Oulun Energialla perusmaksu ilmoitetaan €/v. Nyt saadaan sitten tämä epäkohta korjattua ja vaihdettua vuoden tilalle kuukausi?
Energiavirasto esittää sähkön verkkopalvelumaksujen rakenteiden valtakunnallista yhdenmukaistamista
- Keskustelun aloittaja janti
- Aloitettu
Harrastelija
Vakionaama
Onko hinnoittelu muuttunut? 25-63A sulakkeilla sama vuosimaksu?
Edit: nykyäänkin ilmoittavat kyllä vuosihinnan mutta käytännössä laskutetaan 1/12 kuukausittain.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No on kyllä höveli systeemi. Eihän tuommoisesta voi täällä (Savon Voima) edes haaveillaan. Ensin pitää ostaa (tai olet ostanut sen liittymän), sitten siitä tulee ne perusmaksut koon mukaan. Pienentää voit ja saat ne pienemmät perusmaksut jos niillä pärjää 
Harrastelija
Vakionaama
Se mitä muistelin oli Yö/päiväsähkö. Siinä jokaiselle sulakekoolle on eri hinta
lampopumput.info
Yleissähköllä näyttäs olevan kiinteämmät (ja halvemmat) hinnat sulakekoosta riippumatta.
Omakotitalon lämmitysjärjestelmän uusiminen
Moi, Tuli hankittua omakotitalo Oulun seudulta ja tässä kuussa olisi muutto. Kaipaisin hieman vinkkejä ja tietoa miten olisi nykyistä lämmitysjärjestelmää hyvä parantaa/uusia. Kyseessä on kaksikerroksinen omakotitalo Oulun seudulta. - Rakennettu 2003 - Tiilikatto - Pinta-alaa on 169/253...
Yleissähköllä näyttäs olevan kiinteämmät (ja halvemmat) hinnat sulakekoosta riippumatta.
Tuo on totta, pari lämpöaluetta liedestä päälle 3kW, sekä uuni 2kW, saunan 9kW kiuas ja EV lataukseen 11kW onkin jo yhteensä 26kW eli n.36A/vaihe
pökö
Kaivo jäässä
Tottakai kaikki on mahdollista muttei kaikki käytä sähköä niin että ekan vartin ajan on sulakkeet kuumina.
No jotkut vanhemman pään ihmiset ei tosiaan laita edes valoja päälle kun pelkäävät että kuluu sähköä.
Totuus kuitenkin luultavasti on, että monessa tavallisessa omakotitalossa 25A ylittyy melko useinkin ihan arkisessa tilanteessa. Tajusin tämän kun laitoin Home Assistantin ilmoittamaan pääsulakkeen nimellisarvon ylityksistä. Ja sellaiseen tilanteeseen ei tosiaan tarvita kuin vaikkapa ruuanlaittoa samaan aikaan niin ollaan kovissa tehoissa.
Tuohon se sähköyhtiöiden into varttihinnoitteluun ja tehomaksuihin perustuukin. Normaali käyttö tunnin ajalle jaettuna tasoittuu jo merkittävästi ja tunnin keskitehot on pienempiä. 15 minuutin aikaikkunaan voi osua kovempiakin kuormia jo vaikka keittiöhommista.
Käyttövesivaraajakaan ei meillä tuntia päällä ole, mutta muutaman varttin ajan kyllä, pitää varmistaa ettei se osu muiden kanssa päällekäin.
Eli jos ei nyt tarkkaan väijy mitä taloudessa tapahtuu, niin tehomaksu napsahtaa. Ja se voi yllättää että se on tosiaan enemmän kuin mitä sulakekoko antaisi olettaa (joka useimmilla on sen 17kW luokassa)
Eikös kahdella vaiheella pysty 400Vx26A =10,4 kWh. Kolmella tuo kolminkertaisena (Kolmio kytkennällä) = 31,2 kWh/0,25h = 7,8kW
pökö
Kaivo jäässä
Juu, ajattelen asiaa lähinnä tuolla 3×25A rajalla, kyllähän kaiken ylitettyä saa jos halua on.
Kolmiokytkennällä ei saa "huijattua" sieltä liittymästä sen enempää tehoja.
Niin, nimellisteholla sieltä saa 3 × 25 A × 230 V × 0,25 h = 4,3 kWh vartissa mutta kyllä sen vartin ajan saa otettua 6,5 kWh verran imaistua 50% ylivirralla.
Miksikäs se tehomaksu ei voisi olla tehty niin että vaikka puolet ostetausta maksimitehosta voisi saada kuukausimaksuun. Olisi jotain järkeä eri tehoisilla liittymillä. Nyt näytetään laskuttavan sitten kahteen kertaa tuosta tehon saatavuudesta.
Lahti energia yhtenäisti eri tehoisten liittymien kuukausimaksut silloin kun otti tehomaksun käyttöön, mikä olikin ainoa järkevä muutos koko tehomaksun käyttöönotossa.
Lausuntojen antamisaika päättyy tänään. En jaksanut lukea kaikkia läpi, mutta tein yhteenveton lausunnoista. Nämähän saattavat muuttaa esitystä suuntaan tai toiseen. Kynnysteho ei saanut kannatusta, eikä se että myös tehomaksuton vaihtoehto olisi.
Määräysluonnos saa laajaa ja vahvaa tukea, mutta tehomaksun kynnysteho ja määräytymisperusteet jakavat lausunnonantajat selvästi.
Kuluttajaryhmät vaativat kevennyksiä ja pidempää keskiarvoistusta, kun taas verkkoyhtiöt painottavat kustannusvastaavuutta ja yhtenäisyyttä.
Lausunnonantajien enemmistö pitää harmonisointia hyvänä ja tarpeellisena.
Toistuvia perusteluita:
Käytännössä lähes kaikki verkkoyhtiöt, energiayhtiöt, teollisuusjärjestöt ja tutkimusorganisaatiot ovat harmonisoinnin kannalla.
Tämä on eniten kritiikkiä herättänyt osa.
Omakotiliitto, yksityiset kansalaiset, Kiinteistöliitto ja STK vastustavat 5 kW rajaa ja esittävät rajaksi 10–20 kW.
Useat verkkoyhtiöt vastustavat kynnystehon käyttöä kokonaan tai vaativat sen poistamista.
Lausunnonantajien näkemykset vaihtelevat:
Lausunnoissa lähes yksimielisesti:
Moni ehdottaa vaihtoehtoa:
Useat suurimmat verkkoyhtiöt (Caruna, Helen, Oulun Energia, Alva, Lappeenrannan Energiaverkot, JSE, Kymenlaakson Sähköverkko jne.) katsovat, että:
Kuluttajatahot (Omakotiliitto, yksityiset kansalaiset, Kiinteistöliitto, Motiva) korostavat:
Omakotiliitto esittää laajimman kritiikin:
5 kW raja + yhden vartin huipputeho = kohtuuton pientaloille.
Useat lausunnonantajat (mm. STK, Raecom, Motiva, useat verkkoyhtiöt) korostavat:
✔ harmonisointi on oikea suunta
✔ tehomaksu on perusteltu osa modernia tariffirakennetta
✔ kuluttajaviestinnän merkitys on erittäin suuri
✔ määräyksen tulee koskea vain kulutusta, ei tuotantoa tai varastoja
✔ perusmaksun ilmoittaminen €/kk on hyvä uudistus
✔ yli ja alle 63 A asiakkailla on perustellusti erilaiset tarpeet
Tiivistetty johtopäätös
Määräysluonnos saa laajaa ja vahvaa tukea, mutta tehomaksun kynnysteho ja määräytymisperusteet jakavat lausunnonantajat selvästi.
Kuluttajaryhmät vaativat kevennyksiä ja pidempää keskiarvoistusta, kun taas verkkoyhtiöt painottavat kustannusvastaavuutta ja yhtenäisyyttä.
YHTEENVETO LAUSUNNONANTAJIEN LAUSUNNOISTA
1. Yleinen suhtautuminen määräysluonnokseen
Lausunnonantajien enemmistö pitää harmonisointia hyvänä ja tarpeellisena.
Toistuvia perusteluita:
- lisää läpinäkyvyyttä, ymmärrettävyyttä ja asiakkaiden hyväksyttävyyttä
- parantaa kustannusvastaavuutta
- helpottaa kulutusjouston ja joustopalveluiden kehittämistä
- yhtenäinen rakenne mahdollistaa valtakunnalliset palvelut (mm. latauspalvelut, ohjauspalvelut)
Käytännössä lähes kaikki verkkoyhtiöt, energiayhtiöt, teollisuusjärjestöt ja tutkimusorganisaatiot ovat harmonisoinnin kannalla.
2. Ehdotuksen keskeiset kiistakohdat
2.1 Tehomaksun määräytymisperusteet ja kynnysteho (5 kW)
Tämä on eniten kritiikkiä herättänyt osa.
Kriittiset näkemykset (erityisesti kuluttaja- ja pientalojärjestöt):
- 5 kW rajaa pidetään kohtuuttoman matalana
- yhden vartin huipputeho aiheuttaa tehomaksun pienilläkin kotitalouksilla (sauna, lämminvesivaraaja, sähköauto)
- mallin katsotaan olevan ristiriidassa aiempien suositusten (Älyverkkotyöryhmä: 3 tunnin keskiarvo) kanssa
- voi johtaa pientaloille merkittäviin lisäkustannuksiin
- ei kannusta joustoon, jos teho ylittyy jo normaalielämässä
Omakotiliitto, yksityiset kansalaiset, Kiinteistöliitto ja STK vastustavat 5 kW rajaa ja esittävät rajaksi 10–20 kW.
Useat verkkoyhtiöt vastustavat kynnystehon käyttöä kokonaan tai vaativat sen poistamista.
Verkkoyhtiöiden näkemykset:
- haluavat yhtenäisen laskentatavan kaikille asiakkaille
- kynnysteho aiheuttaa kustannusvastaavuusongelmia
- suurille käyttöpaikoille tehomaksu on aina oltava osa tuotetta
- useat yhtiöt vastustavat velvoitetta tarjota tehomaksutonta tuotetta suurille asiakkaille
2.2 Tehomaksun aikajaotus
Lausunnonantajien näkemykset vaihtelevat:
- osa haluaa ei aikajaotusta ollenkaan, koska ohjaava signaali tulee jo spot-hinnasta
- osa haluaa tehomaksun vain arkisin klo 7–21
- osa haluaa Fingridin aikajaotuksen isoille asiakkaille
- pientalojärjestöt haluavat pidemmän keskiarvoistusajan (3 tuntia)
2.3 Sähkön tuotanto ja sähkövarastot
Lausunnoissa lähes yksimielisesti:
- määräyksen on selkeästi koskettava vain kulutusta
- sähkövarastoille ja tuotannolle tarvitaan erillinen sääntely
- varastojen tehomaksun tulee perustua nimellistehoon, ei varttitehoon
(Lausunnot: Fingrid, Vantaan Energia Sähköverkot, Caruna, Kajave, Savon Voima, useat muut)
2.4 Siirtymäaika
- Useimmat pitävät ehdotettua siirtymäaikaa riittävänä
- Osa energiayhtiöistä toivoo nopeampaa käyttöönottoa (Fortum, Plugit, STK)
- Kuluttajaorganisaatiot vaativat riittävää tiedotusta ja neuvontaa
3. Perusmaksut (€/kk) ja sulakeperusteinen porrastus
Yleiset näkemykset:
- Perusmaksun esittäminen €/kk saa lähes yksimielisen kannatuksen
- Sulakeperusteinen porrastus on mahdollistettava mutta ei velvoitettava
Perustelut sulakeporrastuksen puolesta:
- ohjaa asiakkaan valitsemaan oikeankokoisen liittymän
- tukee kustannusvastaavuutta
Varaukset ja vastustukset:
- yli 63 A asiakkailla sulake ei ole toimiva kriteeri (ei kaikilla sulakkeita, liittymät isoja ja vaihtelevia)
- keskijännite- ja varastokohteille sulakkeisiin perustuva porrastus ei sovi
Moni ehdottaa vaihtoehtoa:
- liittymistehoon perustuva perusmaksu
4. Tariffituotteiden määrä ja vaihtoehtojen tarjoaminen
Verkkoyhtiöt kritisoivat:
- velvoitetta tarjota tehomaksuton tuote kaikille
- liian suuri määrä vaihtoehtoisia tuotteita voi hämmentää asiakkaita
Useat suurimmat verkkoyhtiöt (Caruna, Helen, Oulun Energia, Alva, Lappeenrannan Energiaverkot, JSE, Kymenlaakson Sähköverkko jne.) katsovat, että:
- suuritehoisille asiakkaille tehomaksuton tuote on epätarkoituksenmukainen
- vaihtoehtojen tulee perustua asiakasryhmän tarpeisiin, ei yhdenmukaiseen pakkoon
5. Kuluttaja- ja pienasiakasvaikutukset
Kuluttajatahot (Omakotiliitto, yksityiset kansalaiset, Kiinteistöliitto, Motiva) korostavat:
- muutoksen ei tule aiheuttaa kohtuuttomia lisäkustannuksia
- kotitalouksien olosuhteet vaihtelevat (sähkölämmitys, lämminvesivaraaja, sähköauto, omat joustomahdollisuudet)
- tarvitaan:
- selkeää viestintää
- puolueetonta neuvontaa
- valtakunnallinen verkkopalvelumaksujen vertailulaskuri
Omakotiliitto esittää laajimman kritiikin:
5 kW raja + yhden vartin huipputeho = kohtuuton pientaloille.
6. Jousto ja älyjärjestelmät
Useat lausunnonantajat (mm. STK, Raecom, Motiva, useat verkkoyhtiöt) korostavat:
- älymittareiden kuormanohjausrajapintojen hyödyntäminen
- mahdollisuus rajoittaa kulutushuippuja automatisoidusti
- verkon kustannustehokkuus paranee, jos ohjauksia otetaan laajasti käyttöön
7. Kokonaisarvio
Laaja yksimielisyys on seuraavista:
✔ harmonisointi on oikea suunta
✔ tehomaksu on perusteltu osa modernia tariffirakennetta
✔ kuluttajaviestinnän merkitys on erittäin suuri
✔ määräyksen tulee koskea vain kulutusta, ei tuotantoa tai varastoja
✔ perusmaksun ilmoittaminen €/kk on hyvä uudistus
✔ yli ja alle 63 A asiakkailla on perustellusti erilaiset tarpeet
Keskeinen jakolinja:
- Verkkoyhtiöt ja teolliset toimijat pitävät tehomaksua ja yhtenäisiä sääntöjä tärkeinä.
- Kuluttajatahot ja pientaloasukkaat pitävät ehdotusta liian tiukkana ja kustannuksia kasvattavana.
Lausuntopalvelu.fi
Lausuntopalvelu - Määräys sähkönjakelupalvelutuotteiden maksukomponenttien määräytymisperusteista
www.lausuntopalvelu.fi
Viimeksi muokattu:
Lausunnoista mielenkiintoisimpia ovat nuo määräytymisperusteisiin liittyvät. Jotenkin tuntuu että asiaa ei ajatella monessa paikassa todellisen elämisen ja realiteettien kanssa. Esim lausunnoissa on todettu että se vartti ei ole oikeasti mikään ongelma teknisesti. Tämä joutaa mielestäni framille. Pointsit Helenille.
Helen Sähköverkko Oy, Nurmi Teemu
Emme näe teknisiä perusteita määrittää tehomaksua korkeimman varttitehon mukaan ja pidämme sitä asiakkaiden näkökulmasta varsin ankarana. Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä.
Asiakkaiden näkökulmasta korkeimman tehopiikin huomiointi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa lyhytkin tehopiikki asettaa koko kuukauden maksutason, vaikka kulutus muuten olisi tasaista ja matalaa, eikä tehopiikillä olisi verkon mitoituksen kannalta merkitystä. Tämä olisi omiaan heikentämään tehomaksun luomaa kannustinta tasata omaa kulutustaan.
Emme näe perusteita 5 kW kynnyksen soveltamiselle ja pidämme sen aiheuttamia asiakasvaikutuksia hankalina tasapuolistaa. Viiden kilowatin alle jää paljon sellaisia kuormia, joiden samanaikaista käyttöä asiakkaat voisivat välttää ja näin vaikuttaa tehomaksun suuruuteen ja verkon vahvistustarpeeseen. Maksukomponenttien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä ei palvele kynnyksen osuuden sisällyttäminen perusmaksuun, sillä silloin kiinteään maksukomponenttiin sisällytetään kulutukseen pohjautuvia muuttuvia kustannuksia. Lisäksi se johtaisi asiakkaiden kannalta epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa samaa tuotetta käyttävä suurempi asiakas maksaa sekä korotettua perusmaksua että kynnyksetöntä tehomaksua ja toisaalta vähän kuluttava asiakas maksaa perusmaksun kautta tehosta, jota ei koskaan käytä.
Ehdotamme, että kynnystehoa ei sovelleta ja että laskutus perustuu älyverkkoforumin suosituksen mukaisesti kuukauden aikana mitattujen 12 suurimman varttitehon keskiarvoon.
Tuossa loput aiheesta:
Helen Sähköverkko Oy, Nurmi Teemu
Emme näe teknisiä perusteita määrittää tehomaksua korkeimman varttitehon mukaan ja pidämme sitä asiakkaiden näkökulmasta varsin ankarana. Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä.
Asiakkaiden näkökulmasta korkeimman tehopiikin huomiointi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa lyhytkin tehopiikki asettaa koko kuukauden maksutason, vaikka kulutus muuten olisi tasaista ja matalaa, eikä tehopiikillä olisi verkon mitoituksen kannalta merkitystä. Tämä olisi omiaan heikentämään tehomaksun luomaa kannustinta tasata omaa kulutustaan.
Emme näe perusteita 5 kW kynnyksen soveltamiselle ja pidämme sen aiheuttamia asiakasvaikutuksia hankalina tasapuolistaa. Viiden kilowatin alle jää paljon sellaisia kuormia, joiden samanaikaista käyttöä asiakkaat voisivat välttää ja näin vaikuttaa tehomaksun suuruuteen ja verkon vahvistustarpeeseen. Maksukomponenttien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä ei palvele kynnyksen osuuden sisällyttäminen perusmaksuun, sillä silloin kiinteään maksukomponenttiin sisällytetään kulutukseen pohjautuvia muuttuvia kustannuksia. Lisäksi se johtaisi asiakkaiden kannalta epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa samaa tuotetta käyttävä suurempi asiakas maksaa sekä korotettua perusmaksua että kynnyksetöntä tehomaksua ja toisaalta vähän kuluttava asiakas maksaa perusmaksun kautta tehosta, jota ei koskaan käytä.
Ehdotamme, että kynnystehoa ei sovelleta ja että laskutus perustuu älyverkkoforumin suosituksen mukaisesti kuukauden aikana mitattujen 12 suurimman varttitehon keskiarvoon.
Tuossa loput aiheesta:
- a. Yleiset kommentit
- Järventausta Pertti, ja Kimmo Lummi; Tampereen yliopisto, Sähköenergiatekniikan tutkimuskeskus
24.11.2025- Yksittäisen pienkäyttäjän tapauksessa, laskutusperusteena käytettävä 15 minuutin teho käytännössä useassa tapauksessa voi johtaa automaatioratkaisujen tarpeeseen tehonhallinnassa, joka vaatii käyttäjältä investointeja.
Kannustamme päätöksentekijöitä huomioimaan 15 minuutin mittauksiin liittyviä potentiaalisia yllättäviä tilanteita. Esimerkiksi hyvin tunnettu ”takaisinpotku”/”rebound” sähkölämmityksen suhteen on yksi esimerkki näistä tilanteista. Kun lämmitys kytketään pois päältä joksikin aikaa, varsinainen lämmitysenergian tarve ei katoa. Lämmityksen kytkeytyessä takaisin päälle, laitteiston tuottama kysyntäpiikki voi olla jonkin aikaa suurempi, joka 15 minuutin laskutusperusteella saattaa johtaa korkeampaan tehomaksuun. Vastaava ilmiö saattaa esiintyä esimerkiksi sähkönjakelun keskeytyksen jälkeisenä seurauksena, joka ei ole loppukäyttäjästä riippuva tilanne.
Yhtenä mahdollisuutena voisi mielestämme olla myös käyttää tehomaksun laskutusperusteena kuukauden suurinta tuntikeskitehoa 15 minuutin sijaan siirtymävaiheessa. Siirtymäajan jälkeen laskutusperustetta voitaisiin muuttaa joko suoraan 15 minuutin tehoon tai sitä kohti. Tämä mahdollistaisi tyyppikäyttäjämäärittelyjen soveltamisen siirtymäaikana ja voisi myös mahdollistaa niiden kehittämisen siirtymäjakson aikana 15 minuutin mittaustiedon kertyessä.
Kynnystehon avulla voidaan rajata osa pienasiakkaista tehomaksun vaikutuksen ulkopuolelle, joka ei muuta tuoterakennetta merkittävästi pienimmille loppukäyttäjille nykyisestä. Kynnystehon suuruus (5 kW) on mielestämme riittävä ja rajan ylittävältä teho-osuudelta perittävä tehomaksu kannustaa loppukäyttäjiä huomioimaan perinteisen energiatehokkuuden lisäksi myös sähköverkon.
- Yksittäisen pienkäyttäjän tapauksessa, laskutusperusteena käytettävä 15 minuutin teho käytännössä useassa tapauksessa voi johtaa automaatioratkaisujen tarpeeseen tehonhallinnassa, joka vaatii käyttäjältä investointeja.
- Plugit Finland Oy
24.11.2025- 5kW kynnysarvo kuulostaa kuitenkin todella pieneltä ja tarkoituksettomalta.
- PKS Sähkönsiirto Oy, Verkko ja asiakkuudet
24.11.2025- Pidämme perusteltuna, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman varttitehon mukaan. Tämä on yksinkertainen tapa määrittää tehomaksu, mikä lisää ymmärrettävyyttä.
- Suomen Kiinteistöliitto ry
24.11.2025- Pidämme perusteltuna käyttää mitattua varttitehoa, joka on selkeä ja suoraan sähkönmittausdatasta johdettu peruste. Kuukausittainen tarkastelutapa on hyvä, sillä se lisää maksun hyväksyttävyyttä, kun yksi kuukausi ei määritä koko vuoden tilannetta ja motivoi optimoimaan tehon käyttöä jatkuvasti.
Kynnysarvo on sinällään perusteltu, erityisesti tilanteissa, joissa tehoon vaikuttaminen on vaikeaa, kuten kaukolämmitetyissä asuinkerrostalohuoneistoissa. Kynnysarvon asettamisen osalta tulisi tehdä lisätarkasteluja. Taustamuistiossa viitataan aineistoihin, jotka ymmärtääksemme perustuvat tunnin keskitehoon. Kynnysarvon tarkastelut tulisi perustua varttitehoihin, eli nykypäivän mittaustietoihin, jotta taso vastaa mittausjaksoa ja nykytilaa.
- Pidämme perusteltuna käyttää mitattua varttitehoa, joka on selkeä ja suoraan sähkönmittausdatasta johdettu peruste. Kuukausittainen tarkastelutapa on hyvä, sillä se lisää maksun hyväksyttävyyttä, kun yksi kuukausi ei määritä koko vuoden tilannetta ja motivoi optimoimaan tehon käyttöä jatkuvasti.
- Suomen Omakotiliitto ry
24.11.2025- Omakotiliitto lausuu määräyksestä pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Omakotiliitto toteaa, että esitys vartin tehoajasta on älytyöverkkotyöryhmän suosituksen vastainen, sillä suosituksessa (suosituksessa määräytymisaika oli kolmen (3) tunnin keskiarvoteho). Korkein vartti ei ole myöskään tehomaksua käyttävien energiayhtiöiden mukainen linja (esimerkiksi Helenillä käytössä perusteena kolmannen huipputunnin teho ja ja lausunnossaan tuovat esille Älyverkkotyöryhmän suosituksen). Tehomaksua määritettäessä on syytä myös huomioida, että yöaika ei ole kuormitusta aiheuttava käyttöaika kuten Energiateollisuudenkin lausunnosta käy ilmi. Täten ajalla kello 21–7 tehomaksun ei tulisi olla käytössä.
Omakotiliitto vastustaa jyrkästi esitettyä 5 kW tehomaksun rajaa ja toteaa, että se on pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta liian alhainen. Tämä raja tulee johtamaan kohtuuttomiin ja ennakoimattomiin lisämaksuihin asumisen arjen tavallisissa käyttötilanteissa (esim. lämmitys, lämminvesi, uuni, jääkaappi/pakastin, muut kodinkoneet, valaistus, sauna pientaloissa vähintään 6 kW, autonlataus). Talojen erilaiset mahdollisuudet joustaa, hyödyntää automaatiota ja kuluttajien eritahtinen joustokyky eivät tule toteuttamaan tavoitetta parantaa verkon kestävyyttä.
Omakotiliitto esittää, että tehomaksu on älyverkkotyöryhmän tunnin keskiarvo sekä vähintään 14 kW, joka on tyypillisestä 3x25A liittymästä n. 80 % sekä, että tehomaksua peritään vain arkisin 7–21, jolloin verkon tasapainottaminen on tärkeää. Lisäksi on huolehdittava, että tehomaksu ei ole perusteettoman korkea.
Määräys ei vaikuta verkkoyhtiöiden sallittuun kokonaisliikevaihtoon, mutta voi vaikuttaa asiakasryhmäkohtaisiin maksuihin. Omakotiliitto esittää, että Energiavirasto tulee varmistamaan aktiivisella valvonnalla, ettei määräys johda kohtuuttomiin maksujen nousuihin ja että korotuskattoja noudatetaan.
Omakotiliitto kysyy, onko Energiavirasto huomioinut laitteiden sähköturvallisuutta määräyksessä. Esimerkiksi laitteita, kuten lämpöpumppuja, ei ole välttämättä suunniteltu 15 minuutin välein sammuteltavaksi, joka olisi vaatimus, jos halutaan välttää yhden vartin huipputehoja.
- Omakotiliitto lausuu määräyksestä pientalo- ja vapaa-ajan asukkaiden näkökulmasta. Omakotiliitto toteaa, että esitys vartin tehoajasta on älytyöverkkotyöryhmän suosituksen vastainen, sillä suosituksessa (suosituksessa määräytymisaika oli kolmen (3) tunnin keskiarvoteho). Korkein vartti ei ole myöskään tehomaksua käyttävien energiayhtiöiden mukainen linja (esimerkiksi Helenillä käytössä perusteena kolmannen huipputunnin teho ja ja lausunnossaan tuovat esille Älyverkkotyöryhmän suosituksen). Tehomaksua määritettäessä on syytä myös huomioida, että yöaika ei ole kuormitusta aiheuttava käyttöaika kuten Energiateollisuudenkin lausunnosta käy ilmi. Täten ajalla kello 21–7 tehomaksun ei tulisi olla käytössä.
- Oulun Energia Sähköverkko Oy
24.11.2025- Emme näe perusteita kynnystehon soveltamiselle. Jos kynnysteho ei olisi käytössä kaikilla asiakkailla, niin asiakkailla olisi paremmat mahdollisuudet vaikuttaa tehomaksun muodostumiseen.
- Haapaniemi Jouni, LUT-yliopisto, sähkömarkkinalaboratorio
24.11.2025- Tasatunnista tasatuntiin perustuva tuntimittaus on tasoittanut kulutusaineistoissa näkyviä huipputehoja, esimerkiksi sähkökiukaan käynnistäminen 18:45 on vaikuttanut aikaisemmin sekä 18:00–19:00 tuntitehoon että 19:00–20:00 tuntitehoon, jolloin tuntidatassa 7 kW kiuas on voinut näyttäytyä esimerkiksi 5 kW:n kulutuksena. Varttidatassa sama kiuas tulee näyttäytymään todennäköisesti 7 kW:n varttikeskitehona ainakin 18:45–19:00.
Ongelmalliseksi tilanteen tekee se, että ymmärrys varttitehojen vaikutuksista on varsin ohut. Jos kynnystehoksi asetetaan 5 kW, joka on tuntikeskitehoissa ajateltu kattavan ”peruskulutusta”, niin päteekö sama oletus vielä suurimmassa varttitehossa? Tässä voi alkaa näkymään jo induktiolieden ottamat tehot?
Ohjaako yksittäisten varttitehojen perusteella tehtävä tariffi kulutusta verkon kannalta siten, että verkkojen kehittämisessä on hyötyjä saavutettavissa. Jakautuvatko kustannukset varttitehoihin perustuvalla tehomaksulla kustannusvastaavasti?
Varttitehoihin perustuva tehomaksu vaatii vähintäänkin hinnoittelun valvonnassa käytettävien tyyppikäyttäjäryhmien päivittämisen, sillä aikaisemmin määritellyt tasatunnista tasatuntiin tuntikeskitehot voivat poiketa merkittävästi varttien suurimmista tehoista. Tässä on varmasti eroja eri käyttäjäryhmien välillä.
Olisi hyvä ottaa myös huomioon, että yksittäiseen varttitehoon voi vaikuttaa merkittävästi verkon keskeytyksestä johtuva kulutuksen jälkipiikki sähköjen palauduttua. Kolmen tuntikeskitehon tapauksessa tällaiset ilmiöt ovat keskiarvoistuneet merkityksettömämmiksi. Verkkoyhtiön kannalta voisi olla työlästä suodattaa sähkökatkojen jälkipiikit pois tehomaksusta.
- Tasatunnista tasatuntiin perustuva tuntimittaus on tasoittanut kulutusaineistoissa näkyviä huipputehoja, esimerkiksi sähkökiukaan käynnistäminen 18:45 on vaikuttanut aikaisemmin sekä 18:00–19:00 tuntitehoon että 19:00–20:00 tuntitehoon, jolloin tuntidatassa 7 kW kiuas on voinut näyttäytyä esimerkiksi 5 kW:n kulutuksena. Varttidatassa sama kiuas tulee näyttäytymään todennäköisesti 7 kW:n varttikeskitehona ainakin 18:45–19:00.
- Savon Voima Verkko Oy, Rossi Katariina
24.11.2025- Tehomaksun määräytyminen kuukauden korkeimman varttiteho mukaan on perusteltua. Esitetty määräytymisperuste on yksinkertainen ja siten ymmärrettävä. Pieni kynnysteho on perusteltua enintään 63 A asiakkaille. Kuitenkin 5 kW:n kynnystehon sopivuutta on hankala arvioida, koska todellista varttimittausdataa ei ole vielä riittävästi tarjolla.
- Kymenlaakson Sähköverkko Oy
24.11.2025- Kymenlaakson Sähköverkko Oy ei kannata kynnystehon käyttöönottamista. Jos kynnystehoa ei olisi käytössä, kaikilla asiakkailla olisi mahdollisuus omalla käyttäytymisellään vaikuttaa kuukausittaisen tehomaksun muodostumiseen.
- Fortum Markets Oy, Tuomas Yrttiaho, Toimitusjohtaja, Fortum Markets Oy
24.11.2025- Kannatamme Älyverkkoforumin suositusta siitä, että tehomaksu määräytyy jokaiselle kuukaudelle erikseen ja Energiaviraston ehdotusta siitä, että tehomaksu määräytyy kuukauden korkeimman mitatun varttitehon mukaan. Tämä ohjaa aktiivisemmin seuraamaan sähkönkäyttöä, tekee tehomaksusta asiakkaalle ymmärrettävämmän, on kustannusvastaavampi tapa ja mahdollistaa osaltaan joustopalveluiden kehittämistä.
Ymmärrämme tarpeen yksinkertaistaa tehomaksua pienen kulutuksen käyttöpaikoille, mutta emme ainakaan kannata luonnoksessa ehdotettua 5 kW kynnystä suurempaa kynnystä.
- Kannatamme Älyverkkoforumin suositusta siitä, että tehomaksu määräytyy jokaiselle kuukaudelle erikseen ja Energiaviraston ehdotusta siitä, että tehomaksu määräytyy kuukauden korkeimman mitatun varttitehon mukaan. Tämä ohjaa aktiivisemmin seuraamaan sähkönkäyttöä, tekee tehomaksusta asiakkaalle ymmärrettävämmän, on kustannusvastaavampi tapa ja mahdollistaa osaltaan joustopalveluiden kehittämistä.
- Keravan Energia Oy
24.11.2025- Kannatamme lähtökohtaa, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman varttitehon mukaan. Tämä on yksinkertainen tapa määrittää tehomaksu, mikä lisää ymmärrettävyyttä.
5 kW kynnysteho on varmastikin perusteltu, mutta sen ohjausvaikutus suuressa osassa asiakkaita voi olla nykyisellään pieni (jos kuukauden maksimivarttiteho on esimerkiksi 7 kW). Sähköisen liikenteen yleistyessä tällä voi olla suurempi merkitys, jos suurin varttikeskiteho nousee esimerkiksi 15 kW:iin.
Muuten emme kannata tehokomponentin jaottelua tehoportaisiin, tariffirakenteen selkeyden ja ymmärrettävyyden vuoksi.
- Kannatamme lähtökohtaa, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman varttitehon mukaan. Tämä on yksinkertainen tapa määrittää tehomaksu, mikä lisää ymmärrettävyyttä.
- Helen Sähköverkko Oy, Nurmi Teemu
24.11.2025- Emme näe teknisiä perusteita määrittää tehomaksua korkeimman varttitehon mukaan ja pidämme sitä asiakkaiden näkökulmasta varsin ankarana. Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä.
Asiakkaiden näkökulmasta korkeimman tehopiikin huomiointi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa lyhytkin tehopiikki asettaa koko kuukauden maksutason, vaikka kulutus muuten olisi tasaista ja matalaa, eikä tehopiikillä olisi verkon mitoituksen kannalta merkitystä. Tämä olisi omiaan heikentämään tehomaksun luomaa kannustinta tasata omaa kulutustaan.
Emme näe perusteita 5 kW kynnyksen soveltamiselle ja pidämme sen aiheuttamia asiakasvaikutuksia hankalina tasapuolistaa. Viiden kilowatin alle jää paljon sellaisia kuormia, joiden samanaikaista käyttöä asiakkaat voisivat välttää ja näin vaikuttaa tehomaksun suuruuteen ja verkon vahvistustarpeeseen. Maksukomponenttien selkeyttä ja ymmärrettävyyttä ei palvele kynnyksen osuuden sisällyttäminen perusmaksuun, sillä silloin kiinteään maksukomponenttiin sisällytetään kulutukseen pohjautuvia muuttuvia kustannuksia. Lisäksi se johtaisi asiakkaiden kannalta epätasa-arvoiseen tilanteeseen, jossa samaa tuotetta käyttävä suurempi asiakas maksaa sekä korotettua perusmaksua että kynnyksetöntä tehomaksua ja toisaalta vähän kuluttava asiakas maksaa perusmaksun kautta tehosta, jota ei koskaan käytä.
Ehdotamme, että kynnystehoa ei sovelleta ja että laskutus perustuu älyverkkoforumin suosituksen mukaisesti kuukauden aikana mitattujen 12 suurimman varttitehon keskiarvoon.
- Emme näe teknisiä perusteita määrittää tehomaksua korkeimman varttitehon mukaan ja pidämme sitä asiakkaiden näkökulmasta varsin ankarana. Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä.
- Motiva Oy
24.11.2025- Kuukauden korkein varttiteho on selkeä ja havainnollinen tapa tehomaksun määrittelylle, ja mahdollistaa kulutusjoustopalveluille yksinkertaisen ohjauslogiikan, mutta muistiossa esitetty kolmen korkeimman tuntitehon / 12 korkeimman varttitehon keskiarvo kuukaudessa olisi kuluttajaystävällisempi määräytymistapa.
Kynnysarvo ei ole yhtä kustannusvastaava kuin kynnysarvoton malli. Jos kynnysarvo poistettaisiin kokonaan pienasiakkaiden tehomaksuista, mallista saataisiin kustannusvastaavampi. Samalla se koskisi kaikkia sähkönkäyttäjiä, mikä laajentaisi viestinnän ja neuvonnan tarvetta kaikkiin sähkönkäyttöpaikkoihin. Koska myös pieni sähköteho on mukana verkon kuormituksen aiheuttajana, olisi perusteltua määrittää tehomaksu ilman kynnysarvoa.
- Kuukauden korkein varttiteho on selkeä ja havainnollinen tapa tehomaksun määrittelylle, ja mahdollistaa kulutusjoustopalveluille yksinkertaisen ohjauslogiikan, mutta muistiossa esitetty kolmen korkeimman tuntitehon / 12 korkeimman varttitehon keskiarvo kuukaudessa olisi kuluttajaystävällisempi määräytymistapa.
- Suomen Lähienergialiitto ry
24.11.2025- Ymmärrettävyyden kannalta huipputehon määräytyminen korkeimman mitatun tehon mukaan on toivottavaa. Lisäksi sen vaikutuksen rajaaminen yhteen kuukauteen on kannatettava. Lisäksi kynnystehon alittavan tehon sisältyminen perusmaksuun on kannettavaa.
- Fingrid Oyj, Jussi Jyrinsalo, johtaja, Asiakkaat ja kantaverkkosuunnittelu
24.11.2025- Fingridin näkemyksen mukaan kynnykset eivät ole perusteltuja kustannusvastaavuuden kannalta, mutta ymmärrämme, että siirtymäajalle voidaan tarvita käyttöön yksinkertaistettuja ratkaisuja, jotka eivät ole täysin kustannusvastaavia. Määräyksessä voitaisiin harkita kynnyksellisyyden poistoa muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen.
- Turku Energia Sähköverkot Oy
24.11.2025- Yhden varttitehohuipun käyttö on varsin selkeä, mutta samalla varsin raju ja anteeksiantamaton asiakkaille. On myös laskutusmielessä ymmärrettävä, ei juurikaan jää tulkinnanmahdollisuuksia.
Mikäli Energiavirasto päätyisi muuttamaan tämän kohdan esim. kolmen tai kymmenen varttihuipun keskiarvoksi, pitää silloin myös tarkentaa, että voiko huiput olla samalta päivältä tai mahdollisesti samalta tunniltakin vai pitääkö olla eri vähintäänkin eri tunnit tai päivät.
Yksi määrätty kynnysarvo on harmonisoinnin kannalta hyvä asia. 5 kW kynnys on asiakasmassat huomioiden matala ja esillä ollut 8 kW olisi varmasti parempi, ainakin se olisi kuluttaja-asiakasystävällisempi.
- Yhden varttitehohuipun käyttö on varsin selkeä, mutta samalla varsin raju ja anteeksiantamaton asiakkaille. On myös laskutusmielessä ymmärrettävä, ei juurikaan jää tulkinnanmahdollisuuksia.
- Leppäkosken Sähkö Oy
24.11.2025- Emme vastusta matalahkon kynnystehon asettamista tehomaksukomponenttiin, vaikka se heikentääkin tehomaksun kustannusvastaavuutta. Huomautamme kuitenkin, että kynnysteho vähentää asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa verkkopalvelulaskuunsa ohjaamalla tehonkulutustaan.
- Tampereen Energia Sähköverkko Oy, Sihvo Petri
21.11.2025- Periaate on yksinkertaistettu ja selkeä. On hyvä, että maksu määräytyy kuukausittain.
Kynnystermi voi olla epäselvä. Määräys tulee muotoilla niin, että kaikki ymmärtävät sen samalla tavalla esim. ”Laskutettava teho on kuukauden korkein mitattu varttiteho, josta vähennetään 5 kW. Laskutuksen perusteena olevan tehon ollessa nolla tai negatiivinen tehomaksua ei laskuteta.” Enintään 63 A tuotteilla tehon laskennassa tulisi soveltaa 2 desimaalin ja yli 63 A tuotteilla 1 kW tarkkuutta.
- Periaate on yksinkertaistettu ja selkeä. On hyvä, että maksu määräytyy kuukausittain.
- Järvi-Suomen Energia Oy
21.11.2025- Pidämme hyvänä ja ymmärrettävänä, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman mitatun varttitehon mukaan.
Emme vastusta 5kW kynnystehoa ja tehomaksun ymmärrettävyyden lisäämiseksi emme kannata useita kynnystehon tasoja.
Varmistuksena asian yhdenmukaiselle ymmärtämiselle, nostamme esiin tulkintamme vartin tehosta. Tulkintamme mukaan tässä tehona käytetään netotettua tehoa ja edelleen tulkintamme mukaan teho määräytyy 15 minuutin energian mukaan, jolloin siitä laskettu teho on 4 x 15 min energia. Esim. 15 minuutin energiamäärä on 1,25 kWh, jolloin teho on 1,25 kWhx4=5kW.
- Pidämme hyvänä ja ymmärrettävänä, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman mitatun varttitehon mukaan.
- Vantaan Energia Sähköverkot Oy
21.11.2025- Yleisesti ok. Hyvää erityisesti yksinkertaisuuden ja ymmärrettävyyden kannalta, että huippujen keskiarvolaskenta jäi pois luonnoksesta.
- Caruna Networks Oy
21.11.2025- -
- Elenia Verkko Oyj
21.11.2025- Elenia näkisi mahdollisena myös vaihtoehdon, jossa ei olisi kynnystä ollenkaan. Tällöin tehomaksun yksikköhinta voisi olla pienempi ja vältyttäisiin ajattelulta, että pitäisi päästä jonkin kynnyksen alapuolella, vaan asiakkaat pyrkisivät yleisesti välttämään useiden sähkölaitteiden yhtäaikaista käyttöä. Mitä suurempi kynnys on, niin sitä suurempi tehomaksun yksikköhinta tulisi olla, jotta sillä on merkitystä.
Jos kynnys säilyy, niin sitä ei tule korottaa edellä mainitusta syystä.
- Elenia näkisi mahdollisena myös vaihtoehdon, jossa ei olisi kynnystä ollenkaan. Tällöin tehomaksun yksikköhinta voisi olla pienempi ja vältyttäisiin ajattelulta, että pitäisi päästä jonkin kynnyksen alapuolella, vaan asiakkaat pyrkisivät yleisesti välttämään useiden sähkölaitteiden yhtäaikaista käyttöä. Mitä suurempi kynnys on, niin sitä suurempi tehomaksun yksikköhinta tulisi olla, jotta sillä on merkitystä.
- Raecom Oy, Raecom Oy on sähköistysalaa edistävä EU-konsultti, Rae Matti
21.11.2025- Tehomaksun määräytyminen kuukauden korkeimman mitatun varttipätötehon perusteella on luontevaa ja todennnäköisesti myös kustannusvastaavampaa kuin kuin kerran kalenterivuodessa määräytyvä tehomaksu.
Korkeintaan 3x63A sulakekoon käyttäjille ehdotettu 5 kW tehomaksun kynnysarvo jättäisi pienimmät kulutuskohteet tehomaksujen ulkopuolelle, mutta toisaalta toisi tehomaksut niille omakoti- ja rivitalokäyttäjille, joilla on käytössään sähköauton 11 kW peruslataus.
Tehomaksun porrastuksen nosto esimerkiksi 10kW:iin tai porrastus sekä 5kW että 10kW portaisiin toisi tehomaksun piiriin ne käyttäjät, jotka todennäköisimmin aiheuttaisivat tehohuippuja. Hieman sallivampi tehonkäyttö kannustaa liikenteen sähköistymiseen ja edistää Suomelle raskaiden taakanjakosektorin päästövelvotteiden saavuttamista.
Tehomaksujen käyttöönotto ilman teknologiaa, jolla tehohuippujen todellisia vaikutuksia pienennetään, ei johda kokonaisuuden kannalta toivottuun lopputulokseen. Tarvitaan kannusteita erilaisten ohjaus- ja säätölaitteiden sekä kuormanohjausrajapinnan laajamittaiseen käyttöönottoon. Teknologiaa on, mutta se pitää saada käyttöön.
- Tehomaksun määräytyminen kuukauden korkeimman mitatun varttipätötehon perusteella on luontevaa ja todennnäköisesti myös kustannusvastaavampaa kuin kuin kerran kalenterivuodessa määräytyvä tehomaksu.
- Vaasan Sähköverkko Oy
21.11.2025- Pidämme pienasiakkaiden normaalia tehonkäyttöä suurempaa kynnystehoa positiivisena asiana. Kuukauden korkeimman mitatun varttitehon mukaan määräytyvä tehomaksu ylläpitää kannusteen hallita huipputehoa jokaisella uudella kuukaudella, vaikka esimerkiksi edellisellä kuukaudella teho olisikin käynyt korkealla.
- Sähköteknisen Kaupan Liitto ry
19.11.2025- Tehomaksun määräytymistä kuukauden korkeimman mitatun varttipätötehon perusteella voidaan pitää hyväksyttävänä ja kustannusvastaavampana kuin sellaista tehomaksua, joka määräytyisi koko vuoden korkeimman tehohuipun perusteella.
Enintään 3x63A pääsulakkeen tehomaksukomponenttiin esitetty 5kW (3x7,2A) kynnys jättää tätä pienemmät tehot tehomaksuveloituksen ulkopuolelle. Vastaavasti se siirtää esimerkiksi tavanomaisen 17kW (3x25A) käyttäjän tehomaksun piiriin, vaikka käyttäjä olisi tosiasiallisesti hankkinut 17kW liittymisoikeuden ja siirron. Koska siirtopalvelu hankitaan tarvittavan tehon mukaan, olisi 5kW (eli 3x7,2A) kynnys erittäin matala 3x63A sulakekoolle.
Matalan kynnysarvon käyttöönoton voisi katsoa johtavan siis aiemmin tilatun ja liittymätilauksessa maksetun liittymisoikeuden alentamiseen ilman korvausta. Käyttäjän kannalta vaarana on, ettei kustannusvastaavuus toteudu ja että rahaa kuluu enemmän välittöminä tehomaksukustannuksina, joihin käyttäjä ei välttämättä ole varautunut.
Muistiossa 5 kW kynnysarvoa luonnehditaan pääpiirteittäiseksi peruskulutukseksi. Sen voi tulkita niin, että esimerkiksi 17kW (3x25A) käyttäjä käyttää keskimäärin vain 29 prosenttia sulakekokonsa sallimasta määrästä. Onko oikeudenmukaista, että hankittuun sulakekokoon nähden näin pieni peruskulutus olisi tehomaksukynnyksen määräävänä tekijänä? Ehdotetulla kynnysarvolla voi olla kielteinen vaikutus sähköautojen kotilataukseen, jossa tavanomaisin teho on korkeintaan noin 11 kW. Tarpeettoman matala kynnysarvo hidastaa sähköautoistumista ja liikenteemme puhdistumista. Sähköautojen latausjärjestelmissä on kuitenkin lähes poikkeuksetta kuormanhallintatoiminnallisuus, jolla useamman ajoneuvon latauskenttien tehoa rajoitetaan ja parannetaan siten yhteistoimintaa sähköverkon kanssa.
Pienten, alle 3x63A sulakekoon käyttäjien tehomaksukynnys tulee korottaa 10kW:iin, joka kattaa kotitalouksien ja muiden pienkohteiden tavanomaiset sähkönkäyttötilanteet. Tätä puoltaa se, että jo nyt käyttäjät pyrkivät välttämään kulutusta kalliin sähkön hinnan eli alhaisemman tuotantotehon aikana.
Käyttäjät voivat toki sopeutua tehomaksujen käyttöönottoon tasaamalla kulutustaan vuorokauden ja vuoden ajoille, mutta vain silloin, kun heillä on käytössä jonkinlainen ohjausjärjestelmä tai automaatio valvomassa käyttöpaikan kokonaistehoa.
Tehomaksujen käyttöönoton yhteydessä tulee huolehtia siitä, että käyttäjille tarjotaan mahdollisuus liittyä älymittarien kuormanohjaukseen osana rakennusten energiatehokkuusdirektiivin määrittelemää päästötöntä rakentamista.
- Tehomaksun määräytymistä kuukauden korkeimman mitatun varttipätötehon perusteella voidaan pitää hyväksyttävänä ja kustannusvastaavampana kuin sellaista tehomaksua, joka määräytyisi koko vuoden korkeimman tehohuipun perusteella.
- Energiateollisuus ry, Lehto Ina
14.11.2025- Pidämme perusteltuna, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman varttitehon mukaan. Tämä on yksinkertainen tapa määrittää tehomaksu, mikä lisää ymmärrettävyyttä.
Emme vastusta matalahkon kynnystehon asettamista tehomaksukomponenttiin. Huomautamme kuitenkin, että kynnysteho vähentää asiakkaiden mahdollisuuksia vaikuttaa verkkopalvelulaskuunsa ohjaamalla tehonkulutustaan. Mitä korkeampi kynnysteho on, sitä vähemmän asiakkaille jää mahdollisuuksia vaikuttaa maksuun omilla toimillaan. Kynnystehoon asti tehomaksu onkin verrattavissa perusmaksuun.
Pidämme perusteltuna, ettei kynnystehossa sovelleta useita portaita. Tämä lisää tehomaksun yksinkertaisuutta ja siten ymmärrettävyyttä.
- Pidämme perusteltuna, että tehomaksukomponentti määräytyy kuukauden korkeimman varttitehon mukaan. Tämä on yksinkertainen tapa määrittää tehomaksu, mikä lisää ymmärrettävyyttä.
- Jylhän Sähköosuuskunta
10.11.2025- Ei kommentoitavaa
Tällaista se on kun hinnoittelu pitää keksiä. Kukaan ei kuitenkaan kannata tehosakolle vuoden kestoaikaa.
Lopputulos olisi siis se, että eniten voittaa se. joka kuluttaa tasaisesti paljon. Silloin tehosakko on merkityksetön menoerä ja siirtomaksusta säästää.
Tätä ei kukaan nostanutkaan niissä kommenteissa esiin mitä itse jaksoin lukea. Pitää sinänsä paikkansa.
Mietin tätä jo heti. Kun kerran menee yli niin on ihan sama miten paljon piikitehoa menee muun kuukauden aikana.
Kun kiinteistössä on akusto ja EV niin kiusaus on vetästä ne täyteen niin lyhyessä ajassa ja maksimi teholla kuin mahdollista ja sen jälkeen olla 0-kuormalla loppu vrk. Väitän että tulee kokonaisuutena halvemmaksi kuin tasainen matala kulutus läpi vuorokauden
Ei pitäisi. Energiasta maksat kWh mukaisen maksun ja tuossa tulee sitten sakko korotettuna päälle.
Akun kanssa energiaa imetään koko ajan hissukseen verkosta akkuun ja käytetään akusta sitten miten tykkää. Silloin välttää sakon.
Jos tehomaksu on 2€/kW ja se on yösähkö- ja kausisiirto tuotteissa, jossa päivän ja yön hintaero on 3,5snt/kWh (Lande Caruna erotus)
Tehomaksu on 12kW * 2€/kW = 24€/kk
24€ saa säästettyä kun lataa 686kWh energiaa enemmän kuukaudessa yöllä ja käyttää sen akusta päivällä.
Kaikki tuon yli menevä on sitten jo "säästöä"
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Minun mielestäni tämä on aika hyvin sanottu:
"Matalan kynnysarvon käyttöönoton voisi katsoa johtavan siis aiemmin tilatun ja liittymätilauksessa maksetun liittymisoikeuden alentamiseen ilman korvausta."
Taitaa pitää lähteä puukiuasta katselemaan. Piippu ei ole kaukana mutta ei nyt ihan just hollilla kuitenkaan.
Sitten on tämä Helenin vastaus:
"Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä.
Asiakkaiden näkökulmasta korkeimman tehopiikin huomiointi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa lyhytkin tehopiikki asettaa koko kuukauden maksutason, vaikka kulutus muuten olisi tasaista ja matalaa, eikä tehopiikillä olisi verkon mitoituksen kannalta merkitystä."
Ainakin omaan nenääni tuo haisee sille, että nyt se aikoinaan hankittu liittymä ikään kuin haluttaisiin nollata ja sitä aletaisiin maksaa uudelleen vuokraa puhtaalta pöydältä. Hinku näyttäisi olevan kova päästä laskuttamaan jokaista asiakasta jostakin tehosta, vaikka suhteellisen suurena sähkön käyttäjänä (20 000 kWh/v) arvelen tuon tehomaksun olevan itselleni keskimäärin eduksi. Mitä pienempi vuosikulutus, sitä suurempi merkitys tuolla tehomaksulla tulisi olemaan, koska melkoinen fakiiri saa olla, jos OKT:ssa meinaa alle 10 kW pärjätä.
Itse ihmettelin, että asiakaskunnan kulutuksen keskiarvoistumisesta ei ollut yhdessäkään lausunnossa sanaakaan. Eihän sähköverkkoa nyt ole ylipäätänstä koskaan yritettykään mitoittaa sen mukaan, että jokainen vetäisi täysillä. Viimeinen lenkki liittymässä täytyy olla kuitenkin mitoitettu sen liittymän kapasiteetin mukaan. Tavallaanhan tämä johtaa siihen, että se sähköliittymä on ikään kuin luonnostaan aika karskisti ylimitoitettu keskimääräiseen käyttöön ja on mahdollistanut kohtuullisen tehokkaidenkin laitteiden käyttämisen. Tästä ei kuitenkaan ole selvästikkään ollut haittaa, siirtohäviöt ovat erittäin pienet ja rakenteellisesti sähköverkko kestää helposti yksittäisten pienkäyttäjien kulutuspiikit, koska yksittäiset piikit keskiarvoistuvat kuluttajakunnassa.
Sitten noissa lausunnoissa tuotiin monessakin esille yöajan vapautus tehomaksuperusteesta. Nythän kulutus vaihtelee aaltomaisesti liike-elämä / asuminen välillä. Yllättäen veden lämmittimet, sähköautojen lataus ja muu yökainen lämmitys "halvalla sähköenergialla" ei olekaan pahasta vaikka tämä ohjautuu juuri hinnan kannustamana asuinalueilla yhtäaikaisesti suhteellisen lyhyelle yöajalle. No, näinhän tämäkin on ains ollut, nyt vaan niitä vastuksia vesikiertoisissa ei enää oikein kukaan käytä.
Ainuttakaan kommenttia vuoden aikaisesta ajoittumisesta en myöskään noissa lausunnoissa ihmeekseni havainnut. Kulutuspiikki talvella olisi täsmälleen samanarvoinen kuin kesällä siitä huolimatta, että pakkanen tuppaa tunnetusti nostamaan varsin rajusti juuri OKT asujien kulutusta. Maksimi tehossa tämä näkyy kuitenkin yksittäisellä asujalla vain vähän jos oikeastaan ollenkaan mutta alueen kulutuksessa näkyy varmasti ja rajusti.
Sähkökatkot oli tunnustettu mutta siitä seuraava kulutuspiikki jakelun palauduttua ei kuitenkaan ole tekninen ongelma, koska se on verkkoyhtiön itsensä aiheuttama. Siis verkon pitää tämä nyt ainakin teknisesti kestää.
"Matalan kynnysarvon käyttöönoton voisi katsoa johtavan siis aiemmin tilatun ja liittymätilauksessa maksetun liittymisoikeuden alentamiseen ilman korvausta."
Taitaa pitää lähteä puukiuasta katselemaan. Piippu ei ole kaukana mutta ei nyt ihan just hollilla kuitenkaan.
Sitten on tämä Helenin vastaus:
"Verkko mitoitetaan huipputehojen aiheuttaman komponenttien lämpökuormituksen mukaan, ei 15 minuutin tehopiikkien perusteella. Verkkokomponentit kestävät termistä ylikuormittumista jopa tunteja, joten yksittäisellä 15 minuutin kestoisella kulutuspiikillä ei ole verkon mitoituksen ja sitä kautta kustannusvastaavuuden kannalta merkitystä.
Asiakkaiden näkökulmasta korkeimman tehopiikin huomiointi johtaa kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa lyhytkin tehopiikki asettaa koko kuukauden maksutason, vaikka kulutus muuten olisi tasaista ja matalaa, eikä tehopiikillä olisi verkon mitoituksen kannalta merkitystä."
Ainakin omaan nenääni tuo haisee sille, että nyt se aikoinaan hankittu liittymä ikään kuin haluttaisiin nollata ja sitä aletaisiin maksaa uudelleen vuokraa puhtaalta pöydältä. Hinku näyttäisi olevan kova päästä laskuttamaan jokaista asiakasta jostakin tehosta, vaikka suhteellisen suurena sähkön käyttäjänä (20 000 kWh/v) arvelen tuon tehomaksun olevan itselleni keskimäärin eduksi. Mitä pienempi vuosikulutus, sitä suurempi merkitys tuolla tehomaksulla tulisi olemaan, koska melkoinen fakiiri saa olla, jos OKT:ssa meinaa alle 10 kW pärjätä.
Itse ihmettelin, että asiakaskunnan kulutuksen keskiarvoistumisesta ei ollut yhdessäkään lausunnossa sanaakaan. Eihän sähköverkkoa nyt ole ylipäätänstä koskaan yritettykään mitoittaa sen mukaan, että jokainen vetäisi täysillä. Viimeinen lenkki liittymässä täytyy olla kuitenkin mitoitettu sen liittymän kapasiteetin mukaan. Tavallaanhan tämä johtaa siihen, että se sähköliittymä on ikään kuin luonnostaan aika karskisti ylimitoitettu keskimääräiseen käyttöön ja on mahdollistanut kohtuullisen tehokkaidenkin laitteiden käyttämisen. Tästä ei kuitenkaan ole selvästikkään ollut haittaa, siirtohäviöt ovat erittäin pienet ja rakenteellisesti sähköverkko kestää helposti yksittäisten pienkäyttäjien kulutuspiikit, koska yksittäiset piikit keskiarvoistuvat kuluttajakunnassa.
Sitten noissa lausunnoissa tuotiin monessakin esille yöajan vapautus tehomaksuperusteesta. Nythän kulutus vaihtelee aaltomaisesti liike-elämä / asuminen välillä. Yllättäen veden lämmittimet, sähköautojen lataus ja muu yökainen lämmitys "halvalla sähköenergialla" ei olekaan pahasta vaikka tämä ohjautuu juuri hinnan kannustamana asuinalueilla yhtäaikaisesti suhteellisen lyhyelle yöajalle. No, näinhän tämäkin on ains ollut, nyt vaan niitä vastuksia vesikiertoisissa ei enää oikein kukaan käytä.
Ainuttakaan kommenttia vuoden aikaisesta ajoittumisesta en myöskään noissa lausunnoissa ihmeekseni havainnut. Kulutuspiikki talvella olisi täsmälleen samanarvoinen kuin kesällä siitä huolimatta, että pakkanen tuppaa tunnetusti nostamaan varsin rajusti juuri OKT asujien kulutusta. Maksimi tehossa tämä näkyy kuitenkin yksittäisellä asujalla vain vähän jos oikeastaan ollenkaan mutta alueen kulutuksessa näkyy varmasti ja rajusti.
Sähkökatkot oli tunnustettu mutta siitä seuraava kulutuspiikki jakelun palauduttua ei kuitenkaan ole tekninen ongelma, koska se on verkkoyhtiön itsensä aiheuttama. Siis verkon pitää tämä nyt ainakin teknisesti kestää.
Viimeksi muokattu:
Jos se sen kestää niin minkä ongelman ratkaisemiseen tarvitaan tehomaksu?
Siihen, että aivan riippumatta siitä, miten sähköjä katkon jälkeen palautetaan (kun piirejä kytketään vähitellen ja pidetään kulutus tuolla tavoin kurissa), normaalitilanteessa paljon sähkötehoa pitkään (tunnin tai pitempään) käyttävät edellyttävät sähköyhtiötä vastaavasti teholtaan suurempaan keskijännitettä syöttävään muuntajajoukkoon ja siihen liittyviin suurempiin liittymiin valtakunnaverkkoon, suurempiin kytkinasemiin, paksumpiin kaapeleihin jne. kuin vähän kuluttavat asiakkaat ja sähköyhtiö haluaa tasapuolista korvausta noilta paljon ja pitkään kuluttavilta omien kustannustensa vastineeksi.
Verkko operaattori jos sanoo, että vartti ei ole ongelma, mitä yritetään ratkaista, niin miksi tätä ei tehtäisi heti suoraan niin, jotta tulisi hyvä ?
Raha ohjaa parhaiten, joten tehdään systeemi jossa halukkaille liittymän omistajille(SMS, jne) lähetetään ennakko viestit jotta: "nyt ois säästöjä tarjolla aikavälillä x-y"
Toki tuo sama data ois API:sta tarjolla. Jotta automaatiot ja palvelut voisi hyödyntää tämänkin hinta komponentin.
Nyt päästäisiin siihen, että ne ketkä oikeasti haluavat/pystyvät joustamaan VERKON tarpeiden mukaan niin tekisivät aktiivisesti.
Tuollaisessa systeemissä saataisiin oikeasti ratkottua ne verkkoa äärimmilleen tulevaisuudessa kuormittavat tilanteet jossa kuormaa syntyy rajusti(joka nähdään jo ennakkoon) esim pakkasjakso + halpahinta 3h jakson ajana.
Toisaalta sitten ei vastaavasti sotketa energiankulutusjousto tekemistä ajankohdilta joissa se ei tuota verkolle haasteita. Esim joku keväinen lauha yö kun ei isosti enää lämmitetä, mutta sähkönhinta nollassa.
Raha ohjaa parhaiten, joten tehdään systeemi jossa halukkaille liittymän omistajille(SMS, jne) lähetetään ennakko viestit jotta: "nyt ois säästöjä tarjolla aikavälillä x-y"
Toki tuo sama data ois API:sta tarjolla. Jotta automaatiot ja palvelut voisi hyödyntää tämänkin hinta komponentin.
Nyt päästäisiin siihen, että ne ketkä oikeasti haluavat/pystyvät joustamaan VERKON tarpeiden mukaan niin tekisivät aktiivisesti.
Tuollaisessa systeemissä saataisiin oikeasti ratkottua ne verkkoa äärimmilleen tulevaisuudessa kuormittavat tilanteet jossa kuormaa syntyy rajusti(joka nähdään jo ennakkoon) esim pakkasjakso + halpahinta 3h jakson ajana.
Toisaalta sitten ei vastaavasti sotketa energiankulutusjousto tekemistä ajankohdilta joissa se ei tuota verkolle haasteita. Esim joku keväinen lauha yö kun ei isosti enää lämmitetä, mutta sähkönhinta nollassa.
Onko jo kerrottu tilinumero mihin voi laittaa rahaa? Eihän tässä ole tasan mistään muusta kyse kuin että saadaan siirtomaksut entistä enemmän kiinteäksi ja kuukausihinta kalliimmaksi.
Sen kertoo koko ehdotuksen pohja eli aivan älytön 5kW ja vartin raja. Se rajahan on käytännössä 3 x 7A, eli ylittyy naurettavan helposti
Sen kertoo koko ehdotuksen pohja eli aivan älytön 5kW ja vartin raja. Se rajahan on käytännössä 3 x 7A, eli ylittyy naurettavan helposti
Lisäksi sun otetaan huomioon miten sähkösopparit kehittyy, niin ei tarvi jännätä että kohtaa kaikki on spot hinnoittelussa ja on pakko keksiä jotain mekanismeja joilla estetään ostetun liittymän täysimääräinen käyttö.
Jännä nähdä miten saavat lobattua rahastus agendansa läpi
Jännä nähdä miten saavat lobattua rahastus agendansa läpi
Lisäisin sen verran, että kannatusta ei saanut tehomaksuton vaihtoehto kaikille. Esitettiin siis, että suurasiakkaille tulisi aina tehomaksu väkisin. Kotitalouksille taas olisi se tehomaksuton silti tarjolla. Näin minä tuon tiivistelmän kertoman tulkitsin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Olettaisin että oman pääoman tuottavuusongelman ratkaisuun. Oman pääoman tuottavuus jää alhaiseksi, jos verkkoyhtiö on velkavetoinen ja maksaa kovaa korkoa vieraasta pääomastaan.
No ei. Tämä asiahan tuolla mainittiin, toki enemmistö lausujista haluaisi kuitata tästäkin rahat, koska olisi verkkoyhtiölle jotenkin liian vaivalloista tietää missä sähköt ovat olleet poikki. Helpompaa ja tuottavampaa laittaa vain maksu, onhan siitä sähkökatkosta jotain kulujakin yleensä ja ainakin siirtomaksut jäävät saamata. Tehokin alkaa tulla ongelmaksi vasta tunteja kestävissä kuormitusjaksoissa (Helenin lausunto), kun ilmeisesti muuntajat alkavat lämmetä. Sähkön jakelun kustannukset syntyvät muutenkin lähinnä 20 kV ja 400 V verkon osissa. Korkeajännitepuoli on lisäksi pääosin Fingridin hoidossa, vaikka verkkoyhtiöllä on myös joitakin omia 110 kV linjoja. On aika iso sähkökatko, jos koko 110 kV muuntoaseman takana oleva alue on pimeänä.
Vähän kuluttavien asiakkaiden suontahan tässä yritetään iskeä, kun pitää nyt sitten keksiä tämmöinen kaikille yhteinen ja käytännössä yhtä suuri maksukomponentti. En oikein keksi, miten asia eroaisi siitä, että nostetaan vaikkapa perusmaksua. Tai siis, eroaa siinä, että tällä tehomaksulla saadaan se aikaisemmin maksettu liittymä romukoppaan ja nyt aletaan maksaa sitä samaa uudelleen eri nimikkeellä.
Jos sähköt ovat jo menneet poikki kuormituksen takia, palvelulta vaadittu laatu on jo munattu pahan kerran (ja perästä kuuluu monelta taholta). On aivan naurettavaa väittää, ettei huomattavan pitkistä ja suuritehoisista käyttöjaksoista muka aiheutuisi lisäkustannuksia siihen nähden, että joko kulutetaan tasaisesti, mutta vähemmän tai sitten niin, että kulutetaan yhtä paljon, mutta lyhyitä jaksoja tasaisesti vuorokauden tai pitemmänkin jakson aikana. Yhtenäiseen pitempään jaksoon keskittynyt kulutus aiheuttaa eri kuluttajien vastaavan kulutuksen laskostumista päällekkäin todennäköisyyslakien mukaan ja edellyttää lisäinvestointeja laitteisiin, jotka mainitsin edellä. Muun väittäminen osoittaa joko ymmärtämättömyyttä kustannuslaskennan perusteista tai tietoista asioiden vääristelyä.
Toki tunti olisi aika lyhyt aika tehomaksun keskitehon laskennalle (vaikka jotkut yhtiöt sitäkin soveltavat), mutta useimmiten jakso on pitempi tai käytetään jonkinlaista suodatusnormia.
Kaukolämpö tulee ensiksi mieleen
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Tätä olen jo ikään kuin odottanut. Olisikin mielenkiintoista, jos vesimaksuun tulisi virtauskomponentti, esim. suurin hetkellinen virtaus tai suurin tuntikulutus tai sähköön rinnastaen suurin varttikulutus. Mekaaniset mittarit eivät tätä tue mutta eiköhän niistä olla hankkiutumassa eroon ennemmin tai myöhemmin. Täälläkin kyllä vesimittari on mutta ihan vain omasta mielenkiinosta.
Suurkohteissa kyllä mutta kuinkas tämä ihan perus OKT suhteen? Ennen tuo tuli jotenkin neliöiden mukaan, käytännössä kaikille sama ellei ihan posketon talo ollut. Muinoin sammutin öljykattilan ja liityin kaukolämpöön. Silloin tuolla k.o. paikkakunnalla perusmaksu oli lähtökohtaisesti kaikille jossakin järkevän kokoisissa OKT:ssa sama. Yhden asunnon talouksissa kulutushuiput määrää käytännössä veden käyttö. Sekään ei satu kaikilla asiakkailla läheskään samaan aikaan vaikka yhdessä taloudessa voi suihku lorista joskus tunnin peräkanaa ja siinä se teho on jotain ~20 kW vaikka muulloin piisaa jokin ~4 kW.
Viimeksi muokattu:
Siellä tehomaksu onkin jo varsin monilla yhtiöillä käytössä (ja huomattavasti suurempana suhteessa muihin maksuihin kuin mitä sähkölle on ollut esillä).
Ainakin paikallinen toimija Fortum mainitsee omakotitaloille näin:
"Tehomaksu perustuu asiakkaan käyttämään lämmitystehoon eli käyttötehoon (kW). Laskutuksen perusteena käytettävä korkein kolmen tunnin keskiteho tarkistetaan kerran vuodessa."
Kaukolämmön hinnat omakotitaloille | Fortum
Veden varastointi matkan varrelle on halpaa ja sitä on tehty jo kauan. Vedestä kerätään niin korkeita maksuja kulutuksen perusteella, että kaipa rahat saadaan siitä kasaan.
Itse asiassa tehomaksujakin esitetään sellaisille siirtotariffeille, joissa on halvempi siirtohinta ja jopa vuorokaudenajasta riippuvia alennuksia. Yleissähköstä kiskotaan suhteessa enemmän, joten siinä kaiketi asiakasta kupataan jo valmiiksi ihan riittävästi, joten mitä pienehköistä lisistä siirtopalvelun toteuttajan suotta murhetta kantaa näiden tariffien osalta.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
OK. Nuo mittaritkin ovat sittemmin jo muuttuneet jo etäluettaviksi.
Tuo 3 tunnin kulutus on kuitenkin jo varsin inhimillinen. Siinä alkaa näkyä lämmitystarve. Joka tapauksessa, tuokinhan kannattaisi asiakaspäässä nistiä niin, että silloin kun vettä käytetään, lämmitys menisi tyystin kiinni. Mikään talo ei jäähdy 3 tunnissa ja suuremmat veden lämmitystarpeet mahtunevat käytännössä tunnin sisälle. Pienikulutuksissa taloissa, tuo veden lämmitystarve varmaan muodostaa tuon tehomaksun ( liekkö sitten sama kuin perusmaksu ???) pohjan.
Suuremmissa kaupungeissa, missä kaukolämpö on saatavilla, sähkön siirtohinta on usein erittäin kohtuullinen tänne periferiaan verrattuna. Ehkä tässäkin yösähkövaraaja sitten tuommoisessa kaukolämpöyhtiössä puolustaisi jo paikkaansa. Sähkö halvimpaan yöaikaan tuskin edes muutenkaan yhtään kalliimmaksi tulisi. Hommassa ei tietysti mitään järkeä ole kokonaisuuden kannalta mutta jos nuo maksuperusteet ovat noin tuloshakuisia.