Keskustelua sähköautoista

Jule

Vakionaama
Oletteko tutustuneet akkunne c-lukuun joka kertoo suurimman lataus-ja purkuvirran suhteessa akun kapasiteettiin ,pikalataushan syö akun elinikää elukan lailla.

Vaikka se pikalataus kuluttaakin akkua nopeammin, se ei oikeastaan haittaa koska akun elinikä on yleensä niin rajusti ylimitoitettu.

jos ajatellaan yksinkertaistetusti, akku kestää 2000 sykliä, akun koko 60kwh auton kulutus 20kwh/100km, akku kestää 600tkm. Mitä sitten vaikka sitä rääkkää pikalatauksella eikä akku kestäkkään kuin 500tkm?

Varsinaista välitöntä vahinkoa sillä pitalatauksellakaan ei saa aiheutettua, se on vain esim 20% raskaampi kuin normi lataus.
 

kotte

Hyperaktiivi
pian vasta pari vuotta sähköautoilua. latausta löytyy kaikkialta ja on huomattavasti enempi ja kattavammin tarjolla kuin polttoainetta.
Vain sen takia, että autokanta uudistuu suhteellisen hitaasti. Asiat eivät ole ollenkaan kunnossa suurten kaupunkien kerrostaloaluilla, kun vain pieni osa autopaikoista tukee minkään tason latailua. Sähköautoista on jopa siirrytty takaisin polttiksiin juuri moisten syiden takia. Omakotiasukkaiden ja maalaisten (eli kansalaisten vähemmistön) tilanne on tietenkin aivan toinen, kun kaikki on omassa kontrollissa.
 

jarkko_h

Vakionaama
Vaikka se pikalataus kuluttaakin akkua nopeammin, se ei oikeastaan haittaa koska akun elinikä on yleensä niin rajusti ylimitoitettu.

jos ajatellaan yksinkertaistetusti, akku kestää 2000 sykliä, akun koko 60kwh auton kulutus 20kwh/100km, akku kestää 600tkm. Mitä sitten vaikka sitä rääkkää pikalatauksella eikä akku kestäkkään kuin 500tkm?

Varsinaista välitöntä vahinkoa sillä pitalatauksellakaan ei saa aiheutettua, se on vain esim 20% raskaampi kuin normi lataus.


Tässä on vielä keston lisäksi ulottovuutena iän myötä laskeva virranottokyky ja kapasiteetti.

Jos nyt autolla pääsee talviolosuhtrissa surkeat 400 km, voi se jatkuvan pikalatauksen jäljiltä olla 10 vuoden päästä enää säälittävät 250...300 km siinä missä useammin hidaslataava pääsee 300...350 km. Asia näin yksinkettaistettuna.

Asialla ei mitään merkitystä, jos autoa pitää ainoastaan esim. 5...8 km jollain 30tkm sjosuotitteella. Mutta jos aikeissa pitää pidempään tai ostaa käytetty, niin sitten akun elinikä / lataushistoria voi kiinnostaa enemmänkin.

Autoissa maskataan akun heikkenemistä ensimmäisten vuosien aikana. Aika turha sanoa että "range ei ole tippunut lainkaan ekan viiden vuoden aikana". Kun maskausvara käytetty loppuun alkaa rangen heikkenemä näkymään jopa arkiajoissa.

---
Itsellä hidaslatausmahdollisuus mutta pikalataisin matkoilla sirutta aina kun tarve. Käytettyä vähänkään enemmän ajettua aina pikalaladattua sähköautoa välttelisin kuin ruttoa.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
Tässä on vielä keston lisäksi ulottovuutena iän myötä laskeva virranottokyky ja kapasiteetti.

Jos nyt autolla pääsee talviolosuhtrissa surkeat 400 km, voi se jatkuvan pikalatauksen jäljiltä olla 10 vuoden päästä enää säälittävöt 250...300 km siinä missä useammin hidaslataava pääsee 300...350 km. Asia näin yksinkettaistettuna.

Asialla ei mitään merkitystä, jos autoa pitää ainoastaan esim. 5...8 km jollain 30tkm sjosuotitteella. Mutta jos aikeissa pitää pidempään tai ostaa käytetty, niin sitten akun elinikä / lataushistoria voi kiinnostaa enemmänkin.

Autoissa maskataan akun heikkenemistä ensimmäisten vuosien aikana. Aika turha sanoa että "range ei ole tippunut lainkaan ekan viiden vuoden aikana". Kun maskausvara käytetty loppuun alkaa rangen heikkenemä näkymään jopa arkiajoissa.
Jos auton kapa on talvioloissa tuon 400km, tuo ilmiö on kertaluokkaa pienempi, kun syklejä tulee vähemmän.

Ja eihän tuossa ainakaan toistaiseksi ongelmaa ole, jos persus kestää niin ajelee polttiksella, mutta kyllä se lompsa alkaa pian yhdellä sun toisella puhumaan sen lataustauon puolesta vaikka rakko kestäisikin.
 

kotte

Hyperaktiivi
Meillä -98 tehty kerrostalo, jossa autohalliosakkeet. Hallitus esitti että rakennetaan sinne verkko sähköautoille halliosakkaiden kustannuksella. Ollut pari vuotta käytössä ja tuli maksamaan suuruusluokkaa 1500€. Siinä oli joku tukijuttu mukana. Verkko rakennettiin kaikille autopaikoille mutta ne jotka halusivat toimivan latauslaitteen maksoivat siitä vielä erikseen. Pääsulakkeita ei tarvinnut suurentaa.
Noinhan asiat on tyypillisesti ratkaistu uusilla suuremmilla kerrostaloalueilla (muualla kuin Helsingin kaupungissa, missä toki moisia poikkeuksiakin on kovan ja erityisen kovan rahan alueilla). Suurimmalla osalla alueista moisesta voi vain haaveilla.
 

pökö

Kaivo jäässä
eihän tuossa ainakaan toistaiseksi ongelmaa ole, jos persus kestää niin ajelee polttiksella, mutta kyllä se lompsa alkaa pian yhdellä sun toisella puhumaan sen lataustauon puolesta vaikka rakko kestäisikin.
Onko jotain ihmeellistä tapahtumassa?

Kun polttiskuskit selvisivät 2,50 litrahinnoista pari vuotta sitten niin onko joku pahempi kriisi nyt tulossa?
 

pökö

Kaivo jäässä
Meillä -98 tehty kerrostalo, jossa autohalliosakkeet. Hallitus esitti että rakennetaan sinne verkko sähköautoille halliosakkaiden kustannuksella. Ollut pari vuotta käytössä ja tuli maksamaan suuruusluokkaa 1500€. Siinä oli joku tukijuttu mukana. Verkko rakennettiin kaikille autopaikoille mutta ne jotka halusivat toimivan latauslaitteen maksoivat siitä vielä erikseen. Pääsulakkeita ei tarvinnut suurentaa.
Millaiset laturit tuli?
 

jmaja

Hyperaktiivi
Ja eihän tuossa ainakaan toistaiseksi ongelmaa ole, jos persus kestää niin ajelee polttiksella, mutta kyllä se lompsa alkaa pian yhdellä sun toisella puhumaan sen lataustauon puolesta vaikka rakko kestäisikin.
Siis liian kallista ajaa polttiksella? Vaikea kuvitella ellei aja todella paljon tai todella paljon kuluttavalla polttiksella. Säästö muutamia €/100 km eli n. tonni vuodessa tyypillisesti. Mitätön kulu arvonalenemaan ja pääomakuluihin verrattuna, jos uudehkoista autoista puhutaan ja sellaisihan ovat 99% sähköautoista.

Elämäni kalleimmat kilometrit tulleet tällä sähkiksellä, jonka ostin uutena 1,5 v ja 25 tkm sitten. Arvo alentunut n. 10 tonnia ja pääoman korot n. 3 tonnia. Ja on siihen sähköönkin mennyt varmaankin satasia, vaikka saankin töissä ladata ilmaiseksi. 25 tkm dieselillämme olisi vienyt dieseliä reilut 2 tonnia ja arvo laskenut ehkä 1-2 tonnia tuossa ajassa eikä pääomakultkaan olisi edes tonnia. Toki kyse on pian 9-vuotiaasta autosta.
 

mobbe

Vakionaama
Tästä Litium-ioni akun ajan kulutessa tapahtuvasta ikääntymisestä jaksetaan valittaa vaikka kokemukset puhuu toista.Kapasiteetin lasku kalenterin mukaan on toki totta mutta käytännössä erittäin marginaalinen ja ongelma on käytössä jos vanhenee ennenaikojaan.Pari esimerkkiä ,työmaalla käytössä yli 15 vuotta vanha mutteriväännin litium-ioni akulla ladataan ja käytetään satunnaisesti ,käytössä ei minkäänlaista huonontumista.Ampera 2012 ilman pikalataus mahdollisuutta akku ncm-kemialla ilman piitä akusta tarjotaan käyttäjälle 65% kapasiteetista joka vieläkin uudenveroinen lähes.Suomessakin näitä löytyy yli 300-400 tuhatta ajettuna jokapäiväisestä käytöstä maailmalta pitkälti yli puoli miljoonaa ajettuja alkuperäisellä akulla
 

jarkko_h

Vakionaama
Vähän huono vertailukohta kun kalleimmat ja ne vähemmän kalliit kilometrit jo menty.

Sähkiskin ostettu jo kuplan puhjettua, vai tuliko tuohon malliin oston jälkeen rysäystä alas?
Minusta vertailukohta ei ole huono. Kun tehdään investointiöaskelmaa on pihassa oleva auto lähes aina ainoa oikea järkevä vertaiskohde uuden tai käytetyn ostolle.

Uuden sähkiksen sijasta vertailuna toki olisi voinut olla esim. 2..4 vuotta käytetty sähkis tai 2...4 vuotta vanha polttomoottoriauto. Tämä jos tyytyy käytettyyn.

---
Auto on tunneasia ja auton vaihdon saa kyllä "laskettua" kannattavaksi. Hyvin harvoin se sitä on, jos aikuisten oikeasti lasketaan kaikki kulut mukaan.
 

huugo

Vakionaama
Tästä Litium-ioni akun ajan kulutessa tapahtuvasta ikääntymisestä jaksetaan valittaa vaikka kokemukset puhuu toista.Kapasiteetin
Tutkimukset puhuvat 2-3% per vuosi SOC 50% 25 astetta lämpöä.

Tulee tuosta jo 20-30% 10 vuoden yli. Eli merkityksellinen.

Kaikenlaiset bufferit ja lasketakaavat voivat pehmentää tätä. Tuo ymmärtääkseni se alla oleva fyysinen kehitys.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tästä Litium-ioni akun ajan kulutessa tapahtuvasta ikääntymisestä jaksetaan valittaa vaikka kokemukset puhuu toista.Kapasiteetin lasku kalenterin mukaan on toki totta mutta käytännössä erittäin marginaalinen ja ongelma on käytössä jos vanhenee ennenaikojaan.Pari esimerkkiä ,työmaalla käytössä yli 15 vuotta vanha mutteriväännin litium-ioni akulla ladataan ja käytetään satunnaisesti ,käytössä ei minkäänlaista huonontumista.Ampera 2012 ilman pikalataus mahdollisuutta akku ncm-kemialla ilman piitä akusta tarjotaan käyttäjälle 65% kapasiteetista joka vieläkin uudenveroinen lähes.Suomessakin näitä löytyy yli 300-400 tuhatta ajettuna jokapäiväisestä käytöstä maailmalta pitkälti yli puoli miljoonaa ajettuja alkuperäisellä akulla

15 vuotta vanha mutteriväännin on surkea vertailukohta. Siinä kytkettyjen kennojen määrä murto-osa autoon verrattuna ja vikaantimistodennäköisyys noin 1...5% verrattuna auton akustoon. Ampera hidaslatauksella on hyvä verrokki.
 

Espejot

Hyperaktiivi
Hmm. Keikkatyöläiset taitavat ajella lähinnä viikonloppuisin, kotiin ja takaisin keikkapaikalle. Lataus onnistunee halvemmalla peruslatauksella viikon aikana, ei kalliilla pikalatauksella? Kaupparatsut ladannevat myös hotelleilla yön aikana jonkin verran halvemmalla, ja joskus asiakkaan luona. Ja tietysti kotona öisin hekin, silloin kun yö ei mene keikalla. Vetääkö joku kuormaa perässään henkilöautolla joka päivä?
Ei ehkä joka päivä mutta viikoitain, nopeasti tulee mieleen sisko joka kuskasi hesvosta. Toinen yllätävä seikka, työmatka kulkee Eiran läpi niin yllätävän vähän sähkiksiä on parkissa. Ja vielä vähemmän latauspaikoja nurkissa.
 

mobbe

Vakionaama
Tutkimukset puhuvat 2-3% per vuosi SOC 50% 25 astetta lämpöä.

Tulee tuosta jo 20-30% 10 vuoden yli. Eli merkityksellinen.

Kaikenlaiset bufferit ja lasketakaavat voivat pehmentää tätä. Tuo ymmärtääkseni se alla oleva fyysinen kehitys.
Aika korkea lämpötila , suomessa vuoden keskilämpötila +7 astetta ulkona tai tallissa toki akku käytössä lämpenee ja latauksessa
laskennallisesti saa millaisia tuloksia halutaan itse puhuin käytännön kokemuksista.
 
K

korsteeni

Vieras
Vain sen takia, että autokanta uudistuu suhteellisen hitaasti. Asiat eivät ole ollenkaan kunnossa suurten kaupunkien kerrostaloaluilla, kun vain pieni osa autopaikoista tukee minkään tason latailua. Sähköautoista on jopa siirrytty takaisin polttiksiin juuri moisten syiden takia. Omakotiasukkaiden ja maalaisten (eli kansalaisten vähemmistön) tilanne on tietenkin aivan toinen, kun kaikki on omassa kontrollissa.
siksi näitä latausinfroja ei verovaroin saa rakennella ettei maalaiset joudu taas kaupunkilaisten tarpeiden maksumiehiksi, kaupunkilaisilla on joukkoliikenne mikä ei suinkaan ole maalaisten kontrollisssa

latausinfran rakentaminen kuuluu täysin taloyhtiöiden maksettavaksi kuten maalaistenkin kulut maksetaan itse, tiet myös
 

Jule

Vakionaama
Onko jotain ihmeellistä tapahtumassa?

Kun polttiskuskit selvisivät 2,50 litrahinnoista pari vuotta sitten niin onko joku pahempi kriisi nyt tulossa?
Siis vähän pidemmällä aikavälillä katsottuna.

Siis liian kallista ajaa polttiksella? Vaikea kuvitella ellei aja todella paljon tai todella paljon kuluttavalla polttiksella. Säästö muutamia €/100 km eli n. tonni vuodessa tyypillisesti. Mitätön kulu arvonalenemaan ja pääomakuluihin verrattuna, jos uudehkoista autoista puhutaan ja sellaisihan ovat 99% sähköautoista.

Elämäni kalleimmat kilometrit tulleet tällä sähkiksellä, jonka ostin uutena 1,5 v ja 25 tkm sitten. Arvo alentunut n. 10 tonnia ja pääoman korot n. 3 tonnia. Ja on siihen sähköönkin mennyt varmaankin satasia, vaikka saankin töissä ladata ilmaiseksi. 25 tkm dieselillämme olisi vienyt dieseliä reilut 2 tonnia ja arvo laskenut ehkä 1-2 tonnia tuossa ajassa eikä pääomakultkaan olisi edes tonnia. Toki kyse on pian 9-vuotiaasta autosta.
No jos ajatellaan että 400km range on surkea, tarkoittaa se tietysti sitä että ajoa tulee paljon, eihän se lataustauko yksittäisellä matkalla mikään päänsärky voi olla. os nyt otetaan vaikka suht maltillinen 60tkm vuoteen, joka tekee karkeasti 5000e vuodessa huoltikselle, tai sähkärillä 1000-1500e sähköä vähän riippuen missä asuu. Tietysti tuo 3500-4000e vuodessa ei välttämättä ole merkittävä kuluerä, johtuu ihmisestä. Tietysti auton pidossa on muitakin kuluja, jotka tuossa nyt sivuutetaan kokonaan.

Jos nyt välttämättä halutaan verrata uutta autoa käytettyyn, niin silloinhan se käytetty on halvempi, jos yhtään pysyy kalut kädessä.. Tämä tosin pätee yhtälailla jos verrataan käytettyä sähkäriä uuteen polttisautoon. Ikävä kyllä autojen korjaaminen on kokoajan kalliimpaa kun varaosat muuttuvat osakokonaisuuksiksi ja 10e osan hajotessa pitää vaihtaa 2000e kokonaisuus.
 

jmaja

Hyperaktiivi
os nyt otetaan vaikka suht maltillinen 60tkm vuoteen,
60 tkm vuodessa on mielestäni aivan valtava määrä. Ajetaankohan edes 1% autoista noin paljoa? Keskimäärin ajetaan jotain 15 tkm. Itse en taida tuntea ketään, joka ajaisi yli 40 tkm vuodessa.
joka tekee karkeasti 5000e vuodessa huoltikselle, tai sähkärillä 1000-1500e sähköä vähän riippuen missä asuu.
Jos ajaa 60 tkm vuodessa, joutunee lataamaan varsin paljon pikalatureilla, jolloin tuo 1000-1500 € ei riitä alkuunkaan.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tässä vaan se yksi juttu eli tällä hetkellä sähköautot on käytännössä ok-talo asujien juttu. Vasta uusissa rivi- ja kerrostaloissa voi on latausmahdollusuus, sekään ei ole kun osassa paikoista. Kaapelointi sentään tehdään sen mukaan että pitäisi onnistua myöhemminkin.
Uusista voi sitten puuttua se autopaikka kokonaan. Tontti käytetään tehokkaasti ja siihen ei peltilehmälle ole varattu tilaa. Tälläisiä paikkoja on nykyään jonkinverrankin.
 

dbwarrior

Vakionaama
Paljos porukka antaa excelissä kerrointa sille että osa liike energiasta tulee näistä aurinko harrastus systeemeistä?
En tiedä mikä siinä oikein kiehtoo mutta onhan tää jotenkin psykologisesti ihan eri koukutttavaa kun autoon ei tarvi ostosähköä kuin osan vuodesta ja reissuilla :)
 

Tifo

Vakionaama
Millaiset laturit tuli?
Merkkiä en muista mutta sinne valittiin yksi operaattori, jonka päätelaitetta käytetään. Sähkö maksaa suunnilleen saman mitä taloyhtiökin maksaa. Tehot on muistaakseni enemmän kuin 11 kW. Itsellä ei ole aktivoitu sähköjä niin en muista kaikkea.
 

Tifo

Vakionaama
Noinhan asiat on tyypillisesti ratkaistu uusilla suuremmilla kerrostaloalueilla (muualla kuin Helsingin kaupungissa, missä toki moisia poikkeuksiakin on kovan ja erityisen kovan rahan alueilla). Suurimmalla osalla alueista moisesta voi vain haaveilla.
Urakka oli helppo kun ei tarvinnut kaivaa vaan hallin kattoon asennettiin kaapelihyllyt. Joka autopaikoille on valmiina haaroituskohta tai itseasiassa hyllyssä kulkee litteä kolmivaihe kiskosto, josta voi haaroittaa kaiketi mistä kohtaa tahansa.
 

jarkko_h

Vakionaama
Siis vähän pidemmällä aikavälillä katsottuna.


os nyt otetaan vaikka suht maltillinen 60tkm vuoteen, kokonaan.

Näin kunnon automiehet perustelee "investointinsa" kannattavuutta. Otetaan "maltillinen" 60tkm vuodessa ja arvioidaan pidemän aikavälin bensiinihinta euro-pari nykyistä hintaa korkeammaksi.

Totuus on että bensan hinta on suhteellisen vakaa ja hyvin harva ajaa onneksi 60tkm. Suomalaisten keskimääräiset ajosuoritteet ovat paljon alempia, noin 14tkm.

Esim meillä auto kulkee vuodessa enää 10...13 tkm ja saman verran autojunan kyydissä. Koen että auton ratissa tai huoltiksilla istuttu aika menee hukkaan. Laitan auton mieluummin junaan.
 
Viimeksi muokattu:

Jule

Vakionaama
60 tkm vuodessa on mielestäni aivan valtava määrä. Ajetaankohan edes 1% autoista noin paljoa? Keskimäärin ajetaan jotain 15 tkm. Itse en taida tuntea ketään, joka ajaisi yli 40 tkm vuodessa.

Jos ajaa 60 tkm vuodessa, joutunee lataamaan varsin paljon pikalatureilla, jolloin tuo 1000-1500 € ei riitä alkuunkaan.
Jos 60tkm on valtava määrä, niin miksi se 400km olisi silloin surkea talvirange (josta koko vääntö alkoi).

Yleensä paljon ajavilla tulee ne kilometrit pitkästä työmatkasta, kun palataan yöksi omaan petiin. Ne kuuluisat kaupparatsut ei kuitenkaan yleensä käytännössä vuositasolla aja niin paljoa, ja koko ammattikuntakin on aika pitkälti kuollut sukupuuttoon.

Tai ainakin kaikki mun tuntemat enemmän henkilöautolla ajavat ovat kotona yöt, ja se iso vuosiajomäärä tulee nimenomaan siitä että joka päivä tulee paljon kilometrejä, eikä siksi että autolla ajetaan yksittäisiä suomen kiertäviä reissuja.
 

jmaja

Hyperaktiivi
Jos 60tkm on valtava määrä, niin miksi se 400km olisi silloin surkea talvirange (josta koko vääntö alkoi).
En tiedä, minä en ole noin sanonut. Mun auton talvirange on jotain 220 km, mikä riittää mulle. Mutta on se vähän, jos kävisi Lapissa usein.


Yleensä paljon ajavilla tulee ne kilometrit pitkästä työmatkasta, kun palataan yöksi omaan petiin.
60 tkm tarkoittaisi luokkaa 150 km suuntaansa työmatkaa. Kai sellaista joku ajaa? En kyllä tunne ketään, joka kävisi noin kaukana päivittäin. Mun ne 30+ tkm ajavat tutut keräävät kilometrit paljolti mökki-, loma- ja työreissuista.
 

sulo_s

Vakionaama
Täälä taitaa olla yli 90% keskustelijoista (varsinkin tässä aiheessa) olla etelän immeisiä eli esim. kun puhutte 400km talvi rangesta, niin pohjoisemmassa silloin puhuttaisiin syys rangesta.
Aika vähän löytyy sähkiksiä, missä on esim. -20 asteessa 400km range, n. 250km on lähempänä totuutta.

Sehän se on isoin poitti sahkökotteroiden lisääntymiseelle, jotta missä ne toimii suurimmalle osalle hyvin, niin "omia latausasemia" ei saa ja taas minne/missä on jo lataus suurimmalla osalla kunnossa, niin pitemmät välimatkat ja talviolosuhteet panee hanttiin. Kakkosautoksi toki mitä mainioin koko maahan.
 

pökö

Kaivo jäässä
Tuo maltillinen 60 tkm on kyllä kaikkea muuta kuin maltillinen, toki joku senverran tietty ajelee.
Meillä siihen menee 5-6 vuotta, ja polttiksella ajellaan.
 

Jule

Vakionaama
En tiedä, minä en ole noin sanonut. Mun auton talvirange on jotain 220 km, mikä riittää mulle. Mutta on se vähän, jos kävisi Lapissa usein.

60 tkm tarkoittaisi luokkaa 150 km suuntaansa työmatkaa. Kai sellaista joku ajaa? En kyllä tunne ketään, joka kävisi noin kaukana päivittäin. Mun ne 30+ tkm ajavat tutut keräävät kilometrit paljolti mökki-, loma- ja työreissuista.

Alunperin kommentoin viestiä jossa moitittiin surkeaa 400km talvirangea, ei se sun viesti ollut.

Työkaverilla on n.320km päivässä työmatkat, ja käytännössä 30km muksujen kuskaus päälle.. plus tietysti ne normaalit jokaisen muut vapaa-ajan ajot. Tosin dieselillä sekin ajelee, vaikka sähkö tietysti käyttökuluiltaan paljon halvempi olisikin.

Kakkosautoksi toki mitä mainioin koko maahan.
Yleensähän siitä sähkäristä tulee se "ykkösauto" ainakin siinämielessä että sillä ajetaan ne päivittäiset arkiajot.

Tuo maltillinen 60 tkm on kyllä kaikkea muuta kuin maltillinen, toki joku senverran tietty ajelee.
Meillä siihen menee 5-6 vuotta, ja polttiksella ajellaan.
Joo, käytän usein puhekielessä termiä maltillinen, mutta äänenpainolla sen merkitys painottuu erilaiseksi. Eihän se tietysti kirjoitettuna samallatavalla tule ymmärretyksi.
 

jarkko_h

Vakionaama
Tuo 400 km on uudeöle autolle miestäni surkea talvirange ja siihen ei taida päästä kuin parhaimisto (ID7... ) jossain -10 C::ssä tien ollessa täydellisessä kunnossa ja katolla ei suksiboxia...

Siinä vaiheessa kun talviranget ovat 500 km -20 C pakkasessa uusilla autoilla ja 12 vuotta ajetuilla 450 km, niin ollaan tyydyttävässä/ hyvässä tasossa.

Viime viikolla Itä Lapissa oli yöllä -20 C virallisen mittauksen mukaan ja aamullakin -15C. Lähin latausasema kaukana ja tie todella surkeassa kunnossa. Ei olisi huvittanut lähteä lataamaan. Ja nyt on jo kevät. Samalla seudulla talvisin usein -30C pakkasia. Ei noilla seuduin tee nykyisillä sähköautoilla juuri mitään, ellei ole lämmintä tallia.

Tulevaisuudessa tilanne toki muuttuu. Eiköhän 20 vuoden päästä ole jo myynnissä käytettyjäkin edullisia sähköaitoja, joilla pääsee pidempiä välejä vapaammin. Autoiluun kuuluu vapaus, ei, latauspaikkojen kyttäily.
 
Viimeksi muokattu:

Harrastelija

Vakionaama
Uusista voi sitten puuttua se autopaikka kokonaan.
Täällä päin autopaikka on oma osakkeensa. Siis uusissa asunnoissa. Jos siihen haluaa latauksen niin pitää maksaa lisää.
Asunnossahan on myös erillinen tonttimaksu. Onko autopaikassakin?
Säästeliäs suomalainen ei tuota autopaikkaosaketta osta vaan parkkeeraa mieluummin kadun varteen. Samalla menetetään latausmahdollisuus.
 

jsalmika

Aktiivinen jäsen
Toinen yllätävä seikka, työmatka kulkee Eiran läpi niin yllätävän vähän sähkiksiä on parkissa. Ja vielä vähemmän latauspaikoja nurkissa.
Varsinkin läpikulkumatkalaiselle Eira on laaja käsite, mutta ellet oikeasti aja niitä wanhan Eiran yksisuuntaisia ja puhut siis Ullanlinnasta niin näillä kulmilla koiraa ulkoiluttavan mutu-arvio osittain tai täysin sähköisten määrästä on 1/3. Latauspaikkoja Tehtaankadusta etelään on kadunvarressa reilu kymmenkunta, ja siinä olet oikeassa ettei se ole kovin paljon mutta kulkupelit ovatkin arkipäivisin toimistolla latauksessa.
 
Viimeksi muokattu:

Tifo

Vakionaama
Ei ehkä joka päivä mutta viikoitain, nopeasti tulee mieleen sisko joka kuskasi hesvosta. Toinen yllätävä seikka, työmatka kulkee Eiran läpi niin yllätävän vähän sähkiksiä on parkissa. Ja vielä vähemmän latauspaikoja nurkissa.
Eiran sähkikset ovat maan alla parkkihalleissa.
 

Jule

Vakionaama
Ja ajaa tuon tosiaan 5x viikossa vuoden ympäri? Eli istuu 4 h/päivä autossa + työpäivä?
No enhän mä sitä joka päivä näe, enkä ole seurannut sitä kotiin, joten voihan tuo pehmoisiakin puhella. Pääosan matkasta kyllä ajelee kolmoskonetietä, joten keskinopeus lienee hieman parempi kuin ihan perus maantiellä, mutta varmasti saa ihan kyllyydeksi asti istua ratissa.

En kyllä ole sen kuullut työmatkastaan valittavan kuin silloin kun naftan hinnat oli koholla ja luokkaa kiloeuro meni kuussa tankilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
kaupunkilaisilla on joukkoliikenne mikä ei suinkaan ole maalaisten kontrollisssa
Ja kun on noin, ei todellakaan ole merkitystä suuremmilla energiakuluilla eikä energiakulujen säästöllä pysty kompensoimaan arvonalenemaa. Jos siis kumminkin autoa pitää esimerkiksi tavaroiden kuskaukseen, mökkireissuihin tms.

Sen sijaan mahdollisimman edullisilla muilla ylläpitokuluilla olisi merkitystä kuten pakollisten vakuutusten hinnoilla ja määräaikaishuoltojen kustannuksilla (joista tosin voi usein vanhemmilla kotteroilla säästää, vaikka korjauksiin rupeaa uppoamaan vastaavasti enemmän).
 

kotte

Hyperaktiivi
Urakka oli helppo kun ei tarvinnut kaivaa vaan hallin kattoon asennettiin kaapelihyllyt. Joka autopaikoille on valmiina haaroituskohta tai itseasiassa hyllyssä kulkee litteä kolmivaihe kiskosto, josta voi haaroittaa kaiketi mistä kohtaa tahansa.
Helppoahabn tuo on, jos on jopa autotalli nimikko- tai kiintiöparkkipaikan ohella eikä vain kulloinkin löytyvä paikka. Ainakin monin paikoin tyyppihelsikiläinen on viimeksi mainittujen varassa eikä rahallakaan muuta saa kovin läheltä asuntoa.
 

vmakela

Vakionaama
Kaikki riippuu kaikesta. Testien mukaan pitkää matkaa taitavalle sähkö on yhtä kallis kuin dieselii koska joutuu käyttämään maksullisia pikalautureita jotka myös imee rahaa suurella teholla (*. Edeleenkin sähkärin suurin kompastuskivi on pääoman tarve ja käytetyissä EV:ss akkuriski. Toki täytyy muistaa että dieseliin sisältyy poliittinen hintariski joka juuri nyt halventaa dieselin hintaa mutta pitkän ajan trendi on kustannuksia nostava. Monimutkainen palapeli missä palapelin osat ovat jatkuvassa liikkeessä.

Lähde: is.fi
Eilen ja toissapäivänä pitkää matkaa: lataukset hintaan 36c/kWh. Konan kulutuksen mukaan ei tuolla paljon polttonestettä saa. Paluu laivalta motaria pitkin Hki-Iittala Shell vähän päälle sen mitä saisi ajaa, vaikka en myönnä mitään vakkarin 132 lukemia tässä, niin kulutus 20,8kWh/100km. Keli oli toki keväisen lämmin. Talvella reippaasti ajellessa 21-23kWh/100km kun taas nopeus alhaisempi. Vinkki: Shellillä/St1 hyvät ruuat, eikä ruuhkaa latureilla. Hinnat lataukselle joko 36 tai 39c/kWh. Liitteenä menomatkalla otettu pitkä lataus ABC Tiiriö. Ei se vaan keväällä akku lämpene vaikka Konaa miten polkisi.
 

Liitteet

  • Screenshot_2025-04-14-06-46-39-65_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    Screenshot_2025-04-14-06-46-39-65_40deb401b9ffe8e1df2f1cc5ba480b12.jpg
    65,3 KB · Katsottu: 42
Back
Ylös Bottom