Keskustelua vedystä ja synteettisistä polttoaineista

jarkko_h

Vakionaama
^Niin, eikös öljyn, kaasun ja hiilen käyttö viime vuonna ollut all time high? Vai oliko jokainen omassa ennätyksessänsä?

Jotenkin ei kyllä sovi tuohon, että uusiutuvat kasvavat kovaa vauhtia joka puolella. Ellei sitten energian tarve kasva aivan älyttömästi koko ajan
Kyllä sopii. Energian käyttö kasvaa rajua vauhtia ja onneksi Kiina lisää uusiutuvien käyttöä vauhdilla. Tuosta saa liukukytkimellä kätevästi esim. 10 viime vuoden tilanteen :

 

fraatti

Hyperaktiivi
Koppö energian vetyprojektiin 85 milj € eu tukea.


 

fraatti

Hyperaktiivi
Saas nähdä toteutuuko tukiasista huolimatta. Paljon projekteja on karahtanut kiville viimeaikoina.

Koppö Energia sai rakennusluvan Kristiinankaupungin vetylaitokselle
Hanke maksaisi noin 550 miljoonaa euroa. Lopullista investointipäätöstä ei ole vielä tehty.
 

bungle

Vakionaama

Japan has found the holy grail of electrolysis: a cheap metal that can produce 1,000% more hydrogen.​

 

Jule

Vakionaama
Tekee tunnissa vetyä kolmen henkilöauton tankkausta varten. Tässä jutussa ei ollut mainintaa mutta tämäkö se sai julkista tukea 4 miljoonaa euroa. Järkeä vai ei?

Eli kun laitoksen teho on 1MW saadaan että tankkaus on 333kWh. Eli sellainen luokkaa 4-6x isompi kulutus kuin sähköautossa.
 

bungle

Vakionaama
Eli kun laitoksen teho on 1MW saadaan että tankkaus on 333kWh. Eli sellainen luokkaa 4-6x isompi kulutus kuin sähköautossa.
Eikö näissä ideana ole yleensä, että sähkö on ns. ylijäämää eli ilmaista? Mutta vaikea kuvitella miljoonia tai miljardeja maksavaa laitosta, joka pyörisi sattumalta (ellei tosiaan tulla siihen tulokseen, että sähköstä tosiaan tulee ilmaista, eikä vaan sattumalta). Joka tapauksessa jotain mahdolliselle ylimäärälle olisi hyvä tehdä. Yksi vaihtoehto on ottaa siitä osa talteen vetynä. Sähkö lienee energian hienoimpia muotoja. Eli silläkin olisi järkevä tehdä jotain hyödyllistä. Autoilukaan (siinä missä sähkön käyttäminen lämmitykseenkään) ei välttämättä täytä tätä määrettä läheskään aina vaan on monesti turhaa (tai olisi "parempi" vaihtoehto). Lisäksi jollekin aineelle voi olla tarvetta ja sitä ei välttämättä luonnosta sellaisenaan löydy ainakaan halutussa muodossa.
 
Viimeksi muokattu:

Tinkero

Aktiivinen jäsen
Eikö näissä ideana ole yleensä, että sähkö on ns. ylijäämää eli ilmaista? Mutta vaikea kuvitella miljoonia tai miljardeja maksavaa laitosta, joka pyörisi sattumalta. Joka tapauksessa jotain mahdolliselle ylimäärälle olisi hyvä tehdä. Yksivaihtoehto on ottaa siitä osa talteen vetynä. Sähkö lienee energian hienoimpia muotoja. Eli silläkin olisi järkevä tehdä jotain hyödyllistä. Autoilukaan (siinä missä sen käyttäminen lämmitykseenkään) ei välttämättä täytä tätä määrettä läheskään aina vaan on monesti turhaa. Lisäksi jollekin aineelle voi olla tarvetta ja sitä ei välttämättä luonnosta sellaisenaan löydy ainakaan halutussa muodossa.
"Yksikössä on rajallinen varastointikapasiteetti" luki jutussa. Siitä voi päätellä, että vetyä tehdään vaikka sähkö maksaisi euron mikäli tarve vaatii. Ajatuksena kaunis, että vain ylijäämäsähköä käytettäisiin mutta käytännössa tuskin toteutuu.
 

ollikuhta

Vakionaama
Tojota yhteistyö taustalla. Lisäksi jotain hapatusta vetypääkaupungiksi tjsp. Ei tietenkään mitään järkeä taloudellisessa mielessä ainakaan, mikä näissä muiden rahoilla toteutettavissa hankkeissa lienee normaalia. 2-3v päästä saadaan loppuraportti missä puhutaan saadusta arvokkaasta kokemuksesta ja homma kuopataan hiljaisuudessa eikä muisteta paljon meni rahaa...
 

bungle

Vakionaama
Tojota yhteistyö taustalla. Lisäksi jotain hapatusta vetypääkaupungiksi tjsp. Ei tietenkään mitään järkeä taloudellisessa mielessä ainakaan, mikä näissä muiden rahoilla toteutettavissa hankkeissa lienee normaalia. 2-3v päästä saadaan loppuraportti missä puhutaan saadusta arvokkaasta kokemuksesta ja homma kuopataan hiljaisuudessa eikä muisteta paljon meni rahaa...
Moni asia on ollut jossain vaiheessa taloudellisesti epäjärkevää. Tuulimyllyistä (tai -voimasta) laulettiin jo kauan sitten "eikä vieläkään tuulivoimaa". Sähköautoja ei olisi ensimmäistäkään ellei niistä olisi tehty poliittisten päätösten avulla jokseenkin kannattavia ja siitäkin huolimatta suuri osa valmistajista on helisemässä jne. Siksi kategorisesti on hankala dissata oikein mitään.

AI-kiimaan on upotettu niin paljon rahaa, että vaikea kuvitella että se on enää mitenkään taloudellisesti järkevää. Mutta pakosti siitä jotain tulee, kun niin paljon pumpataan. Mutta suurin osa arvoista ei voita.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vedyssä ei ole järjenhäivää liikenteessä. Akkutekniikassa ei ole saavutettu mitään erityistä kehityksen ylärajaa vielä lähellekkään, ja jo nykyiset akut alkavat olemaan riittävän hyviä liikkumiseen. Puhumattakaan, mitä akut ovat 10 vuoden sisällä.

Vedyn tuotannolle teollisuuden tarpeisiin voi olla jotain perusteita. Samoin raskaassa liikenteessä... vaikka tosin muut synteettiset diesel-polttoaineen korvikkeet ovat paljon helpompia käsitellä kuin vety ja sopivat jo nykyiseen kalustoon korkeintaan pienillä muutoksilla.
 
  • Tykkää
Reactions: tet

bungle

Vakionaama
Akkutekniikassa ei ole saavutettu mitään erityistä kehityksen ylärajaa vielä lähellekkään, ja jo nykyiset akut alkavat olemaan riittävän hyviä liikkumiseen
Niin, mutta se reissu ei alkanut "taloudellisesti järkevänä". Latausasemat puuttui, akut oli kalliita, litium oli kallista, autoja ei ollut. Alussa koko homma oli taloudellisesti epäjärkevää, mutta askel askeleelta rahan pumppaus jatkui ja tuloksia alkoi syntymään. Silloinkin oli ihmisiä, jotka sanoivat "ei tule koskaan toimimaan". Onhan näitä ollut, että "maailmaan riittäisi muutama tietokone jne.". Sitä ei voi koskaan tietää, missä ja milloin jotain mullistavaa tapahtuu tai alkaa tapahtumaan. Ehkä se ei ole AI mistä puhutaan 10 vuoden kuluttua. Ja missä ne lentävät autot on?
 

tet

Hyperaktiivi
Niin, mutta se reissu ei alkanut "taloudellisesti järkevänä". Latausasemat puuttui, akut oli kalliita, litium oli kallista, autoja ei ollut. Alussa koko homma oli taloudellisesti epäjärkevää, mutta askel askeleelta rahan pumppaus jatkui ja tuloksia alkoi syntymään. Silloinkin oli ihmisiä, jotka sanoivat "ei tule koskaan toimimaan".

Vedyssä on liikennekäytössä vain se ikuinen ongelma, että sitä käyttämällä liikkumisen energiankulutus on moninkertainen akkusähköautoiluun verrattuna. Se on fysiikan laki josta ei yli pääse, vaikka kuinka tukimiljardeja hommaan upottaisi.

Teollisuudessa taas on huutava pula puhtaasta ja halvasta vedystä. Nyt se pyörii maakaasusta tehdyn likaisen vedyn varassa. Jos sellaista joskus pystytään kannattavasti valmistamaan, niin se kaikki on dumpattavissa teollisuuteen, ja autoilu hoituu sitten järkevämmillä ja vähemmän energiaa kuluttavilla tavoilla.
 

kotte

Hyperaktiivi
Tuo tankkausasema on demo. Elektrolyysivedyn järkevä käyttö edellyttää vetyputkistoa ja jonkinlaista järjestelmätasoista putkistoa. Kriittinen kysymys oikeastaan on, voisiko elektrolyysilaitteiston rakentaa riittävän edullisesti niin, että se toimisi vain, kun tuuli- tai aurinkovoimaa on saatavilla runsaasti ja halvalla. En ehkä itse löisi vetoa moisen puolesta. Vedyn valmistus voisi tavallaan alkaa siitä, mihin suurten sähkökattiloiden valtakausi lakkaa sähkön hinnan noustessa (eli vetyelektrolyysilaitosta pitäisi joka tapauksessa ajaa säännöllisemmin kuin suuria sähkökattiloita, koska investointikustannukset dominoivat).

Jos tällaista vetyä olisi runsaasti tarjolla, vetykäyttöisellä autolla olisi jonkinlainen mahdollisuus. Tosin varastoitua vetyä voisi käyttää liikenteen polttoaineeksi muullakin tavoin, ehkä edullisemmin kuin suoraan vetykäytöllä.
 

bungle

Vakionaama
Vedyssä on liikennekäytössä vain se ikuinen ongelma, että sitä käyttämällä liikkumisen energiankulutus on moninkertainen akkusähköautoiluun verrattuna. Se on fysiikan laki josta ei yli pääse, vaikka kuinka tukimiljardeja hommaan upottaisi.
Ihminen toimii about polttomoottoriauton tehokkuudella. Kannattaisi varmaan vaihtaa kaikki ihmiset robotteihin, niin olisi tehokkaampaa. Suuri osa sähköstä tuotetaan edelleen polttamalla (tai radikaalisti häiritsemällä ympäristöä/luontoa). Niin voi sen öljynkin polttaa sähköksi ja ajaa sähköautolla. Olen nähnyt näin tapahtuvan, kun mökeillä agregaatit laulaa läpi yön ja puskee sähköautoon sähköä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Vety on äärimmäisen hankala materiaali käsitellä. Siksi sille ei ikinä tule laajamittaista jakeluverkostoa, mitä liikenne vaatisi.

Se on aivan vissi ja varma asia etenkin sen vuoksi että siitä sähkön muutamisesta vedyksi ja takaisin sähköksi ei ole pieninmäisintäkään etua verrattuna sähkön tallentamiseeen akkuun. Mistään sellaisesta ei voi tulla menestystä, jolle löytyy paljon parempi ja halvempi vaihtoehto.

Neljän miljoonan tuella rakentaa aika messevän kokoisen akkuvaraston myös. Mistä olisi hyötyä paljon enemmän kuin muutamasta sadasta kilosta vetyä päivässä.
 

bungle

Vakionaama
Vety on äärimmäisen hankala materiaali käsitellä.

Kaikki on puhtaita olettamuksia vallitsevan tietämyksen ja lyhyen aikaperspektiivin mukaan. Fuusiovoimaa yritetään kovasti vaikka varmaan kaltaisiasi on kokoajan kertomassa, että ei tule ikinä onnistumaan. Akuilla yksin tuskin lähdetään avaruuteen.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Kaikki on puhtaita olettamuksia vallitsevat tietämyksen ja lyhyen aikaperspektiivin mukaan. Fuusiovoimaa yritetään kovasti vaikka varmaan kaltaisiasi on kokoajan kertomassa, että ei tule ikinä onnistumaan. Akuilla yksin tuskin lähdetään avaruuteen.

Eikai fuusiovoiman tutkimusta vedyn käyttöön liikenteessä voi verrata? Fuusiovoima on äärimmäisen haastava tekninen ongelma, missä on pitkällä aikavälillä paljon mahdollisuuksia. Enkai minä sellaista tutkimusta turhaksi sanoisi.

Sanon vain että liikenne ei tule ikinä toimimaan vedyllä. Akkutekniikka saadaan 100% varmasti niin hyväksi, että vedyllä ja kaikella sen vaatimalla infralla ei ole pieninmäisintäkään jakoa kilpailussa.
 

Ton1A

Vakionaama
Eihän sitä koskaan tiedä milloin fuusioteknologiassa tehdään läpimurto ja puoli-ilmaista, saasteetonta energiaa on sen jälkeen rajattomasti saatavilla. Luulenpa, että siltikin synteettinen hiilivety olisi kaikenpuolin vetyä helpompi ratkaisu.
 

kotte

Hyperaktiivi
Eihän sitä koskaan tiedä milloin fuusioteknologiassa tehdään läpimurto ja puoli-ilmaista, saasteetonta energiaa on sen jälkeen rajattomasti saatavilla. Luulenpa, että siltikin synteettinen hiilivety olisi kaikenpuolin vetyä helpompi ratkaisu.
Fuusioenergian mahdollista voittokulkua ei polttoaineen käytännössä rajaton saatavuus ja halpa hinta ratkaise, vaan laitteiston teollisen rakentamisen kustannus. EIhän tuuli- tai aurinkoenergiakaan maksa mitään laitoksen "polttoaineena" ja kumpaakin nyt on periaatteessa saatavilla siihen asti, kun eläminen maapallolla on yleensä mahdollista, ja aurinkoenergiaa käytännössä rajattomasti.

Synteettisten hiilivetyjen ja metanolin kaltaisten alkoholien paremmista mahdollisuuksista autojen ja lentokoneiden kaltaisten värkkien polttoaineena olen ajatuksesi kanssa samaa mieltä. Polttokennot ovat edelleenkin kyseenalainen kenno "tuhlata" kriittisiä katalyyttimineraaleja (vaikka kehitystä on pitkään lupailtu) eikä vetykäytössä ole erikoista potkua ilman tukeutumista polttokennoihin ja sähkökäyttöön (eikä silloinkaan sähkön varastoinnissa päästä akkujen energiatehokkuuteen, painon osalta tosin kilpailukyky saattaa muodostua paremmaksi).
 

bungle

Vakionaama
Sanon vain että liikenne ei tule ikinä toimimaan vedyllä.
Nelipyöräinen henkilöauto liikkuminen varmaankin kyseessä 50 vuoden aika skaalalla. Ehkä muukin siihen jokseenkin verrattava? Mielestäni hieman ahdasta ajattelua tehdä näitä kategorisia loppupäätelmiä. Voi olla, ettei meidän eläessä. Eihän sitä voi mitenkään tietää miten liikutaan 200 vuoden päästä (100 vuotta sitten mentiin hevosilla). Ehkä akut ja öljy ei ole se juttu silloin. Avaruusliikkumisessa /-liikenteessä (tai sinne pääsemisessä) sitten on vetyä, ja nestemäistä metaania ja happea käytössä ainakin. "Ei varmaan ikinä liikuta akkujen voimin". Voi olla kova pala lentämisellekin ja raskaalle kalustolla. Ehkä hevoset tekee paluun, kuka tietää. Rollaattori saattaa olla yleisin liikkumisen muoto.
 
Viimeksi muokattu:

Mikki

Hyperaktiivi
Se päättely lähtee vain yksinkertaisesti siitä, että vedyllä liikkuminen kuluttaa rajusti enemmän kokonaisenergiaa kuin sähköllä suoraan liikkuminen. Se on vain kokonaisuudessaan tehotonta.

Akkukehitys menee nyt miljardi-investoinneilla eteenpäin. Puhuttaneen satojen miljardien investoinneista maailmanlaajuisesti. Sillä puolella tapahtuu kehitystä vauhdilla ja myöskään raskaampi kalusto ei ole tavoittamattomissa.

Lentokoneet ei vedyllä myöskään lennä. Siihen synteettiset muut polttoaineet on ylivertaisia myös turvallisuudessa, mutta etenkin myös polttoaineen jakelu-ja varastointi infrastruktuurin puolesta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Se päättely lähtee vain yksinkertaisesti siitä, että vedyllä liikkuminen kuluttaa rajusti enemmän kokonaisenergiaa kuin sähköllä suoraan liikkuminen. Se on vain kokonaisuudessaan tehotonta.
Akun ongelmana on, että mukana kuljetetaan tavallaan "polttoaineen" ohella "hapettimet" ja "pakokaasut" ja kaiken lisäksi sidosaineet ja sähkön kuljetuksen vaatimat materiaalit moisten ohella. Akku on sen takia kerrassaan energiatehoton ratkaisu etenkin helikopterin kaltaisille kulkuneuvoille.

Toki sähköä olisi mahdollista tehdä myös paristoilla, joista esimerkkinä alumiini-ilmaparistot olisivat keveyden suhteen parhaasta päästä. "Pakokaasut" toki kannetaan mukana takaisin, mutta lataus ja "pakokaasujen" kierrätys tehdään offline.
 

bungle

Vakionaama
Se päättely lähtee vain yksinkertaisesti siitä, että vedyllä liikkuminen kuluttaa rajusti enemmän kokonaisenergiaa kuin sähköllä suoraan liikkuminen
Sähkö pitää tuottaa ja sitä pitäisi tuottaa oikea määrä (ainakaan tällä hetkellä sitä ei ole vaan jostain otettavissa). Sen tuottaminen vaatii usein energiaa tai tuotantolaistosten rakentaminen ja ylläpito vaatii energiaa, johtaa usein monenlaiseen kaivamiseen (ja tehottomuuteen). Ihan ajatusleikkinä, jos öljyn polttamisessa ei olisi haitallisia päästöjä, niin olisiko se silloin validi energianlähde vaikka siitä iso osa muuttuisikin lämmöksi? Jos maan alta löytyisi esim. merkittävästi puhdasta vetyä (joka saataisiin helposti talteen), niin olisiko se validi energianlähde, jonka voisi polttaa polttohäviöistä huolimatta?

Aurinkoenergiakin on tehotonta. Suuri osa säteilee ”hukkaan” ja se pieni piskuinen murto-osa, joka tänne tulee niin vaan aivan pikkuriikkinen murto-osa saadaan talteen ja sekin joka saadaan niin huonolla teholla verrattuna alkuperäiseen, erityisesti suht. suoraan sähköksi muuntaen. Toki samalla paljon potentiaalia. Sama tuulivoimassa.

Purjeveneet varmaan tehokkaimpia tapoja liikkua, mutta sielläkin kaikenlaista kitkaa eikä purjeet toimi 100% hyötysuhteella ja suoraan on vaikea mennä kokoajan. Tai virtaavat vedet. Tosin vähän säiden armoilla sekin liikkuminen ja siksi huviliikkumisen ulkopuolella aika harvinaista (taannoin uitettiin tukkeja). Kuumailmapallo on varmaan kans aika energiatehokas. Vetytankillisella tai täyttöisellä vois päästä pitkällekin. Lyhemmillä etäisyykillä pyöräilyä ja kävelyä vaikea voittaa. Se oman auton ”teho” ja ylipäänsä jonkun energian käyttäminen sen liikutteluun tulee erittäin kaukana tehokkuusvertailussa. Varsinkin kun se tehdään usein yksin ja turhaan.
 
Viimeksi muokattu:

kotte

Hyperaktiivi
Aurinkoenergiakin on tehotonta. Suuri osa säteilee ”hukkaan” ja se pieni piskuinen murto-osa, joka tänne tulee niin vaan aivan pikkuriikkinen murto-osa saadaan talteen ja sekin joka saadaan niin huonolla teholla verrattuna alkuperäiseen, erityisesti suht. suoraan sähköksi muuntaen.
Sillä, että aurinko säteilee lähes kaiken energiansa ohi maasta avaruuteen ja että vain pieni osa auringon säteilyenergiasta on käytännön mielessä pyydystettävissä ja silti verrattain heikolla hyötysuhteella (pienehkön polttomoottoriin hyötysuhteen tasolla) ei ole merkitystä sille, että maksimaalinen maan pinnalta pyydystettävissä oleva kokonaismäärä on silti vähintään monisatakertainen energian nykyiseen kokonaiskulutukseen nähden. Joskus tulevaisuudessa voi mahdollisesti avaruudesta kerätä monin verroin enemmän hyödyksi erittäin kevyillä rakenteilla, joihin rakennusaineet olisi mahdollisesti saatavissa asteroidivyöhykkeeltä, jolloin painovoima ei muodosta kynnyskysymystä.
 

Mikki

Hyperaktiivi
Elon Musk tokaisi aika osuvasti, että tulevaisuus on aurinkovoimassa, koska kaikki muut energiamuodot on pyöristysvirheitä sen rinnalla.

Onhan se niin että jo nykytekniikalla kotitalous eteläisimmässä sijainnissa kuin Suomessa voi olla omavarainen energian suhteen. Paneelit, kotiakku ja sähköauto.
 

bungle

Vakionaama
Suomessa voi olla omavarainen energian suhteen. Paneelit, kotiakku ja sähköauto.
Jotain pitää kai syödäkin. Ja toki se maankäyttö (tai energian käyttö) ei ole kovin tehokasta. Ja nuokin mainitut tuotettu kodin ulkopuolella suurelta osin ("mehän voidaan kaikki olla omavaraisia (ei tarvi ku paneelit, kotiakun ja sähköauton)").
 

kotte

Hyperaktiivi
Elon Musk tokaisi aika osuvasti, että tulevaisuus on aurinkovoimassa, koska kaikki muut energiamuodot on pyöristysvirheitä sen rinnalla.

Onhan se niin että jo nykytekniikalla kotitalous eteläisimmässä sijainnissa kuin Suomessa voi olla omavarainen energian suhteen. Paneelit, kotiakku ja sähköauto.
Suomessa ei kuitenkaan kannatta unohtaa vesi- ja tuulivoimaa, jotka sopivasti yhdistellen tukevat aurinkovoimaa hyvin taloudellisesti.
 

kotte

Hyperaktiivi
Jotain pitää kai syödäkin. Ja toki se maankäyttö (tai energian käyttö) ei ole kovin tehokasta. Ja nuokin mainitut tuotettu kodin ulkopuolella suurelta osin ("mehän voidaan kaikki olla omavaraisia (ei tarvi ku paneelit, kotiakun ja sähköauton)").
Maanviljely ja metsätalous ovat kuitenkin hyvin tehottomia tapoja hyödyntää auringon energiaa. Oma arvonsa noilla on, mutta terveellistäkin ravintoa olisi mahdollista tuottaa sähkön avulla murto-osalla energiasta jopa niin, että sähkö tuotetaan auringon avulla. Toistaiseksi ruoantuotanto sähkön avulla ei kuitenkaan ole kuin kapeilla sektorilla tarpeellisella tasolla, jotta tuollainen visio voisi toimia.
 

bungle

Vakionaama
murto-osalla energiasta jopa niin, että sähkö tuotetaan auringon avulla. Toistaiseksi ruoantuotanto sähkön avulla ei kuitenkaan ole kuin kapeilla sektorilla tarpeellisella tasolla, jotta tuollainen visio voisi toimia.
Olikos hollantilaiset tehneet tiedettä jostain tomaatin viljelystä. Juttelin joskus hollantilaisen kollegan kanssa asiasta ja hän uskoi vakaasti, että se on vaan tiedettä ja on kaava täydelliselle tomaatille ja tehokkalle viljelylle. Mutta vaikea itselleni ostaa. Kyllä se omin kätösin syvältä metsänuumenista poimittu sieni, marja tai vaikka tomaatti jotenkin vaan on se "parempi" tomaatti. Siinä pitää olla vähän kusiaisen kusta, linnun paskaa, pillerinpyörittäjän möyhennystä niin on hyvä tomaatti. Tiede laahaa vielä perässä ;-)
 
Viimeksi muokattu:

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Kiitos Yhdysvaltojen viimeaikaisen poliittisen kehityksen hidastunee uusiutuviin siirtymisen kehitys sen verran, että kehityshankkeiden taloudellinen kannattavuus nousee tärkeämpään rooliin. Nyt EU sitoutui ostamaan Yhdysvalloista energiaa suurella summalla, joka lienee sopimusajanjakson puitteissa enimmäkseen fossiilista laatua, mutta kenties myös ydinvoimahankkeita saisi tuosta kiintiöstä "kustannettua". Tämä siis ihan vain spekuloituina mediatietojen varassa kun ilmeisesti sopimuspaperit ovat salaisia ja keskeneräisiä.

Itselleni suurin yllätys sähköautotekniikassa on ollut lataustehojen kasvu ja sen mahdollistama latausaikojen radikaali lyheneminen. Akkujen kapahan on sinällään kasvanut varsin hitaasti. Teoreettisena rajana tällä hetkellä vaikuttaisi olevan litium-ilma-akulla bensiiniin verrattava energiatiheys (todella kaukana tuosta toki ollaan). Kiinassa pikalatauksen kehittämisen ohella panostetaan vaihdettaviin akkuihin. Euroopassa en oikein vaihdettavien akkujen konseptiin jaksa uskoa. Lähinnä voisivat soveltua isompien rahtiliikkeiden rekkaliikenteeseen, jos noihin tulee riittävän helppoja ja nopeita järjestelmiä käyttöön. Joskin eipä sähkölataustehon kasvulle tunnu olevan rajoja näkyvissä, joten ehkei tuollakaan sektorilla vaihtoakkuja tulla kaipaamaan. Sen sijaan pienlaitteiden suhteen pantillisille valmiiksi ladatuille akkuparistoille saattaisi olla kysyntää, mikäli vain niitä käyttävät laitteet yleistyisivät; siis päätellen siitä, että vieläkin kaupoissa on paristohyllyt täynnä kertakäyttöisiä paristoja - ainakin osan niistä korvaten.

Sähkölentokoneista taitaa kaupoista löytyä vasta yhtä mallia (Pipistrel Velis Electro). On ollut markkinoilla jo jokusen vuoden. Toki löytyy myös purjelentokoneita, jotka saa sähkömoottorilla ilmaan. Muut kehitysprojektit eivät ole vielä tuottaneet oikein kunnon prototyyppiäkään. Pipistrel on kuitenkin osoittanut että kyllä sähköllä saa koneen ilmaan ja siellä pysymään ajan, jossa ennättää lyhyen matkan lentämään. Matkustajaliikenteessä tultaneen aloittamaan ja pysymään pitkään hybridivoimanlähteessä eli vähintäänkin reservi toteutetaan modernilla aggregaatilla ja pienellä polttoainesäiliöllä mutta matkalento pyritään hoitamaan akkujen varassa. En tosin pidä täysin poissuljettuna sitäkään, että aggregaatteja pidetään siinä määrin mörköinä markkinoinnissa, että otetaan suoraan käyttöön pelkät akut ja pidättäydytään lentomatkoissa, joihin jää riittävästi reserviä akkuihin. Pidemmätkin taipaleet tulevat onnistumaan välilaskujen avulla. Lähinnä haasteeksi jää suhteellisen alhainen lentonopeus. Suoriin pitkiin lentoihin tarvitaan sitten fossiilista polttoainetta tai jotain uusiutuvaa polttoainetta vielä pitkään. Vedylle en tuossa kauheasti näe tarvetta vaikka kyllä siihen jotkut selvästi uskovat kun asiaa tutkitaan mm. Airbusin toimesta.
 

fraatti

Hyperaktiivi
Kiitos Yhdysvaltojen viimeaikaisen poliittisen kehityksen hidastunee uusiutuviin siirtymisen kehitys sen verran, että kehityshankkeiden taloudellinen kannattavuus nousee tärkeämpään rooliin. Nyt EU sitoutui ostamaan Yhdysvalloista energiaa suurella summalla, joka lienee sopimusajanjakson puitteissa enimmäkseen fossiilista laatua, mutta kenties myös ydinvoimahankkeita saisi tuosta kiintiöstä "kustannettua". Tämä siis ihan vain spekuloituina mediatietojen varassa kun ilmeisesti sopimuspaperit ovat salaisia ja keskeneräisiä.

Itselleni suurin yllätys sähköautotekniikassa on ollut lataustehojen kasvu ja sen mahdollistama latausaikojen radikaali lyheneminen. Akkujen kapahan on sinällään kasvanut varsin hitaasti. Teoreettisena rajana tällä hetkellä vaikuttaisi olevan litium-ilma-akulla bensiiniin verrattava energiatiheys (todella kaukana tuosta toki ollaan). Kiinassa pikalatauksen kehittämisen ohella panostetaan vaihdettaviin akkuihin. Euroopassa en oikein vaihdettavien akkujen konseptiin jaksa uskoa. Lähinnä voisivat soveltua isompien rahtiliikkeiden rekkaliikenteeseen, jos noihin tulee riittävän helppoja ja nopeita järjestelmiä käyttöön. Joskin eipä sähkölataustehon kasvulle tunnu olevan rajoja näkyvissä, joten ehkei tuollakaan sektorilla vaihtoakkuja tulla kaipaamaan. Sen sijaan pienlaitteiden suhteen pantillisille valmiiksi ladatuille akkuparistoille saattaisi olla kysyntää, mikäli vain niitä käyttävät laitteet yleistyisivät; siis päätellen siitä, että vieläkin kaupoissa on paristohyllyt täynnä kertakäyttöisiä paristoja - ainakin osan niistä korvaten.

Sähkölentokoneista taitaa kaupoista löytyä vasta yhtä mallia (Pipistrel Velis Electro). On ollut markkinoilla jo jokusen vuoden. Toki löytyy myös purjelentokoneita, jotka saa sähkömoottorilla ilmaan. Muut kehitysprojektit eivät ole vielä tuottaneet oikein kunnon prototyyppiäkään. Pipistrel on kuitenkin osoittanut että kyllä sähköllä saa koneen ilmaan ja siellä pysymään ajan, jossa ennättää lyhyen matkan lentämään. Matkustajaliikenteessä tultaneen aloittamaan ja pysymään pitkään hybridivoimanlähteessä eli vähintäänkin reservi toteutetaan modernilla aggregaatilla ja pienellä polttoainesäiliöllä mutta matkalento pyritään hoitamaan akkujen varassa. En tosin pidä täysin poissuljettuna sitäkään, että aggregaatteja pidetään siinä määrin mörköinä markkinoinnissa, että otetaan suoraan käyttöön pelkät akut ja pidättäydytään lentomatkoissa, joihin jää riittävästi reserviä akkuihin. Pidemmätkin taipaleet tulevat onnistumaan välilaskujen avulla. Lähinnä haasteeksi jää suhteellisen alhainen lentonopeus. Suoriin pitkiin lentoihin tarvitaan sitten fossiilista polttoainetta tai jotain uusiutuvaa polttoainetta vielä pitkään. Vedylle en tuossa kauheasti näe tarvetta vaikka kyllä siihen jotkut selvästi uskovat kun asiaa tutkitaan mm. Airbusin toimesta.
Airbushan laittoi juuri jarrua projekteilleen.

 

tet

Hyperaktiivi
Jos maan alta löytyisi esim. merkittävästi puhdasta vetyä (joka saataisiin helposti talteen), niin olisiko se validi energianlähde, jonka voisi polttaa polttohäviöistä huolimatta?

Totta mooses. Mutta näissä nykyhankkeissa, joissa on tarkoitus tehdä sähkön avulla vetyä maantieliikenteeseen, ei ole mitään järkeä. Kun sen saman sähkömäärän käyttää paljon paremmalla hyötysuhteella ilman vetyä, niin pääsee paljon pidemmälle.
 

virtuaaliharri

Aktiivinen jäsen
Airbushan laittoi juuri jarrua projekteilleen.

Jarrua joo, mutta jatkavat vielä teknologian kehittämistä ja näkevät vedyssä pidemmällä ajalla potentiaalia. Sääntelyn raskauteen ja vetyinfran kehittymisen hitauteen vetosivat jarruttamisessaan, jos oikein luin.
 

bungle

Vakionaama
niin pääsee paljon pidemmälle.
Olettaen, että siellä töpselin päässä on juuri silloin joku ottamassa sen talteen akkuun. Jos ei ole, niin sitten jotenkin tuotantoa aletaan heittämään mäkeen. Jopa sellaista, mikä tulee auringosta tai tuulesta. Mutta saa nyt nähdä. Kovilla tuulilla energiaa on jo nyt kohtuu usein liikaa tarjolla ja muut tuotannot lienevät helisemässä tämän kanssa. Onko latausasemilla sähkön kulloisenkin markkinahinnan mukaan muuttuvaa hinnoittelua, kuten vähän polttoaineissa on? Esim. sähkön pörssihinta + 10 centtiä marginaalia per kWh? Toki kotioloissa, mutta miten latausasemilla.
 
Back
Ylös Bottom