Mitäs sähkölämmitystä sellainen on, jos sähköpatterin lämpötilaa pudotetaan kellokytkimen avulla yöksi muutamalla asteella makuuhuoneessa? Kelloilla ja kalentereilla lämmitystä ohjataan muillakin tavoilla.
Sähkökattiloita kaukolämpöverkkoon
- Viestiketjun aloittaja fraatti
- Aloituspäivämäärä
Alla viimeisen kuukauden ajalta Suomen yhteistuotanlaitosten tehotrendit. Kyllä sitä edelleen tuotetaan lämmön ohessa myös kaukolämpölaitoksissa, vaikka ei tietenkään niin paljon kuin ennen.
No lähinnä siinä kai ajatellaan että suorassa se energia menee suoraan käyttöön, ja varaavassa se varastoidaan.
Oikeastihan se suorasähkövastus on useimmiten siellä varaajan yläosassa, eli kyllähän sekin energia jossainmäärin varautuu, teknisesti tietysti ei ole syytä miksei tuota voisi myös toteuttaa erillisellä läpivirtauslämmittimellä.
Nuo perinteiset varaajat on yleensä toteutettu niin että se "suorasähkövastus" on ohjattu termostaatilla, ja varausvastukset kellolla/tariffilla, mutta onhan noita varmasti monella tavalla toteutettuna.
Sattui silmiin hintadataa bioenergiasta, tuohan määrittää että mihin sähkökattilan hintaraja muodostuu
energia.fi
Hinta taitaa tosin olla lähtenyt jo laskuun.
www.luke.fi
Kaukolämmön hinta - Energiateollisuus
Energiateollisuus ry laatii tilastoja tyyyppirakennusten kaukolämmön hinnasta kaksi kertaa vuodessa, tammi- ja heinäkuussa.
energia.fi
Hinta taitaa tosin olla lähtenyt jo laskuun.
Energiapuun kauppa, 3. vuosineljännes 2025
www.luke.fi
Ja mitä enemmän sähköpatoja sitä vähemmän biojakeille kysyntää - hinta laskee edelleen. Sieltä se tasapaino löytyy...
Veikaan että häviö on veroalennusta pienempi eli kotitaloudelle sähkö on kalliimpaa. Kaukolämpöverkon häviöt toki on kokonaismäärältään suuret mutta per kuluttaja kuitenkin kohtuulliset 4 - 20% verkon koosta riippuen väitti tekoäly.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Kaukolämpöputkiston häviöt ovat varsin huomattavat. Muistelen että keskimäärin kaukolämpöverkostojen häviöt olisivat suuruusluokkaa 10%. Fingrid raportoi: "Häviöiden määrä kantaverkossa on n. 1,5 TWh vuodessa, mikä vastaa vaajaata 2% prosenttia koko Suomen sähkönkulutuksesta. Häviöteho vaihtelee verkon siirtotilanteesta, sähkönkulutuksesta sekä koronahäviöiden määrästä johtuen välillä 80 ‒ 350 MW." Miten mahtaneen jakautua suurjännite ja pienjännite puoli, mutta joka tapauksessa sen kaupungin sisäisen jakeluportaan häviöt tuskin lienevät tuota suuremmat. OKT osalta kaukolämpöverkoihin tulee paljon putkea ja vähän kuormaa ja häviöt mahtanevat olla tästä syystä keskimääräistä suurempia.
Edit:
Carunan sivuilla oli näin: "Suomessa sähkölämmitys on suosittua. Siksi verkko on jo valmiiksi mitoitettu järeäksi, ja häviöt on saatu laskemaan 3–4 prosenttiin. Se on vähemmän kuin useassa muussa maassa."
Edit:
Carunan sivuilla oli näin: "Suomessa sähkölämmitys on suosittua. Siksi verkko on jo valmiiksi mitoitettu järeäksi, ja häviöt on saatu laskemaan 3–4 prosenttiin. Se on vähemmän kuin useassa muussa maassa."
Viimeksi muokattu:
Suurilla kaukolämpöverkoilla häviöt ovat samaa suuruusluokkaa ja tiheästi rakennetuilla alueilla voivat olla alhaisempiakin. Monesti häviöitä kasvattavat verkoston vuodot. Kuumiahan nuo voimajohdotkin tyypillisesti ovat (vaikka eristettäkään ei ole) ja eri jännitetasojen väliset muuntajat hukkaavat myös sähköä erilaisina häviöinä.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Höpsistä,
"Pienissä kaukolämpöverkoissa lämpöhäviöt ovat 10–20 prosentin suuruusluokkaa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN50. Suurissa kaukolämpöverkoissa 4–10 prosenttia verkkoon tuotetusta lämpöenergiasta menetetään ympäristöön lämpöhäviöiden muodossa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN150. Pienempien kaukolämpöverkkojen suhteellisesti suuremmat lämpöhäviöt selittyvät kaukolämpöputkien suuremmasta vaippapinta-alasta verrattaessa niiden lämmönsiirtokykyyn. (Koskelainen et al. 2006, 203–210.) "
"Pienissä kaukolämpöverkoissa lämpöhäviöt ovat 10–20 prosentin suuruusluokkaa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN50. Suurissa kaukolämpöverkoissa 4–10 prosenttia verkkoon tuotetusta lämpöenergiasta menetetään ympäristöön lämpöhäviöiden muodossa, kun kaukolämpöputkien keskimääräinen dimensio on DN150. Pienempien kaukolämpöverkkojen suhteellisesti suuremmat lämpöhäviöt selittyvät kaukolämpöputkien suuremmasta vaippapinta-alasta verrattaessa niiden lämmönsiirtokykyyn. (Koskelainen et al. 2006, 203–210.) "
Kaukolämmön häviöt on siis aivan maltilliset ja kunnon lämpövaraston avulla energian keskihinta menee kyllä riittävän alas, että yhtiön kassa pysyy kunnossa.
Olisi kiinnostavaa tietää mikä on biomassan poltolla tuotetun lämmön hinta. Siitähän sen oikeastaan tietää minkä alle sähkökattilaa kannattaa ajaa.
Tekoäly heittää 6-7snt haarukkaa, mikä kuulostaa realistiselta.
Olisi kiinnostavaa tietää mikä on biomassan poltolla tuotetun lämmön hinta. Siitähän sen oikeastaan tietää minkä alle sähkökattilaa kannattaa ajaa.
Tekoäly heittää 6-7snt haarukkaa, mikä kuulostaa realistiselta.
Viimeksi muokattu:
Tuosta oli äskettäin juttua, vrt. https://lampopumput.info/foorumi/threads/sähkökattiloita-kaukolämpöverkkoon.35455/post-750810 (@fraatti). Pääomakustasnnukset ym. tietenkin sitten päälle.
Näköjään Espoossa Kivenlahdessa hakelämpölaitos on käytännössä aina tulilla lämmityskaudella, vaikka pörssisähkön hinta olisi jokseenkin nolla (ehkä kapasiteetti ei muutoin riitä, vaikkakin Kirkkonummen vesi-ilmapumppulaitos, sähkökattila ja kaukolämpöakku lienevät jo tuotantokäytössä).
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Eihän minulla mitään noita sähkökattiloita tai kaukolämpöä vastaan, mutta arvaan että kun se kylän hakekattila on saatu kylmilleen, kynnys sen käynnistämiseen kasvaa. Ilmaista sähköä tietysti voi polttaa vaikka kaukolämmöksi mutta sitä mukaa kuin se sähkön käyttö alkaa kilpailla muun kulutuksen kanssa, hommassa ei ole oikein mitään järkeä. Erityisesti OKT:ssa tarjolla on yleensä jo riittävä sähkön syöttö, joka toimii paljon pienemmillä häviöillä. Jos kaukolämpöyhtiö pärjää sähkökattilalla melkein vuoden ympäri, homma perustuu vain erilaisiin siirtotariffeihin ja veroetuun. Sähköverko soveltuu tarkoitukseen suoraan ja sama energia olisi kulkenut paljon pienemmillä häviöillä jo muutenkin maksussa olevilla kustannuksilla.
Kaukolämmön tuottajien täytyy pystyä tuottamaan jotain todellista lisäarvoa eikä vain tuhota sähköä lämmöksi. Lämpövarastoilla halvan sähkön ikkunaa voidaan laajentaa mutta vasta massiiviset kalliovarastot tarjoavat oikeasti todellista lisäarvoa, kun niistä lämmintä saadaan pitkänkin tyynen aikana. Kaukolämmön teossa pitäisi myös käyttää lämpöpumppuja ja pitää jokin polttovaihtoehto rinnalla.
Kaukolämmön tuottajien täytyy pystyä tuottamaan jotain todellista lisäarvoa eikä vain tuhota sähköä lämmöksi. Lämpövarastoilla halvan sähkön ikkunaa voidaan laajentaa mutta vasta massiiviset kalliovarastot tarjoavat oikeasti todellista lisäarvoa, kun niistä lämmintä saadaan pitkänkin tyynen aikana. Kaukolämmön teossa pitäisi myös käyttää lämpöpumppuja ja pitää jokin polttovaihtoehto rinnalla.
Kaikilla suurilla ja yleensä myös pienemmillä lämmöntuottajilla on varalla täyttä lämmityskapasiteettia vastaava määrä joustavaa polttoon perustuvaa vaihtoehtoista tuotantomahdollisuutta. Pääkaupunkiseudulla tuo perustuu maakaasuun ja vaihtoehtoisesti öljyyn. Maakaasun rajahinta veroineen säätelee sitä, milloin moinen otetaan käyttöön. Hiukan kalliimpaa veroineen tuo on kuin hake, mutta käynnistäminen onnistuu luokkaa minuutissa tai alle ja joka tapauksessa noiden käyttö on halvempaa kuin sähkön jossakin hintahaarukan 5...10c/kWh sisällä. Myös mahdolliset puupellettilaitokset saadaan päälle muutamassa kymmenessä minuutissa tarvittaessa.
Tuottavathan sähkökattilat kumminkin kulutusjoustoa ilman merkittävän suuria lämpövarastojakin, kun ne käyvät silloin, kun sähkö on halpaa ja sitä on runsaasti tarjolla ja sammuvat, kun sähkön hinta nousee keskimääräisiin lukuihin. Toki hiilidioksidipäästöjen eliminointikin silloin jää vain osittaiseksi ja rajoittuu sähkökattiloiden käyttöjaksoille.
Sitten ovat vielä teollisuuden sähkökattilat, joita ajetaan satavarmasti sähkön hinnan armoilla. Noissa marginaalihinta on aika alhainen, ainakin silloin jos biokattilalle saadaan omia jätejakeita polttoaineeksi. Niiden käyttökertoimet eivät välttämättä ole lähellekään sitä mitä kaukolämpölaitosten sähkökattiloilla.
Lisäksi sähkökattiloilla voidaan osallistua aika helposti säätösähkömarkkinoille, ne eivät missään nimessä ole jäykkää kulutusta. Kaukolämpölaitoksellakaan ei tarvitse kovin kummoista lämpöakkua olla, jotta muutaman vartin voi ajella yli- tai aliteholla sähköverkon tarpeen mukaan.
Putkiin mahtuu iaka paljon lämpöenergiaa ja kun laskee lämpöakut päälle, niin ainakin täällä päin kapasiteettia on luokkaa vajaasta puolesta vuorokaudesta vuorokauteen riippuen nyt lämmitystarpeestä, jos varaajat ovat täynnä ja verkoston lähteviin putkiin on ladattu hieman normia kuumempaa vettä.
pökö
Kaivo jäässä
Kaukolämpöputkissa menovesi on sitä kuumempaa mitä kylmempi ilma on, 115 asteen yli ei taideta mennä.
— Kun markkinoilta poistuu 2000 megawattia sähkön ja lämmön yhteistuotantoa, poistuu myös merkittävä määrä sähköntuotantotehoa. Vaikutukset kantaverkon kannalta kaksinkertaiset, kun poistuva laitos korvataan 2000 megawatin tehoisella sähkökattilalla.
Närhi huomauttaa, että tällaisessa tapauksessa olisi rakennettava neljä uutta siirtojohtoa Suomen läpi.
Närhi ennustaa, että tämän vuoden lopulla sähkökattilat tuottavat lämpöä 2000 megawatin teholla. Tällä hetkellä sähkökattiloita on eri puolilla Suomea käytössä noin 50 kappaletta. Niiden sähköteho vaihtelee viiden ja kahdensadan megawatin välillä.
Fingridin omissa visioissa sähkökattilateho on 3000–6000 megawattia vuonna 2040.
www.energiauutiset.fi
Närhi huomauttaa, että tällaisessa tapauksessa olisi rakennettava neljä uutta siirtojohtoa Suomen läpi.
Närhi ennustaa, että tämän vuoden lopulla sähkökattilat tuottavat lämpöä 2000 megawatin teholla. Tällä hetkellä sähkökattiloita on eri puolilla Suomea käytössä noin 50 kappaletta. Niiden sähköteho vaihtelee viiden ja kahdensadan megawatin välillä.
Fingridin omissa visioissa sähkökattilateho on 3000–6000 megawattia vuonna 2040.
Sähkökattiloiden maihinnousu
Sähkökattiloiden teho voi nousta 3000–6000 megawattiin vuoteen 2040 mennessä. Viime vuonna sähkökattilainvestointeja tehtiin jo 1000 megawattia edestä ja sähkökattilatehoa on odotettavissa yli 2000 megawattia tämän vuoden loppuun mennessä. Kehitys haastaa kantaverkon kehittämisen.
www.energiauutiset.fi
Tällä viikolla kattilat ovat loimottaneet seuraavalla tavalla. Kummastuttaa kyllä kun joidenkin lähteiden mukaan kattiloita pitäisi olla lähes 2000MW jo tämän vuoden lopussa, mutta datassa teho on selkeästi alhaisempi.
Copilotti väittää että teho alkaa kasvamaan tuossa datassa 4,3 snt/kWh paikkeilla.
Copilotti väittää että teho alkaa kasvamaan tuossa datassa 4,3 snt/kWh paikkeilla.
Ei kai niitä patoja nyt täysillä keitellä kaiken aikaa. Minne se lämpö työnnetään, jos asiakkaat eivät sitä tällaisena lehmänpierutalvena juuri tarvitse?
Toinen juttu mikä ihmetyttää näissä tarinoissa edellä on se, mihin ne CHP-laitokset oikein katoavat, jos sähkökattiloita rakennetaan? Olisi mukava nähdä ihan tilastotietoa siitä, kuinka paljon yhteistuotantolaitoksia on lakkautettu tai peräti purettu. Veikkaan ettei kovinkaan paljoa.
Ei katoa, mutta tuotantoyhtälö muuttuu, kun niitä ajetaan vain kalliin sähkön aikaan, koska sähkö tuottaa rahaa, halvalla ajetaan sähkökin kattilaan, varaajaan, akkuun. Tavallaan nollatunteja on siksi vähemmän, kun ne akut, varastot, varaajat, ajetaan kuumiksi.
Nuo kattilat, akut, varastot, varaajat on kuitenkin osatehomitoitettu, pieneen piikkiin, kun sähkön hinta pomppaa, sekä usein myös kaukolämmön tarve sen mukana. Ulos noista vaan lähtee myös sähköä vähemmän, koska se ei ole enää "ylijäämää", vaan osa laitoksen lämmöntuottoa myös sähkönä.
Kohta ajetaan myös kausivarastoon, joten kaikki halpa kelpaa.
Nuo kattilat, akut, varastot, varaajat on kuitenkin osatehomitoitettu, pieneen piikkiin, kun sähkön hinta pomppaa, sekä usein myös kaukolämmön tarve sen mukana. Ulos noista vaan lähtee myös sähköä vähemmän, koska se ei ole enää "ylijäämää", vaan osa laitoksen lämmöntuottoa myös sähkönä.
Kohta ajetaan myös kausivarastoon, joten kaikki halpa kelpaa.
No ajattelin lähinnä sitä, kun tuntuu joskus olevan hätä siitä, että sähkö loppuu pakkaspäivinä kesken kun ei ole enää yhteistuotantolaitoksia. Eihän se lopu, jos niitä ei lakkauteta, vaan ainoastaan seisotetaan.
Sitten jos kyse on siitä, että pelätään niiden poistumista normaaleina tuotantopäivinä, niin miksi sitä tarvitsisi harmitella. Hinta määrää, laitoksia ajetaan jos niille saadaan kannattavia kauppoja. Jos ei saada, se kertoo vain siitä, että sähkö on halpaa.
Sähkökattilat poistavat hintavaihtelua kyllä, joo. Mikä on tietysti monen mielestä hyväkin asia, eli palataan vanhaan hyvään aikaan jolloin hinta oli vakaa.
Jotenkin tuntuu, että nettikeskusteluissa sähkömarkkina ei kerta kaikkiaan voi toimia oikein. Jos on kallista, on huono. Jos on halpaa, huono sekin. Jos vaihtelee, hitsin huono. Mutta jos ei vaihtele, niin pieleen menee silloinkin.
Toistaiseksi on käynnyt lähinnä niin, että hiiliyhteistuotantolaitokset on pistetty "koipussiin", mutta ylläpito on laiminlyöty pitempään, eli vaikea noita olisi enää ottaa käyttöön. Pääkaupunkiseudulta on Helsingistä lopettu kaksi hiilivoimakompleksia (satoja megawatteja sähkötehoa), Espoosta yksi (sähköteho alle 100MW) ja Vantaallakin vastaava lienee äskettäin suljettu. Maakaasukombien ja pelkkien kaasuturbiinien yhteistuotanto on sen sijaan pidetty käytössä, mutta noiden ajoa on keskitetty kalliin sähkön ja suuren lämmöntarpeen ajankohtiin.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Fingridin perusongelma on, että sen laitokset eivät osallistu sähkömarkkinoille. En osaa sanoa onko se jotenkin kielletty vai eikö vain halua. Huoltovarmuuskeskuksen laitokset taas ovat niin tiukasti koipussissa, että markkinaehtoinen käyttö vuorokauden varoitusajalla ei mahtaisi edes onnistua. Eli yhteisillä maksuilla ja veroilla ylläpidetään laitoksia, mutta näitä ei käytetä edes huippuhintojen aikaan vaikka se voisi olla taloudellisesti kannattavaa ja kustantaa jonkin osan näiden olemassa olosta. Koekäytötkin tehdään yksistään allakan mukaan.
Fingridin laitosten käyttökulut ovat tietysti suuret koska tavoiteena on ollut saada suuri teho halvalla. Datakeskuksilla on nopeasti käynnistyvää dieselvoimaa joissa saattaa olla jopa lämmön talteenotto. Oikeastaan olisi kiinnostavaa tietää, miksi näitä ei koskaan käytetä markkinaehtoisesti.
Nuo on tarkoitettu sitä varten, että sähköverkko ei kaadu, jos suurehko voimajohto, kytkinasema, 400kV:n verkon muuntaja tai suuri voimalaitos putoaa pois suunnittelematta. Ei noita varalaitoksia voi käyttää markkinoilla tai yleensä mihinkään ylimääräiseen, jos niillä on tarkoitus palvella tarkoitusta, jota varten ne on rakennettu. Eivät ne voi myöskään olla itsensä varalla.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Äkkiä ajatellen luulisi niistä olevan hyötyä käynnissä olessakin, koska silloin ei tarvitse odottaa laitoksen käynnistymistä.
Mutta nuo datakeskusten varavoimalat: Polttoaine mahtaa olla kaikissa kevyt polttoöljy. Sähkön tuotantoon käytettävästä polttoaineesta saa veron palautuksen.
Kevyestä polttoöljystä:
Mutta nuo datakeskusten varavoimalat: Polttoaine mahtaa olla kaikissa kevyt polttoöljy. Sähkön tuotantoon käytettävästä polttoaineesta saa veron palautuksen.
Kevyestä polttoöljystä:
- 25,90 senttiä/litra
- Palautettava määrä koostuu energiasisältöverosta 10,33 senttiä/litra, hiilidioksidiverosta 15,22 senttiä/litra ja huoltovarmuusmaksusta 0,35 senttiä/litra.
Ei noissa ole polttoainevarastojakaan jatkuvaan käyntiin (laitosten on kyettävä toiminaan itsenäisesti). Noiden tarkoitus on pärjätä seuraavaan päivään, jolloin homma ulkoistetaan sähkömarkkinoiden pähkäilyyn, jos alkuperäinen vika jatkuu. Nuo käynnistyvät täyteen iskuun viimeistään noin vartissa ja siihen mennessä säätö on revittävä pyörivästä massasta ja olemassa olevan vuorokausimarkkinaennusteen sisältämällä marginaalisella säätökapasiteetilla. Moottorivoimala kylläkin saataisiin käyntiin nopeammin kuin nuo kaasuturbiinit täydelle teholleen varsinkin, jos moottoreita pidetään lämpiminä (mikä olisi helppoa kaukolämpöverkon piirissä tai hukkalämpöä hyötykäyttöön jakavan datakeskuksen yhteydessä).
Ainakin Saksassa on pääosin kiellettyä osallistua sähkömarkkinoiile datakeskusten generaattoreilla. Ne on mitoitettu vain datakeskuksen hätäkäyttöön sähkökatkon ajalle ja saavat siten merkittäviä lievennyksiä. Ehkä tämäkin muuttuu pian... mutta vaatinee järeämmät laitteet ja puhdistuslaitteet, sitten tulee vielä sähkömarkkinoiden osallistumisesta regulaatiota. Jenkeissähän tämä on mahdollista Trumpin mahtikäskyllä ja datakeskukset osallistuvat yleisesti sähköverkon tasapainotukseen. En tiedä onko Euroopassa yhtään datakeskusta, jolla olisi omaa sähköntuotantoa, ehkä Irlannissa. Siellä on isoja maakaasuvoimaloita datakeskusalueilla, mutta en tiedä kuka niitä operoi. Norjassa taitaa olla muutama datakeskus vesivoimalaoiden lähettyvillä, mutta niitäkään ei varsinaisesti rakennettu datakeskusia varten.
Fingridin tehtävähän on varmistaa verkon toimivuus, ei ohjata sähkömarkkinaa. Se varakapasiteetti joka on huoltovarmuus käytössä ei voi osallistua markkinaan jos ovat myyneet laitoksensa huoltovarmuudeksi.. TS, miten se laitos voisi toimia tuottaa lisää energiaa hätätilanteessa, jos se on käynnissä? Toki on mahdollista myydä vain osa kapasiteetista varmuuteeb, ja kai joissain voimaloissa noin toimitaankin.
Suurin syy siihen miksei fingridin omat tai vuokraamat systemit osallistu markkinaan on tietysti se että niiden tarkoitus on pitää sähköverkko pystyssä jos tulee häiriö.. Jos se varalle jätetyt laitokset tuuppaa energiaa verkkoon vain jotta kuluttajahintaa saataisiin alemmas, ja jokin iso voimala tai kaksi paukahtaa, meillä on koko sähköverkko nurin, joka maksaa paljon enemmän kuin mitä siitä markkinahinnasta tulee silloinkin kun se on kallista.
Tuo on siis ihan sama syy miksei siemenperunoita vaihdeta lasihelmiin, vaikka ne kiiltelisivät kauniisti auringossa. Siemenperunoita saa syödäksin vasta kun riittävän moni on kuollut nälkään, jotta seuraavan sadon ei tarvitse olla enää niin suuri.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
No eihän nuo menisi läpi tai vaikuttaisi mitään. Paremminkin, jos laittaisi myyntiin esim. 200 €/MWh jonkin säädyllisen määrän, se hinnan nousu voisi hyvinkin tyssätä siihen ja se päivän max ei olisi sentään sen enempää. Ilman tätähän se saattaisi olla vaikka sen nykyisen hintakaton, olikos se jotain 4000 €/MWh.
Kellarinlämmittäjä
Oppimiskäyrällä
Voisi olla järkevääkin muuttaa. PowerPointin pyöritys ei paljon maksa kun virkamiehetkin ovat jo valmiina. Teollisuuden huipputeho- ja varavoimakattiloissa on tyypillisesti ympäristöluvissa määritelty 1500 tunnin vuotuinen maksimi käyttöaika, lisäksi ensimmäisille toimintavuosille enemmän, kun tarvettakin on yleensä enemmän. Tuon ajan saa tuprutella ilman kummempia puhdistuslaitteita kaasulla ja kevyellä öljyllä. Tämähän on aika paljon, lähes läpi koko talven. Sähkön hinta on ollut poikkeuksellisen korkea pakkasten aikaankin vain osan vuorokautta ja tuskin edes puolta viikon tunneista. Tuntimäärissä puhuttaisin todennäköisesti kymmenistä vuodessa, ehkä parista sadasta. Jos noissa on sisällä jotain ihan oikeita voimakoneita tyyllin Cummins, Caterpillar, Jenbacher, Wärtsilä..., näiden käyttöikä on luokkaa 10 vuotta jatkuvaa käyttöä. Jos niitä vain koekäytetään muutama tunti vuodessa, ne kuitenkin ruostuvat pilalle ennen kuin ehtivät kulua käytössä. Voihan tietty olla, että ovat ostaneet Kiinasta halvimpia mahdollisia, jotka on mitoitettu kestämään vain 15 vuoden koekäytöt, kun niitä tuskin koskaan kuitenkaan mihinkään tarvitaan.
Asiaan luulisi olevan Fingridilläkin intressejä. Näitä datakeskusten varavoimakoneita mahtaa olla pian yli Fingridin oman kapasiteetin. Lisäksi nämä ovat kaikki dieseleitä, jotka käynistyvät muutamassa sekunnissa toisin kuin kaasuturbiinit. Myös hyötysuhde paljon parempi ja lämmöntalteenotto helppo toteuttaa ja luultavasti jo toteutettukin ihan koneiden käyttövalmiudessa pitämisen vuoksi.
Viimeksi muokattu:
Näen edelleen tärkeänä, että kaasuturbiineihin ja dieselmoottoriin perustuvia yhteistuotantolaitoksia säilyy riittävästi käytössä osana tuotantokoneistoa. Miksipä ei tehtäisi vähän lisääkin. Ne pitävät huippuhintoja kurissa erityisesti talvella ja voivat toimia myös nopeasti käynnistyvinä varalaitoksina silloin, kun niitä ei muuhun tarvita. Fingridillä on mahdollisuus sopia varavoimakäytöstä niiden omistajien kanssa.
Siis kyllä ainakin maailmalla datakeskukset käyttää omia generaattoreitaan sähkön hinnan mukaan.. Suomessa tuohon ei tietenkään ryhdytä, koska sähkö on niin halpaa, toisin kuin maailmalla kalliin sähkön alueella missä se datakeskuksen pääasiallinen energianlähde on polttomoottorigeneraattoreiden tuottama sähkö.
Vanhoja lentokoneiden moottoreitahan on mennyt paljon datakeskusten generaattoreihin, lentokoneesta loppuunkäytettynä poistettu moottorihan on teknisesti vasta elinkaarensa puolivälissä, ja pyörittää vielä vuosikymmenen iloisesti genistä.
Vaikka suomalaiset pykälät kieltäisivätkin sen datakeskuksen tuottamasta sähköä verkkoon, niin ihan sama vaikutushan sillä on kun datakeskus laittaa geniksen tulille ja jättää vaan ottamatta sen sähkön verkosta, ja kyllähän esim silloin mustana perjantaina monet paikat toimivat ainakin osittain omilla generaattoreilla.
Vanhoja lentokoneiden moottoreitahan on mennyt paljon datakeskusten generaattoreihin, lentokoneesta loppuunkäytettynä poistettu moottorihan on teknisesti vasta elinkaarensa puolivälissä, ja pyörittää vielä vuosikymmenen iloisesti genistä.
Vaikka suomalaiset pykälät kieltäisivätkin sen datakeskuksen tuottamasta sähköä verkkoon, niin ihan sama vaikutushan sillä on kun datakeskus laittaa geniksen tulille ja jättää vaan ottamatta sen sähkön verkosta, ja kyllähän esim silloin mustana perjantaina monet paikat toimivat ainakin osittain omilla generaattoreilla.