Keskustelua polttomoottoriajoneuvoista

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Itse kytkisin tuollaisen letkulämppärin sisäkennolle menevään letkuun. siitä se lämpö on otettavissa sisään js niin haluaa ja paluu lämmittää sitten sitä moototriakin. Näinhän noi webatkin kytketään, joten...
minä en kytkisi mitään muuta kuin ehdottomasti suoraan kanteen.
ensisijainen tarkoitushan on saada se kone käyntiin. kaukaa toisarvoisena tulee joku sisätilan lämmitys joka sitten hoituu kyllä aikanaa sillä moottorin tuottamalla ilmaisella ylijäämällä
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
minä en kytkisi mitään muuta kuin ehdottomasti suoraan kanteen.
Tuollaisessa nykyaikaisessa Euro6 moottorissa sitä jäähdytysvettä ohjaillaan hiukka mihin mitenkin, jotta saadaan se pata lämpeämään juurikin halutussa järjestyksessä päästöjen minimoimiseksi. Elikkäs siellä kylmässä "kannessa" saattaa olla se venttiili jos toinenkin vielä poikittain ja näin se esilämmitetty vesikin saattaa kiertää jos kiertää. Siksi tuo sisäkennon letku on se "turvallisempi" koska se on yleensä se ns. vimonen moottorin lämmetessä aukaistava = siitä on paras mahis kierrättää sitä lämmintä vettä läpi moottorin, siellä on se suurin lohkon vesimassa takana vaikka nuo kaikki kannen ohjausventtiilit olisikin tiukasti kiinni.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Tuollaisessa nykyaikaisessa Euro6 moottorissa sitä jäähdytysvettä ohjaillaan hiukka mihin mitenkin, jotta saadaan se pata lämpeämään juurikin halutussa järjestyksessä päästöjen minimoimiseksi. Elikkäs siellä kylmässä "kannessa" saattaa olla se venttiili jos toinenkin vielä poikittain ja näin se esilämmitetty vesikin saattaa kiertää jos kiertää. Siksi tuo sisäkennon letku on se "turvallisempi" koska se on yleensä se ns. vimonen moottorin lämmetessä aukaistava = siitä on paras mahis kierrättää sitä lämmintä vettä läpi moottorin, siellä on se suurin lohkon vesimassa takana vaikka nuo kaikki kannen ohjausventtiilit olisikin tiukasti kiinni.
sitä en tiedä nykymoottoreista (kun ne lähiaikoina henkilöliikenteessä korvautuvat nopesti sähköisiksi) voiko niitä letkulämmittimeä edes lämmittää. otin yleisesti kantaa pesus moottorin esilämmitykseen ennen ajoon lähtöä, siis käynnistämisen varmistamiseen, ja siihen ei sisäilman jäähdytysnesteen lammittäminen auta yhtään, kovalla pakkasella kovalla tuulella häviää kaikki taivaan tuuliin
 

fraatti

Hyperaktiivi
Tuollaisessa nykyaikaisessa Euro6 moottorissa sitä jäähdytysvettä ohjaillaan hiukka mihin mitenkin, jotta saadaan se pata lämpeämään juurikin halutussa järjestyksessä päästöjen minimoimiseksi. Elikkäs siellä kylmässä "kannessa" saattaa olla se venttiili jos toinenkin vielä poikittain ja näin se esilämmitetty vesikin saattaa kiertää jos kiertää. Siksi tuo sisäkennon letku on se "turvallisempi" koska se on yleensä se ns. vimonen moottorin lämmetessä aukaistava = siitä on paras mahis kierrättää sitä lämmintä vettä läpi moottorin, siellä on se suurin lohkon vesimassa takana vaikka nuo kaikki kannen ohjausventtiilit olisikin tiukasti kiinni.
Itseasiassa, monessa tuoreehkossa autossa tuo webasto on suunniteltu niin että se lämmittää vain ohjaamon. Eli se on puhdas mukavuuslämmitys. Venttiilimodauksella tietty myös moottorin saa lämpiämään. Tämä aiheuttaa tosin tietynlaisia ristiriitoja moottorinohjauksessa, joista seuraa vikakoodeja mm siitä että lämpöanturien lukemat ovat ristiriitaisia.
1770107709898.png
 

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Itseasiassa, monessa tuoreehkossa autossa tuo webasto on suunniteltu niin että se lämmittää vain ohjaamon. Eli se on puhdas mukavuuslämmitys. Venttiilimodauksella tietty myös moottorin saa lämpiämään. Tämä aiheuttaa tosin tietynlaisia ristiriitoja moottorinohjauksessa, joista seuraa vikakoodeja mm siitä että lämpöanturien lukemat ovat ristiriitaisia.
No ainakin tuo oma Euro6 ranskattareni lämmittää webastolla molemmat. Tosin se sitten tervehtii myöskin aina iloisella jakoavaimen merkkivalolla mittaristossa kun on webastoa käytelty. Tuostakin tosin pääsee jos kävisi autolla ensin käyttämässä hetkeksi virrat päällä ja vasta sitten lämmittelee weballa, sillä tuossa speksissä on myös maininta jotta 2h sisällä vimosesta sammutuksesta tuo lämpömittausvirhe skipataan, koska saattaahan se hyvinkin olla että auto on ajettu parkkiin vaikka 1h aikaisemmin ja moottori ei ole vielä kerinnyt jäähtyä ulkolämpötilaan.
 

kotte

Hyperaktiivi
minä en kytkisi mitään muuta kuin ehdottomasti suoraan kanteen.
ensisijainen tarkoitushan on saada se kone käyntiin. kaukaa toisarvoisena tulee joku sisätilan lämmitys joka sitten hoituu kyllä aikanaa sillä moottorin tuottamalla ilmaisella ylijäämällä
Tuostakin oli aikoinaan kokemusta, kun n. vuonna 2000 valmistettuun pirssiin oli asennettu (auton ja lämmittimen valmistajien suosituksia noudattaen) vastussauvalämmitin kannen vesikanavaan. Ohjeet sittemmin muuttuivat ja moisista sauvoista luovuttiin, ilmeisesti syystä, että moisen tehokkaan vastussauvan käyttö aiheutti erilaisia virheilmoituksia moottorinohjausjärjestelmästä riippuen olosuhteista, joissa moista esilämmityssauvaa käytettiin. Moottorin lämpeneminen epätasaisesti ja normaalikäytön kannalta epäloogisesti ilmeisesti laukaisi varoituksia tai jopa hälytyksiä.
 

kotte

Hyperaktiivi
No ainakin tuo oma Euro6 ranskattareni lämmittää webastolla molemmat.
Omassa 7-vuotiaassa VAG-kaasumallissa webaston kiertopumppu (?) käynnistyy etenkin kesällä raskaamman ajon päätteeksi. Ilmeisesti tuota käytetään turbon jälkijäähdytykseen tai vastaavaan. Myös kabiinin erikseen kytkettävä lämmitys talvella ajon päätyttyä perustuu aluksi moottorin lämpöön, jota webasto pumppu kierrättää sisäkennon kautta samalla, kun puhallin käy pienellä teholla. Vasta tovin kuluttua poltin käynnistyy, kun moottorin lämpö on pudonnut. Toisaalta webastolla pystyy esilämmittämään sekä sisätilan että moottorin. Käsittääkseni vesi kiertää webastolta ensin sisäkennon kautta ja sieltä moottoriin ja palaa edelleen webastolle.

En ainakaan ole tietoinen mahdollisesta toisesta jäähdytysnesteen sähköisestä kierrätyspumpusta webaston lisäksi. Normaali jäähdytystä varten on sitten oma pumppunsa ja tuo toisaalta painaa moottorin lämpöä myös sisäkennoon niin, että normaalisti lämpöä alkaa tulla jo luokkaa kilometrin ajolla kylmäkäynnistyksen jälkeen.
 

Jule

Vakionaama
Kesälaatu on raskaampaa ja sisältää enemmän energiaa -> kulutus on alempi ja diesellasku pienempi. Mutta kait harvemmin enää kesälaatua talvella tankataan ellei lähdetä lautalla itämeren toiselle puolelle.
Kyllä raskaskalusto ajaa ihan yleisesti kesälaadulla ympäri vuoden. Vuoroliikenteessä olevat autot ei ehdi jäähtyä, ja esim isäukko ajoi tilaisuuden tullen kahdella tankkauksella, eli aamulla täyteen kesälaatua, ja illalla ennen kotiin tuloa kävi ottamassa talvilaatua aamua varten.

Varsinkin vanhemmalla autolla tuo oli varsin yleistä, uudemmassa autossa oli eberi, joka lakkasi toimimasta aina heti kun tuli se kesälaadun ylempi lämpöraja vastaan, joten käytti kai vähemmän kesälaatua.

Noista eri laatujen sekoittumisongelmista en osaa sanoa, tuo metodi kuitenkin toimi käytännössä. Ainakin Cummins moottorin kanssa ongelmitta.
Eikös pääasiassa sähköautolla ajele ne joilla työmatkaa muutama kilsa suuntaansa, tai ainakin hyvät julkiset yhteydet pk-seudulla. Ja sitten pitää se sähkis hommata kauppakassiksi. Aikamoista tuhlausta.

Kyllähän se suurimmalla osalla ihmisistä se työmatka on juurikin sitä muutama kilsa suuntaansa... Muutamahan on 3-100.

Pisin sähköautolla ajettu tuollainen työmatka jonka henkilökohtaisesti tuntemistani ihmisistä tiedän on juurikin jotain 100km luokkaa, jota e-mustankilla ajaa. Kuulemma pari kertaa vuodessa on täytynyt ylimääräinen kaffe käydä juomassa.

ilmeisesti et ymmörrä moottorin jäähdytysjärjestelmän rakennetta, alavesiletku tulee syyläristä, sinne korvaava neste voi tulla useimmiten vain termostaatin kautta ja kun kone on kylmä ei sinne korvaavaa tule mistään joten se ei kierrä moottoriin päin

Perinteinen paksuun alavesiletkuun kytketty letkulämmitin toimii hyödyntäen termarin vuotoreikää, tai ilmauskanavaa. Se lämmennyt neste ei alaspäin kohti syyläriä kykene virtaamaan ainakaan pumppua, joten moottoriinpäin se lähtee kiipeämään. Käytännössä kaikissa moottorissa on jonkinlainen ilman poistoon liittyvä kanava termarin ohi, joko pieni reikä itse termarissa, termarikotelossa, tai jotain muuta kautta esim jäähdytinnestesäiliön kautta kulkeva.

Se kierto ei kuitenkaan ole kuten jossain patteriverkossa, vaan näkyy esim lämpökamerassa kuten lämmön johtuminen ylöspäin. Ylävesiletkuun tulee käytännössä kylmää vettä termarin ohi, kun lämpö siirtyy lohkoon.

minä en kytkisi mitään muuta kuin ehdottomasti suoraan kanteen.
ensisijainen tarkoitushan on saada se kone käyntiin. kaukaa toisarvoisena tulee joku sisätilan lämmitys joka sitten hoituu kyllä aikanaa sillä moottorin tuottamalla ilmaisella ylijäämällä

Tuohan se oli lohkolämmittimen tarkoitus vielä 80-luvulla.. Saada sylinteriin syttymiskelpoinen seos - ja saada se syttymään hallitusti.

Nykyään se syttymiskelpoinen seos saadaan muodostettua käytännössä aina, vain sen hallittu syttyminen pitää varmistaa, tarkoitten yleensä käytännössä riittävää pyöritysnopeutta.

Moottorin kulumiseen liittyvät seikat ovat perinteisesti olleet sivuosassa ja vain ylimääräinen bonus. Koska tuo syttymiskelpoinen seos ei ole enää ongelma, on se säteilylämmitin useimmiten käytännössä öljylämmitin, joka helpottaa sitä riittävää pyöritysnopeutta, ja auttaa nimenomaan siihen moottorin kulumiseen.

Myös lähipäästöjen osalta tuon öljyn lämmittäminen on järkevämpää kuin lohkon tai sylinterikannen. Vaikka se moottori käynnistyykin esilämmitetyllä yläkerralla, seokset ovat yleensä ihan mitä sattuu, kun anturit eivät vastaa todellista palotilan lämpöä.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
......................................
Se kierto ei kuitenkaan ole kuten jossain patteriverkossa, vaan näkyy esim lämpökamerassa kuten lämmön johtuminen ylöspäin. Ylävesiletkuun tulee käytännössä kylmää vettä termarin ohi, kun lämpö siirtyy lohkoon.
......
eihän se ylävesiletkuun tuleva kauaa kylmää ole kun tulee lohkon yläosasta, sitä kuuminta lämmitettyä vettä.

se alavesiletkuun liitettän calixin toimintaperiaatekuva esittää valmistajan käsityksen toiminnasta, korvaava tulee samaa alavesiletkuatoista reunaa ja pyörähtää vastuksen kohdalla takaisin.
on näistä kokemusta, ei jatkoon
 

Harrastelija

Vakionaama
Itseasiassa, monessa tuoreehkossa autossa tuo webasto on suunniteltu niin että se lämmittää vain ohjaamon.
En tiedä onko monella valmistajalla mutta BMWllä taitaa olla tuo mukavuus ykkösprioriteetilla eikä itse moottorin lämpeneminen.
Taitaa olla jopa venttiili joka aukeaa kun sisällä on jotain 18 ja vasta sen jälkeen moottori pääsee lämpenemään.
 

fraatti

Hyperaktiivi
En tiedä onko monella valmistajalla mutta BMWllä taitaa olla tuo mukavuus ykkösprioriteetilla eikä itse moottorin lämpeneminen.
Taitaa olla jopa venttiili joka aukeaa kun sisällä on jotain 18 ja vasta sen jälkeen moottori pääsee lämpenemään.
Muistaakseni lämmitin sammuu ja kierto sisätiloihin menee moottorin kautta vasta kun moottori on käytilämpöinen. Mulla tuo venttiili on aina auki ja se kelan tilalla on vastus.
 

Jule

Vakionaama
eihän se ylävesiletkuun tuleva kauaa kylmää ole kun tulee lohkon yläosasta, sitä kuuminta lämmitettyä vettä.

se alavesiletkuun liitettän calixin toimintaperiaatekuva esittää valmistajan käsityksen toiminnasta, korvaava tulee samaa alavesiletkuatoista reunaa ja pyörähtää vastuksen kohdalla takaisin.
on näistä kokemusta, ei jatkoon

No ainakin lämpökameralla katsottuna sinne ylävesiletkuun ei lämpöä mene.

En tiedä onko monella valmistajalla mutta BMWllä taitaa olla tuo mukavuus ykkösprioriteetilla eikä itse moottorin lämpeneminen.
Taitaa olla jopa venttiili joka aukeaa kun sisällä on jotain 18 ja vasta sen jälkeen moottori pääsee lämpenemään.

Siis bmw esilämmitys lämmittää vaan ohjaamoa, kun moottori käynnistyy ja weba käy, sitä lämmön siirtymistä webasta moottoriin ei estä mikään.

Tuossahan on siis taustalla se että eivät saa (viitsi saada) weballa esilämmitettyä moottoria päästönormiin, joten sen sijaan että olisivat hieroneet erilaisia esilämmitysmalleja moottorinohjausjärjestelmään antavat moottorin olla kylmä.

Käynnistyksen jälkeen tapahtuva lisälämmitys ei ilmeisesti poikkea liian paljoa normaalista toiminnasta.
 

RauskiH

Vakionaama
No ainakin lämpökameralla katsottuna sinne ylävesiletkuun ei lämpöä mene.



Siis bmw esilämmitys lämmittää vaan ohjaamoa, kun moottori käynnistyy ja weba käy, sitä lämmön siirtymistä webasta moottoriin ei estä mikään.

Tuossahan on siis taustalla se että eivät saa (viitsi saada) weballa esilämmitettyä moottoria päästönormiin, joten sen sijaan että olisivat hieroneet erilaisia esilämmitysmalleja moottorinohjausjärjestelmään antavat moottorin olla kylmä.

Käynnistyksen jälkeen tapahtuva lisälämmitys ei ilmeisesti poikkea liian paljoa normaalista toiminnasta.
Vanhemmassa bemarissa värkkäsin tuon aikoinaan sellaiseksi että lämpeni hyttä ja moottori samaan aikaan
 

arimika

Vakionaama
Etelässä ei bensiksillä useinkaan sanota mitä litkua myydään, todella kettumaista tuokin ettei onnistu vaikka yrittäisikin.

PS Monet konepuolen insinööritkään joiden kanssa tullut aiheesta puhuttua, eivät ole tienneet edes sitä, että on eri laatuja dieselissä, vaikka ovat vuosikymmeniä ajaneet nimenomaan dieselillä. Menee samaan kastiin näiden 1km ajelijoiden kanssa.

Kyllä ainakin nesteellä lukee pumpulla esim. -29/-38. Joskus aiemmin luki DIK ja DIT. Sitten oli vielä ns. välilaatu ja arktinen. Tosin eipä tavan autoilija välttämättä ymmärtänyt mitä on DIK ja DIT. K on kesä ja T talvi. Siksi nuo ainakin juuri nesteellä vaihtui pakkaslukemiksi. Toisaalta eipä se nykyautoilijakaan vieläkään tiedä mitä se -29C/-38C tarkoittaa ja sen takia se hinausautoyrittäjäkin saa palkkansa.
Kyllä ainakin Nesteen, ST1, ja "peukku" aseman joka diesel kahvan vieressä lukee mitä laatua / pakkasen kesto siinä " pistoolissa " tarjolla. Osaako sitä katsoa tai etsiä on kyllä tankkaajan tarkistettavissa. Jos on useampi mittari samalla mittarikentällä niin voi tuo laatu olla erilaista eri pistooleissa.

Tähän liittyen eilen tankkasin -35 laatua dieseliä katsoin etttänne etelään riittävä pakkaskesto ainakin toistaiseksi.

Tähän muuten mitenkään liittymättä nii näytti kaikki sähköautojen laturit oli varattu oliskohan pösän hinnalla jotain vaikutusta
 

Husky

Hyperaktiivi
Itseasiassa, monessa tuoreehkossa autossa tuo webasto on suunniteltu niin että se lämmittää vain ohjaamon. Eli se on puhdas mukavuuslämmitys. Venttiilimodauksella tietty myös moottorin saa lämpiämään. Tämä aiheuttaa tosin tietynlaisia ristiriitoja moottorinohjauksessa, joista seuraa vikakoodeja mm siitä että lämpöanturien lukemat ovat ristiriitaisia.
katso liitettä 113444
Juu, itsellä oli "premium" sakemanni, jossa oli tuo idiotismi ettei missään tilanteessa lämmittänyt moottoria. Kysyin huollostakin eikä saanut järkevöityttyä mitenkään. Tyhjensi vain akun koko vehje jos käytti yli 10min....
Kyllä raskaskalusto ajaa ihan yleisesti kesälaadulla ympäri vuoden. Vuoroliikenteessä olevat autot ei ehdi jäähtyä, ja esim isäukko ajoi tilaisuuden tullen kahdella tankkauksella, eli aamulla täyteen kesälaatua, ja illalla ennen kotiin tuloa kävi ottamassa talvilaatua aamua varten.

Varsinkin vanhemmalla autolla tuo oli varsin yleistä, uudemmassa autossa oli eberi, joka lakkasi toimimasta aina heti kun tuli se kesälaadun ylempi lämpöraja vastaan, joten käytti kai vähemmän kesälaatua.

Noista eri laatujen sekoittumisongelmista en osaa sanoa, tuo metodi kuitenkin toimi käytännössä. Ainakin Cummins moottorin kanssa ongelmitta.


Kyllähän se suurimmalla osalla ihmisistä se työmatka on juurikin sitä muutama kilsa suuntaansa... Muutamahan on 3-100.

Pisin sähköautolla ajettu tuollainen työmatka jonka henkilökohtaisesti tuntemistani ihmisistä tiedän on juurikin jotain 100km luokkaa, jota e-mustankilla ajaa. Kuulemma pari kertaa vuodessa on täytynyt ylimääräinen kaffe käydä juomassa.



Perinteinen paksuun alavesiletkuun kytketty letkulämmitin toimii hyödyntäen termarin vuotoreikää, tai ilmauskanavaa. Se lämmennyt neste ei alaspäin kohti syyläriä kykene virtaamaan ainakaan pumppua, joten moottoriinpäin se lähtee kiipeämään. Käytännössä kaikissa moottorissa on jonkinlainen ilman poistoon liittyvä kanava termarin ohi, joko pieni reikä itse termarissa, termarikotelossa, tai jotain muuta kautta esim jäähdytinnestesäiliön kautta kulkeva.

Se kierto ei kuitenkaan ole kuten jossain patteriverkossa, vaan näkyy esim lämpökamerassa kuten lämmön johtuminen ylöspäin. Ylävesiletkuun tulee käytännössä kylmää vettä termarin ohi, kun lämpö siirtyy lohkoon.



Tuohan se oli lohkolämmittimen tarkoitus vielä 80-luvulla.. Saada sylinteriin syttymiskelpoinen seos - ja saada se syttymään hallitusti.

Nykyään se syttymiskelpoinen seos saadaan muodostettua käytännössä aina, vain sen hallittu syttyminen pitää varmistaa, tarkoitten yleensä käytännössä riittävää pyöritysnopeutta.

Moottorin kulumiseen liittyvät seikat ovat perinteisesti olleet sivuosassa ja vain ylimääräinen bonus. Koska tuo syttymiskelpoinen seos ei ole enää ongelma, on se säteilylämmitin useimmiten käytännössä öljylämmitin, joka helpottaa sitä riittävää pyöritysnopeutta, ja auttaa nimenomaan siihen moottorin kulumiseen.

Myös lähipäästöjen osalta tuon öljyn lämmittäminen on järkevämpää kuin lohkon tai sylinterikannen. Vaikka se moottori käynnistyykin esilämmitetyllä yläkerralla, seokset ovat yleensä ihan mitä sattuu, kun anturit eivät vastaa todellista palotilan lämpöä.
Tuota termarin ilmausreikää kanssa mietin että tulee siitäkin pieni kierto.

Olisiko se toimii/ei toimi kysymys, että onko asennettu niin että lämmin noustessaan menee moottoriin päin eikä jäähdyttimeen päin.

Ja tuosta oli kanssa sama käsitys että rekat yms jonkin verran tankkaa kesälaatua pitkille etapeille pakkasillakin
 

Harrastelija

Vakionaama
Suodatinhan se yleensä on minne kylmettynyt diesel jähmettyy (parafiini).
Jos on lämmitin ja auto tien päällö lähes 24/7 niin suodattimessa lie aika lämmintä jolloin ei synny parafiini ”kokkareita” jotka tukkisi suodattimen. Lämpeneekö tankkikin paluu naftasta?
Vai onko kuorma-autoissa edes suodatinta?
 

kotte

Hyperaktiivi
Lämpeneekö tankkikin paluu naftasta?
Oman kokemukseni mukaan vuosikymmenten takaa todellakin lämpenee niin, että lämmennyt paluuvirtaus irrottaa tankista sinne jo hyhmääntynyttä polttoainetta käyttökelpoiseksi. Aivan tavallinen auton etusäleikön peitekin auttoi jo paljon, eli pumput ja osa putkistossa olivat suhteellisen lämpimässä tilassa kiinni moottorissa. Polttoaineen esilämmitin vielä paransi tilanne.

Tuolloin aluksi polttoaine hyytyi niin, että auton sai jäämään käyntiin vain heittelemällä koussikalla kuuma vettä tankin pohjaan auton alle niin, että myös polttoaineen imuputki lämpeni. Arktinen nafta oli tosi pelastus, jos sitä onnistui jostakin saamaan (Helsingin seudulla oli Keimolassa kaupan). Lisäksi annettiin erikoistilanteen takia poikkeuslupa valmistaa ja myydä lamppuöljyä, jossa ei ollut polttoöljyn väriainetta.
 

jussi

Vakionaama
Oliskin kiva aihe, mutta en oikeen taida mahtua tänne. Mun autoissa kun on katkojankärjet tai mekaaninen dieselruiskutin. Pakoputkissa on reikä ulos ilman mitään katteja tai mittavehkeitä. Korjailuun en tartte merkkihuoltoa tai mitään testeriä. Talon uusinkaan ei tartte testeriä, kun Cadillac osaa hoitaa kaiken ihan omalla mittaristollaan ja siitä näpelöimällä saa kaikki koodit esiin ja nollattuakin. Tosin onhan sekin jo 2 vuoden päästä museoikäinen...
 

Jule

Vakionaama
Tähän muuten mitenkään liittymättä nii näytti kaikki sähköautojen laturit oli varattu oliskohan pösän hinnalla jotain vaikutusta
Pakkaset kyllä lisää tarvetta latailulle, mutta nuo pösä hinnat ovat olleet kyllä yöaikaan selvästi alle pikalataushinnan. Päivällä toki on ollut useitakin tunteja kun pikalaturista olisi saanut sähköä halvemmalla kuin kotitöpselistä pörssihinnalla, mutta ei se nyt kovin yleinen tilanne ole että autoa on pakko ladata päivällä, muuten kuin jossain reissussa.
 

Kellarinlämmittäjä

Oppimiskäyrällä
Mun autoissa kun on katkojankärjet tai mekaaninen dieselruiskutin.
Jep.
Vielä piirun verran paremmat vuosikerrat ovat mielestäni kärjettömällä sytytyksellä ja dieseleissä ensimmäiset commonrailit. Kumpiakaan ei ole tarvinnut rassata, joskin commonrailit taisi tulla vasta vuosituhannen vaihteessa.
 

Hempuli

Töllintunaaja
Haettiin Saksan eteläkulmilta pikkuinen Skodillac toiminnanjohtajan kanssa. Yksi kriteeri oli vagin 1.9 TDi Pumpen Dsl (BSW). Ei tarvinnut katua sen kulkineen ostoa. Moottorin äänenkin kuuli ohjauskeskukseen. CR 1.6 olisi ollut vienoäänisempi, mutta siihen ei ollut niin kova luotto.
 

Rh-

Tyhjäkäynnillä
Oliskin kiva aihe, mutta en oikeen taida mahtua tänne. Mun autoissa kun on katkojankärjet tai mekaaninen dieselruiskutin. Pakoputkissa on reikä ulos ilman mitään katteja tai mittavehkeitä. Korjailuun en tartte merkkihuoltoa tai mitään testeriä. Talon uusinkaan ei tartte testeriä, kun Cadillac osaa hoitaa kaiken ihan omalla mittaristollaan ja siitä näpelöimällä saa kaikki koodit esiin ja nollattuakin. Tosin onhan sekin jo 2 vuoden päästä museoikäinen...
Saiskin vielä jostakin isohkon nelikon (kitkalukolla ja alennuslaatikolla) jossa olisi mielellään Boschin pekkapumppu kyljessä. Nykyisessä on commonrail ja alennuslaatikko puuttuu :(

Saksanmaalla olis tosin ollu kesällä myynnissä kiva 409D Allrad dobbelcab, ainot että pakettiauto eikä KA.

Olis tuon L407D hajolavan ja 609D kuution kaveriksi sopinu nätisti.
 

jussi

Vakionaama
Saiskin vielä jostakin isohkon nelikon (kitkalukolla ja alennuslaatikolla) jossa olisi mielellään Boschin pekkapumppu kyljessä. Nykyisessä on commonrail ja alennuslaatikko puuttuu :(

Saksanmaalla olis tosin ollu kesällä myynnissä kiva 409D Allrad dobbelcab, ainot että pakettiauto eikä KA.

Olis tuon L407D hajolavan ja 609D kuution kaveriksi sopinu nätisti.
Mulla on isohko nelikko käkikellolukolla ja alennuksella. Ollu jo monta vuotta, tai siis yli 20... Ja taitaa jatkossakin olla. Ja pakuna, niin ei tartte kärrin kanssa isoa E kirjainta.
 

kotte

Hyperaktiivi
Vielä piirun verran paremmat vuosikerrat ovat mielestäni kärjettömällä sytytyksellä ja dieseleissä ensimmäiset commonrailit.
Kärjetön sytytys on toki parempi, mutta commonrail on makukysymys, eli halvempi valmistaa kuin perinteinen ruiskutuspumppu, jollainen tyypillisesti kestää jopa useamman moottorin sylintereiden uudistusporausjaksonkin, ellei hajotettu väärinkäytöllä tai kelvottomalla polttoaineella. Moinen on kallis valmistaa, kun vaatii lukuisia kellosepän tarkkuudella tai paremmalla työstettyjä osia.
 

Lurkus

Vakionaama

HiTec

Eipä turhia höttyillä :)
Vanha uutinen mutta kyllä niillä sähkövispilöillä taidetaan enemmän ajaa keskimäärin kuin polttiksilla.
No varsinkin lyhyillä matkoilla eritoten talvisin tullee se pateri otettua alle huomattavasti helpommin kuin alkaa sitä jäistä polttista herättelemään. Ääritapauksissa jopa käveltävät matkat ajellaan patterilla, koska se sähkömoottori ei siitä ole moksiskaan. Ja taas toisessa päässä koska se km-kustannus on sähköllä ylivoimaisesti edullisin, niin varmasti sitä silloin myös käytetään jos vain pikalatureita sattuu sopivan tiheä verkko olemaan matkalla ja suurimmilla pääväylillähän tuo onkin jo varsin kattava.
 

Jule

Vakionaama
Vaihdoin yhteen Golfiin (eri yksilö kuin moduulinsa hajoittanut) akun hiljattain ja en muistanut koko koodausasiaa kun tilanne oli akuutti. Isosta AGM-akusta vaihto pieneen EFB-akkuun. Ei mitään ongelmaa, ja huomioidaan vielä nämä kelit. Tekoälyltä kyselin asiasta, niin se hallusinoi että VAGeissa (ja varmaan muissakin) 12V BMS ymmärtää hetken päästä kalibroitua itse. Tyypillisesti muutama ajokerta ja erityisesti niiden välissä oleva pitkä lepotila vaaditaan. Varmaan jos akkutyyppi olisi vaihtunut perinteiseksi, niin voisi olla sopivaa kertoa autolle että akkutyypin voi huomioida latausjännitteessä, olettaen että tuollainen museoauto sen osaa.
Akkutyypin vaihtaminen on kyllä hyvä kertoa autolle, toimii kyllä vaikkei tietäisikään, mutta lataa akkua väärällä jännitteellä.

Kun nuo BMS järjrstelmät tuli autoihin, ne ei kai osanneet adaptoitua uuteen akkuun, vaan kohtelivat sitä uutta akkua kuten vanhaa loppuun kulunutta. Käytännössä tuosta ei akulle varsinaista haittaa ole, kulutus todennäköisesti lisääntyy jonkun lusikallisen, lähinnä ongelmia saattoi tuottas esim webasto tai vaikka radion kuuntelu sammutetussa autossa, kun BMS järjestelmä kielsi kaiken ylimääräisen virran käytön kun piti akkua lähes kuolöeena.
 

tet

Hyperaktiivi
12v akun bms on kyllä aika harhaanjohtava käsite. se on nyt sama kun ennen sanottiin latausrele ja sitten lataus-säädin jne, kaikki ne pyrkivät sitä akkua pitämään tavoitellussa jännitteessä ja rajoittamaan max virtaa.

Sähköautot takuuvarmasti poikkeavat polttomoottoriautoista tässä suhteessa, mutta polttiksissahan tuo vähättely ei pidä ollenkaan paikkaansa. Niissä on nykyään monasti ihan oikea BMS, joka yrittää minimoida energiankulutusta lataamalla akkua ensisijaisesti moottorijarrutuksissa, ja välttelee tasamaalla tai ylämäessä latausta, jos akussa virtaa riittää. Siksi sen on tiedettävä akun oikea kapasiteetti, jotta se pystyy arvioimaan, milloin on väkisin ladattava vaikka ylämäessä, polttoainetta tuhlaten. Varaustasoa lasketaan coulombilaskennalla, aivan kuten sähköautojen ajoakkujenkin varaustasoa.

Kun näitä alkoi tulla, jotkut valmistajat keksivät käyttää niistä markkinointinimeä "mikrohybridi".
 

Lappanen

Hyperaktiivi
12v akun bms on kyllä aika harhaanjohtava käsite. se on nyt sama kun ennen sanottiin latausrele ja sitten lataus-säädin jne, kaikki ne pyrkivät sitä akkua pitämään tavoitellussa jännitteessä ja rajoittamaan max virtaa.
akkuun, sen kuuteen kennoon yksilöinä ne eivät mahda enempää kuin ennenkään, sama epämääräinen kaaos.
olen yhä sitä mieltä ettei järjestelmä tiedä onko siellä uusi akku vai vanha vaan toimii kuten jo nyt halvimmatkin marketin laturit mitaten sen ominaisuuksia hetkessä ja ohjelmisto toimii ja säätää sen mukaan. kyllä se akkutyyppi kannattaa sinne laittaa, onhan se peruslähtökohta järjestelmälle...........jos on

käsittääkseni akku on vain siksi että dc-dc laitetaan päälle, käynnistetään ja stabiloimaan sen toimintaa.
akkuongelmat taasen kun valmistaja jättää liikaa toimintoja sen varaan käynnistämättä dc-dc muunninta koska ei ole ottanut huomioon ilmastollisia erityisolosuhteita
2015 foortissa tuo bms todellakin saa koko latauksen sekaisin, jos se ei tiedä mitä sen pitäisi ohjata. Parhaimmillaan se ei tee mitään, vaan pitää vain jännitteen tasan 12V koko ajan. Myöskään start-stop -toiminto ei toimi jos bms ei ole resetoitu akun vaihdon jälkeen ja/tai jos sille on ilmoitettu vääränlainen akku.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
2015 foortissa tuo bms todellakin saa koko latauksen sekaisin, jos se ei tiedä mitä sen pitäisi ohjata. Parhaimmillaan se ei tee mitään, vaan pitää vain jännitteen tasan 12V koko ajan. Myöskään start-stop -toiminto ei toimi jos bms ei ole resetoitu akun vaihdon jälkeen ja/tai jos sille on ilmoitettu vääränlainen akku.
autoissa jotka käyttävät 12v akkua liikkumiseen on aivan omat tavoitteet akun toiminnalle, ne ovat jo reilusti suurempia kapasiteetiltaan.
uskon ja luulen että nämä välivaiheen systeemit eivät ehdi kehittyä tavoitteeseensa kun ne nyt ovat jo katoavaa tekniikkaa.
 

Husky

Hyperaktiivi
Sama akku se on. Olisi pitänyt kylmillä keleillä ladata autoa useammin. Tuo yhden vaiheen putoaminen latauksesta pois oli jättänyt latauksen kerran kokonaan kesken ja siinä kohti auto on saattanut jäädä jotenkin aktiiviseksi ja syömään 12V akkua. Hakuammuntaa, kun en ole pikkuakun jännitteitä aiemmin tänä talvena seurannut.



Saa tässä autossa ainakin. Ohjeetkin löytyy apuvirralla auton käynnistämiseksi. Samoihin pisteisiin kytkin ylläpitolaturin.

Akun vaihtokin pitäisi onnistua ihan itse. Nyt on liian kylmä yrittää sitä pihalla. Vaihdon jälkeen ei mitään kriittistä "koodausta" tarvita, mutta uudesta akusta autolle kertominen olisi silti ilmeisesti hyvä tehdä. Se vaatisi softaa ja laitteistoa, joita itseltä ei löydy.
Joo, omassakin saa apuvirtaa antaa. Ja tosiaan kaikki eritt. todnäk. onnistuu, mutta se mikä on tehtaan mukaan sallittua ja mikä ei (esim jos takuuaikana tulee oheisvikoja mitä aletaan tutkia onko tsi syynä).
Sähköautot takuuvarmasti poikkeavat polttomoottoriautoista tässä suhteessa, mutta polttiksissahan tuo vähättely ei pidä ollenkaan paikkaansa. Niissä on nykyään monasti ihan oikea BMS, joka yrittää minimoida energiankulutusta lataamalla akkua ensisijaisesti moottorijarrutuksissa, ja välttelee tasamaalla tai ylämäessä latausta, jos akussa virtaa riittää. Siksi sen on tiedettävä akun oikea kapasiteetti, jotta se pystyy arvioimaan, milloin on väkisin ladattava vaikka ylämäessä, polttoainetta tuhlaten. Varaustasoa lasketaan coulombilaskennalla, aivan kuten sähköautojen ajoakkujenkin varaustasoa.

Kun näitä alkoi tulla, jotkut valmistajat keksivät käyttää niistä markkinointinimeä "mikrohybridi".
Mietinkin, kun seurasin 6kk, että tuo aina latasi 14.7-14.8 voltilla, että kas kun ei hellitä. No epäilemättä oli akku kyllä vähän sökö mutta olisi tästä talvesta selvinnyt jos olisi kotiladannut mutku ei niin mentiin vaikeimman kautta sitten (vaihtoivat takuuna kotipihassa -25 pakkasessa kun bms itse sanoi ettei saa ajaa edes korjaamolle vaikka moottori käy).

Meillä on nyös sisarmalli. Aina siinäkin ollut tuo 14.7V kun katsonut, mutta täytyy seurata hellittääkö koskaan. Ja myös tätä potilasta uudella akulla
 

tet

Hyperaktiivi
autoissa jotka käyttävät 12v akkua liikkumiseen on aivan omat tavoitteet akun toiminnalle, ne ovat jo reilusti suurempia kapasiteetiltaan.

Ei kai mikään auto 12 V akkua liikkumiseen käytä(?). Kevythybrideissä on yleensä 48 V "ajoakku" (eli avustinakku). Nuo "mikrohybridit" joihin viittasin edellä, taas käyttävät sitä 12 V akkua ihan normaaleihin polttisten juttuihin, eli starttimoottorin pyörittämiseen, valoihin, poppikoneeseen ym. Sitä akkua vain ladataan hieman älykkäämmin, tarkoituksen säästää (pirun pieni määrä) energiaa.
 

korsteeni

Aktiivinen jäsen
Ei kai mikään auto 12 V akkua liikkumiseen käytä(?). Kevythybrideissä on yleensä 48 V "ajoakku" (eli avustinakku). Nuo "mikrohybridit" joihin viittasin edellä, taas käyttävät sitä 12 V akkua ihan normaaleihin polttisten juttuihin, eli starttimoottorin pyörittämiseen, valoihin, poppikoneeseen ym. Sitä akkua vain ladataan hieman älykkäämmin, tarkoituksen säästää (pirun pieni määrä) energiaa.
näin varmaan, muistan vain jostain joskus lukeneeni moista mutta varmaan ollut virkeellinen tieto, jäi mieleen että siellä laturit, startit ja saähkömoottori on sama.
hybrideistä, kevyt sellaisista en tiedä todellakaan mitään koska en niitä ole pitänyt koskaan edes vaihtoehtona liikkumiseen.
hybridi kananuorikot olivat kova juttu kun munivat ja sitten broileriksi mutta siinäkin on varmaan tullut järki käteen ja suutari pysyköön lestissään
 

tet

Hyperaktiivi
näin varmaan, muistan vain jostain joskus lukeneeni moista mutta varmaan ollut virkeellinen tieto, jäi mieleen että siellä laturit, startit ja saähkömoottori on sama.
hybrideistä, kevyt sellaisista en tiedä todellakaan mitään koska en niitä ole pitänyt koskaan edes vaihtoehtona liikkumiseen.

Kevythybridissä on yleensä vähän raskaampi 48 V laturi/moottori, joka vähän järeämmän laturinhihnan kautta lataa akkua jarrutuksissa, ja avustaa polttomoottoria ylämäessä. Mikrohybridissä taas tavallinen 12 V laturi, joka ei avusta eteenpäin menoa, ja jonka magnetointia vain ohjataan vähän valikoivasti niin, että lataus tapahtuu pääasiassa silloin kun tarjolla on "ilmaista" energiaa.
 

Jule

Vakionaama
12v akun bms on kyllä aika harhaanjohtava käsite. se on nyt sama kun ennen sanottiin latausrele ja sitten lataus-säädin jne, kaikki ne pyrkivät sitä akkua pitämään tavoitellussa jännitteessä ja rajoittamaan max virtaa.
akkuun, sen kuuteen kennoon yksilöinä ne eivät mahda enempää kuin ennenkään, sama epämääräinen kaaos.
Ei litiumakunkaan perus-bms yksittäisille kennoille mitään muuta tee kuin tarkkailee niiden jännitteitä, kennokohtainen balansointi tehdään balancerilla, joka toki joihinkin bms laitteisiin on integroitu.

Kennokohtaiselle bms valvonnalle ei lyijyakussa ole vastaavaa tarvetta kuin litiumakuissa, vaikka kyllä niitäkin on kun mennään riittävän suuriin kennoiin, mutta silloin koko akkukin on koottu erillisistä kennoista.

Perinteinen auton latausrele tai laturin säädin ei tee muuta kuin yrittää pitää latausjännitten vakiona, käytännössä tietysti laturin asettamissa rajoissa. Virtaa ne eivät rajoita mitenkään, lyijyakku rajoittaa latausvirran sisäisen kemiansa ansiosta.

Käytännössä se nykyauton BMS on tehty polttoaineen kulutuksen ehdoilla, ja säätää ajonaikaista latausjännitettä sen mukaan. Kun BMS tietää tai kuvittelee akun olevan tyhjä, se siirtyy polttoaineen säästöstä akun lataamiseen vakiojännitteellä, kuten perinteiset lataussäätimet (ja tähän moodiin ne jotkut BMS järjestelmät jää, jos eivät tajua että akku on uusi ja hyvä). Sitten bonuksena se vielä pyrkii varmistamaan käynnistymisen estämällä ei-pakollisen sähkön käytön tyhjällä akulla kun moottori ei käy.

Mulla 8v ikäinen PSA valmiste estää tyhjällä akulla esilämmittimen käytön, radion päälle laittamisen ja esim sisävalotkaan ei pala kuin jotain 15 sekuntia. Samoin Stop-Start järjeselmä ei pysäytä moottoria jos akku on tyhjä, mutta moottorin käydessä kaikki järjestelmät kyllä toimivat. Kun akun varaus on hyvä, niin stop tilassa BMS komentaa ainakin peilien ja penkin lämmittimet siksi aikaa pois päältä, kunnes taas moottori käy, myös moottorin käynnistymiskomento stop tilassa lähetetään laturille, kun BMS katsoo että akusta on riittävästi otettu sähköä.

Ja se moottorin käynnistys stop tilasta tapahtuu tosiaan laturilla apulaitehihnan välityksellä, ei starttimoottorilla, mutta ajovoimaa ei 12V akusta poispäin syötetä. Toki saattaa olla että täydellä akulla kaasu pohjassa kiihdyttäminen lopettaa lataamisen.
 

Harrastelija

Vakionaama
Yksi 2000 luvun alkupuolella myyntiin tullut automalli sisälsi jonkin sortin BMS:n akun miinusjohdossa. (Sama myös seuraavissa sukupolvissa). Akkulaturia ei saanut laittaa suoraan akun miinus kenkään koska tuo BMS olisi mennyt sekaisin. (Akkuun menisi energia ohi tuon BMS:n jolloin coulombi? laskenta menee sekaisin).
Tuossa oli konehuoneessa jopa terminaalit sitä laturin kytkentää varten (akku oli takana).

Akun jännite kun laski niin auto alkoi tiputtamaan tehoa ns mukavuusvarusteista mm penkin- ja takalasinlämmittimistä. Tarpeeksi kun jännite tippui niin sammutti ne kokonaan. Puhallinkaan ei suostunut pyörimään täysillä.

Täyteenhän tuo ei ikinä akkua ladannut. Aina jätettiin hieman (10%?) tilaa moottorijarrutuksesta kerätylle energialle.
Talvella ei niin mukava ominaisuus kun tarvisi sen viimeisenkin prosentin hyödyksi. Myönnetään että kertaakaan auto ei kuitenkaan jäänyt käynnistymättä. Pari kertaa moottori ehkä tökkäsi ensimmäisen puristuksen kohdalla mutta ehkä 0.2s jälkeen alkoi pyörimään ja lähti käyntiinkin. On muuten pitkä aika tommonen joku 0.2s….Monta asiaa ehtii käydä mielessä….
 
Viimeksi muokattu:

Husky

Hyperaktiivi
Kevythybridissä on yleensä vähän raskaampi 48 V laturi/moottori, joka vähän järeämmän laturinhihnan kautta lataa akkua jarrutuksissa, ja avustaa polttomoottoria ylämäessä. Mikrohybridissä taas tavallinen 12 V laturi, joka ei avusta eteenpäin menoa, ja jonka magnetointia vain ohjataan vähän valikoivasti niin, että lataus tapahtuu pääasiassa silloin kun tarjolla on "ilmaista" energiaa.
Eiköhän käytetä muutakin kuin ylämäessä
Akun jännite kun laski niin auto alkoi tiputtamaan tehoa ns mukavuusvarusteista mm penkin- ja takalasinlämmittimistä. Tarpeeksi kun jännite tippui niin sammutti ne kokonaan. Puhallinkaan ei suostunut pyörimään täysillä.

Täyteenhän tuo ei ikinä akkua ladannut. Aina jätettiin hieman (10%?) tilaa moottorijarrutuksesta kerätylle energialle.
Talvella ei niin mukava ominaisuus kun tarvisi sen viimeisenkin prosentin hyödyksi. Myönnetään että kertaakaan auto ei kuitenkaan jäänyt käynnistymättä. Pari kertaa moottori ehkä tökkäsi ensimmäisen puristuksen kohdalla mutta ehkä 0.2s jälkeen alkoi pyörimään ja lähti käyntiinkin. On muuten pitkä aika tommonen joku 0.2s….Monta asiaa ehtii käydä mielessä….
Tuo onkin ihan järkevää. Tämä oma laitos estää ensimmäisenä lepotilan valinnan (jolla estettäisiin turha virrankäyttö pysäköinnin aikana esim yhteydenpito pilveen). Ja tuosta ei ole tietoa mitä seuraavana estetään kun siinä vaiheessa jo estetään ajaminen vaikka moottori käy. Esimerkki hienosta kehitystyöstä....
 

fraatti

Hyperaktiivi
12v akun bms on kyllä aika harhaanjohtava käsite. se on nyt sama kun ennen sanottiin latausrele ja sitten lataus-säädin jne, kaikki ne pyrkivät sitä akkua pitämään tavoitellussa jännitteessä ja rajoittamaan max virtaa.
akkuun, sen kuuteen kennoon yksilöinä ne eivät mahda enempää kuin ennenkään, sama epämääräinen kaaos.
olen yhä sitä mieltä ettei järjestelmä tiedä onko siellä uusi akku vai vanha vaan toimii kuten jo nyt halvimmatkin marketin laturit mitaten sen ominaisuuksia hetkessä ja ohjelmisto toimii ja säätää sen mukaan. kyllä se akkutyyppi kannattaa sinne laittaa, onhan se peruslähtökohta järjestelmälle...........jos on

käsittääkseni akku on vain siksi että dc-dc laitetaan päälle, käynnistetään ja stabiloimaan sen toimintaa.
akkuongelmat taasen kun valmistaja jättää liikaa toimintoja sen varaan käynnistämättä dc-dc muunninta koska ei ole ottanut huomioon ilmastollisia erityisolosuhteita
Osa automerkeistä on 12v akun suhteen "itseoppivia". Toiset on rakennettu niin että akun vaihto ilmoitetaan. Ainakin joissain fordeissa onnistuu ihan ohjaamon laitteilla tämän mukaan. Akun hiivuttua, ilmeisesti lataustehoa ainakin rajoitetaan. Ja ilmeisesti jännite saattaa olla myös korkeampi uudessa akussa. Ellei vaihtoa ilmoiteta sellaisessa autossa, missä näin pitäisi toimia, saattaa olla että uusi akku hiipuu normaalia nopeammin liian varovaisen latausstrategian takia.


Testerillä vaihdon ilmoittaminen ei ole kovin kummoinen temppu.
 
Back
Ylös Bottom