Mitäs sähkölämmitystä sellainen on, jos sähköpatterin lämpötilaa pudotetaan kellokytkimen avulla yöksi muutamalla asteella makuuhuoneessa? Kelloilla ja kalentereilla lämmitystä ohjataan muillakin tavoilla.
Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Keskustelun aloittaja fraatti
- Aloitettu
Alla viimeisen kuukauden ajalta Suomen yhteistuotanlaitosten tehotrendit. Kyllä sitä edelleen tuotetaan lämmön ohessa myös kaukolämpölaitoksissa, vaikka ei tietenkään niin paljon kuin ennen.
No lähinnä siinä kai ajatellaan että suorassa se energia menee suoraan käyttöön, ja varaavassa se varastoidaan.
Oikeastihan se suorasähkövastus on useimmiten siellä varaajan yläosassa, eli kyllähän sekin energia jossainmäärin varautuu, teknisesti tietysti ei ole syytä miksei tuota voisi myös toteuttaa erillisellä läpivirtauslämmittimellä.
Nuo perinteiset varaajat on yleensä toteutettu niin että se "suorasähkövastus" on ohjattu termostaatilla, ja varausvastukset kellolla/tariffilla, mutta onhan noita varmasti monella tavalla toteutettuna.
- Keskustelun aloittaja
- #364
Sattui silmiin hintadataa bioenergiasta, tuohan määrittää että mihin sähkökattilan hintaraja muodostuu
energia.fi
Hinta taitaa tosin olla lähtenyt jo laskuun.
www.luke.fi
Kaukolämmön hinta - Energiateollisuus
Energiateollisuus ry laatii tilastoja tyyyppirakennusten kaukolämmön hinnasta kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa.
energia.fi
Hinta taitaa tosin olla lähtenyt jo laskuun.
Energiapuun kauppa, 3. vuosineljännes 2025
www.luke.fi
Ja mitä enemmän sähköpatoja sitä vähemmän biojakeille kysyntää - hinta laskee edelleen. Sieltä se tasapaino löytyy...
Veikaan että häviö on veroalennusta pienempi eli kotitaloudelle sähkö on kalliimpaa. Kaukolämpöverkon häviöt toki on kokonaismäärältään suuret mutta per kuluttaja kuitenkin kohtuulliset 4 - 20% verkon koosta riippuen väitti tekoäly.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kaukolämpöputkiston häviöt ovat varsin huomattavat. Muistelen että keskimäärin kaukolämpöverkostojen häviöt olisivat suuruusluokkaa 10%. Fingrid raportoi: "Häviöiden määrä kantaverkossa on n. 1,5 TWh vuodessa, mikä vastaa vaajaata 2% prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Häviöteho vaihtelee verkon siirtotilanteesta, sähkönkulutuksesta sekä koronahäviöiden määrästä johtuen välillä 80 ‒ 350 MW." Miten mahtaneen jakautua suurjännite ja pienjännite puoli, mutta joka tapauksessa sen kaupungin sisäisen jakeluportaan häviöt tuskin lienevät tuota suuremmat. OKT osalta kaukolämpöverkoihin tulee paljon putkea ja vähän kuormaa ja häviöt mahtanevat olla tästä syystä keskimääräistä suurempia.
Edit:
Carunan sivuilla oli näin: "Suomessa sähkölämmitys on suosittua. Siksi verkko on jo valmiiksi mitoitettu järeäksi, ja häviöt on saatu laskemaan 3–4 prosenttiin. Se on vähemmän kuin useassa muussa maassa."
Edit:
Carunan sivuilla oli näin: "Suomessa sähkölämmitys on suosittua. Siksi verkko on jo valmiiksi mitoitettu järeäksi, ja häviöt on saatu laskemaan 3–4 prosenttiin. Se on vähemmän kuin useassa muussa maassa."
Viimeksi muokattu:
Suurilla kaukolämpöverkoilla häviöt ovat samaa suuruusluokkaa ja tiheästi rakennetuilla alueilla voivat olla alhaisempiakin. Monesti häviöitä kasvattavat verkoston vuodot. Kuumiahan nuo voimajohdotkin tyypillisesti ovat (vaikka eristettäkään ei ole) ja eri jännitetasojen väliset muuntajat hukkaavat myös sähköä erilaisina häviöinä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Höpsistä,
"Pienissä kaukolämpöverkoissa lämpöhäviöt ovat 10–20 prosentin suuruusluokkaa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN50. Suurissa kaukolämpöverkoissa 4–10 prosenttia verkkoon tuotetusta lämpöenergiasta menetetään ympäristöön lämpöhäviöiden muodossa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN150. Pienempien kaukolämpöverkkojen suhteellisesti suuremmat lämpöhäviöt selittyvät kaukolämpöputkien suuremmasta vaippapinta-alasta verrattaessa niiden lämmönsiirtokykyyn. (Koskelainen et al. 2006, 203–210.) "
"Pienissä kaukolämpöverkoissa lämpöhäviöt ovat 10–20 prosentin suuruusluokkaa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN50. Suurissa kaukolämpöverkoissa 4–10 prosenttia verkkoon tuotetusta lämpöenergiasta menetetään ympäristöön lämpöhäviöiden muodossa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN150. Pienempien kaukolämpöverkkojen suhteellisesti suuremmat lämpöhäviöt selittyvät kaukolämpöputkien suuremmasta vaippapinta-alasta verrattaessa niiden lämmönsiirtokykyyn. (Koskelainen et al. 2006, 203–210.) "
Kaukolämmön häviöt on siis aivan maltilliset ja kunnon lämpövaraston avulla energian keskihinta menee kyllä riittävän alas, että yhtiön kassa pysyy kunnossa.
Olisi kiinnostavaa tietää mikä on biomassan poltolla tuotetun lämmön hinta. Siitähän sen oikeastaan tietää minkä alle sähkökattilaa kannattaa ajaa.
Tekoäly heittää 6-7snt haarukkaa, mikä kuulostaa realistiselta.
Olisi kiinnostavaa tietää mikä on biomassan poltolla tuotetun lämmön hinta. Siitähän sen oikeastaan tietää minkä alle sähkökattilaa kannattaa ajaa.
Tekoäly heittää 6-7snt haarukkaa, mikä kuulostaa realistiselta.
Viimeksi muokattu:
Tuosta oli äskettäin juttua, vrt. https://lampopumput.info/foorumi/threads/sähkökattiloita-kaukolämpöverkkoon.35455/post-750810 (@fraatti). Pääomakustasnnukset ym. tietenkin sitten päälle.
Näköjään Espoossa Kivenlahdessa hakelämpölaitos on käytännössä aina tulilla lämmityskaudella, vaikka pörssisähkön hinta olisi jokseenkin nolla (ehkä kapasiteetti ei muutoin riitä, vaikkakin Kirkkonummen vesi-ilmapumppulaitos, sähkökattila ja kaukolämpöakku lienevät jo tuotantokäytössä).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eihän minulla mitään noita sähkökattiloita tai kaukolämpöä vastaan, mutta arvaan että kun se kylän hakekattila on saatu kylmilleen, kynnys sen käynnistämiseen kasvaa. Ilmaista sähköä tietysti voi polttaa vaikka kaukolämmöksi mutta sitä mukaa kuin se sähkön käyttö alkaa kilpailla muun kulutuksen kanssa, hommassa ei ole oikein mitään järkeä. Erityisesti OKT:ssa tarjolla on yleensä jo riittävä sähkön syöttö, joka toimii paljon pienemmillä häviöillä. Jos kaukolämpöyhtiö pärjää sähkökattilalla melkein vuoden ympäri, homma perustuu vain erilaisiin siirtotariffeihin ja veroetuun. Sähköverko soveltuu tarkoitukseen suoraan ja sama energia olisi kulkenut paljon pienemmillä häviöillä jo muutenkin maksussa olevilla kustannuksilla.
Kaukolämmön tuottajien täytyy pystyä tuottamaan jotain todellista lisäarvoa eikä vain tuhota sähköä lämmöksi. Lämpövarastoilla halvan sähkön ikkunaa voidaan laajentaa mutta vasta massiiviset kalliovarastot tarjoavat oikeasti todellista lisäarvoa, kun niistä lämmintä saadaan pitkänkin tyynen aikana. Kaukolämmön teossa pitäisi myös käyttää lämpöpumppuja ja pitää jokin polttovaihtoehto rinnalla.
Kaukolämmön tuottajien täytyy pystyä tuottamaan jotain todellista lisäarvoa eikä vain tuhota sähköä lämmöksi. Lämpövarastoilla halvan sähkön ikkunaa voidaan laajentaa mutta vasta massiiviset kalliovarastot tarjoavat oikeasti todellista lisäarvoa, kun niistä lämmintä saadaan pitkänkin tyynen aikana. Kaukolämmön teossa pitäisi myös käyttää lämpöpumppuja ja pitää jokin polttovaihtoehto rinnalla.
Kaikilla suurilla ja yleensä myös pienemmillä lämmöntuottajilla on varalla täyttä lämmityskapasiteettia vastaava määrä joustavaa polttoon perustuvaa vaihtoehtoista tuotantomahdollisuutta. Pääkaupunkiseudulla tuo perustuu maakaasuun ja vaihtoehtoisesti öljyyn. Maakaasun rajahinta veroineen säätelee sitä, milloin moinen otetaan käyttöön. Hiukan kalliimpaa veroineen tuo on kuin hake, mutta käynnistäminen onnistuu luokkaa minuutissa tai alle ja joka tapauksessa noiden käyttö on halvempaa kuin sähkön jossakin hintahaarukan 5...10c/kWh sisällä. Myös mahdolliset puupellettilaitokset saadaan päälle muutamassa kymmenessä minuutissa tarvittaessa.
Tuottavathan sähkökattilat kumminkin kulutusjoustoa ilman merkittävän suuria lämpövarastojakin, kun ne käyvät silloin, kun sähkö on halpaa ja sitä on runsaasti tarjolla ja sammuvat, kun sähkön hinta nousee keskimääräisiin lukuihin. Toki hiilidioksidipäästöjen eliminointikin silloin jää vain osittaiseksi ja rajoittuu sähkökattiloiden käyttöjaksoille.
Sitten ovat vielä teollisuuden sähkökattilat, joita ajetaan satavarmasti sähkön hinnan armoilla. Noissa marginaalihinta on aika alhainen, ainakin silloin jos biokattilalle saadaan omia jätejakeita polttoaineeksi. Niiden käyttökertoimet eivät välttämättä ole lähellekään sitä mitä kaukolämpölaitosten sähkökattiloilla.
Lisäksi sähkökattiloilla voidaan osallistua aika helposti säätösähkömarkkinoille, ne eivät missään nimessä ole jäykkää kulutusta. Kaukolämpölaitoksellakaan ei tarvitse kovin kummoista lämpöakkua olla, jotta muutaman vartin voi ajella yli- tai aliteholla sähköverkon tarpeen mukaan.
Putkiin mahtuu iaka paljon lämpöenergiaa ja kun laskee lämpöakut päälle, niin ainakin täällä päin kapasiteettia on luokkaa vajaasta puolesta vuorokaudesta vuorokauteen riippuen nyt lämmitystarpeestä, jos varaajat ovat täynnä ja verkoston lähteviin putkiin on ladattu hieman normia kuumempaa vettä.
pökö
Kaivo jäässä
Kaukolämpöputkissa menovesi on sitä kuumempaa mitä kylmempi ilma on, 115 asteen yli ei taideta mennä.