Poliitikkojen mutu-perusteella keksimiä sääntöjä (joita EU:n itseriittoinen säätelykoneisto vielä oma-aloitteisesti paisuttaa ja levittää virkatyönä).
Realisimivaje ja kohonneet korot iskevät takaisin tietyllä viiveellä. Aalto toki vaimenee aikoinaan, mutta on eri asia milloin ja miten alhaalta ponnistaen.
Eikös tuo ole ihan normaalia pudotuspeliä - jos kaikki toteutuisivat niin ei rittäisi sähkö eikä vedylle olisi ottajia. Tässä on toinenkin mielenkiintoinen suunta - erilaisia hankkeita perustetaan ilman aikomustakaan tehdä itse mitään. Vaikkapa tuulivoimasta on valitettu että eräät toimijat ovat 'varanneet' hyviä tuulivoimalan paikkoja täysin epärealistisen määrän ja blokkaavat sillä tosimielellä liikkeellä olevia. Eiköhän tuossa ole ideana myydä niitä paalutuksia eteenpäin kunhan hinta on sopoiva.
Tuulivoiman osalta varmaan "paalutusmahdollisuudet" ovat erikoisen hyvät (erityisesti lupaedellytysten ja voimansiirtoverkkoliitäntämahdollisuuksien takia tuuliolosuhteiden ohella) ja tuollaista tehdään taktisista syistä. Vedyn valmistuksen osalta noillakin voi olla hiukan merkitystä, mutta rahoittajien mielenkiinnön kosiskelu ja "paalutus" on uskoakseni vielä tärkeämpi syy lanseerata ylimäärä erilaisia hankealoitteita enemmän kuin on realistisia toteutumismahdollisuuksia.
Edelläkävijälle tulee aina puskista uusia muuttujia ja tehdään virheitä, joita ei ole aiemmin hoksittu, niistä tulee liikaa kustannuksia. Kannattaa teettää virheet muilla ja ottaa mallia vasta kun edelläkävijä on korjannut virheitä.
Suomessa on jokunen isompi yhtiö, joilla on muita paremmat edellytykset hyötyä vetyteknologiasta. Paras esimerkki lienee Helen, jolla lähtöasetelmat ovat sellaiset, että sille vedyn tuottaminen kannattaisi, jos yleensä kenellekään. Pitäisin ydinlämpölaitoshankkeita jopa suurempana riskinä (vaikkakin sekin kannattaisi juuri Helenille, jos yleensä kenellekään, vaikkei olekaan sähkön kanssa tekemisissä). Molempiahan tuo on etunojassa selvittelemässä.
www.tekniikkatalous.fi
ren-gas.com
Uusiutuvien nestemäisten polttoaineiden säännöspohjainen tuki on monissa maissa pudonnut niin radikaalisti (Suomen tapaan) samalla, kun korkotaso on pysynyt korkealla, jotta pakkohan aikaisemmissa kaavailuissa on monesti ottaa aikalisä ja joko viivästyttää, skaalata alaspäin tai palauttaa uudelleen valmisteltavaksi kovin optimistisesti aikaisemmin suunniteltuja vetyhankkeita.Sama mitä on tapahtunut jo ympäri eurooppaa, tapahtuu nyt myös Nesteen toimesta eli vedetään käsijarrua vetysuunnitelmien kanssa.
Nyt jysähti: Neste peruu yllättäen suuret vetyinvestoinnit
Vetäytymisen syynä ovat yhtiön mukaan haastavat markkinaolosuhteet ja taloudellinen tilanne, jotka edellyttävät uusien investointien kriittistä harkintaa.
www.talouselama.fi
Siellä missä nykyisinkin (mutta ei maakaasusta tai nestekaasusta tehtynä vaan sähköllä vedestä erotettuna; tämä ei sinällään ole uutta ja sitä on tehty Suonmessakin kymmeniä vuosia ja tehdään edelleenkin, mutta suhteessa kaavailuihin pienessä mittakaavassa puunjalostusteollisuudessa välttämättä tarvittavien kemikaalien tuotannon väistämättömänä sivutuotteena). Vetyä tarvitaan mm. Suomessa nykyisin myytävän dieselin valmistukseen (sellaisenkin, jota tehdä käytetyistä elintarvikerasvoista) -- uusituvien polttoaineden käyttövelvoitteita on vähennetty tai siirtymää hidastettu. Vetyä tarvitaan myös typpilannotteiden valmistukseen (maailman ruokahuolto romahtaa ilman näitä ja raaka-aineena käytettyä ammoniakkia). Metanolin ja vastaavien muiden orgaanisten peruskemikaalien valmistukseen (noita on ziljoonittain ja niistä edelleen tehtäviä tuotteita samoin). Ym. ym. Suomessa on uusiakin teollisuusinvestointeja meneillään tältä linjalta (mm. synteettisten polttoaineiden ja rehuproteiinien tuottamiseksi; uusiutuvan ammoniakinkin tuotantolaitoksen rakentaminen on nytkähtämässä eteenpäin).
Eihän tämäkään firma tiedota kuten väität, vaan kertoo viivästävänsä suunnittelemaansa blast furnace-projektia. Tiedotteessahan vakuutetaan vakuuttamisen perään, että tavoitteet pysyvät pitemmällä tähtäyksellä. On aivan hyvin tiedossa, että eri tyyppiset suhdanteet ovat tällä hetkellä voimakkaasti vastaan moisia hankkeita.
yle.fi
Itsekin hiukan epäilen noiden pumppuvoimala-hankkeiden toteutumista (koska kaikkine lupineen sun muineen vievät niin kauan, että maailma muuttuu siihen mennessä). Mustikkamaan varaston tilannetta en tiedä. Käsittääkseni joitakin haasteita on ollut, kun luolaa ei ole suunniteltu alun perin lämpövarastoksi. Sen sijaan Oulun jo vuosikymmeniä vanhaa pienempää vastaavaa on käsittäkseni käytetty aivan menestyksellä (omistaja ainakin taannoin kehuskeli sillä julkisesti). Vartavasten rakennetut Helenin kaukojäähdytysluolat sen sijaan toimivat hyvin ainakin, kun niihin omistajakin jatkuvasti viittaa. Lämpöakkumaiset korkeintaan luokkaa 1GWn voivat hyvin ja toimivat rutiinilla monilla paikkakunnilla ja lisää pukataan.
www.pv-magazine.com
Tai sitten akusta purettavalle sähkölle pyydetään niin korkeaa hintaa, että pirukin antaa periksi sekä matemaatikolle että uskovaiselle.
www.norsk-e-fuel.com
www.sss.fi
www.aamulehti.fi
Tuolta saisi (suomalaista) hiilidioksidia ja vetyä luultavasti halvalla raaka-aineiksi ainakin kohtalaisia määriä, kun edellistä syntyy sellun ja jälkimmäistä kloorikemikaalien valmistuksen sivutuotteena lähistöllä (Joutsenon tienoilla). Noita on ennenkin ajateltu sovellettavan samantapaisten tuotteiden valmistukseen.
www.aamulehti.fi
Tuolla on melko samanlaiset teolliset olosuhteet ja edellytykset kuin edellä esillä olleen Imatran tapauksen kohdalla. Noissa kloorikemikaalilaitoksissa sivutuotevety on tähän mennessä ollut melkeinpä ongelma eikä sille yleensä ole keksitty muuta käyttöä kuin korvata jonkun läheisen puulla normaalisti lämpiävän kattilan peruspolttoainetta.Sastamalassa alettaneen rakentamaan tehdasta metaanille
Sastamalaan tulossa miljoonien investointi – valtion tukipäätös enää ministeristä kiinni
Valtion investointituesta päättää ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Jos hanke toteutuu, se tuo Äetsään 16 uutta työpaikkaa.
Tässä oli hyvä yhteenveto siitä. Sähkö kuulemma tuotetaan tuulella ja kulutus 160MW 8600h vuodessa. 2/3 koko Tampereen kulutuksesta. Taitaa olla kummallisia tuulimyllyjä kun aina pyörivät.Maksumuurin takana.
"Yli 150 miljoonaa euroa maksavan laitoksen rakentaminen alkaa ensi vuoden aikana. Sen pitäisi käynnistää tuotantonsa vuonna 2027. Laitos tuottaa elektrolyysissä sähköllä vetyä. Vedystä ja Tammervoiman voimalan hiilidioksidista valmistetaan uusiutuvaa metaania ja kaukolämpöä.
Laitos käyttää todella paljon sähköä, noin kaksi kolmasosaa koko Tampereen sähkönkulutuksesta. Täydessä tuotannossa kulutukseksi on aiemmin arvioitu 1 300 gigawattituntia vuodessa. Jo alkuvaiheessa sähköä on laskettu kuluvan 430 gigawattituntia."
..Laitos tuottaa noin 200 gigawattituntia uusiutuvaa e-metaania vuodessa.
Ren-Gasilla on Tampereen lisäksi julkistettu viisi muuta tuotantolaitossuunnitelmaa. Raskaassa sarjassa on Porin Kirrinsannan teollisuusalueelle suunniteltu 300 megawatin vetytehon, yli miljardin euron hintainen tuotantolaitos. Se olisi yhtiön mukaan Suomen suurin yksittäinen vetyalan investointi.
Tampereen vetylaitos etenee: nyt valittiin tuulivoimayhtiö, jolta laitos hankkii valtavan määrän sähköä
Tarastenjärven vety- ja metaanilaitos eteni taas pykälän, kun Nordic Ren-Gas valitsi tuulivoimasähkön toimittajan. Winda Energy oy:n pääomistaja on tšekkiläinen yhtiö.
www.facebook.com
Ei ehkä tarvitsisikaan, koska vetyelektrolyyserin tehoa voidaan aina säätää jonkin verran ja ioninvaihtokalvoon perustuvan ratkaisun jopa käytännössä välillä 0%-100% (en tiedä, onko tarkoitus käyttää tuolla, kun on kalliimpi teknologia kuin alkaalielektrolyysi, jossa minimi on jotakin haarukassa 20% ... 40%, sillä alempi teho nollasta ylöspäin aiheuttaa räjähdysvaaran). Toki laitokselle voi rakentaa jonkinlaisen kaasukellopuskurinkin. Lisäksi olen ymmärtänyt, että RenGas käyttäisi suomalaista biologista metanointiprosessia (ensimmäinen tuota edustava teollisen mittakaavan laitos on käyttöönottokoevaiheessa Harjavallassa) ja tuo prosessi käsittääkseni säätyy hyvin joustavasti, eli vetyvirta voidaan välillä pysäyttää (jopa pitkiksi ajoiksi, jos reaktoripyttyihin on järjestetty uudelleenlämmitysmahdollisuus käyttölämpötilaan, minkä kaukolämpö tuottaa ongelmitta kaikkina vuodenaikoina).
Koska tuo kuitenkin tehdään sähköllä, niin laitoshan kannattaa rakenaa sinne missä on paljon halpaa sähköä. Suomessa on paljon halpaa sähköä, ja vastaavasti hyvin harvoin kallista sähköä.
Voisi myös lisätä, että Suomessa on kehitetty erikoisen nopeasti säädettävä ja hyötysuhteeltaan mainio biologinen metanointiprosessi, joka perustuu suhteellisen pienikokoisten metanointiyksiköiden pattereihin (maksimidimensio alle 10m). Aikaisemmat prosessit ovat vaatineet valtavia kuumana ja kovalla paineella käytettäviä katalyyttisiä yksiköitä, joiden tehoa ei voi kovin helposti säädellä ylös ja alas.