VILP monoblock 2000-luvun kaukolämpötaloon

[Kellarinlämmittäjä]

lämmitys on enemmänkin harrastus TI-miehille.

Siinä suhteessa yhdyn tähän, että viritystä on tullut tehtyä myöhemminkin. Tähän on muutama syy:

1. Halusin jättää öljykattilan, joka oli hyvässä kunnossa sisälle asennetuin muovisäiliöin. Ostaessani talon olin sen näillä vermeillä ostanut ja maksanut. Tämän kimppuun olisi ensimmäiseksi käyty eli pannuhuone tyjäksi ja siitä uutta rakentamaan.
2. Kattila ei ollut kovin optimaalinen varaaja/työsäiliö/veden esilämmitin, jos latauskierron ja lämmityksen paluun puski siihen suoraan sisälle, joskin ihan ensimmäinen kytkentä olisi varmaan ollut hyvinkin ammattilaisten tasoa ja ehkä vähän ylikin ilman jatkuvaa kattilan kuumana pitoa. Ihan toimiva sekin, aiheutti vain pienen lämpötilan sekoittumishäviön.
3. Viimeisen parannuksen sai kytkemällä VILPin kattilan "keskelle". Tämä edellytti jo kytkentäosia, joita ei kaupasta ole saatavilla.
4. Kaikki vesiputket ja oikeastaan kaikki lämmitysjärjestelmän putket on myös uusittu, joskin vanhoja "ikuosia" on myös hyödynnetty. Irti ne ovat kaikki kuitenkin lopulta käyneet. Kun vanhaa aletaan saneeraamaan, kannattaa miettiä, missä on sen urakan raja. Kun putkarit päästää puukkosahoineen hommiin siinä voi käydä niin että ne hommat loppuu vasta kun viimeinenkin vesihana on vaihdettu uuteen ja sitten onkin jo aika aloittaa alusta.

 

[HelaKammo]

Kyllä VILP paikkaansa puoltaa Helsingin leveysasteilla. Pakkasta on heti rannikon lähellä vähemmän. Lattialämmitys ei liikoja menoveden lämpöjä tarvitse ja COP pysyy hyvänä. Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan mittausasemien ero pakkasilla yli 5°C.

Aloittajan 15 k€ tarjoukset oli itsellekin tuttuja, jopa yksi kävi paikalla, olisi jättänyt vielä purkamisenkin pois tarjouksesta tuolla hinnalla. Purin itse ja möin kaksoiskattilan sekä varaajan ja asensin Torista ostetun hybridivaraajan tilalle, jossa kierukat aurinkolämmölle, köyttövedelle, shuntti yms. Lisäksi 100 litran tulistusvaraaja sarjassa kierukan kanssa.

Ostopalveluna putkimies n. päivän ja sähköasennus itse vedettyyn kaapeliin ja mittaus.

Avaimet käteen on hinnoiteltu aivan käsittämättömäksi, kun maalämmön saa silloin melkein samaan hintaan.

 

[Ilmavesi]

Keskusteluun tulee uusia näkökulmia, hienoa!

Kellarinlämmittäjän kuvaaman itse tehdyn asennuksen hyötyihin on helppo yhtyä. Minä tekisin suuren osan työstä itse, mutta käyttäisin tuttua lvi-asentajaa varmistamassa asioita. Näin toimimme Ultimaten ilmalämpöpumpun asentamisessakin. Hänellä on kokemusta Midain eli Kaisain vilp:eistä. Pitää niitä hyvinä. Hänellä on omassa talossaan Hisensen monoblock.

Saamani maalämpöpumpputarjoukset ovat yli 20 t€. Päälle tulee tietysti kaukolämmöstä irtautuminen (1630 €). Kyseessä on siis noin 25 t€ investointi.

Yksi tapa toimia on asentaa tehokas Ultimaten ilp yläkertaan keväällä, käyttää sitä viilentämiseen kesällä ja seurata, onko sillä vaikutusta kaukolämmön kulutukseen lämmityskaudella. Sen jälkeen voisi tehdä päätöksen jatkosta. Tätä tukisi sekin, että olen harkinnut ilp:n hankintaa viilennyskäyttöön joka tapauksessa.

 

[kaihakki]

Jos kuitenkin VILP on ratkaisu ja itsellä on harrastuneisuutta, niin kannattaa huomioida ainakin näitä:
- Puskuri 100 l + varaaja 275 l tilalle riittää yksi isompi varaaja. Mahdollisimman iso. Noin 1000 litrainen on hyvä, jolloin saa jonkinlaista kerrostumaa ja sulatukseen löytyy riittävästi lämmintä vettä.
- Melun takia asennus mahdollisimman kauas makuuhuoneista.
- Suunniteltava sulatusvesien kulku sadevesi/salaojakaivoon tai muualle + sulanapitoratkaisu.
- Putkiiitokset helmiliittimillä, jolloin mahdolliset muutokset helpompi tehdä.
- Mahdollisimman paljon sulkuja.
- Jos monoblock, niin veden tyhjennys laitteesta hajoamis/muussa tapauksessa pakkasissa suunniteltava.
- Kannattaa asentaa heti alkuunsa sähkön ottoteho/energiamittari. Esim. Eltako ja lisäksi lämpötehomittari, esim. Almess, jolloin pystyy seuraamaan systeemin toimintaa jatkuvasti. Jos laitteessa on omasta takaa, niin ei välttämättä tarvita.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Saamani maalämpöpumpputarjoukset ovat yli 20 t€. Päälle tulee tietysti kaukolämmöstä irtautuminen (1630 €). Kyseessä on siis noin 25 t€ investointi.

Aikoinaan itse asentaen VILP ruåtsalaiskoneella tuli maksamaan 1/4 maalämmöstä. Lisäksi maalämpö olisi tullut vielä kalliimaksi, mikäli kattila olisi jätetty jäljelle.

Kaukolämpökaappi ei ole paljon tilaa vienyt. Toivottavasti siihen saa jotenkin mahdutettua varaajan, itse asiassa ehkä kaksikin varaajaa - riippuen miten tekee.

 

[Kellarinlämmittäjä]

- Putkiiitokset helmiliittimillä, jolloin mahdolliset muutokset helpompi tehdä.

Periaatteessa OK, mutta ovat nuo kaikista kalleimpia liittimiä kuitenkin.

Itse olen käyttänyt sekä vesi- että lämmmitysjärjestelmän putkiin tinattuja kapillaariliitoksia. Nämä ovat myös avattavia ja uudelleen käytettäviä. Etuna ainakin, että tiiveys on taattu joskin kyllä nuo "helmiliittimet" myös pitävät. Lämmitysjärjestelmän putkissa voi käyttää myös lyijyä sisältäviä tinaseoksia (paras juoksevuus, alhaisin sulamislämpötila) mutta suosittelisin esim. tina-kupari tai tina-hopeaseosta, jotka ovat kovempia ja lujempia. Hopeaseostus antaa tinaruton kestävyyttä kylmävesiputkiin. Tämä juotosaine on ihan mitätön kustannus. Näiden kanssa ei tarvitse olla muuta kuin jokin soveltuva (nestekaasu) tohotin, happea tai asetyleeniä ei tarvita eikä sellaisesta ole edes höytyä tinattaessa.

 

[misa64]

Avaimet käteen on hinnoiteltu aivan käsittämättömäksi, kun maalämmön saa silloin melkein samaan hintaan.

Juuri näin!! Ja 10-20v päästä sama "avaimet käteen" uusinta on maalämmön osalta huomattavasti edullisempi!
Vilp ratkaisu on järkevä itse asentaen tai osin tuntitöinä teetettynä!

 

[Arisoft]

Vilp ratkaisu on järkevä itse asentaen tai osin tuntitöinä teetettynä!

Tuossahan se taitaa ollakin kiteytettynä. VILP on kustannustehokas vain jos siitä ei maksa maalämmön hintaa ja se tarkoittaa sitä, että se pitää asentaa ja huoltaa itse. Maalämmön voi ostaa huolettomammin ajatuksella, että se myös toimii eikä tarvitse ymmärtää sitä.

 

[kaihakki]

Periaatteessa OK, mutta ovat nuo kaikista kalleimpia liittimiä kuitenkin.

Niillä on hintaa jonkin verran. Esimerkiksi D22 kupariputkeen kulma maksaa n. 6 euroa. Kulmia ja muita osia on minun systeemissä reilut 20 kpl yhteensä. Kokonaiskustannus niille luokkaa 150-200 euroa.
Etuna on, että tee-se-itse mieheltä putkiston kasaus onnistuu helposti. Ja ovat ehdottoman tiiviitä. Ja jos joku liitin alkaa vuotamaan, niin pienellä kiristyksellä taas tiiviiksi.

 

[kaihakki]

Investointisuunnitelmissa kannattaa huomioida kaukolämmön/sähkön hintaennusteet tulevaisuudessa. Katselin Helenin arvioita. Heidän mukaansa kaukolämmön hinta tulee laskemaan lähivuosina. Sähkön hinnasta tulevaisuudessa taas ei kukaan pysty sanomaan mitään varmaa. Mutta voisi olettaa, että noususuuntaan mennään.

 

[Ton1A]

Panasonic Aquarea T-CAP on myös varsin kova monoblock VILP-rauta, itse maksoin sen asennustyöstä noin 2000€ viitisen vuotta sitten. Meni aika pienillä muutoksilla, kun olemassaoleva öljykattila jätettiin puskurisäiliöksi, tulistusvaraaja mulla olikin jo ennestään vanhasta VILP-projektista. 12 kW J-sarjalainen WH-MXC12J9E8 voisi olla passeli?

Jos tuollainen monoblock porsii, niin vaihto on varsin yksinkertainen juttu.

 

[kotte]

Kyllä VILP paikkaansa puoltaa Helsingin leveysasteilla. Pakkasta on heti rannikon lähellä vähemmän. Lattialämmitys ei liikoja menoveden lämpöjä tarvitse ja COP pysyy hyvänä. Kaisaniemen ja Helsinki-Vantaan mittausasemien ero pakkasilla yli 5°C

Ja toisaalta ilma on usein kosteaa ja lunta tuiskuttaa välillä aivan toiseen malliin kuin sisämaassa. Vilpin kannalta ongelmalliset sääolosuhteet ovat kosteat kelit pienistä plusasteista alaspäin ja joka paikkaan tunkeva lumi eikä niikään ulkoilman kylmyys.

 

[Ilmavesi]

Kenties hankin Ultimaten 18 kw ilmalämpöpumpun (ilp) yläkertaan (100 m2) ja loivennan jonkin verran kaukolämmön säätökäyrää. Kiinteällä sähkösopimuksella voisi lämmittää ilp:lla, ja mahdollisesti kaukolämpöä kuluisi silloin vähemmän. Ehkä voisi ajatella, että kaukolämmöllä tuotettaisiin matalahko peruslämpötila, mutta ilp nostaisi lämpötilan miellyttäväksi eli noin 20 asteeseen.

 

[HelaKammo]

Ja toisaalta ilma on usein kosteaa ja lunta tuiskuttaa välillä aivan toiseen malliin kuin sisämaassa. Vilpin kannalta ongelmalliset sääolosuhteet ovat kosteat kelit pienistä plusasteista alaspäin ja joka paikkaan tunkeva lumi eikä niikään ulkoilman kylmyys.

Kyllä se lumi tuiskuttaa samaan tapaan paikasta riippumatta, mutta lämpötila on Helsingissä varsin otollinen, eikä kosteus ole toimivalle pumpulle mikään ongelma. Osa pumpuista jopa ajaa kennoa kastepisteeseen, jotta saadaan kaikki "mehut irti" ilmasta. Tämän huomaa kyllä sopivalla kelillä, kun alle valuu solkenaan vettä ja kompura käy pienemmällä taajuudella.

Edes näillä pakkasilla ei Helsingissä hätyytetä sammumislämpötiloja, olettaen sen olevan n. -25°C.

 

[kotte]

eikä kosteus ole toimivalle pumpulle mikään ongelma.

Lisäisin tuohon, että jos pumppu on suunniteltu kosteisiin oloihin (eli lamelliväli on riitävän suuri ja höyrystimen fyysinen koko vastaavasti suurempi). Etenkään halpis-vilp tuskin on (kun on modifioitu ilmastoinnin vedenjäähdyttimestä), Varsinkin meren lähellä ilma on Helsingin seudulla pitkälle tammikuuhun tai myöhemmäksikin tyypillisesti varsin kosteaa, jolloin kenno jäätyy herkästi ja nopeasti umpeen. Tilanne tyypillisesti helpottuu huomattavasti muutaman kymmenen kilometriä sisämaahan.

Helsingissä on monin paikoin vilpin kaltaiselle päälämmityslähteelle kenkut juuri ilman korkean absoluuttisen kosteustason takia ja absoluuttinen kosteus kasvaa haittoineen muutamaan plusasteeseen saakka. Ilppikin kärsii noissa oloissa, mutta tukilämmityslähteelle moinen ei ole niin kriittistä.

 

[Ton1A]

Kaarina ei ole ihan niin aavan meren rannalla kuin Helsinki, olkoonkin että tästä on Kuusistonsalmelle noin 300 metriä. Ainakin tää iso kahden puhaltimen Panasonic toimii hienosti sulatusten suhteen, eikä nollakeleilläkään ole mitään ongelmaa. Tänään on nähty hetkellisesti 9 kW antoteho, 23 asteen pakkasella, COP tosin jää noin 1.8 - 1.9 välille.

 

[Nihan]

Lisäisin tuohon, että jos pumppu on suunniteltu kosteisiin oloihin (eli lamelliväli on riitävän suuri ja höyrystimen fyysinen koko vastaavasti suurempi). Etenkään halpis-vilp tuskin on (kun on modifioitu ilmastoinnin vedenjäähdyttimestä), Varsinkin meren lähellä ilma on Helsingin seudulla pitkälle tammikuuhun tai myöhemmäksikin tyypillisesti varsin kosteaa, jolloin kenno jäätyy herkästi ja nopeasti umpeen. Tilanne tyypillisesti helpottuu huomattavasti muutaman kymmenen kilometriä sisämaahan.

Helsingissä on monin paikoin vilpin kaltaiselle päälämmityslähteelle kenkut juuri ilman korkean absoluuttisen kosteustason takia ja absoluuttinen kosteus kasvaa haittoineen muutamaan plusasteeseen saakka. Ilppikin kärsii noissa oloissa, mutta tukilämmityslähteelle moinen ei ole niin kriittistä.

Näitä tukkoonjäätymistapauksia varmaankin löytyy linkata foorumilta runsaasti kun meillä pks-vilpistejä on roppakaupalla?

 

[Antero80]

Saamani maalämpöpumpputarjoukset ovat yli 20 t€. Päälle tulee tietysti kaukolämmöstä irtautuminen (1630 €). Kyseessä on siis noin 25 t€ investointi.

Maalämmön kanssa on vähän sama kuin VILP:n jos haluaa edullisemmin pitäisi asioita tehdä itse.
Ultimarketin pumppu ei paljoa maksa https://ultimatemarket.com/product/...-maalampopumppu-11---36--kw-r32-wifi-inverter ,mutta lisäksi pitäisi se kaivo porata ja porauksen hinta taitaa olla hieman päälle 30€/m.
Lisäksi pitäisi sitä tuttua LVI kaveria vaivata kytkentöjen tarkastukseen.

VILP on varmasti hyvä ratkaisu ja paljon mukavampi tapa lämmittää taloa kuin ILP.

 

[Wespa]

Lisäksi pitäisi sitä tuttua LVI kaveria vaivata kytkentöjen tarkastukseen.

Mihinkäs tämä perustuu, maalämmön vaatiman rakennusluvan ehtojen täyttämiseen?

 

[Antero80]

Mihinkäs tämä perustuu, maalämmön vaatiman rakennusluvan ehtojen täyttämiseen?

Aloittaja meinasi käyttää kaveriaan VILP asennuksessa apuna, niin varmaan samanlainen apu MLP kanssa olisi tarpeen:
"Minä tekisin suuren osan työstä itse, mutta käyttäisin tuttua lvi-asentajaa varmistamassa asioita."

Tarvittavat lämpö kaivoon liittyvät lupa-asiat pitäisi onnistua poraus firman kautta.
Ja jos Helsingissä vaaditaan rakennuslupa kaukolämpö -> lämpöpumppu lämmitystavan vaihtamisesta niin sen saa haettua itse.

 

[Wespa]

Aivan joo, luin huolimattomasti. Usein vaan edelleen nousee esiin tuo monien harhaluulo että putkiasennushommat olisivat jotenkin luvanvaraisia niin kuin sähköpuolella niin siksi ajattelin ensin että tässäkin oli joku sellainen ajatus..

 

[kotte]

Näitä tukkoonjäätymistapauksia varmaankin löytyy linkata foorumilta runsaasti kun meillä pks-vilpistejä on roppakaupalla?

Omasta kokemuksesta vain kirjoitan ja ilpin tapauksessa todella vaikeissa meriolosuhteissa (Suomenlinnan seutua muistuttavissa). Ulkona 0 astetta ja kenno täysin tukossa alle puolen tunnin, eikä ole poikkeustapaus kyseessä tuollaisissa oloissa.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Lisäisin tuohon, että jos pumppu on suunniteltu kosteisiin oloihin (eli lamelliväli on riitävän suuri ja höyrystimen fyysinen koko vastaavasti suurempi). Etenkään halpis-vilp tuskin on (kun on modifioitu ilmastoinnin vedenjäähdyttimestä), Varsinkin meren lähellä ilma on Helsingin seudulla pitkälle tammikuuhun tai myöhemmäksikin tyypillisesti varsin kosteaa, jolloin kenno jäätyy herkästi ja nopeasti umpeen. Tilanne tyypillisesti helpottuu huomattavasti muutaman kymmenen kilometriä sisämaahan.

Helsingissä on monin paikoin vilpin kaltaiselle päälämmityslähteelle kenkut juuri ilman korkean absoluuttisen kosteustason takia ja absoluuttinen kosteus kasvaa haittoineen muutamaan plusasteeseen saakka. Ilppikin kärsii noissa oloissa, mutta tukilämmityslähteelle moinen ei ole niin kriittistä.

Käytännössä aina VILPin kennoon kertyy huurretta sen käydessä ja sulatukset tuottavat enemmän tai vähemmän vettä. Onhan tuo silti toiminut ja vedetkin ovat valuneet sinne minne pitääkin. Poikkeuksia ovat kuulaat ja kuivat kevättalven päivät, jolloin huurretta ei kerry päiväsaikaan lainkaan eikä sulatukset tuota näin ollen vettä. Minulla vedet valuvat letkua pitkin pannuhuoneen viemäriin ja tästä syystä niiden määrää on ollut mahdollista tarkkailla ja mitata eri olosuhteissa.

Tuo huurteen kertyminen on itse asiassa aika merkittävä lämmön lähde, koska siinä on vesihöyryn latenttilämpö (2,5 MJ/kg @ 0°C) + veden jäätymislämpö (0,33 MJ/kg). Saatu jäätymislämpö menetetään sulatuksessa takaisin mutta vesihöyryn lauhtumisentalpiaa ei menetetä, sillä vain pieni osa vedestä haihtuu takaisin ilmaan. Jos kone tuottaa esim. 6 kWh tunnin mittaisen käyntijakson aikana ja tuottaa samalla 2 kg "sulatusvettä", tuo 2 x 2,5 MJ on tuotoksesta 1,4 kWh eli 1,4/6 = 23% eli ihan merkittävän osan. Peukalosääntönä voi sanoa, että vettä tulee noin 1 kg kulutettua sähkö kWh kohti lämpötilan ollessa nollan kahta puolen ja ilman kosteaa kuten se melkein aina tuolloin on.

Kelin ollessa tukevasti pakkasella, jäätä pitää tietysti lämmittää ennen kuin se alkaa sulaa mutta tämä vie varsin vähän energiaa (2,1 kJ/kg°C) veden olomuodon muutoksiin verrattuna. Yli +3°C sulatettavaksi jää sitten enää osa ilmasta lauhtuneesta vedestä ja yli +5 °C sulatettavaa ei enää normaalisti jää jäljelle ollenkaan.

Merkittävästä lämmön siirrosta huolimatta, huurtuminen ei kyllä mahda edistää koneen toimintaa mitenkään jos ei paljon haittaakkaan. Sulattelu kuluttaa kallisarvoista tuotantoaikaa mutta kapasiteetti nyt ei pitäisi olla nollakelillä vielä lähellekään täyskäytössä. Silloin kun vesi pysyy vetenä, ilman kosteus edistää huomattavasti toimintaa. Huonoin tilanne on, jos koneeseen pääsisi imeytymään suuria määriä lunta. Havaintoja tämmöisestä ei kyllä ole eikä minulla kerry talvisin seinustoille lunta edes sitä taivaalta satavaa määrää. Koneen ja seinän väliin jää suunnilleen 1 neliömetri maapinta-alaa. Lumisina talvina täällä sataa noin 200 kg/m² lunta. Sulattelu tuottaa talven mittaan joitakin tuhansia litroja vettä. Kosteina päivinä vettä tulee joitakin kymmeniä litroja päivässä, joten kilo tai pari turhaa lunta tuskin suuresti vaikuttaa vaikka se sen joutuisikin sulattamaan.

Sitten ilmalämpöpumppuihin verrattuna VILPeillä on etuna, että lähes aina käytetään sitä tuotettua lämmintä vettä energianlähteenä sulatuksiin. Näin ollen se sulatus tapahtuu paremmalla hyötysuhteella kun varsinaisesti pumpattavaa ei ole. Lämpö otetaan esim. +35 asteisesta vedestä ja lauhdutetaan sinne sulatettavaan höyrystinkennoon. Huurre sulaa eikä vain meinaa sulaa.

 

[kotte]

Merkittävästä lämmön siirrosta huolimatta, huurtuminen ei kyllä mahda edistää koneen toimintaa mitenkään jos ei paljon haittaakkaan.

Luin joskus Norjassa kirjoitetun tutkimuksen suuremman mittakaavan laitteesta ja siinä tultiin lopputulokseen, että meri-ilmastossa suuresta huurtumistaipumuksesta on hyötyä, jos lamelliväli on riittävän suuri ja kenno otsapinta-ala suuri. Tiheällä kennolla huurtumisesta taas on haittaa. Olen jo aikoja sitten hukannut viitteen (valitettavasti).

Sitten ilmalämpöpumppuihin verrattuna VILPeillä on etuna, että lähes aina käytetään sitä tuotettua lämmintä vettä energianlähteenä sulatuksiin.

Ilma muuta vilpillä sulatus on nopeampi ja menetetään vähemmän tuottoaikaa kuin ilpillä. Itse huurtumistaipumukseen ei pitäisi olla suurta vaikutusta, vaikkakin ilppi haukkaa sulatuksen jälkeen ulkoilmasta aluksi reippaammin lämpöä, kun kompressori on ehtinyt sulatuksessa jäähtyä ja kerää aluksi lämpöä itsensä lämmittämiseen tasolle, jolla lämpöä alkaa siirtyä hyödyksikin.

 

[Arisoft]

Omasta kokemuksesta vain kirjoitan ja ilpin tapauksessa todella vaikeissa meriolosuhteissa (Suomenlinnan seutua muistuttavissa). Ulkona 0 astetta ja kenno täysin tukossa alle puolen tunnin, eikä ole poikkeustapaus kyseessä tuollaisissa oloissa.

Ihan Vantaallakin on sääolosuhteita joissa kenno on puolen tunnin välein sulatettava. Toisaalta silloin ei usein ole tarve isolle lämmitysteholle, niin vain COP ottaa onneksi osumaa. Pakkasilla taas voi mennä tuntejakin ilman sulatusta.

 

[kaihakki]

Tuli mieleen, että VILPpien kanssa pitää myös noteerata miten hoidetaan ongelmat pakkaskautena, jos itse matkoilla.
Meillä varmistan siten, että varaajan ylin 5 kw vastus päälle ja termostaatti 30 asteen kohdalle. Eli jos matkoilla ollessa VILP hajoaa, niin ainakin 30 asteista vettä menee patteriverkostoon. Kämppä pysyy edes jonkin verran lämpöisenä eikä putkisto jäädy.

 

[Kellarinlämmittäjä]

Meillä varmistan siten, että varaajan ylin 5 kw vastus päälle ja termostaatti 30 asteen kohdalle.

Itselläni on kattilassa 7,5 kW:n vastus vielä viimeisenä hätävarana. Se ei pakkasella riitä täyteen lämpöön mutta riittää peruslämpöön. Asettelu on vähän nuuka. Jos asetus liian korkealla, jää päälle ja VILP ei käy ehkä ollenkaan. Öljykattila on ulkotermostaatin ohjauksessa eli käynnistyy pakkasessa. Varavastus on tarpeen, jos VILP pyssää ja pakkasta ei ole niin paljon (-20 °C), että kattila lähtisi käyntiin ja vaikka sitten pakkasella lähteekin, voihan sekin tehdä tenän.

 

[kotte]

Ihan Vantaallakin on sääolosuhteita joissa kenno on puolen tunnin välein sulatettava. Toisaalta silloin ei usein ole tarve isolle lämmitysteholle, niin vain COP ottaa onneksi osumaa. Pakkasilla taas voi mennä tuntejakin ilman sulatusta.

Meren rannalla ei ole tullut vastaan pakkassäätä, etteikä kenno jäätyisi voimakkaasti. Vaikka meri menisi jäähän, alla oleva vesi jotenkin lämmittää jäätä joko paljaana tai lumen alla niin, että ilman suhteellinen kosteus on aivan toisella tasolla kuin sisämaassa, mistä alimman ilmakehän kosteus yleensä ehtii sataa maahan lumena jo lähempänä merta tai suurta järveä. Laaja selkä myös ehtii syöttää kosteutta tuulen mukaan.

Kesällä vastaava ilmenee loppukesästä ilman suurena kosteutena, ellei kyse ole Itämeren, Suomenlahden tai vastaavan avoimesta selästä, jossa veden lämpö ei yleensä nouse yli 20 asteen. Joskus toki tuotakin tapahtuu ja tapahtuu säännöllisesti suojatuilla merenlahdilla, kun noiden pintaveden lämpötila saattaa nousta paljonkin yli 20 asteen.

 

[Arisoft]

Vaikka meri menisi jäähän, alla oleva vesi jotenkin lämmittää jäätä joko paljaana tai lumen alla niin, että ilman suhteellinen kosteus on aivan toisella tasolla kuin sisämaassa, mistä alimman ilmakehän kosteus yleensä ehtii sataa maahan lumena jo lähempänä merta tai suurta järveä.

Viikonloppuna oli mielenkiintoinen ilmiö kun oli pakkasta se -20 luokkaa niin paikallisia sumualueita tuli ajellessa säännöllisesti vastaan. En muista moisia pakkasella havainneeni. Järvet olivat kauttaaltaan jäässä ja lunta päällä, mutta niiden muiden satunnaisten sumupilvien lisäksi saattoi vesistöjen lähellä havaita selvästi vahvempia sumualueita esim. silloilla. Hyvinkin mahdollista että vesi piti jäätä ilmaa lämpimämpänä, joka mahdollistaa kosteuden sublimoitumisen suoraan jäästä vaikka onkin kova pakkanen. Ellei peräti liity veden jäätymiseen, sehän vapauttaa vedestä lämpöä.

 

[Ilmavesi]

Yhteenvetona voi todeta, että osa keskustelupalstalaisista on sitä mieltä, että olisi hyvä hankkia suuri noin 20 kw pumppu ja mahdollisimman suuri lämminvesivaraaja (500 l). Osa on sitä mieltä, että Kaisain 14 kw pumppu ja tavanomainen lämminvesivaraaja (200-300 l) ja puskurivaraaja (100 l) riittäisi. Osan mukaan kaukolämmöstä ei kannattaisi siirtyä kiinalaiseen halpispumppuun ja he varoittavat pumpun mahdollisista ongelmista kuten jäätymisestä.

Numeroiden valossa asia näyttäytyy minulle selkeältä: kokonaiskustannus kiinalaiseen pumppuun siirtymisessä on 6000-7000 €, ja vuosittainen säästö kaukolämpöön verrattuna on 1500-2000 €. Takaisinmaksuaika olisi siis 3-4 vuotta, ja vuosittain säästyvän rahan voisi sijoittaa 6-7 prosentin vuosituotto-odotuksella, mikä lyhentäisi takaisinmaksuaikaa entisestään.

Luotettavuus on oikeastaan ainoa jarru asiassa. Kaukolämpö on miellyttävää "luksusta", enkä tietenkään luopuisi siitä, jos se olisi kohtuuhintaista kuten naapurikaupungissa Vantaalla. Pumpun mahdolliset jäätymisongelmat pohdituttavat. Nähdäkseni niitä ei pitäisi kuitenkaan ilmetä, kunhan kondenssiveden poisto on hallittua. Tuleeko mieleen muita näkökulmia, joita olisi hyvä ottaa huomioon? En saa muotoiltua itselleni ehdottoman pätevää perustetta, miksi hankkeeseen ei olisi järkevää ryhtyä.

Tällä hetkellä suunnitelmana on siis hankkia Kaisai 14 kw R32 monoblock, Kaisai HP 3WV (tai muun merkin vastaava) kolmehaarainen vaihtoventtiili, Ferroli Ecounit F 300-1C 257 litran lämminvesivaraaja, Jäspi 100 l puskurivaraaja, 9 kw sähkövastus puskurivaraajaan, jäätymisenestoventtiili ja maateline. Näiden kokonaishinta on noin 4000 €. Tarkoituksena on tehdä seuraavat asiat itse: valaa betonilaatta, asentaa kondenssiveden poistoputki rännikaivoon, asentaa vilp maatelineeseen, tehdä läpivienti lämmönjakohuoneen seinään sekä hankkia tarvittavat kupariputket ja liittimet ja muotoilla ne alustavasti sopiviksi. Liittäminen nykyiseen lattialämmitysjärjestelmään jäisi lvi-asentajan tehtäväksi. Asiaa voisi kuvata niinkin, että minä valmistelen asentajalle hyvät asennusolosuhteet. Nähdäkseni asentajan pitäisi selvitä työstään yhdessä työpäivässä, joten asennuksen hinta tuntityönä ei voi olla erityisen suuri.
--

 

[Arisoft]

Pumpun mahdolliset jäätymisongelmat pohdituttavat.

Jos saat laitteen viemäröinnin jäätymään niin korjaus on kuuman veden valuttaminen laitteen pohjalle. Ei ole iso homma. Käytännössä jäätyminen on seurausta asennusvirheestä, esim. viemärin kaato väärinpäin.

 

[Arisoft]

Nähdäkseni asentajan pitäisi selvitä työstään yhdessä työpäivässä, joten asennuksen hinta tuntityönä ei voi olla erityisen suuri.

Tuntityönä sen tosiaan joutuu tilaamaan niin saa helposti asentajan paikalle. Homma mutkistuu sitten jos lisäät palveluun sunnitettelua ja säätämistä yms. mitä pakasta repäisty asentaja ei voi edes hallita.

 

[Ilmavesi]

Tuntityönä sen tosiaan joutuu tilaamaan niin saa helposti asentajan paikalle. Homma mutkistuu sitten jos lisäät palveluun sunnitettelua ja säätämistä yms. mitä pakasta repäisty asentaja ei voi edes hallita.

Tutuksi tullut asentaja on nähnyt kohteen, ja olemme keskustelleet muun muassa mitoituksesta. Hänellä on omassa talossaan Helsingissä Hisensen 10 kw R290 monoblock. Lähtökohtaisesti merkittäviä ongelmia ei pitäisi ilmetä.

 

[Ilmavesi]

Jos saat laitteen viemäröinnin jäätymään niin korjaus on kuuman veden valuttaminen laitteen pohjalle. Ei ole iso homma. Käytännössä jäätyminen on seurausta asennusvirheestä, esim. viemärin kaato väärinpäin.

Viemäröinnin pitäisi onnistua. Tarkoituksenani on asentaa 100 mm muoviputki pystysuoraan vilp:n alapuolelle. Putken toinen pää liitetään rännivesikaivoon. Kaatoa tulee reilusti. Tällä videolla näkyy kohdasta 2.10 lähtien samankaltainen muoviputkiratkaisu, jota olen suunnitellut.

 

[kotte]

Tällä hetkellä suunnitelmana on siis hankkia Kaisai 14 kw R32 monoblock, Kaisai HP 3WV (tai muun merkin vastaava) kolmehaarainen vaihtoventtiili, Ferroli Ecounit F 300-1C 257 litran lämminvesivaraaja, Jäspi 100 l puskurivaraaja, 9 kw sähkövastus puskurivaraajaan, jäätymisenestoventtiili ja maateline. Näiden kokonaishinta on noin 4000 €. Tarkoituksena on tehdä seuraavat asiat itse: valaa betonilaatta, asentaa kondenssiveden poistoputki rännikaivoon, asentaa vilp maatelineeseen, tehdä läpivienti lämmönjakohuoneen seinään sekä hankkia tarvittavat kupariputket ja liittimet ja muotoilla ne alustavasti sopiviksi. Liittäminen nykyiseen lattialämmitysjärjestelmään jäisi lvi-asentajan tehtäväksi. Asiaa voisi kuvata niinkin, että minä valmistelen asentajalle hyvät asennusolosuhteet. Nähdäkseni asentajan pitäisi selvitä työstään yhdessä työpäivässä, joten asennuksen hinta tuntityönä ei voi olla erityisen suuri.

Eihän tuossa mitään, mutta itse kyllä ottaisin "lisävakuutuksen", eli jättäisin kaukolämpöliittymän vielä yhden talven ylitse siltä varalta, että homma ei toimikaan odotetusti joko riittävyyden tai sähkökustannusten osalta (tai jos sittenkin löytyy kohtuullisen toimiva kompromissi yhdistää molemmat vaihtoehdot kohtuullislla "sakkomaksuilla"). Parhaimmillaan joutuu vakuutusmaksuina pulittamaan vain vuoden kaukolämmön perusmaksut. Käyttöveden lämmittämisen voisi jopa siirtää sähkölle vasta myöhemmin, kun on kokemuksia lattioiden lämmityksen osalta, jos tämä yksinkertaistaa ensi vaiheen asennuksia ja laskee kustannuksia eikä kostaudu lisäkustannuksina myöhemmissä vaiheissa.

 

[Ilmavesi]

Oikea kolmehaarainen vaihtoventtiili 12-16 kw pumpulle olisi Kaisai KTSGZ25 (210 €). Osa keskustelupalstalaisista vastustaa vaihtoventtiilin asennusta. Kaisain kuvaston sivulla 5 on kuvattu vaihtoventtiili (sekoitusventtiili).

En ole vielä tehnyt lopullista päätöstä pumpun hankinnasta, mutta tarvittava laitteistokokonaisuus kustannuksineen on tiedossani.