Robotti ruohonleikkurit - kokemuksia?

fraatti

Hyperaktiivi
Sillä tavoin, että käsittääkseni tuolla asemalla joutuu tekemään aika teholla signaalinkäsittelyä taulukoiden laatimiseksi, mikä vaatii melkoisesti tehoa eikä ole ihan halpa toteuttaa. Tuo osuus on mahdollista jakaa eri käyttäjien kesken myös kustannusten suhteen. Esimerkiksi kaikki yhdyskuntakaapeleiden kaivutöiden parissa puuhaavat kaivinkoneet tarvitsevat noita ja monet muut sovellukset.
Joo. Tuo web sana sekoitti itseäni. Olen tuosta joskus aikaisemmin lueskellut, ja todennut että normaali kuolevaiselle aivan liian kallis järjestelmä. Aika näyttää keksiikö tuohon joku jotain(millä palvelu saadaan edulliseksi). En kyllä itsekään näe tuota antennipömpelliä minään ongelmana omassa kotipihassa.

Deepseekki suolti tälläistä tekstiä aiheesta. Valtaosin kuulostaa ihan järkevälle.
FINNETin korjausdata tulee kansallisesta verkkostosta kiinteitä, tarkkoja GNSS-referenssiasemia, joita ylläpitää ja operoi Finnish Geospatial Research Institute (FGI), joka on osa Maanmittauslaitosta.

Tässä yksityiskohtainen rakenne:

1. Referenssiasemaverkko (FGI GNSS -verkko)

  • Asemien määrä: Noin 50 tasaisesti Suomea peittävää, 24/7 toimivaa asemaa.
  • Sijainnit: Strategisesti sijoitetuilla, geologisesti vakaille paikoilla (esim. tutkimuslaitoksiin, kouluihin, Maanmittauslaitoksen rakennuksiin).
  • Laitteisto: Korkealaatuiset monitaajuus-monisatelliittivastaanottimet (esim. Trimble, Leica) ja atomikelloihin synkronoidut aikalähteet.

2. Datankerääminen ja -käsittely

  • Vaihe 1 – Mittaus: Jokainen asema tallentaa jatkuvasti "raakadataa" (pseudoehtoja, kantoaaltovaihetta) kaikista näkyvistä satelliiteista (GPS, GLONASS, Galileo, BeiDou).
  • Vaihe 2 – Lähettäminen: Data virtaa reaaliajassa turvallisten Internet-yhteyksien kautta keskuspalvelimille FGI:lle.
  • Vaihe 3 – Käsittely:FGI:n palvelimet suorittavat jatkuvasti monimutkaista laskentaa:
    • Tarkistetaan kunkin aseman tila ja datan laatu.
    • Lasketaan koko verkon alueelle virtuaalisia referenssiasemakohtaisia korjausdatasarjoja.
    • Mallinnetaan alueellisia ilmakehäviiveitä (ionosfääri, troposfääri) ja satelliittien kiertoratavirheitä.

3. Korjausdatan luominen ja jakelu

  • Protokolla: Data jaetaan standardoidulla NTRIP (Networked Transport of RTCM via Internet Protocol) -protokollalla.
  • Korjausmuodot:FINNET tarjoaa useita muotoja, yleisimmin:
    • VRS (Virtual Reference Station): Palvelin luo virtuaalisen referenssiaseman juuri käyttäjän ilmoittaman likimääräisen sijainnin kohdalle. Tämä antaa parhaan tarkkuuden (1-2 cm).
    • MAC (Master-Auxiliary Concept): Lähettää tiivistetyn korjausdatan useista lähiasemista, josta käyttäjän laite laskee lopullisen korjauksen.
    • RTCM-viestityypit (esim. MSM, 1004, 1012) sopivat eri vastaanottimille.

4. Mistä asemien tarkat sijainnit tulevat?

Tämä on ratkaiseva kysymys! FINNET-verkko perustuu itseään vahvistavaan "tunnetun tarkkuuden" verkostoon:

  • Pysyvä ITRF-tarkkussijainti: Kunkin aseman absoluuttinen sijainti (ITRF-koordinaatisto) on määritetty vuosien mittaan kerätyn datan avulla käyttämällä tieteellisiä menetelmiä (esim. PPP – Precise Point Positioning, jatkuvat differenssimittaukset muihin kansainvälisiin asemiin).
  • Vakautus: Asemat sijaitsevat mannermaan liikkeestä vakailla alueilla. Niiden koordinaatit päivitetään ajoittain maankamman liikkeiden mukaisesti (Suomessa n. 1-2 cm/vuosi itään ja pohjoiseen).

5. Kuvitteellinen esimerki käyttäjän näkökulmasta

  1. Käyttäjä Oulussa kytkee RTK-vastaanottimensa päälle.
  2. Vastaanotin lähettää likimääräisen sijaintinsa (”NMEA-viesti”) FINNET-palvelimelle mobiilidatan kautta.
  3. FINNET-palvelin tunnistaa, että lähimmät fyysiset asemat ovat Oulun yliopistolla, Kemissä ja Raahessa.
  4. Se laskee ja lähettää takaisin virtuaalisen korjausdatan, joka kuulostaa siltä kuin käyttäjän vieressä olisi referenssiasema tarkalleen Oulun keskustassa.
  5. Käyttäjän laite yhdistää tämän korjauksen omiin satelliittihavaintoihinsa ja laskee lopullisen 2 cm tarkan sijaintinsa.

Yhteenveto: Mistä se tulee?

FINNETin korjausdata on korkealaatuista, jalostettua tuotetta, joka syntyy:

  • Fyysisestä infrastruktuurista (kansallinen asemaverkko).
  • Tieteellisestä osaamisesta (geodesia, satelliittinavigaatiotutkimus).
  • Reaaliaikaisesta laskentatehosta (keskuspalvelimet).
  • Kansainvälisestä koordinaattijärjestelmästä (ITRF).
Se ei ole mikään yksittäinen signaali, vaan jatkuva, dynaaminen ja alueellinen malli Suomen yllä olevasta GNSS-virhemäärästä. Palvelua käyttävät maanmittarit, rakentajat, maanviljelijät ja tutkijat. Sen luotettavuus on erinomainen, mikä tekee Suomesta erään maailman parhaita paikkoja käyttää RTK-tekniikkaa.
 
Muutettiin kesällä maalle ja kaupunkitontin 300 neliöinen nurmialue vaihtui noin 10 kertaa laajempaan.
Tarvittiin pikaisesti joku huolehtimaan parturoinnista.
Huskyn 450X NERA vaikutti riittävältä puuhaan. Kylkeen otettiin vielä EPOS tukiasema.

Homma on pelittänyt ihan hyvin, tosin en arvannut kuinka usein leikkuria pitää olla putsaamassa jokaiseen saumaan ja koloon junttaantuvasta ruohosilpusta, silloin kun leikkuualaa on paljon. Jos puhdistus unohtuu, liikkuva kuoriosa jumittuu paikoilleen, jolloin törmäysanturit eivät saa tietoa että kone puskee esim. marjapuskaa päin.

Hieman ihmetyttää laitteen lupaus 7500 neliön nurmikon hoitamisesta, kun puolta pienemmänkin alueen hoitamisessa lepotauot jäävät kovin vähäiseksi. Peltiaivoinen ruohonleikkaaja nukkuu öisin vain 6 tuntia ja loppuajan se painaa duunia. Toivottavasti rankka duuni ei tarkoita lyhentynyttä elinkaarta, pirun kallis tuo härveli oli.
 
Muutettiin kesällä maalle ja kaupunkitontin 300 neliöinen nurmialue vaihtui noin 10 kertaa laajempaan.
Tarvittiin pikaisesti joku huolehtimaan parturoinnista.
Huskyn 450X NERA vaikutti riittävältä puuhaan. Kylkeen otettiin vielä EPOS tukiasema.

Homma on pelittänyt ihan hyvin, tosin en arvannut kuinka usein leikkuria pitää olla putsaamassa jokaiseen saumaan ja koloon junttaantuvasta ruohosilpusta, silloin kun leikkuualaa on paljon. Jos puhdistus unohtuu, liikkuva kuoriosa jumittuu paikoilleen, jolloin törmäysanturit eivät saa tietoa että kone puskee esim. marjapuskaa päin.

Hieman ihmetyttää laitteen lupaus 7500 neliön nurmikon hoitamisesta, kun puolta pienemmänkin alueen hoitamisessa lepotauot jäävät kovin vähäiseksi. Peltiaivoinen ruohonleikkaaja nukkuu öisin vain 6 tuntia ja loppuajan se painaa duunia. Toivottavasti rankka duuni ei tarkoita lyhentynyttä elinkaarta, pirun kallis tuo härveli oli.
Itselläni 320nera ajaa kesäkauden 2000 neliön nurmikkoa 24/7 ajastuksella suurimman osan kasvukautta. Viime kesänä puhdistin sen yhden kerran syksyllä, kun laitoin talviteloille. Pääsisiköhän nurmikkosi liian pitkäksi välillä, jolloin syntyy pitkää ja märkää silppua joka tarraa leikkuriin.
 

noble

Aktiivinen jäsen
Laitoin Worxin tilalle tilaukseen Roborock RockNeo Q105:sen. Pieni sivuleikkuri on plussaa omalla pihalla, jos tuo toimii kuin ajatus.

Hieman sokkeloiset paikat aiheutti sen, että Worx on epäsäännöllisellä leikkauslogiikallaan tallanut tontin reunat ja muutaman paikan pilalle.

Roborock tietty uusi tulokas robottileikkureiden saralla. Melkein samaan hintaan saisi Hussen Automower Aspire R6V. Siinä terä keskellä. Onko Hussen aiemmista malleista kokemuksia, jääkö trimmerille paljon käyttöä?
 
Back
Ylös Bottom