Mikä voisi aiheuttaa auton jarrun laahauksen?
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Mainittakoon sellainen jännä juttu aiheeseen liittyen, että ilmeisesti levyjarrujen pitääkin laahata hiukan, jotta levyt pysyvät lämpiminä. Nimittäin, laitoinpa kerran etupään levyiksi sellaiset vauhdikkaammat uritetut mallit, ja varsinkin sadekelillä ne oli kamalat, kun oli vähän aikaa ajanut maantietä niin levyt oli kylmät ja märät, ja ekassa jarrutuksessa poljinta sai survoa vähintään tuplasti normaalin verrattuna että meno hidastuisi. Kun levyt lämpisi ja kuivui niin toimivat kyllä normaalisti. Palat oli samaa mallia kuin tavallisilla levyillä oli ennen ja jälkeen niitä, ja auto sama. Liekö ollut levyn pintarakenne vai mikä, mutta ne ei tosiaan laahanneet yhtään ja pysyivät kylminä. Rata-ajoon varmaan ok mutta ei tavalliselle työmatkakuskille.
Oletko @janti muuten mittaillut jarrusatulan runkokiskojen suoruutta tai onko systeemi ruostunut epätasaisesti tai jopa kärsinyt jonkinlaista mälliä joskus? Jos satula-asetelma on joutunyt vähänkään vinoon tai siihen on muodostunut hiukankaan klappia, voinee odottaa vaikka minkälaista laahaustaipumusta. Joihinkin levyjarrukonstruktioihin kuuluvat "räminvaimennusjouset" ovat tietenkin osa efektiivistä klapinhallintaa.
- Keskustelun aloittaja
- #164
1. omistaja, ei mällejä. Tarkastin tuon rungon suoruuden levyyn nähden silmällä pyörittämällä jarrulevyä. Levy ei "vippaa" jarrupaloihin tai satulan kannattimeennähden nähden silmillä nähtävästi.
Manuaalivaihteisessa jarrun laahauksen huomaa helposti. Kun jarruttaa liikennevaloihin, ja juuri ennen kuin liike pysähtyy lopettaa jarruttamisen. Jos auto silti pysähtyy hieman nytkähtäen, jarru laahaa.
Toinen testi on liikennevaloissa nostaa jalka jarrulta. Jos auto alkaa liikkua eteen tai taakse, jarru ei laahaa. Tämä tietysti edellyttää sopivaa pientä kaltevuutta kohdassa.
Polttoaineen kulutuksessa voi myös olla helposti litra lisää satasella kun jarru laahaa.
Automaatillakin voi tietysti tehdä samat testit jos on valittu N ensin.
Toinen testi on liikennevaloissa nostaa jalka jarrulta. Jos auto alkaa liikkua eteen tai taakse, jarru ei laahaa. Tämä tietysti edellyttää sopivaa pientä kaltevuutta kohdassa.
Polttoaineen kulutuksessa voi myös olla helposti litra lisää satasella kun jarru laahaa.
Automaatillakin voi tietysti tehdä samat testit jos on valittu N ensin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tuo pieni lämpö tulee, jos on jarruteltu hiukankin niin että ovat toimineet. Täysin kunnossa oleva levyjarru ei lämpene ajossa mitenkään havaittavasti ja auto rullaa eteen ja taakse vapaasti. Yhdenkin jarrutuksen jälkeen se levy on lämmin, jopa tulikuuma, riippuen kuinka kovasti on jarruteltu.
On niitä polttoaineen kulutuksia sentään tainneet autonvalmistajat jo vuosikymmeniä yrittää kohentaa. Ei mitään laahaavaa jarrua ja tyyliin +1...2 l/100 km missään mene läpi. Kuumana pyörivä jarrulevy on tekninen vika, joka kannattaa korjata kuntoon.
On niitä polttoaineen kulutuksia sentään tainneet autonvalmistajat jo vuosikymmeniä yrittää kohentaa. Ei mitään laahaavaa jarrua ja tyyliin +1...2 l/100 km missään mene läpi. Kuumana pyörivä jarrulevy on tekninen vika, joka kannattaa korjata kuntoon.
Bemareissa on ollut jarrulevyt kuivaustoiminto jo vuosikausia. Jos pyyhkijät ovat päällä, niin auto ajelee jarruja hiukan kiinnipäin sillointällöin. Tarkka kuski saattaa huomata asian.
Jos jarrua alkaa laahaamaan kunnolla, sen huomaa myös ajon jälkeen hajusta.
Jos on himoa tökkiä niitä jarrulevyjä, suosittelen kokeilemaan mieluummin lämpötilaa vanteesta. Laahavan jarrun tunnistaa myös siitä vanteen lämpötilasta, mutta siinä ei ole riskiä polttaa sormiaan.
pökö
Kaivo jäässä
Löytyy kaiketi jostain mersuistakin tämä.
Husky
Hyperaktiivi
Aivan. Tuossa voikin mennä vipuun ja luulla palaneen hajua dpf-poltoksi
Ei ole ihan helppo lasku, kun levy myös jäähtyy ilmavirrasta ja lämpöä siirtyy myös vanteeseen ja jousituentaan.
Mulla oli satunnaisesti pahastikin laahaavat jarrut Pösö 607:ssa. Pahimmillaan koko alumiinivanne oli kuuma 10 km ajon jälkeen. Levy niin kuuma, että saisi palovamman sormeen ja luminokareen heitto levyyn sai sen hetkessä sulamaan ja sitten kiehumaan. Kulutus kasvoi arviolta 1-3 l/100 km hetkellisesti ja kyllä tuon huomasi selkeästi kiihtyvyydessä isoimmalla vaihteella. Parkissa jarrut haisi ja kuului "metallin jäähtymisääniä".
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Itse lähestyisin näin: 1 l polttoainetta on noin 10 kWh energiaa josta bensinimoottori saa irti ehkä 2,5 kWh ja diesel noin 3 kWh. Auto on jo käynnissä, joten kaikki lisävoima sinällään palaa jarrussa lämmöksi.
Siis kahdessa tunnissa (50 km/h) tuosta riittäisi 1-1,3 kWh. Kyllähän tuo varmaan aika kuumana riittää yhden jarrulevyn pitämään mutta jos jakautuu neljälle, alkaisi olla 250 - 300 W/levy eli ei kovin paljon kun aika tuulisessa paikassa ovat.
Siis kahdessa tunnissa (50 km/h) tuosta riittäisi 1-1,3 kWh. Kyllähän tuo varmaan aika kuumana riittää yhden jarrulevyn pitämään mutta jos jakautuu neljälle, alkaisi olla 250 - 300 W/levy eli ei kovin paljon kun aika tuulisessa paikassa ovat.
100 km/h auto tarvitsee n. 20 kW mekaanisen tehon. Jos kulutus lisääntyy vaikkapa 15%, menee jarruissa lämmöksi 3 kW eli enemmän kuin lieden tehokkain levy täysillä.
@Kellarinlämmittäjä arviot hyötysuhteesta ovat aika alakanttiin nykymoottoreille, jotka kuluttavat 4-6 l/h tuossa 100 km/h vauhdissa ellei ole joku möhköauto (joka tarvitsee reilusti enemmän kuin 20 kW) tai valtavasti ylikokoinen moottori, jonka hyötysuhde on surkea tuolla teholla.
Siis vaikkapa mun Pösö 508 farmari menee dieselillä tuon 100 km/h niukasti yli 4 l/h ja tyttären Pösö 308 farmari bensalla käytännössä samalla tai ainakin reilusti alle 5.
@Kellarinlämmittäjä arviot hyötysuhteesta ovat aika alakanttiin nykymoottoreille, jotka kuluttavat 4-6 l/h tuossa 100 km/h vauhdissa ellei ole joku möhköauto (joka tarvitsee reilusti enemmän kuin 20 kW) tai valtavasti ylikokoinen moottori, jonka hyötysuhde on surkea tuolla teholla.
Siis vaikkapa mun Pösö 508 farmari menee dieselillä tuon 100 km/h niukasti yli 4 l/h ja tyttären Pösö 308 farmari bensalla käytännössä samalla tai ainakin reilusti alle 5.
Eräällä tutulla Transporterissa oli alkanut laahaamaan jarru ja pakussa oli kuorma päällä. Hän ei huomannut tuota ennenkuin rengas alkoi palamaan. Tuossa oli tuuria ja tällöin oli talvi ja lunta oli tienpielet täynnä. Muuten olisi palanut koko auto. Leikka oli hehkunut punaisena kuin mansikka.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No, eihän siinä mitään jos hyötysuhde on parempi, lämpöteho on vastaavasti hiukan suurempi. Kovin paljon noissa hyötysuhteissa ei ole varaa nostaa, sillä ei dieselmoottorinkaan hyötysuhde autokäytössä koskaan yli 40 %:n ole. Moottori harvoin toimii muutenkaan optimaalisella hyötysuhdeella. Lähtisin edelleen tuosta alkuperäisestä ajatuksesta, että "jos kulutus kasvaa 1 l/100 km, paljonko siitä riittää lämpötehoa jarruun ?" Tuo 1 litran lisäkulutus on sitten joko vähän tai paljon autosta riippuen. Yhden jarrun tuommoinen kuumentaa kovasti mutta toisaalta palaa kätevästi lämmöksi, jos kaikki jarrut laahaisivat.
Hyvin toimiva jarru laahaa vain sen verran, että jotain rahinaa siitä tuntuu pyöriteltäessä. Ajossa sen lämpenemä on mitätön eikä sitä voi oikein edes sormella todeta, jos saa auton pysäytettyä ilman jarruttamista. Etupyörien osalta tämä onnnistuu helposti käsijarrua käyttäen.
Paljonkohan sitten jarrulevyt on suunniteltu hukkaamaan lämpöä? Ei varmasti kovinkaan paljon suuhteessa moottorin tehoon mutta tunnetusti innokas jarruttelu ja kiihdyttely lisää kulutusta mojovasti ja siihen ne jarrut ainakin kykenevät ongelmitta.
Hyvin toimiva jarru laahaa vain sen verran, että jotain rahinaa siitä tuntuu pyöriteltäessä. Ajossa sen lämpenemä on mitätön eikä sitä voi oikein edes sormella todeta, jos saa auton pysäytettyä ilman jarruttamista. Etupyörien osalta tämä onnnistuu helposti käsijarrua käyttäen.
Paljonkohan sitten jarrulevyt on suunniteltu hukkaamaan lämpöä? Ei varmasti kovinkaan paljon suuhteessa moottorin tehoon mutta tunnetusti innokas jarruttelu ja kiihdyttely lisää kulutusta mojovasti ja siihen ne jarrut ainakin kykenevät ongelmitta.
Rata-ajossahan tuo selviää eli kestääkö jarrut edes kierrosta vai kestääkö jatkuvaa rata-ajoa. En tiedä mitä laki vaatii, mutta Auto Motor und Sport taitaa tehdä koeajoissaan jarrutusmatkaetestit 200 km/h lähtönopeudesta. Siinä 2 tn autolla pitää jo hukata 3 MJ eli 0,9 kWh energiaa jonnekin n. 5 sekunnissa. Rata-ajossa vastaava voi tulla vaikkapa muutaman kerran minuutissa eli jarrujen keskiteho yli 100 KW. Toki sitten 200 km/h:ssa jäähtyykin tehokkaasti.
Husky
Hyperaktiivi
Norjassa koitan alamäissä jarrutella hetken isolla teholla jotta saavat rauhassa jäähtyä hetken välillä.
MUTTA yllätys. 50km ajon jälkeen kaikki vanteet olivat kädenlämpöiset. Miten tämä on jäänyt huomaamatta tähän ikään asti!
En tökännyt levyyn sormea, lähinnä ettei sotke kättä.
Varmasti rengaskin lämpenee (itseasiassa molemmissa autoissa on lämpömittaus ni täytyy katsoa) muodonmuutoksessaan ..hmmm vai onkohan vanteen lämpö itseasiassa siitä peräisin eikä jarruista?
MUTTA yllätys. 50km ajon jälkeen kaikki vanteet olivat kädenlämpöiset. Miten tämä on jäänyt huomaamatta tähän ikään asti!
En tökännyt levyyn sormea, lähinnä ettei sotke kättä.
Varmasti rengaskin lämpenee (itseasiassa molemmissa autoissa on lämpömittaus ni täytyy katsoa) muodonmuutoksessaan ..hmmm vai onkohan vanteen lämpö itseasiassa siitä peräisin eikä jarruista?
Tämäpä selittääkin sitä miksi buimureissa on keskikulutus ollut sateella odotettua isompaa. Taas tuli opittua jotain.
Sama kuivaustoiminto on vaggilaisissa ollut ainakin yli kymmenen vuotta, veikkaisin että löytyy monesta muustakin merkistä, sama abs yksikön valmistaja lienee liki kaikilla, ainakin eurooppalaisilla merkeillä. Takajarrujen lämpiäminen saattaa liittyä luistonestoon, syystä tai toisesta näkee pientä pyörimisnopeuseroa ja jarruttelee toista pyörää.
haraldh
Vakionaama
Audeissakin, jo ysärillä.
Jarrujen teho ylittää huomattavasti moottorin tehon. Mikä tahansa auto pystyy noin 1G hidastuvuuteen täysjarrutuksessa, vastaavaan kiihtyvyyteen tarvitaan aika reipas moottoriteho. Tuota on helppo testata itsekin (jos vain auto sallii painaa kaasua ja jarrua samaan aikaan), pienikin jarrun painaminen kaasu pohjassa isoilla kierroksilla kyllä hyydyttää moottorin.
Minkä tahansa auton jarrut kyllä riittävät pysäyttämään huippunopeudesta, mutta minkään tavallisen auton jarrut eivät juurikaan riitä rata-ajoon, jossa tehdään jatkuvasti kiihdytyksiä ja jarrutuksia. Mitä tehokkaampi moottori, sitä suuremmat jarrut tarvitaan, koska suuremmalla teholla saadaan aikaan enemmän liike-energiaa joka sitten pitää tuhlata pois lämpönä.
Viime kädessä jarrujen tehtävänä on muuttaa energiaa muodosta toiseen, sillä energiahan ei häviä. Liike-energia siis muutetaan lämpöenergiaksi.
Sähkiksissä kun kesäkelissä hyötysuhde on erittäin hyvä huomaa märän tienpinnan lisäävän kulutusta. Polttiksessa ero kuivan ja märän välillä taitaa jo hukkua siihen huonompaan hyötysuhteeseen ettei niin huomaa.
Kyllä kevytdieselhybridillä olen eroa huomannut. Työmatka, parikymmentä kilometriä, menee varsin vakioituna ajona kuivalla kelillä aina alle 5l/100, ellei ole jotain ylimääräistä pysähtelyä matkalla. Sadekelillä ei ole kertaakaan mennyt alle 5, tyypillinen lukema 5.3-5.5.
Toki renkaan vierintävastusta sadekeli vähän kasvattaa myös, mutta kulutusero tuntuu tulevan jo tihkusateesta eikä vasta sitten kun vettä on oikeasti tiellä.
pokeri
Aktiivinen jäsen
Yllättävän paljon vesi hiastaa menoa, sähköauton laiton jälkeen on tullu paljo enemmän rullailtua vapaalla niin huomaa kuinka kuivalla kelillä rullaa huomattavasti pidempään.
Alko täälläkin Fordin etujarru laahata. Tai laahasi jo aiemmin, mutta korjaantui hetkeksi kun purin ja putsasin satulan, vaihdoin kaikki tiivisteet ja liukutapit, jarruletkun sekä palat, paloja hioin silleen että liikkuu kevyesti kiskoillaan. Jarrunestet vaihtui luonnollisesti samalla kaikkiin kulmiin. Ainoa, mikä jäi vaihtamatta, oli mäntä. Sen kyllä hioin niin kiiltäväksi kuin sai, mutta pari syvempää ruosteen aiheuttamaa syöpymää jäi vielä pintaa rumentamaan.
Eiköhän tuo mäntä ole saanut taas kosteutta jostain ja alkanut hirttämään taas, todnäk niistä syöpymäkohdista. Olisi vaan pitänyt hommata se uusi mäntäkin, mutta aina ne on saanut hinkattua niin ettei aiheuta ongelmaa.
Toisessa autossa taas liukutapit jumittui parissa kuukaudessa, kun niistä oli pinnoite kulunut pois, aina vaan sai uudestaan hioa kirkkaaksi ja sitten taas jumissa. Uusilla liukutapeilla sitten ei mitään ongelmaa.
No, uusi mäntä laitettu tilaukseen, kaikki muuhan on uutta jo. Taidan tästä lähtien investoida heti uusiin vaihto-osiin, enkä ala ruosteisia hiomaan kun voi olla näköjään sitten jatkuvaa hiomista edessä.. Ainakin uudemmissa autoissa näin, vanhemmissa tuntuu olevan helpompaa.
Edit. Laahaavan jarrun löytää helposti ja turvallisesti, kun ajon jälkeen kokeilee jarrusatulan selästä lämpöä. Laahaamattomat on lähes kylmät, vaikka on jarruteltu enemmänkin, laahaava taas selvästi lämmin.
Eiköhän tuo mäntä ole saanut taas kosteutta jostain ja alkanut hirttämään taas, todnäk niistä syöpymäkohdista. Olisi vaan pitänyt hommata se uusi mäntäkin, mutta aina ne on saanut hinkattua niin ettei aiheuta ongelmaa.
Toisessa autossa taas liukutapit jumittui parissa kuukaudessa, kun niistä oli pinnoite kulunut pois, aina vaan sai uudestaan hioa kirkkaaksi ja sitten taas jumissa. Uusilla liukutapeilla sitten ei mitään ongelmaa.
No, uusi mäntä laitettu tilaukseen, kaikki muuhan on uutta jo. Taidan tästä lähtien investoida heti uusiin vaihto-osiin, enkä ala ruosteisia hiomaan kun voi olla näköjään sitten jatkuvaa hiomista edessä.. Ainakin uudemmissa autoissa näin, vanhemmissa tuntuu olevan helpompaa.
Edit. Laahaavan jarrun löytää helposti ja turvallisesti, kun ajon jälkeen kokeilee jarrusatulan selästä lämpöä. Laahaamattomat on lähes kylmät, vaikka on jarruteltu enemmänkin, laahaava taas selvästi lämmin.
Väittäisin että tämä vain huomataan sähkiksissä helpommin kun nollaa at automaattisesti tripin joka latauksen jälkeen ja osa jopa jokaiselle ajolle.
Aikoinaan kun ajoin tiisselillä 85km per suunta työmatkaa niin huomasin monen asian näkyvän kulutuksessa kunhan vain seurasi. Vaikutuksen näki esim:
-Korkeuserossa -> kodin ja työpaikan välillä oli korkeuseroa n. 70m eli alle metri per kilometri
-Märkä vs kuiva tie
-Vastatuuli vs myötätuuli
-Pari napsua vakkarista pois
-Uudet vs vanhat renkaat
-Kesä vs kitkarenkaat
Husky
Hyperaktiivi
Millä te olette noin tarkasti mitanneet polttoaineenkulutusta?
Autojen omissa näytöissä voi olla mukana muista syistä tulevaa vaihtelua ja en kyllä usko että tankkausmittaus olisi niin tarkka että mitään peruslaahausta huomaisi.
Joku TM esim mittaa erillisellä mittarilla kulutuksia.
Autojen omissa näytöissä voi olla mukana muista syistä tulevaa vaihtelua ja en kyllä usko että tankkausmittaus olisi niin tarkka että mitään peruslaahausta huomaisi.
Joku TM esim mittaa erillisellä mittarilla kulutuksia.
Kokeilkaapa ajaa moottoritienopeudessa jonkun 'seinän' peesissä, Tanskassa joskus linja-auton perässä (suomalaisittain ehkä liian lähellä) 130km/h, tippui kulutus jostain 8l noin 4,5-5L:aan/100km...
Ainakin Opelin 2000 ja 2010 valmistuneissa autoissa oli todella tarkat kulutustiedot auton mittaamana.
Nykyautot mittaavat kulutusta jo moottorinohjauksessa millilitralleen. Tieto on hyvin tarkkaa kunhan auto tarjoaa keinot saada tietoa ulos. Kaikista nykyään löytyy ainakin viimeisimmän ajotapahtuman kulutus, josta asiaa on helppo seurata.
TM käyttää erillistä mittaria siksi, että vertaavat eri autoja toisiinsa ja absoluuttitarkkuuden halutaan olevan silloin hyvä. Yhden auton omaa kulutusta tutkiessa peräkkäisissä ajoissa absoluuttitarkkuudella ei ole väliä, mutta kyllä väittäisin että nykysaastenormeilla auton oma kulutusmittaus on tarkka - suurin epätarkkuus tulee luultavasti renkaiden ympärysmitasta.
Kyllä tuon keskikulutuksen desin tarkkuudella saa tankatessa laskettua, kunhan vaan täyttää tankin täyteen aina samalla tavalla. Ite tottunut sen ekan naksauksen jälkeen jatkamaan tankkausta vielä kahden naksauksen verran. Yleensä kahta asemaa käytän työmatkan varrella, niin ei noistakaan paljon heittoa tule jos on erilaiset pistoolit asemilla. Samoilla renkailla kilometritkin karttuu trippimittariin samalla tavalla. Siitäkin jo näkee keskikulutuksen muutoksen, jos täydellä tankilla ei pääsekään esim yli 1000 km siihen kun polttoaineen merkkivalo alkaa loistamaan.
pökö
Kaivo jäässä
Ei selviä. Auto korjaamolle ja kättä taskuun niin loppuu laahaus.
Laahaako läpi koko kierroksen vai tapahtuuko tuossa jotain muutosta renkaan ja jarrulevyn pyöriessä?
Tuo olikin jo selvitetty. Eipä siinä mitään sitten, ei sen pitäisi laahata jos palat liikkuu, liukutapit liikkuu, mäntä liikkuu, ja levy on suora ja suorassa eikä välissä ole ruostetta. Kumma juttu jos edelleen laahaa.
Mulla on rengaspainelähettimissä myös lämpötila. Se näyttää noin 20 astetta korkeampaa lämpötilaa kuin ilma. Tämä lämpö syntyy renkaista.
Ei selviä. Kaikki mahdolliset skenaariot on jo läpikäyty. Mahdottomat on jo keskusteluissa =)