Esmin vanhoissa sysäysreleissa on samaa ilmiötä,varsinkin valaistuksen päälle/pois painonappiohjauksella rele kyllä vetää mutta magnetisoitumisen takia ei palaudu kuin tunnin-parin kuluttua ja painonapeilla ei valoja pysty sytyttämään tai sammuttamaan.Ainakin 24VAC kelalla tuollaista hankaluutta.
Perussähkötyökysymyksiä
- Viestiketjun aloittaja jmaja
- Aloituspäivämäärä
Minulla on kiertoveispumppua ohjaamassa 24 VAC välirele, joka välillä ei jaksa enää irroittaa kuin viiveellä. No siitä ei ole muuta harmia kuin että pumppu käy vähän pidempään.
Miten sysäysreleessä voi tuollainen ongelma tulla, eihän se ole vetäneenä kuin silloin, kun nappia painetaan. Tai sitten se ei oikeasti olekaan sysäysrele, vaan pitopiirillä varustettu kontaktori.
Kun toimivan sysärin kelalle tulee sähkö niin kelan päällä metallilevy joutuu kelan magneettikenttään ja vetää itsesä kelaan kiinni ja kääntää mekaanista koskettimen asennon vaihtajaa ja kun kelan sähkö katkeaa niin metallilevy palautuu ulos jousivoimalla.
Ekalla pulssilla sysärin kosketin sulkeutuu ja toisella pulssilla avautuu
Kun kelan päällä olevan metallilevyyn muodostuu kestomagneettia niin metallilevy jonka pitäisi liikkua vain kelan magneettikentän voimasta niin se ei nousekaan jousivoimalla takaisin ylös kun kelan sähkö katkeaa vaan jää kelan rautasydämeen kiinni eikä siksi liiku vaikka kelalle tulee uusia sähköpulsseja painonapeilta.
Tuo kestomagneetti ilmiö sitten heikkenee aikaa myöten,usein tunteja, ja kun jousivoima riittää palauttamaan sen niin sysäri toimii ainakin yhden kerran kun napista painaa.
Käytännössä vika näkyy siten että esim porraskytkennän painonappi/sysäri systeemissä ei panonapeista syty tai sammu valot kuin epämääräisen ajan kuluttua kun valot pitäisi syttyä yhdellä painalluksella ja toisella sammua
Tuollaisia vikoja on ollut 70-80 luvulla rakennetuissa Esmin NF sysäreissä
Kysyin tuosta poiketessani tukussa, ei kukaan ollut ikinä moisesta rajotteesta kuullutkaan. Aika paljon noita on kylvetty suoran sähkölämmityksen ohjauksiin eikä mitään ongelmaa.
Husky
Hyperaktiivi
Onko noita ollut kauan marrkinoilla? Että onko vielä vuosia taulussa
ABB B10 pienoiskontaktoreita on ollu ainakin 20v
Husky
Hyperaktiivi
Meinasin tuota Hageria. Jos vaikka se on uudempi kuin ABB:n versio.
Mietin vaan jos Hagerin ohje kieltää tällaisen käytön
Sähkönumero tälle "ongelmakontaktorille" on avautunut vuonna 2011 joten on niitä varmaan joitain keretty laittaa.
Onnisen sivuilta löytyy tuotekatalooki suomeksi eikä sielläkään ole puolta sanaa mistään käyttörajotteista.
Sanoisin 15v tuntumalla että näissäkin on tietty prosentti mitä sattuu viallisia, joko heti asennettaessa tai muutaman vuoden sisään.
Liitetiedostot
Hagereissa on tuota varoitusta ABB:ssä ei. Onko mallikohtaisia eroja sitten?
ESC463S esim. sisältää tuon varoituksen.
Tuo teksti sanoo ettei saa olla koko aikaa vedettynä.
Esimerkiksi itsellä kun tulossa akkuinvertteri, niin sen eteen tulee NO kontaktori.
Käytännössä invertteri kun on hengissä se vetää kontaktorin auki, eli virhetilanteessa kontaktori menee lepotilaan ja ohittaa akkusyötön ja siirtyy suoraan verkosta syöttämään.
Tälläisessä ratkaisussa ei tule käyttää hurinatonta konttia, mutta LVV ohjauksessa jossa vedettynä 1-3 kertaa vrk on OK
Ison remontin yhteydessä alakerran kaikki sähköt menee uusiksi ja 10v sitten asennetusta ryhmäkeskuksesta alkaa loppua tila kesken. Nykyisillä asennuksilla tilaa on juuri ja juuri tarpeeksi, mutta laajennusvaraa ei jää (ja Shellyt yms kiinnostaa tulevaisuudessa). Sähkäri ehdotti keskuksen uusimista mutta isommat keskukset maksaa aika paljon (tonnin luokkaa noin nopeasti tsekattuna). Ei tekis mieli käyttää yhtään enempää rahaa kuin on pakko, mutta nyt se keskuskotelo kannattaisi uusia kun paikat on auki ja sähkäri tulee joka tapauksessa kytkemään uudet sähköasennukset.
Onko estettä jonkun tän tyylisen moduulikotelon hommaamiselle ja rojujen siirtämiselle vanhasta (mutta suht tuoreesta) keskuksesta siihen:
www.onninen.fi
Tuollaisen saisi alle kolmella sadalla, Virosta ehkä halvemmallakin.
Enstolla näyttäisi olevan myös sopivan kokoisia tyhjiä keskuskoteloita alle neljällä sadalla vs. se 1000+e mitä saman kokoluokan valmiit keskukset maksaa.
Onko estettä jonkun tän tyylisen moduulikotelon hommaamiselle ja rojujen siirtämiselle vanhasta (mutta suht tuoreesta) keskuksesta siihen:
HAGER MODUULIKOTELO UPPO VOLTA VH60NC 5X12M IP30 FE/PS | Kotelot, kaapit ja tarvikkeet
Moduulikotelo 60 moduulia DIN-mitoitetuille moduulikomponenteille, metallisella ovikehyksellä ja muovisella upotuskaukalolla. Uppoasennus kevyisiin väliseiniin. Minimiupotussyvyys 88 mm asennettaessa ilman erikseen tilattavaa korotuskehystä. Kiinnitys levyseinään mukana toimitettavilla pysty- ja...
www.onninen.fi
Tuollaisen saisi alle kolmella sadalla, Virosta ehkä halvemmallakin.
Enstolla näyttäisi olevan myös sopivan kokoisia tyhjiä keskuskoteloita alle neljällä sadalla vs. se 1000+e mitä saman kokoluokan valmiit keskukset maksaa.
Viimeksi muokattu:
En näe tuossa mitään estettä. Jotain maksaa se romujen siirto. Kysy siltä sähkäriltä, sehän kai sen muutenkin siunaa. Tuttu sähkäri tykkää käyttää noita tyhjiä keskuksia ja rakentaa niistä aina sellaisen kuin haluaa.Ison remontin yhteydessä alakerran kaikki sähköt menee uusiksi ja 10v sitten asennetusta ryhmäkeskuksesta alkaa loppua tila kesken. Nykyisillä asennuksilla tilaa on juuri ja juuri tarpeeksi, mutta laajennusvaraa ei jää (ja Shellyt yms kiinnostaa tulevaisuudessa). Sähkäri ehdotti keskuksen uusimista mutta isommat keskukset maksaa aika paljon (tonnin luokkaa noin nopeasti tsekattuna). Ei tekis mieli käyttää yhtään enempää rahaa kuin on pakko, mutta nyt se keskuskotelo kannattaisi uusia kun paikat on auki ja sähkäri tulee joka tapauksessa kytkemään uudet sähköasennukset.
Onko estettä jonkun tän tyylisen moduulikotelon hommaamiselle ja rojujen siirtämiselle vanhasta (mutta suht tuoreesta) keskuksesta siihen:
HAGER MODUULIKOTELO UPPO VOLTA VH60NC 5X12M IP30 FE/PS | Kotelot, kaapit ja tarvikkeet
Moduulikotelo 60 moduulia DIN-mitoitetuille moduulikomponenteille, metallisella ovikehyksellä ja muovisella upotuskaukalolla. Uppoasennus kevyisiin väliseiniin. Minimiupotussyvyys 88 mm asennettaessa ilman erikseen tilattavaa korotuskehystä. Kiinnitys levyseinään mukana toimitettavilla pysty- ja...
Tuollaisen saisi alle kolmella sadalla, Virosta ehkä halvemmallakin.
Enstolla näyttäisi olevan myös sopivan kokoisia tyhjiä keskuskoteloita alle neljällä sadalla vs. se 1000+e mitä saman kokoluokan valmiit keskukset maksaa.
Periaatteessa joo, tai viereen ei mahdu mutta alle mahtuu kyllä. Olisi vaan vähemmän virityksen makua jos kaikki rojut olisi siististi yhdessä kotelossa.
Sähkäri tätä itse asiassa ehdotti, lähinnä maallikkona mietin että onko noi moduulikotelot ihan sama asia kuin keskuskotelot. Varmasti jokunen satku menee rojujen siirtoon, mutta toisaalta samalla saisi johdotukset keskuksen sisällä ehkä vähän fiksummin.
Mitäpä sitä ei ulkonäen vuoksi tekisi. Mutta sellainen huomio, että jos taloautomaatio on mielessä, niin tarvitset tilaa selvästi enemmän kuin mitä isompaan keskukseen menisi. Mitä niillä Shellyillä ajattelit tehdä?
Lämminvesivaraajan ohjaamista nyt alkuun, se ei toki paljon tilaa vie, mutta en ole tarkemmin vielä muita tarpeita miettinyt. Mitään täysmittaista kotiautomaatiota en ole asentamassa.
Nykyisessä kaapissa on vaan yksi vikavirtasuoja, ajatus olisi lisätä toinen samanmoinen ja ostin juuri valmiiksi 5 kapeaa vikavirtajohdonsuojaa, mutta silti vikiksiä on aika vähän kun nykysäännöillä melkein kaikki pitäisi olla vikavirrattu ja ei ole kiva että puoli taloa pimenee kerralla. Nykyisessä keskuksessa on 45 moduulipaikkaa joka tulee nykyisillä ryhmillä kahta vaille täyteen. Katselin 72 moduulin koteloa, siinä tilaa on jo selvästi enemmän.
Lisäksi tulee datakaappi, mutta sitä en lähtökohtaisesti edes halua samaan koteloon sähköjen kanssa.
Toisaalta kellariin voisi olla järkevä asentaa jossain vaiheessa oma pienempi keskus kun on ajatus sinne pykätä jonkinlaista verstasta voimavirtarasioineen, joten siihen voisi hyvin varata tilaa noille shellyille yms.
Kun kerran kaikki vaihdetaan niin tilaa laitteille saat tosiaan alakeskuksilla. Lisäksi niitä voi säädellä katkaisematta virtaa koko talosta kun katkaiset vain alakeskuksen virran kun lisäät sinne jotain.
Meinaatko että yhdistetään useampi ryhmä saman johdonsuojan taakse? Esim. parin huoneen valaistus samaan johdonsuojaan tms?
Ryhmiä tulee aika paljon enemmän kuin mitä 50/70 luvun asennuksissa oli ja jos haluaa että kaikki ei ole yhden vikavirtasuojan takana niin tilaa ei jää yhtään ylimääräistä. Toi keskus on siis Enston PIkku-Waltteri tms, jossa on 45 moduulipaikkaa, pääkytkimen, vikavirtasuojien ja lieden/kellarin kolmivaihesuojien jälkeen vapaita paikkoja ei vaan ole kovin paljoa. Alakerrassa on joka huoneen valot ja pistorasiat omissa ryhmissään ja lisäksi keittiössä työtason pistorasiat ja kylmälaitteet erikseen.
Ennen muinoin saattoi olla järkevääkin laittaa oma sulake joka lampulle koska sulake paloi usein samalla kun lamppukin. Mutta ei kai ledivaloissa enää tuollaista tapahdu. Yhdellä 2A johdonsuojalla varmaan voisi ajaa koko talon valaistuksen. Niin vähän virtaa ne vie.
Jos tiivistää haluaa niin voi käyttää myös johdonsuojan ja vikavirtasuojan yhdistelmiä.
Joo noita kapeita 1 moduulin levyisiä yhdistelmäsuojia hommasin jo 5kpl kun tuli käytettyjä halvalla vastaan, ovat vaan melkoisen kalliita uutena. 10 yhdistelmäsuojan hinnalla uusii jo keskuksen isompaan.
Minulla on Jäspin kattilassa vastus ja vastuksen ohjaamiseen on Shelly Pro3. Jos painan Shellysta yhden outputin päälle ei tapahdu mitään eli kulutus talossa ei kasva. Jos laitan kuitenkin missä tahansa järjestyksessä kaksi tai kolme nousee talossa kulutus. Miksi tuo vastus ei herää jos avaan vain yhden outputin?
Harrastelija
Hyperaktiivi
Onkohan vastukset kytketty ”kolmioon”?
Tarvii kaksi vaihetta jotta sähkö pääsee kulkemaan. Nollaa ei siis käytetä.
Vai onko nollajohdossa jotain vikaa? Sähkö kiertää kahden vastuksen läpi kun ei pääse muualta ”maihin”.
Kun laittaa kaksi vaihetta päälle, kasvaako kulutus yhden vai kahden vastuksen verran? Jos on vastuksia esim 3x1kW niin kasvaako kulutus 1kW vai 2 kW verran tai jotain muuta?
Tarvii kaksi vaihetta jotta sähkö pääsee kulkemaan. Nollaa ei siis käytetä.
Vai onko nollajohdossa jotain vikaa? Sähkö kiertää kahden vastuksen läpi kun ei pääse muualta ”maihin”.
Kun laittaa kaksi vaihetta päälle, kasvaako kulutus yhden vai kahden vastuksen verran? Jos on vastuksia esim 3x1kW niin kasvaako kulutus 1kW vai 2 kW verran tai jotain muuta?
Viimeksi muokattu:
Harrastelija
Hyperaktiivi
Kestääköhän tuo Shelly miten hyvin 400V?
Vai onko kontaktoreita välissä?
Vai onko kontaktoreita välissä?
Asennus on tehty väärin. Käytetty 230V laitetta 400V kuormaan. Riskinä on Shellyn releen kärkien hajoaminen ennen aikojaan tai jopa palaminen valokaaren vuoksi. Riski toki on pieni, mutta väärin rakennettu kumminkin. Tällaiseen kuuluu käyttää 400V kontaktoria.
Vastus ei toimi 230V jännitteellä koska se vaatii 400V. Siksi yksi 230V vaiheen kytkentä ei sitä käynnistä.
Viimeksi muokattu:
Olet näemmä ihan oikeassa. Pitääkin katsella tuohon korjaus.
Husky
Hyperaktiivi
Miten tuo nyt menee että onko tässä lopulta sähköiskuvaara:
Akvaarion pumppu 230V ja menee toinen piuha poikki => käsi veteen => betonilaatta ja päällä laatoitus ja jos vaikka ajattelee että on paljain jaloin, niin iskeekö?
Kyseessä yleinen pumppu ja monesta varmana katkeaa piuha, kun on typerä ratkaisu ja aina taittuu putsatessa tasan samasta kohdasta väkisin. Luulisi että olisi tullut penaltia Tukesilta tms, jos olisi vaara.
Akvaarion pumppu 230V ja menee toinen piuha poikki => käsi veteen => betonilaatta ja päällä laatoitus ja jos vaikka ajattelee että on paljain jaloin, niin iskeekö?
Kyseessä yleinen pumppu ja monesta varmana katkeaa piuha, kun on typerä ratkaisu ja aina taittuu putsatessa tasan samasta kohdasta väkisin. Luulisi että olisi tullut penaltia Tukesilta tms, jos olisi vaara.
Vesi ja sähkö on aina sähköiskuvaara. Kai olet varmistanut että siinä pistorasiassa on vikavirtasuojaus toiminnassa?
Sittenpä lisäät siihen pistorariaan vaikka tällaisen: https://www.puuilo.fi/cobek-vikavirtapistorasia-ip44
6 kW vastus on minulla Jäspin pannussa. Aurinkosähkön omakäytön tehostamiseksi kokeilin yhdellä vaiheella, jolloin ei tapahtunut mitään. Kaksi vaihetta kiinni niin 3 kW teholla lämmittää.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Luulis että olis 2kW ja kun kaikki kolme sulaketta niin sitten tuo 6kW.
Paljonkohan olisi teho jos tähti maavialla? 2kW ja 2kW sarjassa. Yksittäisen vastuksen yli oleva jännite tippuu niin ei taida olla yhteensä 4kW.
Paljonkohan olisi teho jos tähti maavialla? 2kW ja 2kW sarjassa. Yksittäisen vastuksen yli oleva jännite tippuu niin ei taida olla yhteensä 4kW.
2+0.5+0.5=3kW.
Harrastelija
Hyperaktiivi
Niinpä tietenkin….
Hajosi porakaivopumpun ohjausboksi. Pumpusta tulee neljä johtoa : kevi , sininen , musta ja vaaleanruskea.
Muistelen että tuolla on ollut joku konkka mutta en ole varma. Kolme ensimmäistä on melko varmasti suojamaa, mnolla ja vaihe. Mutta olisiko tuo viimeinen sitten se mihin konkka on tullut ? Ongelma on se etti noiden välill ole mitenkään symmetrisiä vastuksia, ohmialueella mitattuna :
sininen - vaaleanruskea: 2.0ohmia. Sininen - musta : 19.0 ohmia ja lopuksi vaaleanruskea musta 11.0 ohmia. Eli ei ole ainakaan puhdas kolmio tai tähtikytkentä.
Pumppu on mallia : https://www.motonet.fi/tuote/mtx-garden-porakaivopumppu-rst-4-500-lh?product=38-8386
Toiminut monta vuotta ongelmitta, nyt kun yritin talven jälkeen laittaa sähköjä ( sulaketaulusta kytketty kylmäksi talven ajaksi) niin ei onnistunut.
Olisiko jollain mahdollisuutta mitata vastaavan käämityksiä ja/tai mahdollisesti sitä konkkaa vilkaista niin tietäisi varaosan koon ?
Jos on esim 3x1000W 230v vastukset tähdessä se antaa kahden vaiheen välillä n. 1500W tehoa, jos tähtipiste ei ole nollassa.
50% on tehon pudotus yhden vaiheen tippuessa 400V vastuksesta kytkennästä (kolmio/tähti) riippumatta. Jos nolla kytketään tähden keskelle niin silloin vastus onkin 230V mallia eli sitä voi ohjata turvallisesti 230V releellä silloin.