveästi iloa ole.
 
Se miksi sähköautoja menee kaupasin pääkaupunkiseudulla eniten suhteessa väestöön kuvaa aika hyvin ketkä hyötyy EV eniten eli kaupunkilaiset. Ei tarvitse olla dippainsi että tajuaa syyn.
Nyt varmaan tarkoitat sitä, että Helsingissä pysäköinti sähköautolla maksaa vain puolet mitä dieselillä tai bensalla varustetulla koneella maksaa. No, onhan se ihan pätevä syy ja itsekin tuota tullut pari kolme kertaa hyödynnettyä.
 
1/5 taitaa olla liikkumisen hinnan suhde käyttövoimilla sähköautoilun hyväksi.Todellisuudessa auton merkillä ja hinnalla ostotilanteessa jo ratkeaa se tuleeko sähköauto edullisemmaksi kuin verrokki- polttis.
 
Miten paljon he sitten ajavat keskimäärin päivässä? Ja kuinka monella vaikka 200 km talvirange olisi ongelma?
Ei varmaan monilla. Omalla kotiseudulla lähimpään lääkäriin on 130 km matka ja pelkkä edestakainen reissu on 260 km. Jep ja perillä latauspaikka, mutta monella ei ole halua mennä ostoshelvettiin siksi aikaa että sähköauto lataantuisi.

Mutta isompi ongelma on kuitenkin sähköautojen hinta. Kotiseudulla keskimääräinen auto maksaa arviolta 5-9 t€. Hyvin harvalla on varaa sähköautoon, jonka tma halpaan ja itse korjattavissa olevaan polttikseen verrattuna lähenee ääretöntä.

Täällä eteläsuomessa on asiat aika lailla toisin. Täällä söhköauto ykkösvalinta. Syrjäseudulla ollaan vielä noin 10...15 vuotta siitä että sähköauto olisi järkevä keskivertoautoilijalle. Pitää löytyä käytettyjä 5..10 t€ tuntumassa riittävällä kantamalla.
 
Se miksi sähköautoja menee kaupasin pääkaupunkiseudulla eniten suhteessa väestöön kuvaa aika hyvin ketkä hyötyy EV eniten eli kaupunkilaiset. Ei tarvitse olla dippainsi että tajuaa syyn.

Mä en ookaan dippainssi, joten en oikein ymmärrä sun logiikkaa. Ellet sitten tarkoita ympäristöarvoja, jotka tietysti PKS alueella vaikuttavat eniten.

Eniten sähköautoista hyötyy ne, jotka pystyvät päivittäin lataamaan mahdollisimman halvalla energialla (kotona tai työpaikalla, kotona lisäbonusta vielä itse tuotetusta energiasta) ja ajavat päivittäin akun mahdollisimman tyhjäksi lataamatta sitä kuitenkaan (kalliilla) julkisella latausasemalla.

Vaihtoehtoisesti paljon hyötyvät myös ne, jotka saavat kilometrikorvauksia ja pystyvät niitä mahdollisimman paljon keräämään lataamalla julkisilla latausasemilla (tietysti mitä halvemmalla, sitä enemmän jää omaan taskuun)

Näin ollen omakotiasujat ja esimerkiksi tilanomistajat ovat vahvoilla, jos vaan ajoa tulee riittävästi.
 
Takaisin
Ylös Bottom