Osaatko selittää mikä ero on va/W. Kiinnostaisi tietää.
Aurinkosähköjärjestelmän komponenteista höpinää
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Tuota Itä-Länsi problematiikkaan pohdin tässä ketjussa:
Mppt häviöt kun itä-länsi kohteessa käytetään vain yhtä MPPT:tä
Onko kukaan kokeillut itä-länsi lape kompon ajamista yhdellä MPPT:llä ? Kun sain tuon halvan Helenin poistomyynti Sungrow niin siinähän on 2 mppt:tä joissa toisessa tupla tulot(PV1 ja PV2 == Mppt1). Tarkoitus on kytkeä tuohon Mppt1:een nuo päivitetyt itä-länsi lappeet. MPPT:n clippaus raja...
Nyt kun on pari päivää ollut yhden MPPT:n perässä niin aika lähelle menee teorisoinnin kanssa yksiin
Juuri tuota optiota tarkoitin vaikka sen huonosti ilmaisin.
Ajatukseni oli nimenomaan tuo, että laajennos voi olla jännitteeltään vielä eri.
VA ja W lasketaan eri tavalla. Niiden ero on nimeltään tehokerroin.
Invertteri voisi lepotilassa kuluttaa 0W vaikka siihen kulkee samaan aikaan loisvirta, jonka voi mitata virtamittarilla. Virtamittarilla saamme mitattua tuon VA lukeman ainoastaan. Energian mittaamiseen tarivtaan W mittari.
Eli VA ei välttämättä "pyöritä" energiamittaria.
Yksinkertaistettuna paneeleiden kytkeminen sarjaan toimii hyvin vain, jos kaikki ketjun paneelit ovat virtaominaisuuksiltaan samanlaisia ja jatkuvasti aivan samanlaisissa valaistusolosuhteissa. Rinnankytkentä puolestaan edellyttää, että paneeleiden tuottamat avoimen piirin jännitteet ovat jokseenkin samat (sama määrä kennoja sarjassa rinnakkain kytketyillä paneeleilla tai paneeliketjuilla). Rinnankytkentä sen sijaan kompensoi varsin hyvin myös eri ketjujen vaihtelevia valaistusolosuhteita (eli kytkentä toimii lähes optimaalisesti, vaikka valaistus esimerkiksi siirtyy rinnakkaiselta ketjulta vähitellen toiselle päivän edetessä). MPPT ei haittaa jälkimmäistä tilannetta, mutta eipä hyödytäkään.
On sitten toinen asia, että invertterin kapasiteetti ja etenkin eri kanavien kapasiteetti kannattaisi pyrkiä hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan. Jos on tarkoitus valmistautua lisäämään paneeleita toiseen tai kolmanteenkin suuntaan myöhemmin, valmistautuisin itse siihen, että paneeleiden kytkentää ketjuihin ja myös syntyvää ketjujen jännitettä voisi myöhemmin muuttaa, kun mukaan tulee uusia paneeleita. Ensimmäisellä kerralla kannattaisi kaikki MPPT-kanavat käyttää hyväksi jakamalla paneelit kanavien määrää vastaavaksi samanjännitteisten ja suunnilleen samatehoisten ketjujen joukoksi (em. reunaehtoja kunnioittaen). Samaan kanavaan voidaan yhdistää eri lappeiden kennojakin sarjaan kytkettyinä, kunhan vain kaikki sarjaan kytketyn ketjun kennot ovat samoissa valaistusolosuhteissa. Erityisesti mahdolliset puiden tai rakenteiden varjot ovat hyvin haitallisia, jos osuvat sarjaan kytketyn ketjun alueelle. Sen sijaan rinnan kytkettyjen ketjujen yksittäisten ketjujen eri suuntaukset eivät haittaa ja mitä lyhyemmät ketjut, sitä vähemmän varjostuskin tyypillisesti haittaa.
Jos myöhemmin liitetyyn uusia paneeleita, niitä voi järjestää joko omiksi ketjuikseen tai yhdistää vanhojen kanssa, kunhan em. periaatteet otetaan huomioon, eikä ylitetä suurinta sarjaan kytkettyjen paneeleiden määrää. Rinnan voi sarjaan kytkettyjä paneeliketjuja kytkeä periaatteessa vaikka kuinka monta (huom. estodiodien ja mahdollisen johdonsuojauksenkin tarve, jos aletaan mennä överin puolelle), mutta MPPT-kanavan maksimaalisen virrankäsittelykyvyn ylittäminen tietenkin tarkoittaa, että invertteri ei tältä osin kykene hyödyntämään kaikkea saatavilla olevaa kanavan tehoa tilanteessa, kun aurinko paistaa mahdollisimman kirkkaasti. Eri suunnan paneeleiden yhdistämistä samaan MPPT-kanavaan puoltaa erityisesti se, että paneelit eivät tuota läheskään täyttä tehoaan koko päivän aikana paisteen suunnan rajoituksen takia ja dominanssi vielä siirtyy portaattomasti päivän mittaan. Rinnankytkentä kuitenkin yhdistää ketjujen tehon niin, että ideaalisella suuntauksella rinnakkaiset ketjut tuottavat melko tasaisen tehon koko ajan, kun aurinko yleensä paistaa jostakin suunnasta.
Kuulostais että itse harkitsisin microinuja.
Mikä paneeli, en ole huomannut mikä kysessä, onko datalehteä?
pökö
Kaivo jäässä
Viimeksi muokattu:
On harkittu. Tässä olisi tarkoitus käyttää paneeleita vesikatteena, jolloin ne ovat "ilmaisia". Niitä menisi 40 kpl eli piikkitehoa tulee 16 kW. Tässä riittää kuitenkin jos tehoa olisi käytössä saman verran kuin 5-6 kWp hyvällä paikalla olevassa voimalassa. Invertteritehoa tuohon ei saa kuitenkaan vastaamaan paneelitehoa, liittymä on 3*25 A. Muuntaja on 600 metrin päässä ja viereisellä tontilla oleva 5,5 kW inu hyväksyttiin pienen kitinän jälkeen. Siellä on välillä ylijännitekatkoja. Asiakaspalvelussa on soittopyyntö vetämässä...
Mikroinverttereillä voi tulla liikaakin tehoa ja rahaakin niihin menee enemmän. Kaikkia paneeleita ei tietysti tarvitse kytkeä. Tässä on nyt ollut mielessä kaksi 4 kW invertteriä, jolloin on neljä mppt käytettävissä.
Voi mikroinverttereiden sisääntuloihinkin kytkeä useamman paneelin rinnakkain (itse olen kokeillut jopa 5-kertaista paneeleiden nimellistehoa mikroinvertterin kanavan maksitehoon nähden ja hyvin pelasi -- tietenkin invertterin kanavan maksimiteholla, mutta jopa puolipilvisellä säällä!). Nuo kytkennät sitten jo edellyttävät johdonsuojaksen miettimistä aivan vakavasti.
Itse asiassa mikroinverttereiden avulla saa toteutetuksi paljon joustavammin mahdollisimman vapaasti uudellenkonfigurointikelpoisia paneelijärjestelmiä. Periaatteessa joka paneelilta voi vetää jopa hiukan naftisti mitoitetun varjossa, mutta irti palavista materiaaleista olevat jokseenkin vapaasti jäähtyvät johdotukset kytkentäkeskukseen, missä paneeleiden ryhmittelyä voi muutella milloin tarvetta on. Johtoihin toki uppoaa silloin tavanomaista enemmän kuparia ja rahaa.
K
korsteeni
Vieras
minkä takia se kaikki olisi pakko tunkea kerralla sinne 3*25 läpi jonnekin?
suomi asetuksilla ylimääräinen leikkautuu pois automatic ja tarvittaessa sen voi ohjailla omaan käyttöön esmes akut tai varaaja
Tämä tulee mökille ja siellä on 60 litran varaaja, lattialämmitys sähköllä, ilppi ja varaava takka. Tarkoitus on tehdä sähkölaitoksen hyväksymä järjestelmä ja siinä taisi olla sulakekoko ja invertterin teho koplattu toisiinsa. Keväällä ja syksyllä menee lämmitykseen mutta kesällä menee enimmäkseen myyntiin. Sähkövene kiinnostaa mutta ei ehdi tehdä sitä tähän hätään.
Miten noi Suomi asetukset toimii.
K
korsteeni
Vieras
suomi asetuksilla tarkoitin 1 vaihe verttejä, olikohan 4.6kW ja joidenkin tietojen mukaan 3.6kW rajattu syöttö, ei ilmeisesti 3 vaiheisissa
Reuters: Kiinalaisista aurinkosähkön laitteista löytyi salaista tekniikkaa – "Sähköverkon fyysinen tuhoaminen on rakennettu sisään"
www.tekniikkatalous.fi
Reuters: Kiinalaisista aurinkosähkön laitteista löytyi salaista tekniikkaa – "Sähköverkon fyysinen tuhoaminen on rakennettu sisään"
Yhdysvaltain viranomaiset ovat Reutersin mukaan havainneet kiinalaisvalmisteisista aurinkosähkölaitteista luvattomia viestintäkomponentteja.
www.tekniikkatalous.fi
Nykyiset invertterithän on valmistajan pilvisysteemeissä koko ajan reaailiajassa kiinni ja dataa virtaa koko ajan. Valmistaja pystyy etänä säätämään inverttereitä. Elikkä jos Kiinan valtio haluaa sammuttaa pysyvästi kiinalaisia inverttereitä, niin se on täysin mahdollista. Minullakin oli jotain pulmia Solax invertterin kanssa. Olin sähköpostitse yhteydessä valmistajaan, joka teki joitain päivityksiä tuohon seinässä olevaan invertteriin. Alkaa olla länsimaat kiinalaisten käsissä.
Löydetyt radiolaitteet oli sellaisia joita niistä ei pitänyt löytyä. WiFi yleensä on, joten epäilen jotain muuta. Hyökkäykseenhän riittää ihan kuunteleva radio, jolla käsketään laitteen mennä rikki.
Nojoo, meillä on Solax invertteri ja Solaxin softa sekä PC:ssä että kännykässä. Voin kyllä ottaa pois wifi-mokkulan invertteristä, jolloin ei varmasti enää olla pilvessä. Mutta ei sitten ole mitään softaakaan. Invertterin näytöltä kyllä näkee erilaisia lukuja, joilla kyllä pärjää. Nekee hetkellisen tehon ja kumulatiivisen kilowattituntimäärän asennuksesta lähtien. Eli pilvien vankina ollaan.
root
Aktiivinen jäsen
Paitsi jos on Fronius ja siinä solar API, joka toimii paikallisesti omassa lähiverkossa
K
korsteeni
Vieras
tai sitten solax, siinä on serial sekä modbus > lähiverkkoon vaikka homeassistant.
mutta mitä noita pelkäämään, solaxilla on kiinan sekä saksan serverit ihan ok. päivityksetkin tulee tekemättä mitään ja siitä wlan mokkulasta saa suoraan tyyliin
curl 'http://192.168.0.117' -d 'optType=ReadRealTimeData&pwd=salasana'
tai
curl -d "optType=ReadRealTimeData&pwd=salasana" -X POST http://192.168.0.127
tai vanhempi malli
curl -u admin:admin 192.168.1.122/api/realTimeData.htm
Mutta selkeä ongelma tuossa on toisen ketjun osittainen varjostus. Silloin MPPT-ohjaa väärin. Siis toisesta ketkusta menetetään paneeli tai kaksi varjon takia, jolloin ohitusdiodien kanssa MPPT-jännite pitäisi tippua kahden vastaavasti.
Noinhan asia on, paitsi jos paneelit osoittavat päinvastaisiin ilmansuuntiin ja ne on asennettu pystysuoraan, eli paiste osuu joko tai. Varjostus on aina kennojen sarjaankytkennälle ongelma. Paras ratkaisuhan olisi periaatteessa kennokohtainen MPPT-optimoija (mikä on kustannusten ja matalan jännitteenkin takia käytännössä mahdotonta). Käytännössä mahdollisia kompromisseja ovat erilaiset rinnakkaiset ohitusdiodeilla toteutetut tikapuukytkennät, jolloin toki ohitusdiodien kynnysjännitteistä syntyy häviöitä, jonka seurauksena osa takaisin voitetuista ketjujen varjostushäviöistä menetetään osittain uudelleen. Tuollaisia ohitusketjuja kannattaisi periaatteessa rakentaa myös ristiin eri ilmansuuntien paneelipintojen välille, jos varjostuksia ei voi välttää. Lopputuloshan on, että ketjuista on itse asiassa toteutettu yhtenäinen paneelikenttä, jossa kennot osoittavat eri suuntiin ja johon on näin rakennettu tietynasteinen sisäinen staattisluontoinen optimoinkytkentä, joka kuitenkin pystyy ohitusdiodien ansiosta adaptoitumaan melko paljonkin. Varjostuksia pitäisi silti yrittää aina välttää, jos tämä on mahdollista asennuspaikan valinnalla.
Saksassa erilaiset parveke/takapiha aurinkoratkaisut näyttää käyvän kaupaksi.
Löytyy esim akkupaketteja joka asennetaan panelin ja (mikro)invertterin väliin.
2.4kWh/400€.
https://www.idealo.de/preisvergleic...500-d-2-24-kwh-marstek-energy.html#pricechart
Löytyy esim akkupaketteja joka asennetaan panelin ja (mikro)invertterin väliin.
2.4kWh/400€.
https://www.idealo.de/preisvergleic...500-d-2-24-kwh-marstek-energy.html#pricechart
Luukku
Vakionaama
Toisella foorumilla mainostettiin Kärkkäisen Yingliä 59€/kpl.
Joku lausui, etteivät paneelien tehomerkinnät nykyisin pidä paikkaansa vaan ovat "kiinanWatteja". Omasta 5,4 kWp kentästä (rintamamiestalon katolla suhtkoht etelään) käyrän maksimi on jo pitkään ollut 4,6 kW. Siitä laskien 360 W per paneeli. (420W mono )
Onko tämä normaalia vai odotanko liikoja?
Onko tämä normaalia vai odotanko liikoja?
Mistä tuo ”käyrän maksimi” on mitattu? DC puolen tuotosta vai AC puolelta invertterin jälkeen? Onko mitattu jonkin ajan näytteiden keskiarvoa vai hetkellistä tuottoa?
Aamulla ja keväällä paneelien hyötysuhde on parempi koska ovat viileät, kesällä kun kuumenevat suhteellinen tuotto heikkenee
Seuraan Stecan Suncloud palvelusta mitä sinne piirtää. 10 minuutin välein päivittää.
Liitteet
Lämpö vaikuttaa yllättävän paljon.
Oman paneeliston huiput tulevat tyypilisesti huhti-toukokuussa kylmällä aurinkoisella kelillä. (yli luvatun)
Samanlaisen huipun voi joskus nähdä sadekuuron jälkeen, jos aurinko paistaa.
Nyt paneeleissa näkyy myös kellertävä siitepölykerros, joka heikentää tehoa varmasti.
Oman paneeliston huiput tulevat tyypilisesti huhti-toukokuussa kylmällä aurinkoisella kelillä. (yli luvatun)
Samanlaisen huipun voi joskus nähdä sadekuuron jälkeen, jos aurinko paistaa.
Nyt paneeleissa näkyy myös kellertävä siitepölykerros, joka heikentää tehoa varmasti.
No löysinpä Stecasta valikon, josta selvisi päivän piikki ja huippupiikki. Eilen oli antanut hetkellisesti n. 5,2 kW ja vapunpäivänä 5875 W.
Aurinko Aarne
Aktiivinen jäsen
On tullut seurattua sekä omaa (verkkoinvertteri itä/länsi suuntauksella) sekä ikkunasta näkyvää naapurin mikroinvertteriasennusta (sama suuntaus). Ja kyllä ei naurata kun yksikin paneeli jää itsellä varjoon niin koko lappeen tuotanto romahtaa. Nyttemmin en edes harkitsisi muuta kuin mikroja jos yhtään varjostusta tai osittaista lumipeitettä keväisin.
Ei tarvitse arvailla missä kohtaa varjo iskee:
Vielä tähän saantoon, taisin odottaa liikoja. Tuli tutkittua Longin datalehteä:
Electrical Characteristics STC : AM1.5 1000W/m2 25℃ NOCT : AM1.5 800W/m2 20℃ 1m/s Test uncertainty for Pmax: ±3%
Testing Condition STC / NOCT
Maximum Power (Pmax/W) 420 / 314
Selitys:
Aurinkosähköpaneeleja on saatavilla useita eri teknologioita ja kokoja, joten on tärkeää pystyä vertailemaan niitä reilusti toisiinsa. Kansainväliset standardit on kehitetty juuri tätä varten, ja aurinkopaneelien tietolomakkeissa näkyvät sähköarvot noudattavat näitä standardeja.
Nimellinen käyttölämpötila (NOCT)
Nominal Operating Cell Temperature (NOCT) (kutsutaan joskus normaaliksi kennon lämpötilaksi) määritellään lämpötilaksi, jonka aurinkopaneeli saavuttaa tietyissä olosuhteissa, jotka vastaavat paremmin todellisia olosuhteita kuin STC (Standarditestiolosuhteet).
Ilman lämpötila: 20°C
Säteilyvoima: 800 W/m²
Ilmamassa: 1,5
Tuulen nopeus: 1 m/s
Huomaa, että NOCT käyttää ympäristön lämpötilaa, ei solun lämpötilaa, kuten STC:ssä. Kuten STC:n tapauksessa, datalehdet antavat usein (mutta ei aina) tehon, jännitteen ja virran arvot myös NOCT-olosuhteissa. NOCT on hyödyllinen vertailtaessa kahta paneelia, joilla on sama STC-luokitus. Paneeli, jolla on korkeampi nimellisteho esimerkiksi NOCT:ssä, johtaa yleensä tehokkaampaan paneeliin.
- Keskustelun aloittaja
- #1 676
Aurinkopaneelien hintaan tulossa noin 9% korotus tämän vuoden viimeisellä neljänneksellä.
www.pv-magazine.com
Solar module prices to rise 9% in Q4, says Wood Mackenzie
Wood Mackenzie says module prices will climb as China ends export rebates and consolidates polysilicon production.
www.pv-magazine.com
Löytyi hyvä sulakemalli LFP akuille.
Katkaisukyky 50kA ja malleja löytyy 150A alkaen
Katkaisukyky 50kA ja malleja löytyy 150A alkaen
Nämä on hyviä. Ja menee mm. EEL v5 DIY boksiin vakio sulakepitimeen ANL:n paikalle suoraan.
- Keskustelun aloittaja
- #1 679
Longilta tehokkain piipaneli, 27.81% hyötysuhde
www.pv-magazine.com
Longi reveals details of world’s most efficient silicon solar cell
In a new scientific paper, the Chinese solar manufacturer explained that the 27.81%-efficient hybrid interdigitated back-contact cell it unveiled in April is based on passivated tunneling contacts and dielectric passivation layers, while also incorporating both n-type and p-type contacts.
www.pv-magazine.com
Mahtuvat muuten myös LYNX power in boxin sisään