Miten pian poistoputkesta pitäisi alkaa tulla vettä?
- Keskustelun aloittaja Mika73
- Aloitettu
Luukku
Vakionaama
Vesimittaria kondenssivesi letkuun? Mielellään HA yhteensopiva. Mulla mänöö suoraan sadevesikaivoon.
Millä ihan luontoon.
Eli maasta sinä olet tullut ja maataan sinä päädyt.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Täällä ei ole edes satanut ainakaan viikkoon pisarakaan. Maanantaina ja tiistaina näyttää olleen viime viikolla noita 5 asteen kastepistelukemia mutta sittemmin 10-17 °C haarukassa. Täällä ei ole edes satanut.
Paremminkin arvelen syyksi, että kone on jäähdyttänyt. Vaikutelma on, että vain yöisin on keventänyt käyntiään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Mittari pitäisi kai kytkeä niin että veden voisi laskea jostakin astiasta reilulla virtaamalla, silloin se vesimittarikin toimisi. Asteikollinen saavi on ainakin helppo rataisu ja luultavasti jonkinlainen jokaisella jo kotona valmiiksi. Vai millaista mittaria ajattelit.
Tulee heti mieleen nuo kotikäyttäjille tehdyt sääasemat, ja niiden sademittarit. Nehän mittaavat "lusikallisten" kappalemäärää, eli binääripulssi tulee aina tietyn sademäärän välein, kun kaksipäinen mittalusikka kääntyy toisin päin. Kondenssiletkun alle vain tuo pönttö, pitäisi toimia hienosti. Esimerkiksi tämän vehkeen, jollainen itselläni on katolla, pilvipalvelusta saa avoimen rajapinnan kautta haettua sademäärän millimetreinä (tai mittakupillisten kappalemäärän). Millimetrit saa muunnettua millilitroiksi, kunhan laskee anturikupin aukon pinta-alan.
Mobile Alerts anturit - paratronic.fi
Mittaus- ja hälytysjärjestelmä iPhone ja Android puhelimiin, lisäanturit
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
On erittäin järkevää poistaa samalla kosteutta, kun ilmaa jäähdytetään. Sisäilman suhteellinen kosteus nousee, jos ilma jäähtyy muttei kosteutta poisteta.
Pienempi kosteus on miellyttävämmän tuntuinen, kuin puolet voitosta jo.
Ja kyllä, ei ole järkeä huudattaa puhallinta turhan isolla, jos pienemmälläkin pääsee suunnilleenkaan samaan tasoon.
Pitää myös ymmärtää, ettei kondenssia aina synny.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kosteuden poisto on toinen puoli oikeaa ilmastointia. Vain poikkeuksellisen kuivissa olosuhteissa jonkinlainen "ilmastointi" on mahdollista saavuttaa vettä haihduttamalla. Tässäkin on tieytysti kolme astetta:
- Haihduttaa vettä jäähdyttäen ilmaa. Näitä on käytetty aavikko-olosuhteissa, kun ilma on kuumaa ja kuivaa. Toimii missä toimii, mutta jos ilma on ulkona jo valmiiksi melko kosteaa, luo hyvin epämiellyttävän kostean ilmaston, missä kaikki mahdollinen homehtuu.
- Jäähdyttää poistamatta tai lisäämättä kosteutta. Auttaa hiukan mutta tulee kellariolosuhteet, jos ulkoilma on jo valmiiksi kosteaa.
- Jäähdyttää ilmaa poistaen samalla kosteutta ja alentaen kastepistettä. ILPit toimivat yleensä näin. Toimii aina ja tuottaa hyvän lopputuloksen. On aina se paras mutta myös "epätaloudellisin" menetelmä.
2 ja 3 on kylläkin mahdollista yhdistää niin, että poistetaan kosteutta jäähdyttämättä (mikä pakkaa kylläkin lämmittämään samalla ainakin hiukan), minkä jälkeen tuota kuivaa ilmaa voidaan parhaassa tapauksessa jäähdyttää ilman kondensiota. Tietenkin moinen olisi taloudellisinta toteuttaa niin, että ensin ilmaa jäähdytetään kastepisteeseen, sitten kuivataan ja vielä kerran jäähdytetään kondensoimatta. Esimerkiksi teollisuuden maalauslinjoilla tarvitaan tyypillisesti niin kuivaa ilmaan, että on toimittava tuolla tavoin, koska jäähdytyskuivauksella ei päästä riittävälle kuivuustasolle (so. saada kastepistetta jopa kymmeniä asteita nollan alapuolelle). Kuivaus tapahtuu käytännössä joko hygroskooppisilla lämmöllä regeneroitavalla roottorilla tai sitten vuorotellen kuivaavilla ja regeneroitavilla hygroskooppisilla patruunoilla. Yleensä moinen vaatii jäähdytyskuivaustakin enemmän energiaa (olosuhteissa, joissa jäähdytyskuivauskin toimisi), mutta monesti on saatavilla edullista lämpöenergiaa esimerkiksi aurinkokeräimien tuottamana.
Kuulostaa nerokkaalta. Jäähdyttävä pinta laajenee kostuttimen vuoksi ja keräysteho kasvaa kosteusprosentin noustessa. Saattaapa jopa alkaa tiivistymään.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
On niitä käytetty myös suoraan haihduttavina arabimaissa ja juuri niin että kaikki kosteus tulee sisälle. Kai se oloa kuitenkin helpottaa sekin.
Ja näköjään ihan teollisia moderneja sähköllä toimiva suorahaihduttimia on myös olemassa
Ja näköjään ihan teollisia moderneja sähköllä toimiva suorahaihduttimia on myös olemassa
Viimeksi muokattu:
Useimmiten kuitenkin niiin, että kosteutta haihduttamalla viilennetään kuivaa ja kuumaa ilmaa, joka sen jälkeen johdetaan lämmönvaihtimeen, jolla viilennetään sisäilmaa (tai tuloilmaa). Kosteus jää ulos. Lämmönvaihdin voi olla jopa regeneratiivinen kuten pyörivä kenno, jolloin saavutetaan hyvä hyötysuhde eikä ulkoilman ohipuhalluksenkaan sisälle tarvitse olla merkittävä, jos laite on kunnolla suunniteltu.
On noista ollut sellainenkin verisio, että pyörivä kenno on hygroskooppinen ja kerää tuloilmasta tai miksei sisältäkin kosteutta ja roottori sitten regeneroidaan auringon lämmöllä ja jäähdytetään aluksi jäteilmalla ennen kuin altistetaan tuloilman käsittelyyn. Tuollainen on tyypillisesti toisena asteena edellä mainitun ei-hygroskooppisen järjestelmän perässä, mutta erilaisia variaatioita aiheesta on.
Harrastelija
Vakionaama
Ja nää oli niitä legionella generaattoreita?
Meidä kylän kaupassa tota vesijäähdytystä tehty ulko kennoille useampana vuotena. Siellä katon kenoille menee koko ajan vesi ja valuu rännejä pitkin kaivoihin piha-alueella. Muutamaan päivään en ole kylillä käynyt. Mutta tänä kesänä tuota vesijäähdytystä en ole nähnyt. Olisko alimitoitetut jäähdyttimet kaupassa. Muistaakseni tuota kauppaa rempattiin yli 15 sitten viimeksi. Niin toi jäähdytys voikin olla ali mitoitettu koska ei silloin ollut viimeisten vuosien aikan olevia kuumia jaksoja ollut tai ne oli vain päivän tai kaksi kestäviä.
Se ketä uskaltaa alimitoitta jäähdytys järjestelmän se yleensä voittaa tarjouskilpailun.
Ja voi voi sit kun sattuu helle kesä niin käydään bauhausesta hakemassa sadettajia reppu kaupalla ja halpa velvoittaa yötä päivää.
Tää on vaan niin totta.
Mutta tuo on vaan vasta lisälauhdutusta.
Että komp. Pyörisivät sit kun loppuu komp. Teho kesken niin sit menee sormi suuhun.
Ne on vissiin niitä joissa se sama vesi kiertää.
Siis systeemissa sumutetaan vaan vesijohtovettä niille ulkokennoille jotta ne jäähtyy, käsittääkseni se veden määräkin on käytännössä melko pieni.. siis tyyliin parilitraa tunnissa. Toki jossain oikein kuivassa aavikossa tuokin voi olla merkittävä.
Suomessa tuollainen systeemi on lähinnä pahan suunnitteluvirheen tai jotenkin viallisen koneen tekohengitystä.. Esim hajonneen tuulettimenhan voi korvata vesiruiskulla kunnes saa uuden tuulettimen.
Asetus 23 astetta. Kauempana pumpusta (ei puhallusalueella) mittaus näyttelee siinä 22 aamuisin, iltaan mennessä kohoaa jonnekin 23,5 paikkeille.
Yleensä joko 22 tai 23. Makuuhuoneissa alhaisempikin, jotta varaavat edes hiukan kylmää yötä varten ja jäähtyvät illalla nopeammin.
Tän topikin innoittamana kävin laittamassa eilen sangon Hitatchin poistoputken alle. Kyllä se kolmisen litraa valutti eilen.
Tuo hitaasti ei ole erityisen hyvä laite, ja esim kuivatus moodi ei mielestäni eroa normaali jäähdytyksestä muuten kuin että puhallinnopeuden voi asettaa vain 1 tai 2. Käytännössä se jää 1. nopeudella hurraamaan minimiteholla tuntikausiksi ja eikä kenno ala kondensoimaan ainakaan kunnolla.
Jos haluaa kuivattaa ilmaa, pitää laittaa 1. nopeus ja lämpötilapyynti huomattavan alas, esim 18C tms, mutta ajan kanssa tuo tietysti myös jäähdyttää liikaa.
Pitää taas tänään tehdä tuo "käsin kuivaus" tuon koneen vaikutusalueella sisäkosteus jo 65%.
Tuo hitaasti ei ole erityisen hyvä laite, ja esim kuivatus moodi ei mielestäni eroa normaali jäähdytyksestä muuten kuin että puhallinnopeuden voi asettaa vain 1 tai 2. Käytännössä se jää 1. nopeudella hurraamaan minimiteholla tuntikausiksi ja eikä kenno ala kondensoimaan ainakaan kunnolla.
Jos haluaa kuivattaa ilmaa, pitää laittaa 1. nopeus ja lämpötilapyynti huomattavan alas, esim 18C tms, mutta ajan kanssa tuo tietysti myös jäähdyttää liikaa.
Pitää taas tänään tehdä tuo "käsin kuivaus" tuon koneen vaikutusalueella sisäkosteus jo 65%.
Olen tässä ihmetellyt, miten huonosti ilppi vaikuttaa käytännössä kuivaavan, kun on tehokkaampia keinoja käytössä. Eli korvausilmakennot vaikuttavat kuivaavan erinomaisesti, vaikka maaliuos pakkaa jo lämpenemään lähelle 14 astetta. Kukin kenno tiputtaa parin sekunnin välein. Myös alakerrassa oleva kosteusohjattu varsinainen kuivaaja tiputtelee vähintään samaa tahtia kuin korvausilmakennotkin (ehkä tippa per sekunti tai pari). Kun tuo mokama samalla lämmittää, olen kokeillut ilppiäkin, ja kondensoihan tuokin, mutta hyvä jos tulee tippa kerran kymmenessä sekunnissa.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kai tuo riippuu voimakkaasti kuinka kone tekee töitä ja kuinka sitä käytetään. Jos kenno ei mene kovin kylmäksi, vettäkään ei tule ja tietenkään sitä ei tule jos on jokin muu kuivain rinnalla. Täällä tuota vettä tulee runsaasti, 10-15 litraa vuorokaudessa (ensimmäisenä päivänä 20 l/24h) ja saanto tulee pääosin päivän ja alkuillan aikana. Auto asennossa on ollut nyt tämän kesän. Ainakin puhallusteho vaihtelee voimakkaasti yön ja päivän välillä, joten ilmeisesti yrittää pitää sen verran kennon kylmänä, että pienelläkin teholla jotenkin kuivailee.
pökö
Kaivo jäässä
Mitä kosteusmittari näyttää sisällä ?
pökö
Kaivo jäässä
23 pyyntö, sisälämpö 22,5° - 23,5° kun ulkona 30°
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Asetus on ollut välillä 22 ja välillä 21 °C. Saavuttaa yöllä olohuoneessa suunniillen asetusarvon, päivällä nousee jonnekin 24 paikkeille. Oven takana olevissa huoneissa on jo sitten enemmän vaikka kuinka ovet auki. Ilmanvaihtokone ollut seis, pesuhuonessa ikkuna auki ja ovet kiinni, että kosteus tuulettuisi ulos eikä sisälle.
Tekniikkatulitaloon
Aktiivinen jäsen
Home assistant laittaa pyynnöksi 18 astetta ja pienimmän puhaltimen nopeuden keittiön lämpötilan noustessa yli halutun ja kun päästään alle vaihtuu pyynnöksi 24 astetta ja yksi pykälä lisää puhallusta. Ilpin puhallus jäähdytyksen aikana noin 6 asteista ja tällä siis tarkoitus poistaa mahdollisimman paljon kosteutta. Yöllä käy pari kertaa jäähdytyksellä ja päivällä kun ulkona noin 30 astetta melkeinpä kokoajan jäähdytys päällä.
Tuossa vielä sisäilmankosteus viikon ajalta ja aamuisinhan tuo tuntuu vähän turhan kostealta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Meillä taitaa olla siinä määrin hatara talo, että ilmaa vaihtuu halusi tai ei.
Otan osaa taloni on hirsitalo cm. 1902.
3kpl ulkoyksiköitä.
Sisäyksiköitä on 4 kpl.
Niillä jäähdytys on ollut ja lämmitys kohtuu helppoa.
- Keskustelun aloittaja
- #192
Suurin riski ilmalämpöpumpun aiheuttamalle vesivahingolle on nyt – tarkista, että nämä asiat kotonasi kunnossa
Suomessa hurisee jo lähes miljoona ilmalämpöpumppua. Suhteessa määrään niiden aiheuttamat vahingot ovat asiantuntijoiden mukaan melko harvinaisia.
yle.fi
Luukku
Vakionaama
Onpas erikoista ettei kaksi pumppua riitä. Ulkona nyt kosteus lähes 90% ja sisällä 53%.Milläs tätä kosteutta saisi enään paremmin poistettua?
Alakerran mitsu rw35 + yläkerran gree nordic sp-x 25 olleet kuivauksella kummatkin.. silti yli 60% rupiaa olemaa kosteus sisällä jo
Pitteekö vua joku ilmankuivaaja laittoo tulille?
jamseil
Aktiivinen jäsen
Pyynti ja puhallus minimiin.Milläs tätä kosteutta saisi enään paremmin poistettua?
Alakerran mitsu rw35 + yläkerran gree nordic sp-x 25 olleet kuivauksella kummatkin.. silti yli 60% rupiaa olemaa kosteus sisällä jo
Pitteekö vua joku ilmankuivaaja laittoo tulille?
Alakerran pumppu lämmitykselle jos palelee.
Eräilves
Aktiivinen jäsen
Täälä kosteus 100% ulkosalla, kun sadellu kunnolla. Varmaan se tekkee, kun ilmaa kuitenki ulkoa pittee ottoo..
Jäähdyttäminen yhdellä ilpillä ja lämmittäminen toisella on kuitenkin helteellä epätaloudellisempaa kuin kuivaaminen erillisellä kuivaimella ja jäähdyttäminen yhdellä tai kahdella ilpillä termostaatin säätämänä. Kuivaimissa on lisäksi usein varustuksena hygrostaattisäätö, jolloin säädönkin saa oikein, eli kuivain pyrkii pitämään kosteustason tavoitteessa ja ilpit puolestaan lämpötllan jäähdyttämällä tavoitteessa.Alakerran pumppu lämmitykselle jos palelee.
Itse olen vuosien ajan kokenut tuon mökillä (ja kotonakin) onnistuneimpana menettelynä, kun kesät ovat olleet viileämpiä ja sateisempia kuin tänä vuonna (jolloin pelkkä jäähdytys yleensä ajaa asiansa niin, että kuivain vain seisoo hygrostaatin ohjauksessa, paitsi että maajäähdytyksen yhteydessä kuivaimellekin on lähes jatkuvaa käyttöä).
HalkoholistinHaamu
Vakionaama
Eihän se riitä, kun kaksi pumppua aiheuttaa sen, että kumpikin käy pienemmällä teholla, kenno ei viilene niin paljon kuin yhden pumpun käytöllä.
Eikä se 60% ole muutenkaan mikään erikoisuus. Jos ulkona 30 astetta ja kosteus joku 70-100, niin sisällä viilennettynä se kosteus on vielä korkeampi, ellei kosteutta poisteta.
